Yleiskatsaus talven 1935/36 jääsuhteisiin

(1)

MEIiEN`1'UTK1MU;.'Y_

+.:;1KSEN

JULKAISU

i`1 o lO

YLEISKATSAUS TALVEN 1935/36 JÅÄSUI-ITEISIIN

Ic1RJ(1I 1 'Cr1NUY

GUN

Ni

aF :.E.; ANQ

VIST

H E F 1±~ R A'll: [I1i1?1~5[CH`1 DER El5VERHÄL°1'NISSH 151 WINTER f935/36 AN DEN ILIS1'EN FlNNLAN1]8

IJFI.,SIN1{KI I~ AO

(2)

MERENTUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISU N:o 108

YLSISKATSAUS TALVEN 1935/36 JÄÄSUHTEISIIN

KIRJOITTANUT

GUNNAR GRANQVIST

REFERAT: UBERSICHT DER EISVERHÄLTNISSE

Im WINTER 1935/36 AN DEN KUSTEN FINNLANDS

HELSINKI 1936

VALTIOSEPV(~STOA KTRJAPA1\U

(3)

(4)

Sisällys:

Teksti:

siv.

Johdrrnlo ... ... ... 4

1. Havaintojen suoritus . ... 4

2. Hava.intoa.ineiston uiuoklca.us ... 4

J(i(istclleeG ... ... 6

1. Edeltäv6 l-a.tsaus ... 6

2. Syksy- ja a]kuta.lvi ... 10

3. Syclåntalvi ... 19

4. Kevät ... ... 29

5. Laatokka ... ... 35

6. Satamien jci5- ja meriliil:eiiiiestihteet, 1935/36 ... 37

7. Jään ja lumen paksuus c111asä perjaaitki•isin, 1935/36 ... 38

Hretuiidoc(sen;ie)e luettelo ... ... 44

1. Siv. 5 olevan kus'ion 1 mukaisessa nuinerolärjestyksessii ... 14

2. Aaklcosjär.jestylcscssa ^... ... 45

I)eutsc7tes Re/erca ... 46

Kuviot, Siv. 1. Havaintoascmat ... 5

2. J7 iätilaiine 1935 XII 6 ^.... 10

3. » > ,> 13 . ... 11

-1. ,> ,> ^» 20 . ... 12

5^. ,> ^» 27 . ... 13

6. > 1936 I 3 . ... 14

7^. ,> » 10 . ... 15

8. » > » 17 . ... 16

9^. ,> ^» 24 . ... 17

10^. ,> > > :31 . ... 18

11. > II 7 . ... ... 19

12^. .> » 14 . ... 20

13. ,> ,> > 21 . ... ... 21

14. ^»^> ^> 28 . ... 23

15. ,> > III 6 . ... 24

16. 9 5 17^. ^'>^> ^,> 20 . ... 26

18. o o » 37 . ... 27

19. 1V 3 . ... 28

20. > ,> » 10 . ... 29

21. > » » 17 . ... ^:30

22. ^,> ^,> 24 . ... 31

23^. ^{V 1 .} ... 32

24. » » » 8 . ... 33

2,5. ^,>^o ^{» 15 .} ... 34

26. ^,> ^,> 22 . .... ... ^:34

(5)

3ohdanto.

1. Hava.i]ltojell suoritus. Hava,intoa.ineiston, jolta. samoin kuin aikaisenlniinkin on 3,1 e r e n t n t k i in u s 1 a i t o k s e n kokoaniaa, muoelostavat:

1) laitoksen 1 a,lkkaamain havaitsija,in lähettämät viikottaiset päiväliirjat, joihin liittyy perjantaisin laadittu jääkartta (ha.vaitsijat kuuluvat enimmäkseen 11I e r e n k u 1 k u 1i a 11 i t u k s e n uajakka- ja luotsiasemien lienkilökunta.a,n),

2) laitoksen oman radioa,seinan (OFIY) vastaanottamat lr a 1- t i on j ä,änsärkij niin 1)äällystön päivittäiset virka- sähkösanomat.,

3) eräitten mei•ivart.ioa.seniien päivittäin läliettäniät, balttila.i- sen j ääsala•lkirj uiiiliston inukaa,n laad.itut j äätiedoitukset, jotka laitos saa i1I e r i v a, r t i o 1 a i t o k s e n Helsingissä olevan radioaseman

kautta,,

4) rannikkokaupungeista., etupäässä niitten s a, t a in a v i r a n- o m a i s t e ri toimesta lähetetyt jääsähkösanoniat, jotka niinikään on laadittu e. nm. balttilaisen j täsalalkirj uinliston mukaan,

5) Suomen talvellä liikennöivain k a, a p p a l a, i v o j e n p ii. ä 1- 1 y s t ö n laatimat j ääpäiväkurj at,

6) iuheliutiec1otulset eräiltä rannikko tsemilta ja, 7) tilap,2iiset tieclotukset.

