MEREfTITKIfUSLAIT[ItSEN JULKAISU N:o
1112YL]1....tIS.'•_ , !!T
SAUS TALVEN
1934/3dä; AS U HTE I S I I N
1:iRTC>z'1 r:•,~~1~~
:JRVA
RE
REFERAT: I1R1;R ,Il~I['P DER I V1-,'fÄUfiB5F I WINTER t9:4/3 AN DEN El1S'I'EN T'1NN!~AND
1lPI1,:11N 1. 1936
MERENTUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISU N:o 102
YLElSKATSAUS TALVE N 1934/35 JÄÄS U HTE I S I I N
KIRJOITTANUT
RISTO JURVA
REFERAT: UBERSICHT DER EISVERHÄLTNISSE IM W]NTER 1934/35 AN DEN KUSTEN FINNLANDS
HELSINKI 1936
Helsinki 1936. •\valtioneuvoston i irjapaino.
Sisällys:
Teksti:
1.. Joltdctf.to ... 5
1. Ha\-uintoaincisto ... 5
2. Hayaintoa,ineiston m uoldcmss ... 5
II. Katsaus ieiUitalve)b 1934/35 yleiseen I uiicuun 9u i.lnacestoilisen sekä flze)itreleel7,ise')?. talve'n, vail,eisiin ... 6
1. Jä<italvcn yleinen kullut ... 6
2. Ilman lämpötila, sää ja tuulet ... 9
3. Meren ]ämpötila ja sen muutokset ... 14
I11. Jciätal"ve9a vaxkeet ... 18
1. Ensi jäät, miseG ... 18
2. Alkutalvi ... 19
3. Keskitalvi ... 31
4. Lopputalvi ... 40
5. Laatokan jäätafven vaiheet ..... 47
6. Jään paksuus ja sen muutokset ... 50
7. Jääan ja lumen paksuus crossä perjantaisin talvena 1934/35.... 54
8. Satamien jääolol ja meriliikenne talvella. 1934/35 ... 60
Iioeo.i'nloOseni,ie>a, luettelo ... ... 61
1. Ha.va.intoasemat numerojärjestyksessä ... 61
2. Hava.intoasemat a.alzkosjäa jestylesessii ... 62
De'tlsches Referat ... 63
Kuvat:
1. Jätitalven 1934/35 yleinen kulku ... S •' Havaintoasem at ... ... 133. Jäätilanteet 1934 XI 9. ja 16 . ... 18
4. Jäätilanne o » 23 . ... ... 19
>. » 30 . ... 20
6. > XII 7 . ... 21
7. > » > 14 . ... 22
S. 21 . ... 23
9. » > 28 . ... 24
10. ,> 1935 I 4 . ... 5
I1. ,> > ,> 11 . ... 26
12. ,> > » 18 . ... 27
13. » » » 25 . ... '8
JXX'r 193.x/35
14. Jääitifanne 1933 II 1 . ... 29
15. » ,> ,> 8 . ... 30
16. » ,> » 15 . ... 32
17. » ,> ,> 22 . ... 33
18. » ,> III 1 . ... 34
19. » :3.5 20. ,> ,> » 15 . ... 36
21. > ,> 2
...
3722. ,> » » 29 . ... 38
23. » » 39 24. » » » 12 . ... 41
25. >> ,> ,> 19 . ... 42
26. » o 43 27. >> » V 3.
...
4428. » » ,> 10.
.. .
4529. Jäätilanteet » » 17.; 24.; 31. ja VI 7 46
10
Johdanto,
1. Il avaintoaineisto. Merentiitkiinuslai6okse11e saapunut Suoneen rannikon ja siihen ra,joittuvieii Itämeren osien samoin kuin Laatokan jaaäoloja talvena 934/935 valaiseva koti- mainen aineisto käsittää:
1) viikottaiset jääpäiväkirjat ja niihin liittyvät perja,ntaisill piir.
retyyt jäätilanuekarta.kkeet, joita laitoksen palkkaaniat, omathavaitsi- jat laativat; viimemainitut kuuluvat melkein kaikki ]\1 e r e n k u 1 k n- h a 11 i u u k s e n alaiseen majakka- ja luotsiasemien henkilökuntaan;
2) pä ivittäiset langa,ttonlat puhelin- ja sanomatiecloitukset, joita Valtion jäänsärkijäin päällystöt viran puolesta antavat Meren- tutkiinuslaitokseii oivan radioaseman 0H Y välitylksellä;
3) päivittäiset langattomat, eräiden 311_ e r i v a r -t i o I a i t o k- s e n asemien balttialaista jääsa•lalcirjainlistoa (kts. esiin. tämän sarjan julkaisua N:o 41, sivu 16) kä ttä,mällä laaditut tiedoitukset, nämät tiedoitukset kokoaa lllerivartiolaitolcsen Helsingin asema ja toimittaa ne sitten 1Terentuthiaiusisitokselle;
4) pä,ivittäiset talviliikennekaupunkien (ja yleensä niiden s a- t a ni a v jr a n o in a, i s t e r läliettäinät) lennätinsanonia.c, jotka nämätkin ovat laaditut balttialaista jääsalakirjaimistoanoudattaniall i;
5) säännölliset pulielini]moitnkset erä.iltå rannikko isemilta; ja 6) jääpä,iväkujat, joita piclecään S u o ni e n t a 1 v i 1 i i k e n- te essä olevilla kaup1)alaivoilla; sekä,
7) tilapäiset merkinnät ja tiedoitukset.
Säännöllisesti talven aikana, toimineet asemat ovat merkityt kartalle kuvassa 2; numerojärjestyksessä, ja aakkosjärjestyksessä lueteltuina nämät asemat ovat tämän tutldinuksei-i lopussa smulilla 61 ja 62. Tarkemmat tiedot asemien toiminnasta samoin kuin ha- vaitsijoiden luettelo ovat llerentutliiniusl iitoksen inlosikertonink- sessa vuodelta 1935.
Paitsi yllälueteltua kotimaista aineistoa on kä>%tettä,vin;äni vielä ollut muiden itanierenvaItioiden antaniat Iangat- t o in a t j ä ä t i e cl o i t u k s e t sannoin kuin niiden l,Ierentntki- musiaitokselleläliettä,mä,tjäälcertomukset ja.'jääkartat.
Näitte, olen käyttänyt, mikäli on ollut tarpeen, Suomen sannikon ja menen jäätilaniiekarttoja pihtäessäni.
2. llavaintoaineistoni iunokkan.s. Merentutkimuslaitokselle näin saapuneen havaintoaineiston perusteella ox-Q jääosastolla viikottain talven kuluessa, piirretty perjanta,ipäivien jä.äLilaunei,ta esittävät
J.ä .\r 1934/3.5
kartat. Kartat olen myöhemmin täydentänyt ulkomeren majakoilta y. ni. saapuneiden havaintojen ja merkintöjen perusteella. Näinä.t n. s. arleistokartat, jotka ovat piirretyt kahdeksaa eri väriä käyttä- mällä siten, että kukin jäänlaatu on esitetty omalla erikoisvärillään, ovat sittemmin yksivä.risinä uudelleen piirretyt tätä tutkimusta varten suhteessa 1: 5 pienennettäviksi. Tällöin eräänlainen jään eri laatuj en y13 distely samoin kuin tilanteiden yksityiskohtien yleistäminen on ymmärrettävästi ollut tarpeen. Tämän julkaisusa.rjan n:ossa 28 1) on lähemmin tehty selkoa tässä käytetystä esittämistavasta ja ku- vissa 3-29, jotka esittävät näitä juuri mainittuja pienennettyjä ja yksivärisiä talven 1934/35 perjantaipäivien jäätilanteita, tarkoittavat:
ohuet, lyhyet vinoviivat: avovettd•, sulaa;
pienet ympyrät: sohjocc;
vinoristit: jääkalvoa; ohuutta uutta, jäätä, sinijäätä;
paksut, rannikolta, ulospäin piirretyt suorat: sileätä kiintojäätä, silo- jäätä;
kolmiot: ajojäätä;
mustat kolmiot (alueella voi samalla olla sileätä kiintojäätä, jolloin lisäksi vastaava, viivoitus): yhteen jää.tyntyttä ajojäälä.;
yinpyrät: cbhtojäcätä;
mustat ympyrät (alueella voi samalla olla sileätä kiintojäätä, jolloin lisäksi vastaava viivoitus): yhteenJäätynyttä cr.h,tojd,r;itci;
paksut nnurtoviivat: ahtojäänavöitä, jäävalleja;
paksut, pitkät käyrät: jään rajoja (joko kahden eri jäänlaadun tai jään ja avo veden välillä);
paksut katkokäyrät: likimääräisiä jään rojojcr.;
nuolet: jäiden cr-jccutumiss2runtcrcr,, ja tyhjät alueet: havaintoja, puuttuu.