Kartta niistä asemista, joilta, on lähetetty säännöllisiä tiedo- tuksia, on kuviossa, 1, ja luettelo Mistä on liitetty tämän kirjan loppu- osaan; lähenlmät tiedot eri asemien tiedotuksista sisältyvät tässä jull.caisusa,rjassa ilmestyvään laitoksen toiinintatikertomul<seen vota.

1936.

Käytettävinäni ovat lisäksi olleet in u i t t e n i t ä m e r e n- v a 1 t i o i t t e n antamat langattonia•t j äätieclotukset sekä niitten laitokselle lähettämät jääkertomukset; osaan näistä kertomuksista on liittynyt jääkarttoja. Sikäli kuin ne ovat olleet omiaan. va,laiseni is-n Suomenkin rannikl(olen jääsuhteita, on näitä lkäytetty hyväksi tähän kirjaan sisältyviä. jäätila.nnekarttoj t laadittaessa.

2. 11avaintoa.ilieiston u1liol(l(a,iis. Saapunut ha,va.intoaiiieisto on viikottain A'IerentutkimusIaitoksen jä.ä osastolla.

(6)

J,A äT 1935/36 5

sovitettu karttoihin, jotka kuvaavat jäätilanteita perjantaisin; kartat on sittemmin täyriennetty myöhemmin saa.puneitten tietojen perusteella. Karttojen piirtämisessä on käytetty kahdeksaa väriä ku- vaamalla jokainen jäälaji omalla. värillään.

- -: -: - - - - - -. 5;M ^-

__

-: 4®-- -

- 193-30. ^—^r ^_

- -

- -- _- Jo

-- -

- --

- - -

I2 ---

- ---

15 :;,kå - — -

21®.16 — 22® ~ ?3 -

—lJ

,106 10 1 I. 1.

2® — - - -

250

26® ^}i; il~ . ^ön~ _ 27c~;

29® Z8 - — - -

— _

—= - -

3I® . ^- ^-

- ",

3837 353 å~~

39 3B 4J S öl 4

' i

- ®~jy 7~`3j ®95 CDG-

Mo _i~tf s~48 ® GG

6a:- 6:, :' X i~ fis: ~6 83 =.

46 53 630 6~G7 6S 84

2

Kuv. 1. Hav,.intoascmar.

Kuviot 2--26 esittävät karttoja mittakaavassa 5: 1 hieneenet- tyinä; eri värit on korvattu erikoisulerkkijärjestelinällä, ja samalla on ollut pakko jonkunverran kaavama.istuttaa karttoja. Tätä esitys- tapaa olen lähemmin selostanut laitoksen julka.isusarjan 28. luuue- lossa,. Siksi ei tähän tarvinnekaan liittää muuta kuin seuraavat karttojen yiniuärtämiseksi välttämättömät merkkien selitykset:

(7)

ohuet, lyhyet, vinot viivat: crVoinla, vettö pienet ympyrät: ^solbjoct

pisteet: yhteeöätynyttä sohjoa,

viiiosa asen: ossa olevat ristit: olutta, jäää (ääkalvoa, sen.ijädi.iä,) harvat, iJa1 sut viivat, rannikolta -ulospäin: sileälä iiin1ojäätä aavoimet kolmiot ctjojäätä

täytetyt kolskot (alue voi lisäksi olla viivoitettu kuten sileän kunto- jtäi): y1uteendäUynyitá. ajoJäätää

a,voiniet vuupyrät: cthtojäälä,

täytetyt ympyrät (alue voi lisäksi olla viivoitettu kuten sileän kiinto- jään): ?Jitteefljä~itynytici uhlojäätä

paksu inurtoviiva: cchtojdävyöhylke, ah,tojää-vöitä,

71ltenjflefl viiva: JäänrctJa, S. o. la1kien eri jää1ajin tai jään ja avoveden välinen raja

katkoviiva: 1i-i1 imää.i äinez jääniuja

Lisäksi merkitsevät:

tyhjä alue: Iaavaifztojct punt/all sekä

nuolet: jä'itten ajctutumissuvntact, mikäli sen ^:ilnioittaanmen on ka.L- sottu tarpeelliseksi.

Z7sea,lla \TärjllLt piirrettyihin karttoihin sisältyvät lisäksi tiedot jään ja lumen paksuudesta, Inutta, niitä ei ole voitat niissä yksiväri- sissä piirl'oI.dsissa selvästi esittää, jonkli vuoksi ne on liitetty tanluk- koi~Ia, tänläll kirjan loppuun. Vielä on tähän otettu Irankaan pää- a,siassa s a t a ni a k o n t t o r i e n anta,mien tietojen mukaan laadittu taulukko jää.- ja merilii]celnlesnllteista,Suomen satamissa,.

jääsuhteet.

1. Eaeltäv:i katsaus. Talven 1935/36 lätspötilasuihteet käyvät selville seuiaavisty ilman lämpötilaa koskevista, kahdesta taullukosta.')