Tutkinntksen loppuun on liitetty taulukko jään ja lumen paksuu- desta perjantaisin —näitä lukuja kun kuvissa 3-29 ei voida esittää
sekä taulukko satamien jääoloista ja meriliikennesnhteista; viinle- mainittu taulukko on pääasiallisesti laadittu s at a n1 a k o n t i o- r i e u ilmoitusten perusteella.
Il. Katsaus jäätalvert 1934/36 yleiseen kulkuun ja ilmastollisen sekä meritieteellisen
talven vai
he.isii..110!.. iäiik.idveu yleio ou kulku. Jonlin jäätalven yleisen kulun selville saamiseksi on tarpeen ensiksi määrätä, mitä normaalisen jäätalven vaihetta tai vaiheita kokul kyseessä, olevasi talven jäätilanne
(3U yAR. GIIANQVIST: Jiiät vuo)1na 1972/23.
J:A ÅT 193-k /3J
lähiiu-i vastaa ja sitten sen perusteella• todeta, onko tilanne aikaan nähcl.en ilmestynyt ja • missä, närin joko liian varhain tai liian nivö- hä•än tai aivan norina•alia•ikaa,n.
Tä11ä tavalla talven 1934/35 j i tilanteita noi•3naalitalven vaihei- siin vertaama•lla saativ3 talven yleisestä kulusta eri merisstimne ja•
nä,ist t keslziniääräi.sesti koko inerialueellennne kuvan i käyrät. N tniäa ktivrät osoittavat, miten t a, t v i k u 1 u s s a a• n a i k a• a n n h- clen poikkeaa• norma,alitalvesta, jota sitä vuorostaan ednsta•va•t huvan perussuorat. Milloin jokin jäätilainie sitä va.staa- va.an norna-alitalven vaiheeseen nähden talven s y y s p n o 1 i s k o n
»iltana on ilmestynyt, liian in y ö h ä a, n, mntta k e v it t p n o 1 i s- k o u aikana liian v a r h a i n on kuvassa tilanteen ilmestvmui.s- päi.vän kohdalle tämä, poikkeus sopivalla tavalla• merkitty herus- viivan y 1 ä. p u 0 1 e 11 e; jos taasen jäätilainie talven s y y s- i u 0 1 i s k o n aikana ou ilmestyn)'t liian v a r• h a• i n, n3ntta.
k e v ä t p n o 1 i s k o n aikana liian ni y ö h ä ä n, on tilannetta vastaava merkki pa•ntn hernsviivan a 1 a• p n o 1 e I 1 e. Yhdistiä,- mällitisitten tällaisten »aika. analyysien» perusteella niääiätyt, jäätila,n teiden iliuestymisen poilckeuksia esittävät, samaa• nievenaluetta• tai koko ineria•ltiel ta,ninie vastaavat pisteet saadaan juuri kuvan 1 käyrät.
I Itvristä, selviää -ylksityiskohtiin kajoamatta, • -että• tam3ikko- vesien lopullisen jää,tvmisen alknvaiheita, vastaavat tilanteet ilmes- tyivä,t: länsirannikolla (ylempi kuva) marrasl~ltnn aikana noin 1 ii 2 vii koa•, etelära•nnikol]a (alempi kuva) jouiluknnn alluipuoliskon a•ika•na samoin 1 å• 2 viikkoa, mutta• Saariston3eren ja Ahvenanmaan rannikolla. (alempi kuva) ja • vasta, noin joulu-tanlinikiiun vaiheessa
4 å 5 viikkoa, liian 3nyöhä.än. Talvi oli sitten tannnikuun keski- vaiheilta suurin piirtein noin 3 viikkoa, myöhästyneenä. lieliiii]uiun al- allcuun, mistä. lähtien inyöliästyiuiiien kaikkialla kasvoi, etelässä ja.
lonnaassa huoma•ttavin)n)in, aina ma.al sknn.n keslcivaiheille, ,-lelloin sanalla talven la.a•jin jäätyminen yleisesti s ia•vutettiin. (kuvat 19 ja 20). ilIyöhästyminen oli tällöin liin iranuil olla, noin 5 it 6 viikkoa.
loiinaa•ssa, ja etelässä• 5 å 7 viikkoa. Nämä, a•ikauläärä,t merkitsevät sitä, että jä,ätynlinen laa.jilmnillaa,nkin ollessaan eri merissänune eiulottn- nnt sen pitenunälle kuin niihin j i uoi•niaa•lit tiven aikana ehtii ta nini- Lnnn lopussa tai helnnikuun all u puolella. Tällaista jäätymistä vastaa,va iiorma•a,livailie ei vielä ole edes viimeinen 1..eskimätii,in joka talvi ilumestyvatksr odotettavissa oleva, joteu'sias talvi sywhnoleltaan lnliphutintui varsin alkutalviseen vaiheeseen. Ja vastaavasti alkoi sitten yleensä• heti maa•lislznnn keskipa,ikkeilta, —j ään taaa3tn- minen ja, häviäminen jo vasin keväisestä nonnaa•litalven vaiheesta•:
jään taantumisen a•lkntilanne ilmestyi nimittäin aivan yleisesti 3 å 4 viikkoa• keslzimä•äa iiistä a.ikaisemnri1, s. o. ta,anninuren alkoi sella•i-
J
b'°7r7ren wr'e !P -~er~rneri: d""° rY-l~ ö °.r<°f-i Orod /<VQ-,<.. /~ peen 4eekb-4
1i L Z
/// U -
i:
'v
•1
fro
ro--
X/yo ;4 K
1 _L X/
Ia
i i i IU \\
7/2
O
'a X//
S .r: .''r B341.-,
L LLLJJJLLi I I I I L L 1 _1
%/ilf:['t-•-G/✓:~: `i ,p ~fcfir•~r,n.»r7._r - Ji,cr~:~~'/''o/nPtTJ "-''°9p~~ jR Ö -/93 !l — r S .~ fF.'n .'tchz~ /i/eer 6v✓en On fYr n0~~ \v
~o t_~er ,./~en-eri7e ler%au / /'s oni. -r
Kuva 1. Jäät~Z.lven 1.)S4/35 yleinen l:lll.kn eci morissäinme noVfil 1alita1veen v ercrl.ttnn a. h'lt osoittavat. I iiti1a.n1edcn ibuesb nuisen ajankohdat niilii v astaav'ien nonnassliv'aiheideu koskimii<iriitieei illnesty aikoihin, v'er1 ttcUinkt: perunv iiv-~tin vl:ipuoLella talvoilsvv'spiioliskonailcaiia limin inyöhäiIc i. kevvtpnoliSlcon aikana bån va.chai~il;=.i. ja perusviivan alapno- ](~Ila krvätpuoliskon ailauia iiaii m~ öhrl.isil:,i. 1'oilclien, oa i i t1v pii.ivi,s=it. å
s(' ta. kevätpuoliiskon vaiheesta, jo] t keskim ärro on odotet.ta,via.
teton verran myölhemmki eli va. t a, huhtikuun al aikana.
Jääta.1ven kevä,tpnolisko kehittyi sitten normaalitalveen ver- rattuna aivan toisin knia syysjwolislco. ll.lnancol1inea keuä.i•.i 1e1i1e hitaasti edistyessä, ]\r5 jään iaa.ntuniinen ja 1i viä•minen 5njui hyvin hitaasti, l c;3kirsiää.rztiistä 1paljoa. åitaa>_nmin. ,•liinpä,, kral jään taantuimsen all~aessa, al1nnnt tilanne aikaan nähden oli syntynyt 3 å. 4 viikkoa liian varhain, jäätilanne noin kuukautta, m yölienimin eli huhtikuun keskivaiheilla, oli korkeintaa.0 enää, vain noin viikon vac i'an liian va•rlia.jnen, joteIi hidastuminen siis oli ollut byvin Snuz'i.
I I ithtikuun lo]~pnpuolislcon aikana jää,nhäviitimisen hidasti.iminen ei eniki kuitenkaan ollut vhii huora a.tta.va., vaikkakin jatkuva, jäP,n:
b wi.t 3nuieii. yhä, edelleen sujui keskiiniiä.räistä, hitaannnin, diin ettei se huhti-tonkokutnl vaihteessa, jo oli aivan normaalinen. Ja kun jätin hä•viämineii yhä, jatkui keskimääräistä, hita annum n, muuttuivat tilanteet tou]soknun aikaua, nom,,aali(.alven vaiheisiin verrattuina,
1034/:3 9
~nyöhästyiieinä ilmestyneiksi, niin että lopuksi talven viimeiset jää- tila,nteet aivan tonkoknun lopussa ja kesäkuun alussa. ilmestyivät noin 1 ä 2 viikkoa. liian myöhään.
Jäätalven 1934/35 pituus oli siten talven ensimmäisten ja vii- meisten tilanteiden välilla — huomioonottaen koko ram. ikkominee - yleisesti joko viikon verran liian lyhyt tai melkein novvlaali-pitkä.
Talven keskiosasta sensijaan taasen -site, normaalitahren vastaavaan osaan verrattaessa puuttuivat kail±i sellaiset jäätilanteet, joita.
vastaavat norma,alivaiheet keskimäärin ilmest)7vät tarnrnikmmm lopusta, tai hehnilcilnn alusta noin lnlhtiknnn keskivaiheille. T9..st9.
talven osasta »puuttui» siis noin 8 a 11 viikkoa — eri merissä eri pitkä• —normaalitalven vastaava osa. Mutta, tamån lisäksi talvi ei ainoastaan jään nlottuvaisuuteen n~i,hden, vaan myöskin jään paljouteen eli volyymiin näh den oli normaalitalven vastaaviin vaiheisiin verrattuna, perin vähäjäinen, kuten tuonnempana kohdasta 6: jäänpalksuus ja sen muutokset (si»'n 50), selviää.
2. iilnail 1_iimpötila, sii, ja tuulet. Ilman lutnipötila,n kuukausi- keslr.aavot ja näiden poil.keukset vastaavista keskimä.ä.ristäi,än sel- viävä,t taulukoista. 1 ja 2, jotka, ovat laaditut Ilinatieteellisen Keskus- laitoksen kunkansil~atsausten avulla.
Taulukosta 2 selviää eusinnälziii, että k o k o i 1 in a, s t o 11 i- n e n t a 1 v i 1934/35 oli keskimääräistä ituoma,ttuntnsti lämpimämi, sillä ilman lä»ipötilaii poikkeus (sureke Xi[-V) vastaavista keski- arvoista. oli länsirannikoila +1.2 å ;-1.3°, tra.akossa +1.4°, Alivenan- maalla ja eteläraniiikou l eskiosissa +1.a å --1.r°. Ja juuri tä.niä ilimastollisen talven »lämpim),ys» oli lähinnzää syynä siihen, että koko jiiiitalvi keli.ityksessään j ä huora attava,n »heykenerä,iseksi» ja perui vähäj äiseksi.
Toiseksi seluiä,ä taululcosta 2 lisäksi in. in., että. ti,lvikausi 1934/35 oli s y 5y s o s a. 1 t a a n, s. o. ma.rrasimun ja joululkuun ajalta,, keski- inääräistä h5 vin hu omattavasti lätnl»irnänipi, sillä :I G Vaasassa i) ja 100 Viipurissa, poikkeus keskiai vosta, oli ;-2..~ å • 2. s°, mimuualla .s å +3.2 (sureke ZI 117.1); että. »ia,lvv> vielä varsinaiselta keskitalven osaltaan, s.o. tammi-maaliskiiun ajalta, pysyi keskinläI.räistä lämpiriälnl»änä, vaikkakin poikkeus nyt oli, osaksi tuntuvastikin, pienempi kuin »svrksyyllä,»: 7 Oulussa -•. 1. i°, 7muialla länsirannikolla, sanioin kuin Ahvenanmaalla -. 1. o°, mutta.
etelässä ja, kaalkossa +2.o å `?.2° (sareke T— III); sekä että talven k e v ä t o s a n, s. o. huhtikuun ja toulotröuu lämpöolot täydelleen mamtllivat, sillä vain Ahvena.ni)iaa.11a foikkens enää oli positiivinen
1) Pailgunimaca edessä oleva islam tar1~oitta» puheena olevan paikan wiauero; kar- tall» luvassa 2, sulknjeit statt! lii luku tarkoittava liihimltti olevaa ninuie.ioituua p lukua.
2
10 JT 19:34/33
(-j-0.2°), ja etelärannikon keskiosissa 0°, mutta muualla negatiivinen:
länsirannikon keskiosissa -0.2°, lounaassa -0.5°, pohjoisessa ja Suomenlahden itäosissa -0.s° sekä, Laatokan seudulla -1 (saxeke IV-V).
Ilman lämpötilan 1uukausi1eskim\roja taekastaessa huomaa lisäksi (Taulukko 1), että talven kulku kuukaudesta kuukauteen sujui
varsin säälnlöllisesti siten, että joko tammikuu (etelä.ssä 44 Maa:ian- haminasta 110 Sortavalaan) tai sitten helmikuu (läusiralnuikolla 16 Vaasassa ja 7 Oulussa) oli l vv11uin kuukausi; täplän mukaisesti jäät,,- ] lisen kulku olikin aivan ,yleisesti nopeinunillaan vastaavilla aikoina.
kuvassa 1; että. Iuarraskuussa keskiarvo vain 7 Oulussa oli nega- tiivinen, Iuivaalla vielä positiivinen, joten jäätymisen alleanIineii Tctsciaekl,:o 1. Ili a , lälfpötilan k:er,erl,aecsikesh-ia,?vot K1934- V 193.5.
Paikka s XI I Xlii I II 111 iv v \u 1-111I''
7 Oulu... :-4.ti 0.!!' -3.; 7.s -8.s -6.l .-0.J ' 3.s -2.2 -7 ; .
1.6 Vaasa ... 1.5.? -1.V - -1.2 4.a I.9 -3.1 ' 1.3 ! 5.2 -0.0 1.:3 -- 3.4 -0.~1
44 D'laalianhainin,l -8.1 4.21 -2.6 1.91 0.9 1.0 -3.5i {-6.2 +3.LI- 1.a - 4.s +1.s
55 Turkv... -!-S.i -3. 1 - -0.2 -3.s. 3.5 1.9 -3.4 .-7.1 -: 1.6 3.1 ::~.2 -F-Os
73 J-lelsinI;i... -i 8.s -3.s. -0.s l.1 - -3.7 1.3 :-3.1 7.s -- 7.5 3.0 - 5.2 -1-0.s- 100 Viipuri ... 17..1 .! 2.-1 -3.s1 -8.I 4.:, 2.(;' :-2.3' i 6.7 - -0s . u.I .:.4.n -1. t 110 Sortavala ...! -6.s! 1.9 -1.0, --8.9F 5.0 -3.9: -0.°' -ä.i -l.o; -5.si : 3.1 -1.w Tcsst.l3.k;1;,o 2. Ilm.am länz,pöliian 1;:2rnlau.sik:esk5a?vojen X. 1931-V 1935 poi1,511;ev,Ä,se( v(i,stacivist..cc k;eskioitid,Thci,sistci, (1886-1930) 1 u.sil;ausl;l,-es1;2-
arvo'ista.
Peilaa A I 1I [ lI Ill It V
7 011111 ...I -1.9 . 9 1 3.) . 1.s , 1.:-: 0.] -0.6 .1.2 3.2 -1.1 -O.J -3-1.3 113 Vaasa ... :-1.7 -; 1.r, 3.s -•1.s 2.1' 1.0 0.~ 7.3 : 2. 1.s 0.2 !.1.3
41 11aariauluuuiva - -2.8 ' 2.:. 3.5. '-0.oi 2.:1 -; 1.2 :-1.s 1.0 - 2.9 1.sI : 0.2 -;- I Is 55 Tnxku... '-3.3J -..2.9 -1.3 ,.t i•1.l -0-•• 1.8 :-l.(; 0.-3 1.:s
!3 Helsinki....-..3 : 3.i 2. 1.3 ,-2.ss-1 2.1 ; 0.9' -0.9 - 2.5 -2.5[ ! 0.o -'.-1.7
100 VTiipLlri ... 3.I -3.s ; 2.0 i-0.2 ;-4.1' . 2.2 ,-O.I -2.1 . 2.13 .2? - 0.s - 1.4 110 Sortavala ...- 3.1.-; 3..;, 2.s ;-O.I, , -is I.S. -0.3 -2. F -i -3.0 -2.°3i-1.1 - -1,1
viivästyi; että joulukuussa keskilämpötila Ahvenanmaan pifirissit (44 Maarianhamina) vielä oli +2.s°, ja että vasta tajnmikuun keski- lämpö kaikkialla, on negatiivinen. Helmi- ja ulaalislcutul oj an lämpötilan kuukausikeskiarvot pysyivät sitten kylmän puolella haik- kia,lla, mutta huhtikuussa oli ilman keskilämpötila jo nmaa.mme lou- naispuoliskossa +3.I å ±3.5°, länsirannikon keskiosissa, ja Suo- menlahclen itäosissa - 1. - ?.s°, mutta kaakossa., Laatokan sea- cluilla, : -0. s° ja Pei ämeren pohjoisosissa va.iis -;-0.4°.