Toni. 1. union iesiimcr.äa'dinen 1ämyötl.ct, tolv. 1935/36'

Ix S x1 xII 1 11 I11 IV V IX-V YlI-III 72) Oulu. .. .... 7.7 3.7 0.5 -2.4 -9.4 -16.3 -7.8 0.5 8.9 -1.6 -9.0 16 Vaasa... 8.6 5.2 1.7 -1.6 -6.6' -11.4 -4.4 0.i 8.8 +0.1 -6'.0 57 Turku... 10.1 6.7 3.2 -0.5 -3.4 9.7 -0.6' 3.0 10.7 x-2.2 -3.6' 44 Dlaarian!IaIllinall.l 7.4 4.3 1.0 -0.9 -- 6'.1 -0.2 2.3 8.9 +3.2 -1.(3 74 Helsi!ika ... 10.7 7.1 3.4 0.4 -2.7 - 9.3 -0.5 2.8 10.6 + 2.5 -2.1 99 \Viipuri ... 10.2 7.0 1.0 -1.t -5.1 --11.6 -1.2 3.7 11.2 +1.0 -4.8 108 Sorta.vala .... 9.2 6'3 1.8 -1.0 -6'.7 -13.2 -2.9 2.3 9.9 +0.6 -6.0 x)'L'atIllllrot on (aadittii TlifatieteelDisen Kesäiis1aio1usen kuu- kausi1cat.saiisem perusteella. Sinua on asianlaita mmittenitin tiisså julkaisussa olevien sää- tietojen; 2) Numerot pailckanimiem edelLä viittaavat tåssii ja seurnaviuss taulukoissa kuvaan 1; stilk uuerkcis4i oleva Mtcu viittnn tähimpiiiiii kuvassa 1 TinmeroiLuma paikkaan.

(8)

.1AÄT 19.3.3136 7

Taul. 2. ilman kesk;ii?tii. ik-• iisen lämpötilan poik-k,•evs vastaavasta- keskilå~lipötila.sta 1886-1930.

ix s XI XII I il 111 IV v IX-V XII-III 7 Oulu ... -0.2 +1.6 +3.8 +5.1 -0.1 -0.0 -1.3 +0.7 +3.1 +0.7 -0.6 16 Vaasa ... -0.6 +1.2 +1.2 .-2.9 -0.5 -4.1 - 0.0 =0.0 -'-2.3 ; 0.3 -0.4 57 'Turku ... -0.1 +1.5 H-2.6 -I-2.6 +1.6 • -3.8 -I 2.4 !-0.4 ,-1.8 +1.0 +0.7 44 1laariluhruniim • 0.6 +1.6 -{-2.9 +1.9 +1.6 -2.3 ! 2.0 +0.8 -= 1.7 +1.2 +0.8 74 Helsinki . -. 0.'2 +1.7 +2.7 +3.7 +2.4 -3.0 -2.9 +0.6 • i-2.3 +1,5 +1.5 99 \V'iipnri... 1 0.2 . 2.7 -1-1.8 +4.5 +3.2 -3.0 +3.6 +1.8 +2.4 +1.9 +2.1 108 Soita.viIa .... +0.1 +2.8 +3.4 +5.6 +2.3 -3.4 +2.7 +1.2 +2.1 +1,9 +1.8

Meriveden jä•ähty)1Iisti syksyn ja, allcutalven kuluessa valaisee taulukko 31), joka sisältää pintaveclen länipötila.t rannassa n)it tttlunab ja niiden poikkeukset monivuotisista keskurvoista. Näit0 tietoja täyydentää keskitalven ajalta• laadittu taulukko 4, joka ilmoittaai osaksi ne päivät, jolloin pintavesi oli jätihtynyt alle 00:n, osaksi ])e syvämitta• ekset, jolloin vähintii•än yhdellti havaintosywyydellä oli

rnita•ttU alle 00:n lämpötila.

Taitl. 3. Pintaveden ],änzq~ötilat, 1935/36 poikkeulesineen 9? aogtiviiotisist(t k~eskia-rvoista.

lckimpötilfl Poildccus ~ ~®

Paaka - - - - viw-

VMII IV I X I1X11 1 I. v'IJ! I\ \ I X1 ^•\1I I sicn iianial<sosta

J lintum.

5 \tarjvlieni •14.8' 9.2 4.7 1.6 0.0I 0.0 -0.6-1.2 • 0.11 :-0.7 =:0.0 1=0.01 11 1921- 351 10 UDkrok611n . 11.8 7.7 6.8 4.5 1.8. 0.1 1.11 2.7 - 0.2 1-0.8~ : 0.7,-0.1 27 1907-35 1.2 'I'tinkni ... 11.7 9.8 6.63.(' 0.7-0.8 0.2 0.3 -: 0.6. :-0.9, 2 0.3 -0.2 1GI 1920-35 19 Valsö... . 15.3 10.2 5.813.0 O.Gr 0.2' -0.8' 1.0 ; 0.2i--1.0 • 0.1 -0.2 16 1919 -35 20 Noii D iii .. 14.3 9.G 5.515.5 2."(I 0 UI 0.11 1.41 0.7 2.3 1.1 -0.C) 16 1920-35 24SiiIgrun(1 ..12.3 8.7 6.8 3.0 0.51 0.21 -2.9_i- 2.91 , 0.1 ;-1.3-0.`2. -0.2 16 1920-35