Tästä talvil~auden eri osien samoin kilin eri kuvhattisienlein liimpöolojen lluonlatta.vasta erilaisuudesta johtuivat juuri jäätalven
J:T 1931/36 11
kulun su met vaihtelut (kuva 1): allcutalven, marras —joulukuun, jäätymisen kasvava mnyöhästyminen; tammi-maaliskuun aikana aluksi —lähes koko tammikuun ja, helmikuun alkupuolen — suurin piirtein. melkein keskimääräisen nopea, sitten selvästi hitaampi jään kasvaminen, jopa paikotellen ju taanturninenkiu, mutta kevät- puolella, liuhtilcuussa ja toukokuussa, j ää keskimääräistä huomatta- vasti liitaampi taantuminen ja häviäminen.
Eclellänainitau jo selittää täzkeimmiltä kohdiltcr jään kasva,- niista, myöhemmin jään taantumista ja jään häviämistä esittävien käyrien (kuva 1) erilaisen kulun talven eri aikoina eri merialueillamme, yksityiskohtaisemmin kulun vaihtelut selittyvät kuitenkin vasta silloin, kun seuraa, ilman päivittäisen länipötilanl) muutoksia huo-
mioonot-t-amalla tuulen ja sään samanaikaiset vaihtelut. Tämän tutkinniksen puitteissa ei viimehsiinainittuihin seikkoihin tulla muuta, kuin aivan yliniallcaisesti kajoamaan.
Sylsyn 1934 ensimmäinen huomattavampi syksyinen lämmön aleneminen sattui in a r r a. s k u u n alussa, seuraava, noin 5 päivää myöhemmin, erään maahamme siirtyneen korkean selänteen yhtey- dessä. Juuri näiden sääjaksojen yhteydessä ensimmäiset jäätilanteet (kuva 3) syntyivät. Kuulcaudeii ailcana sattui lisäksi vielä kaksi kyl- menzpää sääjaksoa, joista huomattavampi alkoi 18. pnä Fenno- skandiaan työntyvän korkean selänteen yhteydessä (kuva 4). Kuu- kauden lopussa, 26. pstä alkaen, sää yleensä lännenpuoleisen ilma- virtauksen kautta jälleen muuttui lauhaksi.
J o u l u k u u n ensipäivinä knllci korkean selänne maamme yli aiheuttaen lievää tai kohtalaista pakkasta, jonka vaikutuksesta jää
-
tyminen jonkunverra.n kiihtyi (kuva 5 ja 6). 9. pnä alkoi kuitenkin kestävämpi etelän- it länsietelänpuoleinen, lämmin ilmavirtaus suun- taatua maahamme ja jään kasvul hidastui aluksi, sitten vieläpä taantui (kuvat 7 ja 8), kurmes 22. pksi Pohjois-Suomeen muodostuneen vahvan korkean yhteydessä palcicanen uudelleen kiristyi ja joulukuun loppuun saakka pysyi lievänä tai kohtalaisena, aiheuttaen jälleen huomattavan jään kasvun (kuvat 9 ja 10).
Kun t a in in i k u u it 2. pnä niaaham.me lännestä käsin saapui korkea, pakkanen j älleen sen vaikutuksesta piristyi niin, että rannilcico- seuduilla lännessä 3. ja 7. pn välillä toisinaan oli —18
a
—19°, Suomeenlahden itäosissa ja Laatokan rannikolla taasen —20 å —22°. Kun tuuli tämän lisäksi samaan aikaan enimmäkseen oli idän å kaakon puolelta, siis jään leviämiselle etelärannikolla yleensä suotuisa, olikin
1) ILMA•IIETEELLLsEN KESKUSLAIrorseN luinIcansilcatsalilksissa Iu1kaistuista p ä i- i t t ii. i s i s t ii. ilman 1 hnpötila.m l:eslciar\oista on tntkimulcseii osaa v,artet Dcäy,tettN, 7 Oulum, :16 Vaasan, Tampereen ja 73 Helsingin seldi 110 Sortavalan arvoja.
12 JÄÄT 1934;3.;
jään kasvu tänä aikana varsin huomattava ja 1eskianääräistä tuntu- vasti nopeampi (kuva 1). Vaikka sää jo 8. pnä alkoi lauhtua tuulen kääntyessä lännen a• lounaan puolelle, osoittaa kuitenkin tammikuun 11. pn jäätilanne (kuva 11), vaikkakin se siis tarkoitti tilannetta palclusjalcson päätytty, i, että jään kasvu oli ollut hyvin huomattava..
IKuukauden toisen dekaadin. alkuun asettui taasen kylmien etelän å kaakon puoleisten tuulien ohella lyhyempi pakkasjahso, jonka vai- kutuksesta jään kasvu (kuva- 12) yleensä suoriutui varsin normaalisesti (kuva 1) ja jatkui sitten kuukauden viimeisen dekaadin aikana val- linneen, eri säätehijöihin. liittyneen pakkasjakson yhteydessä aina seuraavan kuukauden. alkuun (kuvat 13 ja 14) keskimääräisesti tai jonlwnzverran nopeanmmin.
Aivan h e l in i k u u n alussa harvinaisen syvän matalan vaiku- tuksesta, joka koko maassa aiheutti ltunisateita, sää. vähän lauhtui, snutta jo 6. p1iä, erään läntisen korkean työntyessä, maa,hanmle, pakkanen jälleen alkoi kiristyä ja jään kasvu kävi varsin huomatta- vaksi (laiva 15). Muutaman päivän lauhenimnan sään jalkeen oli taasen kuukauden keskivaiheilla pakkasta, mutta jan kasvu (kuva 16) ei enää ollut niin huomattava kuin vai•emmin, vaan ilmeisesti keskimääräistä hitaampi (]sova 1). Helmikuun 19. pn seuduilla sää perusteellisesti muuttui. Laajan läntisen matalan vaikutuksesta läuuuintä ilmaa virtasi maahamme ja. 23.-27. pna vallitsi yleisesti tavallista huomattavastilämpinlänlpisää. Ylinhimpötilaoliranniikoil lamme 7 Oulussa. +].°, muualla +4 a -}-6°. Jään kasvu hidastui luonnollisesti varsin tuntuvasti (kuva 1), olipa osaksi jään taantumis- takin kuukauden loppupuolella havaittavissa (kuvat 16 ja • 17). Kuu- kauden viime päivinti sää alkoi kuitenkin jälleen, IFennoska.ndiaan muodostuneen korkean vaikutuksesta, osaksi seljetä ja, polijoisessa huomattavasti kylmetä, ja ni a a 1 i s k u u n ensi 1hi,ivinä vallitsi sitten taasen palckassää maassamme. Tämän pakha.sjakson aikana jään kasvu jälleen jonlcunver°ran kiihtyi (luva, 18) ja jään leviäminen alkoi yleisesti saavuttaa suuiinnnan laajuutensa (kuvat 19 ja 20), niin että maaliski uni keshivaiheilta. — va.ikkakin sää yleensä pysyi keskimääräistä byhnempänä --selvä, jääaz taantuminen (kuvat 21 ja 22) jään ulottuvaisuuteen nähden oli todettaviss %.
Jään jatkuva taanttuninen ja häviäminen tapahtui kzuitenkin h u h. t i k u u n al upuoliskon aikana (kuvat 23 ja. 24), luun sää pv- sytteli hiukan normaalista kylmempänä tai noin norniaalisena, keski- niääräistä Byvin huomattavasti hitaamrnin (luva 1). Vasta kuukau- den 17. im seuduilla., kun Itä-Europaan asettuneen korkean vaiku- tuksesta ilman lämpötila alkoi nousta, jään häviäminenkin alkoi
(luvat 25 ja 26) suoriutua nopeammin (luva 1) pysytellen yhä edelleen
J_ äT 193-1/35 13
kuitenkin 1ieskinlääl'äisb1 hitaampana. Dini sä8 sitten huhtikurm
lopussa — maamme yli kulkeneen matalan j älkeen — kylmän, j ää- merellisen ilmavirtauksen kautta muuttui koleaksi ja sellaisena pysyi vielä t 0 u k o k u ii n a .lkupiioliskonkin aikana, kiClastui viimei ten
f
1 jå I --_
9 34-35. ~.
'' 100. '
1: I9~',~
a':a? = 21®200 18 =a 17 f`.:,:-` .uj: 1t1;LLfflO .. .{ ill —_ - _ _ 0 11 .!
24 _ ' 15-
25 =— = i
26. _ -
270 — 6;iy:z j - t!
28 4:—_
~ 29
325c3'å _-_ - _
. _:7i ]IU .
3k E .-': . j
39 3 36 V fir`' ' _... 71 3 äh`•3 ~':'
40 —r a ' : l'
8078 82 Ia5®'92 x' 13 '~ t4B49 0- 610 . ® 0 X 71 \ 6770 q 89 59® 91 , 9 _.-
I Kuva 2. Jäät ula cn 1934/35 havaintoasemat.
jäiden häviäminen siinä määrässä, että jäätilanne, joka koko talven oli ollut: syyspuolella talvea keskimääräistä myöhäisempi, kevät- puolella talvea taasen keskimääräistä varhaisempi, vähitellen aikaan nähden kävi noin normaaliseksi (kuvat 1 ja 27), lopuksivieläpä keski- inääräistämyöhäisenlmäksikin (kuva 1 ja j äätilanteet kuvissa 2 8 j a 2 9),
14 JÄAT 1934/35
niin että j ään lopullinen häviäminen viiunein, kun sää k e s ä k u u n alkupuolella vihdoin vaihtui normaalisen lämpimäksi, oli lähes 2 viikkoa myöhässä.
3. i[eren lämpötila ja sen muutokset. Ilmastollisen talven.
1934/35 kehitys kuvastuu varsin selvästi myöskin meren vesirungon lämpötiloista, ennen kaikkea kuitenkin niiden muutoksista. Ja näitä selvittäessä voi mm. jälleen, kuten esim. edellisenäkin talvena 1933/34, todeta, ettei nllcomeren yleisempää jäätymistä keskipitkän normaali- talven rajoissa itse asiassa lopuksi, meren vesirungon yleisesti puut- teellisen jäähtymisen takia, ollut odotettavissakaan.
Seuraamme tässä, kuten edellisenkin jäätalven1) katsauksessa, veden lämpötilan alenemista meren vesirungon ylimmässä, korkein- taan 50 metriä paksussa kerroksessa. Ja tarkastukseen ryhdymme marraskuun alusta eli noin viikkoa ennen rannikkovesien lopullisen jäätymisen al ua,, jolloin —taulukoissa 3 a ja 3 h2) mainittujen meritieteellisten asemien havaintojen mukaan — meren yllämainittu kerros näyttäytyi ehtineen varsin tasalämpimäysi. Iffun tämä on tapahtunut, eivät tuulien ja merenvirtausten mahdollisesti aiheutta- mat meren kerrostu risen muutokset tai kallistumisen vaihtelut enää aiheuta, vesirungon lämpötiloissa jyrkkiä muutoksia ja sen kautta - näennäisesti —vesimassojen nopeata lämpiämistä tai jäähtymistä.
Taulukoissa 3 a ja 3 b ei kuitenkaan käytetä syvyyslämpötiloj a sellai- sinaan, vaan niistä on laskettu —merenpinnasta lukien ja asemien syvyyden mukaan — vuoronperään 10, 20, 30, 40 ja 50 metrin paksun, ylimmän kerroksen keskilämpötilat. Näin tasoittuvat edelleen eri syvyyksissä vielä mahdollisesti esiintyvät lämpötilan vähäiset vaih- telut ja lämpötilan »suur-muuttuminen», s.o. muutos »kesästä» »syk- syyn» ja »syksystä» »talveen» käy selvemmäksi. Kun meren syvyys havaintoasemien luona vaihtelee, ollen useimmiten pienempi kuin 50 in, ovat lämpötilat samoin kuin niiden muutokset yleisimmin semattavissa vain 30 metrin syvyyteen. Taulukon 3 a ja 3 b luku- arvot samoin kuin niiden avulla piirretyistä käyristä saadut eivät sen takia kaikki joka suhteessa ole aivan samamerkityksellisiä eivätkä sellaisinaan aina toisiinsa suorastaan verrattavia —ne eivät yleisesti ole sitä jo havaintoasemien erilaisen sijoituksen takia joko aivan rannikollisina tai, saarellisinakin, liiaksi meren altaiden reu- nalla olevina. Mutta nyt kyseessä olevaan tarkoitukseen nähden,
') Risro Juzw_v: Yleiska.tsaus talvea 1933-34 jiiiisuhteisiin. 11esentntl intuslail;oksen jullcaisn N:o 97. Helsinki 1935.
2) GUNNAR GR,vNQv'zsi: Regular observations of temperature amd salin.ity in the seas around Finland, July 1934—Jute 1935. l[ermitutkium3laitoksen julkaisu N:o 105.
Helsinki 1.935.
.1 T 1031/32 1J
Taulukko 3 a.
10 Qlkokalla, l°:
.. ._ l Z' .I -1 J__
xer oS_I 11
TIT IV
1 , 11l -_- `'
--
0 -10 l6.s'5.Ei- 1 -;'.22.111.21 - -~ _ i l - 0.
1.9 T'alassanrct, t°:
i 11 : '21 h 1,3' ~1 I 11121 i1 11 21. I 1 : 11 21 I 1 12 231 3 11 21 0 -10 l4.s14.1,4.il 12.o I.ol 0.2I0.o1-0.a'• O.2-O.-O.2 0.1, 0.1l 0.o1 0.2 i.112.ol2.r,I~1.3~
21) NOl'1'SkäI', t°:
rn I 5 11 1 I 2 14 21 1 - i - - I -- - l - ^~ - - i - I ..._-12 1 24 1 1 11 21 1
0- L0 .3 6... 5.oi 1.G3.S - - - - - -- - 1 O..I 1.:3 1.3 2_.0 3.7, 0 30
I8.o 8o
6.51:5.2
7.-16.55.2l.'xfi3.o I - - - 0.4
-40 7.5 1.714.0 -
L21.32.n3.1
0 - 0.3 Li 1.5 l.o 2.0
29 Siippi, t°:
1 --- nt I 5 111 ' 21 I 2 14 2S I -
•~ - I - ... -1 I -•
0 -10
2018.4~7.(ijG.i14.013.(~ 2.2-
I 1.23.01.02.s4.i,
0- 8.17.06.04.33.72.31 - -, • . -I - , - , 1.1,2.1 1..33.14.1, (44) Lågskär, t°:
.- m 1 b _-,1 1 -1 -. 11 Z,1 1 1:1 - I 1 1,1 :'-i 1 1 11 23 1 S H 21 1 1 1 1 0 -10 7,s!. 6.1 5.25.T 5.0 - ~.7 - - 2.oi 1.0 1.0 1.7 1.7, 1.ü i. 0 2.:3 2.1 3.7,-1.sä 0 -30 7s: - 6.2 5.6 5.s 7.o • 3.1 - 2.1 2.o. 1.0 1.7 1.i 1.6 1.91 2.0 3.22.2 3.'. :!.o 0 -50 7.7j • IG.2 5.7 Ss hi 3.1; 2.2 2.0 2.0 1..c 1.71 1.7 L-: 2.o'2.2 2~3.o 0.i, [2.
Tct-2clgi,kko 3 b.
50 j1111.-fullskär, t°
Tlet.uos XI XII _ 1 1I 1[1 13l V i
JO o2 11 - 210.0 1 .13 ?2 1 11 2, 11 1G 3 110 °1 1 1{ 21 0 10 9.3,0.11 5.1 5.1i5.o 4.0i>.1 L.s 0.0 0.3 0.2 - 0.1 0.2 0.1 1.2 1.7 2.0 4.1.4.3!
0 -30
~ 9.i Ll.41- 5.25.15.24.013.l 1.0 0.6 0.3 0.2 0.0 0.2 0.1 1.2 1.62.G4.111.G' 0- 10 9.11 - 5.2 5.( 5.2 4.°1,3.1 1.1) 0.7' o.:; 0.2 - 0.0 0.2 0.11 1.1 L.a 2.6;'t.o 1.6.
51 1-15, t°:
to i 2 11 ' 1l 3 1., ..2 1 7 12 _'3 1 1 .LJ i 1 12 23 1 lo 2.- 1 1 1 : ?,1 0 10 8.58.2; 7.s Goo )s3s3>2 ? 22 10 1.o>, 0.~ 0.6 1.01 1..32.n2.: 3' 1.7 0 30 8.5 8.2 8.0 (3 li 1 3 0 ? 1 1.2 - 1. s 0.6 0.7 1.0 1.s 2.0 2 i 3 4.1 0-50 8.251 5.1 6.21.-m,.-).r 3 -, 2.o 2.1 ?.., 1.3 - 1.1; 0,s 1.0 1.0 1.3,2.2 2. ". 1.o
(33 Runsal'(;, t°:
11 1 2 11 i 21 1 2 1-k -11 ? 13 21 1 1 1.2, 2U i_ 1 --- 11 1 31 1 1 12 2111 11 21 0 10 19.i13.ä 7.o 5.0'-1.311.3 2.s L.,1.2
3.1 Lä;1.21 0.-. 0.2 0.1 O.oH 0.0, 0.5 0.2 0.0 1.7 2.c3.°: 4.0 0- 30 l9.118.6 '7.1 6.o' 1.2 1.S 1.0 •0.1 0.0 0.o!' -0.i j 0.0 0.2 0.s l.5 2.:ijS.0 <.Lí
92 Soraieri, t°:
iu 12 11 21 12 11 21 11 12 21 I 1 11 2;i I 1 A I ..:; I I 11 211 1 li Ji 0-10 8.37. r (i.s 4.5I3.c13.o 1.1~0.o 0.o -0.2! -0.21 •0.1 -0.2' 0.n' -0.1 -0.1 -0.1 0.7 0.112.; 1.=i 0- •30 8.3 7.s'6.s 4.6,'l.o 3.5 1.9.0.2 0.0 --0.2 -0.2 •0.1 -0.1 0.1 -0.1 -0.1 -0.1 0.3 0.o 1.5:3.0 0- 00 8.2 7.1 (3.l 4.r, 1.0 3.7 2.70.8 0.2 O.. 0.2, 0.s 0.3 0.2, 0.1 0.1 0.2,0.6 0.1I1..ä, 2.1
16 J ä äT 1931/35
S. o. osoittamaan, miten ilanastollinen talvi 1934/35 kuvastuu meren vesiuungon lämpötiloissa ja niiden muutoksissa, näitä lukuja voi kuitenkin sellaisinaan käyttää.