~ 29 Stppi ... 11.7 9.8 8.4 4.6 1.8 0.4, 1.11 -2.5 0.5 . o.o ' 0.8 --0.2 21 1906 35 33 Isokari .... •14.4 12.4 9.l!5.9 2.5 0.6- -2.1 0.7 - 0.51 -1.31 • 0.7 ---0.3 10 1915 35 40 Märket ... 1-1.5:13.0 9.5 6.8 1.3 2.6 -0.31 -0.81 0.8' •-1.1~-! 0.9 • 1.0, 24 1906 35~

»Stor- I

br(JtteIp) 2) 14.513.0 9.616.8 4.3 2.6 -0.8 0.7 -0.9 • 1.31 - 20 1908-35 46 Lilgsicar .. 15.8 13.6110.0 6.2 4.:3 2.1 1.0 0.-I 1.21 ,-1.3 1.2 '-0.7 14 1922 35 52 Jluiginnskiir ^{16.1 13.0}^{9.7 6.0}3.1 1.4 1.1 -0.G -0. r 1.0 • 1.1 0.9 15 1921 35 5,1 Lohan .... 15.8 13.1 9.9 6.6 2.9 1.4 - 1..3 0.11 .0.21 rO.8 . 0.51 i ^0.7 151 1921- 35 :' ~3 ... Uti 1>.7 12.7 9.115.5 4.2 2.4 -0.3 1 ^0.5,^.^1.1^{~ 0.8} ;-1.8 , 1.6 351 1900 35 63 Beogtsldir .115.612.4 8.86.8 4.2 2.0 -0.5 0.5 -0.3 0.5 I0.5 ; 0.5 15 1921 35 65 Rfisarö .. 16.-1 2.4 8.616.1 2.8 1.1 0.1 -0.3 j0.0 - .1.2 --0.6 -I.0.G 30 1900-35 66 `1'v4rminrim . 15.912.7 8.4 5.0 1.9 0.5 - -0.9 0.2 -0.2 ! 1.2.-_!-_0.0 -0.1 9 1927-35 71 Kdlb5daö .X16.0 12.51 8.6 5.8 3.3 1.2 -'-0.0 i ^0.2!..0.^{4 1.1}, 1.3 0.8 36 1900-35

»ITCISifJ,i» 2)116.5 12.51 8.716.3 3.7 1.6 . -0.7- 0.11 -0.7 - 0.3 I-0.41 - 31 1900-351 7313armaja .. 15.8 11.9 7.95 5.2 2.2 0.5 -0.5- -2.1. -0.1 -; 0.7 :-0.6' 0.3 35 1900- 35 74 [Iclsinlci .. 15.5 12.3 7.61.1 1.2 0.2 0.7 ^{• 0.3}I-0.3-1 • 0.7 ---0.3' ! 0.1 31 1905-35 75 Söde.^rskiii- .115.9 12.0 8.2 5.7 2.9 0.7 : 0.3. 0.0 -0.1'-: 0.3 -0.5 =-0.2 23 1913 -35 868uwsnari..i17.5 13.3 9.04.512.7 1.1 • 0.3 : 0.2--0.71. 0.0 - 1.0 0.9~ 17 1914-35 87 Haapasaari .17.2 2.7 8.7 5.6 2.3 0.5 - -1.0~ 1.2 -0.l -0.7 -0.6 ' 0.2; 14. 1922- -35 91'Tmmio ..16,912.1 8.1'4.7 1.7 0.2 0.7 -1.2 0.6 '.1.11 :-0.$ 0.0 16' 1920 -35 92 Someri .... 17.3 12.9 8.9 5.5 2,3 0.6 -0.8 0.9 . 0.1 0.4 -;-O. -I 0.2 11 192435 101 Seivästö .. 18.2 12.31 8.1,2.7 0.4 0.0; 0.4' 1.4 1.2 -0.4 -0.1 10.0 151 1920-35

1) 'fäaniiii tauhikon jiniieeroc, sa uloinkuiu ruumthin meritieteelGset ihnoitiilcset jälelu- piiaiii, on otettu ilierentiitkiniii ziiol:seil j.uLlcaisuista;- 2) lIalaklca- kliva.

(9)

ii J_ä äT 1!t 35/ifi

Talel. 4. Tie/oja- veden 1rinat)ötilccsta, talvella 1935136.

l'intallimJ)öt,iIa rannassa • _ ⁰• H,v•ititttt l6troJ)ötIla I Illuil,tcn syvyysmittaus-

Pmklkn i- •

XII -

1 II III -[V' zy<v,.3dessii <0 tea pliiviinthttirii

5AIaraliemi - - - ^Ii - ^XII5.

10 UUcokalia . - 6. -31. 1. -29. 1.- 31. 1.-16. -- 1 1.

12 Tankar ... 17. -19., 3. -31. 1. -29. 1.-3O. 1.-17. I 1•?.. fl .. II 1., 12.. XII 12., 22., 11.• TII

23., 28.-. 21.. III 1. 11.. 21 .

29.•

19 Valsöraima. 20.-27. 3. -31. 1. -29. 1. -19. - • ^1I^1. ^{_l'II 1L,}[ 2., 11., I1 1'?., 21., 1I12., 11.,

?L, IV 1., 11.,'21.

20 Norrskär .. - 5. -8., 1.-2O. 1. -31. 1. - XII 18.

14. -17., 25. -31.

24 Siilgi und .. 22.-31. 1. -31. 1. -29.1 1. -31. 1.-5. II 5., 25., III l., 11.. 111 4., 1 L., IV 24.

L 7.- 9.,16.i 21.

39 Säpl i ... - - - X11 3.. I1., 1. 1... 12.,

i 24., IV 24.

33Isolcari.... .- 8. -9., 1.-13.,i 1. -31. 3.-S., Ii 1., iii i., 11.,'31., 111 1., 11., 2S., 11., 14. 13., 29. 11., 14. IV' l., 12. .11.20., II15., 21.,

27.- 31. -16. ' ^IV^22.

40 \lådest ... - . - 22., 24.,i 1. - ^{IV 28.}

26. -27.I

•16 Lågskär .. - - 17., 20.1 2., 16. - - XII l.. 13., I 9., 17.,

-28.i 113.,11., i114.,20.

52 Jungfrus]cär, 9., 28. 2. 1., 1. -2., I1 22., 1I1 l., 11 ., 21. AII 3., 11— 23., I 3.,

31. 9-11., 5., 13. 11.. 21., II 1.

13.-27. ,

51 Lohmi .... - - 1..-o., 1. 12., 29. - 1111., 111 l .,11., 21... XH 2., 1l., 21., 1.2., S.- -29. 11. -23. IV 1. 11., 23., II 3., 21.,

l IV 13., 22.

53 Utö ...I . ^. - - ^{111 22.,}^III 3., 11. X111., 11., 12., 13., 22., 113.

63 Bengtslcär . - - 10.-29. 1. -14., - ^II^12..^21.,^III^2. XII 11., 23., 15.,13.,

17. 20., II 2., III 11.,

22., IV' 2., 23.

65 Riissarö ...' 28. -31. 1.-29. 1. -8., - ^{II 23.,}^{III 1.,}^11. XII 3., 11., I 1., 12.,

110.,13. • ^24., 1I 2., 111 23.,

115., 22., IV 2., 13., 23.

26. l

66 Tväa-oliinte. - 17. -I8., 1.-29. - ^1.1^11.,^22. XII 1., 11., 22., 1 1.,

27. -31. 12., 21.. III 1., 11.,

22.. TV 1., 11., 21.

71 KaLlbädaii . - 28., 30. 1.-29. 1. -10., - II 1., 15., 23., III 1.; XII 11.25., I1..12.,

-31. 12. -13., 10. 20., III 22., 31.,

13., 24., IV 11., 21.

26. -27.

• 73 Harmaja .. I _-- I6. -1S., 1.- -29. 1. 17., ' 1.-1.2. II 6., 21 ., III 1. XII 6.. 12., 25.. 1 2.,

?7. -31. 19. -31. 1 12., 24., IIl ii.,

21., 1V 11., 22.

74I-Ielsijilci .. 28., 30. S.- 24. - - -

-31.

75 Söderskär . 27. -31. 1.-29. 1. -21., - Il 22., III 1., 11. XII 1., 11., I 1., 12.,

27. 21., IV 2., 12., 21.

86 Suursaari.. - - 6.-29. 1. -31. 1.-7. III 7., 18. -

87 Haa.pasaari - 7., 18., 1. -8., 1. -31. - ^III^{11., 21.} X11.6., 25., 1 6., 24.

28. -31. 29.

(10)

Pintal~impötila cannasea <0° H vaift.0 liimpötila I Muitten syvyysmittaus- Pnila:a

SII I I Il I1I lv i syvyvydessii <o° ten pHiviämäärn

91 Tamnio .. 22. 16., 9., 16., 1.-29. 1.-10. I II 1., 11., 21., II11., XII 4., 11., 23., 11.,

18., 24.-31.i 11., 21., IV' l., 11., 12.

92 So neri .... - 1G.-17., 1.-29. i 1.-31. 1.-9. 1I 1., 12, 21. 21. XII l., 11., 20., I 1.,

27.-31. i 11., 21., III 1., 11.,

21., IVV 1., 11., 21.

96 DIarrtinsas i 23. 7.-10., 1,7).l 1.-3., ' 1., 11. XII 1., 11., 21., 11.,

-19., 21.. G.-29. i 11., 21., II 1., 11.,

28.-31. 21., 1I1 1., 11., 21.,

IV 1., 11., 21.