Taululcoiclen 3 a ja 3 b sekä muiden, tässä julkaisematta jätetty- jen meritieteellisten asemien havaintojen perusteella siis meren vesi- rungon ylimpien kerrosten keskilämpötila oli m a. r r a s k n n n alussa --koko- ja puoliasteisiin pyöristettyiuä — Perämeren alueella likellä rannikkoa 5°, ulompana 6 7°; ii'1erenktukossa 7 iu 9°; Selkämeren rannikolla 71/.,°, ulompana 8%z å 9°; Ahvenanmerellä 81/L å 91/z ja Suoinenlahclela sen suupuolella 9°, muualla noin 81/9°, paitsi lahden itäisimmässä osassa, niissä lämpötila oli 8°. Nämät arvot vastaavat
— kun niitä vertaa keskilukuihin, joita tämän kirjoittaja vuosien ku- lnessa on käyttänyt seuratessaan länsmön syksyistä kulutusta meris- sämme — Peräinerellä, Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella +1 å
+11/z , muualla +2 i +21/.>°, korkeintaan (Selkämeren pohjois- osissa) +3° poikkeusta. Meren jäähtyniinen oli toisin sanoen tähän aikaan, jolloin siis merenra.nnikon jäätyifinen vähitellen alkoi, noin 2 viikkoa myöhässä, s. o. meren lämpötilat ja niiden perusteella meren lämpövarasto vastasivat lähinnä niitä oloja, jotka merissämme vallit- sevat noin lokakuun keskipaikkeilla.
J o u 1 u k n u n alussa lämpötilan jakautuminen oli seuraava:
Perämeren rannikolla 1°, ulompana 2 å 3°; i\Ierenkurkussa 31/., å 5°;
Selkämeren rannikolla 3? °, muuten 4 å 5°; Ahvenanmerellä ja Saa- ristomerellä 5 å 6° ja Suomenlahden länsipuoliskossa 6°, itäpuoliskossa
41/2 å 5°, mutta lahden pohjukassa vain 3°. Vaikka marraskuu oli lauha, poil.lcesivat näulät arvot positiviseen suuntaan keskimää- ristä, kuitenkin noin 14° vähemmän kuin marraskuun alussa, sillä poikkeus oli nyt yleisesti -', 1 å, +2°, vain paikotellen ±21/, ä +3°
Meren j äähtymisen myöhästyminen oli siis yhä varsin huomattava ja näytti utuuten olleen sutuimmillaan noin joulukuun toisen de- kaadin aikana, niistä lähtien pitkälle tammikuun al],uun varsin huo- mattava lämpötilan aleneminen ja sitä vastaava lämpövaraston suiui kulutus oli todettavissa.
T a m nu i k u u n alussa oli nimittäin ylempien kerrosten lämpö- tila Perämeren psi rissä lähellä rannikkoa 0 a. i- °, ulompana 1°; ?vleren- kurkussa, 3°; Selkämeren rannikolla 1/2°, ulompana 2 i 3°; Ahvenan- merellä 4°; Saaristomerellä 3 å 41/, ja Suomenlahden itäpuoliskossa likellä rannikkoa 0 i /,°, ulompana 2° ja länsipuoliskossa 2 å 3°.
Näitä arvoja vastaavat poilä-Bukset olivat: Perämerellä 0 å +1°;
Mereiikmkussa +2½°; Selkämeren rannikolla + å. -!-1 °, paikotel- len ulompana samoin kuin Ahvenanmerellä 1-2°; Saaristomerellä ja Suomenlahden länsipuoliskossa 21/. , mutta itäpuoliskossa vain + 1/.,
J ÄÄT 193-1/33 17
å -F• 11/.,°. Jo noin tammikuun 11. pnä olivat kuitenkin, ainakin niin pitkälle kuin havainnoista voi päätellä, rannilonläheisen meren yliln- mät kerrokset Peräineren polljukasta etelään Selkämeren keskiosiin saakka ja Suomenlahden itäosissa normaalilämpimät, muualla, s. o.
SeIlcärneren rannikon eteläosassa, Ahvenanmerellä, Saaristomerellä ja Suomenlahden länsi- ja keskiosissa enää vain 1/2 å 11/z , korkeintaan 2° keskimääräistä lämpiinämnmät. Lounaassa meren jäähtyminen oli
— j a samalla meren lämpövaraston kulutus — arvioitava hyvinkin 3 i, 4 viikkoa myöhästyneeksi, mutta tanunikuun loppuun asettuneen kestävän pakkasjakson aikana länsmön kulutus ilmeisesti oli hyvinl Suuri.
H e l in i k u u n alussa meren jäähtyminen alkoi kaikkialla ran- nikolla, siis myös lounaassa, olla varsin perusteellinen, sillä, rannikon- läheiset meren vesirungon ylimmiit kerrokset olivat jo jäähtyneet 0°:seen Saaristomeren itäisiä osia myöten. Muualla meren lämpötila oli enää vain 1°, Suomenlahden länsipuoliskossa, Pohjois-Itämerellä.
ja Alivena.ninerellä kuitenkin noin 2°. Keskimääriin verrattuna meren- lämmön jakautuminen helmikuun alussa pitkin koko rannikkoa oli normsalinen, muualla poikkeus oli: Suomenlahden länsipuoliskossa H-1/2°, Pohjois-Itämerellä ja Ahvenanmerellä +1 it +2°. slutta jo 11. pn seuduilla poikkeus mainituilla alueilla oli yleensä enää vain + å, +11/2' ja 21. pn seuduilla, ja tällöinkin yksinomaan Pohjois- Itämerellä ja Ahvenanmerellä, +1
a
+114°.
Näin ollen merenlämpö- tila ni a a 1 i s k u u n 1. pn seuduilla tuli yleisesti olemaan noin 0°, vain kauvinlpana lounaassa Pohjois-Itämerellä, ja Ahvenanmuerellä 11/., å 2°, mikä vastaa noin 1 å, + 1 //.,° poik eusta keskimääristä.Icluukauclen keskivaiheilla, jolloin laajin jäätyminen merissämme yleensä sattui, poikkeus oli noin ',4° pienempi kuin kuukauden alussa, joten siis, jotta laajempi jäätyminen olisi käynyt mahdolliseksi, yliru- pien kerrosten lämpötila Pohjois-Itämerellä ja Ahvenanmerellä olisi vielä pitänyt aleta hyvinkin
,4
h 1 %°, jolloin vastaava lämpö- vara.ston lullutus olisi saattanut pintaveclet jäitymisel.le »kypsiksi».Kun tällainen lämpötilan aleneminen tähän talven aikaan keski- määrin kestää noin kuukauden verran, on ymmärrettävissä, etta talvella 1935 vain poikkeuksellisen kovan tai hyvin pitkän pakkas- jakson yhteydessä tämän ajan kohelan jälkeen laajempi jäätyminen olisi käynyt mahdolliseksi.
Meren vesijoukkojen alkava keväinen lämpiäminen oli todetta- vissa maalis-h u h t i k u u n vaihteessa. Vesirungon lämpötila oli tosin yleisesti yhä vielä noin 0°, mutta lounaassa kuitenkin jo 1 å 2°, joten nierenvesi keskitalven päätyttyä viiinemainitulla alueella oli 1 ä, 11/.,° tavallista lämpimämpi. kIuhtikutun ensi dekaadin päättyessä
4172-36 3
1$ .j-- x1' ,9:34/3.,
meren lämpiäminen oli jo todettavissa aina Merenkurkkna myöten pohjoiseen ja Suomenlahden keskivaiheille itään, kunkanden toi- sen clekaaclin päätyttyä jo 87 Suursaaren itäpuolelle. Ja t o u k o- k u u n 1. pn seuduilla meren vesizmngon ylimpien osien lämpötila Perämerellä oli tosin yhä edelleen 00 ja Suomenlahden itäosissa. 0 å,
°, mutta länsirannikolla oli aina. MeeenktuTlkkoa myöten ja Suomen- landen länsiosissa jo 11/ a 2°, ja Ahvenanmerellä ja Saaristomerellä 21/9. Knnkauden ensiininäisen clekaaclin lopussa oli enää vain Perä- merellä 00, mutta Suomenlahden itäosassa jo P/, ii. 2° ja muualla 2 å 31/,° —Perämerellä lämpeneminen allcoi hnomattavamniin edistyä vasta toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa..