ä(100) nT a]ueuii. - 18.-21., 2., 5.-29. - - I XII 5., 11., 11 3., II1:

23.-31. 2., 12., 21., IV 1.,

21.

101 Seivästö ... ! • - - - - XII11., I1121.. IV1.I

Keskikesän hychogi:a,fisei tilan voiclaan sanoa olevan määrätyssä suhteessa alkuna sille kehitykselle, jonka loppuvaiheena on jään tnuoclostuininen. Siksi Inainittalkoon, että S/S Nautilulcsella, heinä- kuussa Pohjois-Itämerelle ja sen 1a.htiin tehdyllä tuticinlusinatkalla.

ylin pintalcerros oli ioiilcilnverran ohuempi kuin keskimäärin vastaa- vana vnoclerha.ikana; Itämeressä ja Selkämeressä se oli eHiroluäkseeii jonkulzverraii 1ämpiulänrpi, Pohjaelandesst ja Snoroenlahdessa neonin paikoiiì keskiarvoa jonkiiHvei,raH kyliiäernpi. Kerroksen suolapitoisuus oli yleensä ]teskiulääräistä pienempi, Suornenla'lItlessa kuiteralcira enieneuälzseea sniii•eHIpi kuin lcesluviIVO. Lähinnä pu»ici,ra alla oleva kerros, peitekei,ros, oli Suomeralaliclessa ja kortlisessa Itämeressä sekä pa.i1cotellen Selkämeressä lcylulelnpi kuin kes]iilnääl,irra, muualla sensi- jaan jon]imvei-ran läuipinlämpi; suolapatoisuus oli melkein kaikkialla 1ceslcinlääi-ää pieneulpi; syvenunällä olevat kerrokset olivat eiiirn-

mäkseen lämpimämpiä kuin lkesicinnäärin, Pohjaallahclessa ne olivat hylmenipiä; suuriutmalta osalta oli niiden suolapitoisuus pienempi kuin ]zeslcinläiärin tähän viuotleHai1caara. Alin tntkiiiiiisma,tlkalla havaittu eänapötifa oli Pohjanlallcl.essa 0,300 vseriialla F9, 90 in:n syvyy- dessä, Sel]cämerellä 1..97° (F23 ja F24, 70 iìì), Ahveita•iiinerellä 2.97°

(F68, 100 ììì), Itämeressä 2.73° (F74, .60 in), Sno21en1anden länsi osassa- 1.67° (F49, 40 m) ja se» itäosassa 1.07° (F40, 30 iìì) 1).

Yleensä olivat 1älnpötilat Suomea ympäröivissä nlerissä heinä- lcuussa jonlcuiiverran korkeamLnat lcuin keskimäärin.

Ulkonieren veclen tilasta Inaiiiitnn heinälcuussa tehclyn tutlzi- mnsinatkan jälkeen pnnttuvat kailcici nnult tiedot paitsi rae, jotka saadaan ma;jakoilla ja. iii ijak1calaivoilla, tehdyistä säämlöllisistä.

liava.iimoista,. Nämä havaiknot koskevat kuitenkin va.in ylilupiä kerrolcsia ja ne suoritetaan joko lähellä ina.ata. tai, uiajaklcilaivoilli,

1) tIerentuticiuiuslaitoksen julle. m:o 103.

2

(11)

IU .1ää'P

lähellä vedena-laisia pareja. Niistä käy ilmi, että näissä- ylimmissä kerroksissa meriveden lämpötila syys/lokakuun vaihteessa kaikkialia o1i jonktulverran monivuotista keskiarvoa alempi. Ilnnkautta ]nyö- heinmin, stu nnilleen loka/uiarrasl~unn vaihteessa, oli tilanne kuitenkin nnnrttunut mun, että vain lloinmassa osassa. Snonienlahtea ja Po1ijan- laliden polijoisiiniuissa osissa olevilla, asemilla vesi oli normaalia kyhneuipi, n u calla. se oli läuipimaanpää. Seuraavan kuukausien vaihteen aikana. oli vesi — tälnä koskee edelleen vain yliinpiä kerrok- sia —ka-iklcialla, normaalia lälnpiniämpäii, sanoin vuoden vaihteessa., mutta kuukautta nl),öliemmiii enää vain loilnaassa. 1l'Iihin mittaan jiiä.htyminen tähän aikaan oli edistynyt ja miten se eclelleeii kehittyi, on esitetty jo taulukoissa 3 ja 4.

Katsaus taiilukl(oihin L ja 2 osoittaa selvästi talven yleisen luonteen: pitkä ja. lämmin syksy ja alkutalvi, lyhyt, snutta hyvin kylmä syd~iiita,lvi sekä sen jälleen leuto lopputalvi ja aikainen kevät.

Tämä länipötila.n kulku, joka selvilsti ]ntvastnu taululkkojen 3 ja 4 veden lämpötilaa koskevissa nuneroissa, aitoi jäittiltnteen kehitykselle sen yleisenl luonteen. Tähän lisättäköön, että loska, varsinainen jääainmocIostlusaika alkoi niin myöhään, että se jäi

— j a, sen täytyi j äädä — jokseenkin 1yh yelksi, merenj ää ei a.inakaan etelässä ehtinyt tulla varsin vahvaksi; se pystyi m. 1u. verrattair1 vähän vastustamaan tuulten vaiknttusta; sen vuoksi havaittiin usein sopivien tuulisuhteitten vallitessa hyvin voimalasta j ää ajautumista.

laajoiha. alueilla, ja, erikoisesti Suoinenla.hdella.

2. Syksy jai alkutalvi. Ensimäinen jäätieclotus tuli asemalta 2 Ajos ja koski tiiin aikaista päivämäärää kilin 27. syyskuuta; silloin o]i pohjoisessa Fennoska,ncliassa vallinnut Icoi'keapa•inel(eskus, josta.

johtui lirkas ja kylmä säää; niin ollen m uoclostui ohut jääkalvo polljoi.- sinipien lahtien pohjukoissa.

Sen jälkeen lesti suunnilleen kuukauden ennenkuin seuraavasta jäänsyntymisestä tiedotettiin, tälläkin kertaa a.se]nalta 2 Ajos sekä nyt myös asemalta 16 Vaasa; tämä toi- //:::.:u-.: nen jääusyutyminen taphtu i 23. loka- o luuta,; nytkin syntyi vain perimmäisiin 1ahcsenpohjilkl-,oihin ja mataliin vesiin i ii aivan ohutta jäätä, mutta sen tieclotet-

3

^' ^/ tiro kiuitenkiii hävinneen vasta, 30. loka- kunta, jolloin 22:sta lokakuuta asti val- - _// _.-- sinlneen korkeapaineen jälleen al.koi vu.- lcuttaa läntinen matala, aihenttaen um. m.

T~uv. 2. Jäätilanne 1935

xii 6. lämpötilan nousun.

(12)

.J.Ä'1' i~J:3.;';c 11

Jälleen muodostui 21. marraskuuta, Pohjois-Suomessa koz•kea- paii~een keskus, jolta, aiheutti Pohjois- ja, Itä-Suomessa koh.talaisein.

pakkasen. Tällöin alkoi jäätä taas syntyä. Tämä jääiimuodostus oli alkana talven yli säilyvän jää-n syntymiselle Pohjianlanden. ja,

III HL ...--_-- _— _- --~~iH

/ 'I (/ — __ -- r. =__''

-- '~ !I iLida..

/j~nti.. _-: = _ I.`ii~ /^)~

Y

i ~I _

j

ddd

j'.. —

1

J

r

/// /

/J

^-

-1

KUV . 3. Jäätilanne 1935 XII 13.

?-ierenkurku i rannikoilla. lIyöshiin osasta, eteläinpäiaiä sijaitseviati sa,a•ristoahleita tuli nyt tiedoitilksia• vähäisestä jäämmmoclostuksesta•, mutta tää11ä ei jää säilynyt ka,nvan. Ja joul kuun ensimäisen kolmanneksen oli meri kaikkialla ffllevenkuikusta. etelään puettuna rannikkoa i }göten vapaa fiiästä. Jäätilanne tähän aikaan kärr selville Juiviosta 2, jolta, koskee lonpllnlun 6. päivää.

(13)

12 J_å \T 1R ;5/:36

Noin 13. jouluk. l mpötilti j€illeen aleni ja kohtalainen pakkanen vallitsi aina 19:een jouluk. asti, jolloin lämpötila nousi sumnnilleen 0°:een ja satoi vett, tai lunta. Siksi syntyi myös tämän joulukuun toisen kolmanneksen aikana. jäätä, tosin hitaasti; kehityksen vaiheet

1. ._

-' 935

-.. MI20.

- .

s-=

i ^t

1

( /Vi r /// / /i /-

Kuv. 4. Jäätilanne 1935 XII 20.

käyvät lähemmin selville jäätila.nnetta. 13. ja. 20. jouluk. esittävistä kuvioista 3 ja 4.

Tällä aikavälillä jäi, vähitellen, kuten jääkartat osoittavat, Pohjanlahden pohjois-osissa levisi jo aina uloimpaan saa,iistoon, kun sitävastoin eteläran ukolla. ei vielä tämän ajanjakson loppuessa- kaan jää ollut kuin hyvin vähän lahtieu pohjukoissa..

(14)

SÄÄT 1933/:30 13

Suomenlahden koillisimivassa koll~assa., Viipuiinlandessa, ilmestyi jäätä kuIkuväylälle asemain 98 Uuras ja 99 Viipuri välillä ensikerran 16. jouluk.; merenkululle ei tämä jää ollut esteenä. Pohjoisempiin satamiin, etelässä aina (9) Raaheen asti, oli liikenne pysähdyksissä jo

joulukuun alusta allcaen läpi talven.

Kur' 5.. Jäätila-nne 1935 XII 27.