Å
H. )äätah ,en vaiheet.
1.. Ensi jäiitymiset renmikoilla.mme havaittiin 1 o k a k u n n lopussa 26. pnä. sattuneen kylmän sään aikana sekä m av ras k n n n alussa 3. pnä, jolloin: ensiksi mainittuna päivän i 33 Uudenkaupungin seuduilla, jälkimmmäisenä 2 Xemin seuduilla mataliin la.hdenpohjnk- koihm naintlDsi oli syntynyt olutta jääkalvoa, joka kuitenlcin pian siili.
Merenrannikon rantave- u~s b„~:; -- Bien lopullinen jää-
_. f Q; °• 9{; n= n t y ]n i n e )i ä1k0). svksvn
. ~, ensimn~~iisen vn.rsinaiseu pa1:- 1 93~r ~: i < & , ,t- kasj ekson aikana, nl a r r a,
ii
9. -=] 16: --:: k u u n 5. S. pnä. Yntillönu, -_ .I xt
ensiksi 5. pna POFämeien
J/
~r _ pohjukassa 2 Kemin sen- / r` - - cluilla; sitten selusevine juu//// :- ~ ;;~ "_ [5 _ vinä au1a 9 Raahea, nlyöen 2” / c~: _ _ - etelään oh matalissa ranta-
. å _- vesisSa. tal al-Tran l'annuko1le
,.;. ;.,, ,:. , ,y.:: r .---= jziännnioclosttunist,a. Jeiätal
/:. / gren ensimmsiistti 1101nlaali-
/~• ~ aihetta vastam a jtila.nne
(1934 XI 9., kuva. 3) ehtikin Xuva 3. Jää1-il iiitect, 1934 XI 9. ja XI. 16. siten syntyä parkasj aks0n
loppuun, mutta aikaan nall- den se oli kiiitenkin viikon verran inyöhästynyt (luva 1). -Tätä ennen oli jo lokaktu n 31. pnä 9 Raahen meriliikenne, vielä aivan sulaveden aikana, päättynyt.
;råÄT 1934/:35 19
2. Alkntalvi. Marraskuun ensinnnäistä pakl(asjalksoa selu•asi noin viikon kuluttua 11.-13. pnä kusikauclen toinen. Rantavesiin syntynyt jää oli sitä ennen jo in. in. 9 Raahen seucluilta, ehtinyt hävitä, mutta jäätyminen alkoi nyt uuclelleeen ulottuen etelässä Vaasan saa- ristoon, miss saariston sisiimmni,t osat ]kävivät jää]1ä2. Jäätymisen
laajuutta• noel pari päivää pakkasen päättymisestä. osoittaa jäätilanne 1934 XT 16. (kuva 3). Jaätyminen oli tä1
löin, jatkuvasti viivästyen, lähes 2 viikkoa, ` gu myöhässä. ja nlyöhästynlinen kasvoi tästä
nnäär i tä moleznlnissat seuraavissa jää ''';oå tilanteissa. 1934 XI 23. ja XI 30. (kuvat 4
ja• 5), eli kuiukauden loppuun saakka varsin , - 193'r ' 9 •~
XI 23. -~
~r£Lh~ti11, 4~Lllil~tl•l~ln
j
~Lc`Ltv]]lAlell samaan {i. '~aikaan lzuukauden loppupuoliskon palt- -''iy kasten vtiikutuksesta• laa,jenildn. Meren- f
kurkull rannikolla j äät uninen alkoi vasta, /. "i - kuukaiiclen lopuss., runsaasti 3 viikkoa,
keskimäär •isiä sil ,ölienlinin. — 1 Tornion ~~ - 7 Oulun, 14 Pietaastiazen sekä 2 Kemin eäc ~•,•fl.
laivaliikenne päättyi mai-raslwlui aika- i na, ensinni iinittunn satamaan 14. pnä,
muihin vuoronperään 27., 20. ja 30. . I_
pnä. ,: i 4:
Aivan j o u l u k u ri n alussa, noin r • 1.-6. p11ä vallinneen j a paikotellen ver- J attam kovan p~lcl sen vailcutnksesta -,y~;.
Peräaieren ja. Merenktu•knu rannikon jää c - tyminen ja,ticiii, vieläpä paikotellen keski- ~;' --=
määräistä iopebin hinkin, -illä joulukuun i. pnä (Jää,tilanne 1934 XII 7., kuva 6) I äätynnsen inyöhästyieinen 16 \Taasni sa,a,riston r,1.nnikkovesissä oli Jienem ~i
kull viikkoa• va,re~ninin eli ma.rraskllui~ e. /;>• ;:: ~ ,i;::;
viime päivänä. Eteläranuik-olla. A7iipnrin- I, i/yli/ or
lahti oli jäässä noin 101 Lasiaan seu- Liva 4. Tää ..ilanne
dl~ille. 1934 XI 23.
Joulukuun alkuun asettunuttti l)a,kMasjslcsoat seurasi sitten varsin lauha sääjalcso, joka kesti noiii kuukauden toisen deluuidiii ajan.
Jo tämän la.uhan sään aikana ]kuu kaklen keslcivi•iheilla (Jäätilanne 1934 XII 14., kuva, 7) samoin kuin sen jälkeenkin oli toisin paikoin selvä jään taantnipinen (Jäätilanne 1934 XII 21., kuva, Q) havai.tta- vis,sa. Ja. näin jäätymisen ja•tktiva myöhästyminen •—mikä osaksi
20 Je1,1T 73.1/: ,
jo11tui jaäll 1~es1 iii ä aaistä Iiitatblulllasta kasvusta, osaksi jääll suora- na,isesta, liäviäuiisestä — kasvoi. Sillä myöhästyloiuen, joka kull- kauden alussa yleisesti oli ollut 2 ' viikkoa, Vaasan sisäsaaristossa kuitenkin yli 3 viikkoa,, oli, ktul lauha sää noin 21. pu seuduilla päättyi, etelära.nnikolla ja Perämeren hiirissä. 3 viikkoa, snutta Mereuluu•kuu _ hiiriss~i Vaasan sisäsa,aristossa saumoi11 ..: »A(. ; kuin äsken a.11canut j tyn unen S'elkäulei-en
1•aluukolla, 5 1,, å 6 viikkoa, Myöhässä.
o'tI Kiiukaudeu keskiosan lallllall Sää11 päktti ,joululcuul1 22. pksi Pohjois-Sluomseen
/f~7 d
93Lt /ö ~ "iffil`
' muodostunut vahva korkea. Sen vaiku- XI30. d€
~;. . tulisesta, pal~kauen huolna,ttavasti kiristyi -? ja. ulottui koko maan juli. Pakkassää val- sits; sitten, lievänä tai kohtalaisena., kuu
;.. _ kauden loppuun saakka, ja, sen va.iku- j ` —_ - I till sesta jako. iiHioclosti1niiHen kävi aikaa Wir,,:I - I _ __ ❑lyoten yhä yleisemmiälsi. Siten jo joulu-
;
__
i:_
_- kluns 2i: pnä kaikilta 1' a, niiikoilta,uuee,\ _:I- - setuvy ui1, Pä,ivingyi, 25:uä j i 26:nä, vaxsi- .S".~ i ~ nusen Siaristonlereu piisisLT ja, 27. pnä Suo11len1al1clee itäosaiiulkolnereltä kin a]ko * ,. _- _ -- _ - - pua ilnloituksia, j ztiän syiilylHiseslä. Ja, ennen )_lalckasjal~son )lää1tynh1stä joulu j. kuun 23. link (kuva 9) katkeaniatou, 1. ailllilckoa noudattava kiintoj ä-än len-
;
i lmsta ulottui Perämeren pohjukasta. - '' = missä kunto ät J j jo l peitti li tvra.iiitoaseulienboko nä.köpiirin —etelääli noin (28) Po1•in ' seuduille; ja etelärannikolla, oli saman- / 1-im en jääieiuuusts, jobs, Stionlenlanden ,/ '-:- t . Z polljokastai ulottui länteen lähes 73 Hel-
;.., sillgin seuduille. 73 Ftelsiugist, edelleen
—._iii✓i /iii 7: länteen päin olivat sisimmät, mata.lat Kuva 5. Jäätila.ane rantaveclet etelära,inlikolla sanoin kliin
1934 XI 30. länsuaaulikolla, (28) Porin korkeudelle ylei lesti jäässä, va,i±ei varsinaista kiiutojääll reunustaa näille ran- nikon osille vielä ollutkaan ehtinyt syntvä. Ic1iintojään relulustaa.
pitkin oli j t sohjoa. monin paikoin kuten läusirannilcolla. 9 Raahen seuduilta. pohjoiseen ja, 12 Tankarin seuduilla sekä etelärannikolla idästä noin 78 V•åtskärin seuduille saakka. Lisäksi oli Suomenlallclen itäosissa ulkoinei-elläkin varsin rtulsaasti sohjoa. Jään kasvu oli viikon XII 21.-28. aikana• kaikkialla keskimääräistä hyvin huonlatta.
vasti nopeampi, joten jäätymisen myöhästyminen kaikkialla, väheni.
1llyöliästyminen olikin siitä syystä aivan vuoden lopuSSa Perämerellä vain noin 2 viikkoa• llerenklu•kiin piirissä Vaasan saaiist.osa, Saaa•isto- meren rannikolla: ja, Suomenlahden rannikolla, 3 ä 4 viikkoa, i utta, Sellcäi enen piirissä kuitenkin yhä vielä 41/, viikkoa. —
Jo aivan joululcuuii ensi päivinä eräät valtion jaänsärlsijä.t aset- tuivat aseivapxikoilleen, nimittäin » SToima» 16 Vaasaan, » A1) » 84 kotkaan j a »Tarmo» 101 Uuraaseen, j a. kuluran piirj ehduskauden meriliikenne päättyi 5. pnä 13 T'kspihlajan, +. pnä, (24) Kristiinan- ka:upungin, 17. ina 33 Uudenkaupungin, 28. pnä (75) Porvoon ja 30.
p11ä (65) Tammisaaren seltå 31. pnä 95 Haminan osalta.
2'? J A äT 1934/3,,
T a in m i k u n n 1. im leutoa, osaksi suoj aista sätt lukuun- ottaniatta, jo edellisen kuukauden viimeisen dekaadin aikana vallinnut pa.kkassää jatkui taiu.iuikuun alkupuolelle. Perämeren pohjoisosissa samoin kuin Suoiiieiilanden itäosissa alkoikin sen takia ulkonierelle muodostua jäätä (Jäätilanne 1935 I 4., kuva 10), joten talven ensiui-
h.uc a. 7. Jiilanne 1934 KIT 14.
ntäiset joko syntyivät tai ilmestyivät nzilc)7viiii näinä päivinä:
5. pnä 10 Lilsokallan ympäristössä, Merenkurkussa 17 Pohjois-Bj ork- öön j a 1's) Valassaaien seuduilla ja Vaasan saaristossa ' 1 Rön93skärio sekä uuonieolabde1la: 91 Lavansaa-ren itäpuolella; G. pnä oli jääuxuuo dosiwnista in. ni. jo i-lhvenan-uaau sanriton piirissä: 40 Finboon sisä- snavistossa sekä Suoiuenlanden alueella, 98 Navin ja 92 Soinerin
J ä=~T 1934/35 23
seuduilla, ja 7. pnä Vaasan ulkosaariston eteläosassa (22) Bergön Gaddoj en sis i.puolella ja 34 Isonka:rin selän sisä osissa sekä olutta jääkalvoa 45 Degerbyn ja 47 Enkliugen seuduilla. samoiukuin 80 Orrengrundin selällä; 8. pnä merellä 86 Ilaapasaaren ulkopuolella ja 73 Suomenlinnan edustalla 72 }Iarina.jaan, j. n. e. Tämän taininikunn
%~.
X1.21. -
TI
:i / — -- -
/
. v/
Kuva S. Jäi O}auie 1934 XII 21.
ensuu1Iu lisen pal~kasjakson aikana jään kasvu oli muuten nopeimiuil- laa.n 1(01(o talven aikana (kuva 1). Icun viiodenvailtteessa jäätynlinen oli Peräanerellä vain 2, muualla 3 å 41/,, viikkoa myöhässä, oli se pa1(1 as- j askson päättyessä noin 10. pn seuduilla Merenkurkun piirissä. vain 1 viikon verran, Siioinenlanden alueella noin 2 viikkoa, j a muullakin enää vain 3, korkeintaan 3 /, viikkoa myöhässä. Jäzii kasvu oli siis
24 Jd AT 1!)33/35
täten tammikuun ensi rfekaadin aikana keskiiaää,r° iistä, ka.svcaa.p hyvin litiomattavasti nopeampi.
Tillä välin oli korkea, jolta paklzassään oli aiheuttaaiut, siirtynyt laatikkoon Venäjälle ja lauha SW- å, W-puoleinen 11»lavirtails tullut vallitsevaksi. Iii•allinen merenjä.ä alkoi tämän takia, etelässä samoin
I",uva. 9. Jäätilanne 1934 XII 28.
luin länsirannikolla kovien, osaksi myrskyisten tuulten aj amine ahtoutua rannikon kiintojäiirennusta.a vastaan, vaikeuttcen ennen pitkää huomattavasti meriliikennettä etelärannikolla (Jää•tila.mie 1935 I 11., kuva 11). il'byöslin Suomenlahden itä-osien ulkomeren- jäihin oli Grekovan ja. (102) Pitkä.nniemen samoin kuin 99 Seiskarin
ja Väl iina talan väZlille kohonnut vaikeita ahtoj ään va-hej a, minkä
JääT 193-1/:3 25
lisäksi tällaisia oli myöskin muodostunut Viipurinlanden edustalla Ruonnin ja Hallin seuduille.
Vaikka sää edelleen tuntuvasti lauhtui, jatkui jään kasvu, ja jo tammikuun 18. pnä (kuva 12) Suomen koko rannikkoa kiersi kiinto- jään reunusta, joka vain 64 Hangon niemen kohdalta oli katkenneena.
E
—.
®f~:yi/
— '~3-fig du ~y o. t, — _
;
_ . ~_
1935 ~J - -
14.
\//
F _____
Kuva 10. Jå,n,tila,aue 1935 1 4.
Etelässä Suomenlahdella merellinen jää ulottui jo huomattavasti 39 Ruuskerin länsipuolella, minkä lisäksi irrallista jäätä, joka paiko- tellen oli hyvin ahtoutunutta, oli kiintojään reunaa pitkin aina 64 Hangonnientä myöten ja lännessä noin 32 Lyökin seudulta pohjoiseen.
DMIerenjäissä Perämeren pohjoisosissa samoin kuin Suomenlahden pohjukassa oli vaikeata ahtojäätä, jossa monin paikoin oli vielä
4
26 JÄ äT 10:34/:35
korkeita jäävallim>uodostunnia. Ahvenanmaata kiersi sitäkin osaksi jo yhtenäinen kiintojään reunusta. Jäätilanne oli viikkoa uiyöheninlin (kuva 13) suurin piirtein — Suomenilanden sisäosien oloja lukuun- ottamatta — ennallaan, kuitenkin niin, että rannikon kiintoj äå.n
1935 _ •
III
J(
i / \
It, i 7
L
2
Kuva. 11. Jaä.tila.nne 1935 I 11.
reunusta oli kasvanut, jäå, oli 1käynnyt paksummaksi j a. Perämeren ulappa 5 Wlarjanien3.en pohjoispuolella suureniniaksi osaksi lopullisesti kauttaaltaan jäätynyt yhteen. Lauhemmaksi käyneestä säästä huoli- ma,tta jään kasvu näin 25. päivään saakka jatkui lähes norniaalisella nopeudella, vain Suomenlahdella irrallisen merenjään reuna oli,
JÄÄT 1c)34/3n 27 Va• llneider1 turlien vaikutuksesta, siirtynyt läjlemmäksi rannikkoa-,
joten jää siellä oli näennäisesti taantunut.
Inn Itä-Suomen satamien meriliikenne jo tammikuun alussa kävi —kuten edellä on osoitettu — yhä raskaauuna.ksi vaikeutuvien
1935
I 18.
/%
r {L
q •~
Kuiva 12. Jä-i1i1anue 1935 I 18.
jääolojen takia., lähti jäänsärkijä »Sampo» 8. pnä 73 Helsingistä. 84 Kotkaan. Samana päivänä päättyi 16 Vaasan merilii demie ja jään- särkijä »Voima» siirtyi sieltä etelään, aluksi Kaskisiin 24 Sälgrunclin lno. 9. pnä jäänsärkijä » Murtaja» saapui 35 Lypyrtin kautta kulkien 30 i\Jäntyluotoon ja samoihin aikoihin jäänsärkijä »Tarmo» avusti