Viimeisestä joulukuun kohuanneksesta oli keskiosa. kylmin.

Tämän palthasen vaikutus ilmenee selvästi jääkartasta, 27. p:ltä jouluk. (kuv. 5), joka eräissä suhteissa kuvaa tilapäistä ma.ksiiuiase- maa•, erikoisesti mitä tulee saaristoon aseman 16 Vaasa seuduilla.

Vuodenvaihteessa oli jälleen länipöisempi, etelässä lämpötila oli useita asteita yli nollan, pohjoisessa sitävastoin se oli tosin korkeampi

(15)

14 j::'' 1935/36

kuin joitakuita p iviä aiemmin, muutta, pysyi lulte11l]1 jatkuvasti jäätymitipisteen alapuolella. Senvuoksi ei j L iii muodostus sielli=i.

pysähtynyt, vaan jatkui edelleern vaikkakin hitaanuslin. Ti'mi.

kehitys käy sely i.sti iii-oj, kun verrataan edelliseen karttaan viikkoa jällieenpin valliimutta jaätilai i etta esittävän karttaa eli j thkarttaa 3. ta.nin ik.

(l(lllr.

^6).

Iluv. 6. Jiä.ilanne 1936 13.

Toisena viidenpäivän jaksona tan mikuussa vallitsi Polijois- Suomessa kova, Eteli,-Suomessa kohtalainen tai heikko pakkanen.

Tähän aikaan alkoi jää myös etelässä ja lounaassa, esiintyä rannikoii ulllopuolellalcin yhtenäisenä reunustama, .j oka ei kuitenkaan ulottunut sisempä.ä saaristoa ulomnlaksi, eikä lounaa.ssa yleenRii nii)käärn

(16)

J_å 1T I/:S6 1n kauvaksi. J<tätilanne 10. tai mnik., jall0111 taas tilli lämpinia-1h1)ää, selviää l~ihenunin kuviosta: 7.

Seuraavan viikon allcu oli lä amin, loppu kylin, pald asen aletessa• etelää, ja länttä ]tohti. Niinollen huomaainmekin jakson

vG

c 1

193 6

/ _ _-

1 lo.

.f.

/ ///// _/ _-

[ U

• II 11.;j. -- .

Kuv. 7. J kiiit-ila.nne 1936 I 10.

lopussa voimalasta, jään syntymistä polhjoisessa ja idässä- kun sensi- jaan louna:issaunnassa ei jäätilanne mainittavasti ole nnmttiunut;

jä,äsuhteita, 17. tametik. esittää kuv. 8.

Seuraava, viikko oli kauttaaltaan leuto ajoittaisine lumi-, lounaassa. myös vesisateineen. Jäiinimioclostus merellä lakkasi ja vasta- muodostunut jää suli. Kartta• kuviossa 9, joka esittää jä~itilannetta•

(17)

16 J ä ä'T 1&35/:313

24. tammik., osoittaa myös jään peittämän alueen selvästi pienenty- ueen. Kuitenkin mainittakoon, että sisimmässä saaristossa, missä jää säilyi myös lounaassa ja etelässä, sen paksuus viikon aikana jonkullverran lisääntyi, niinkuin lähemmin taulukosta 6 (sivu 37) ilmenee.

fl

/Y -r ^-, j•

-I-

/ 4 -

//HZ/'/ J

XX

ji/ / ..~ j j ^,}..ffi7.f.-a~.yr% iJ j_.C. / / e å,✓-

ZIQ" ,-.._ 'E._ . _ —.-

Kuv. S. Jäatilayyne 1936 I 17.

Tammik. 25. tapahtui jälleen sääninuutos matalapaineen täyt- tyessä, josta johtui lämpötilan lasku; kovaa ja kohtalaista pakkasta alkoi esiintyä ensin idässä, mutta 27. p:stä tammik. käsitti pakka.saiue koko ramiikon, myös louna.isen saariston. Pakkasta kesti sitten koko viikon. Sen seurauksena näemme kartasta 31. p:ltä tammik., kuv.

(18)

JUT 1)/3G 17 10, että Suomenlahden itäisessä osassa oli syntynyt merenjäätä:

tuuli oli koko tämän ajan jokseenldn heikko, siis suotuisa, jään syntymiselle. Ta,ulukoitten 3 ja 4 (siv. 7-9) lä,mpötila,mmmeroista käy ilmi, ett'ei vesi ,Suomenlahden läntisessä osassa eikä Selkämeren ranni-

9 ³⁶

a!;

`.s I2.

;

^.-

/Kuf ....

/// ⁹⁹⁹

/ .f/fair/f:..

ri`i,^/f ^;ffi ^- ^//i -

Kuvio 9. Jäätilanne 1936 124.

kolla ollut vielä jäänsyntymiseen kypsynyt, kuten Suomenlahden itäosassa, oli. Taulukko 6 (siv. 36) osoittaa sitä paitsi ennenmuodos- tuneen jään viikon aikana jonkun verran va,hvistlnieen. lvIeriliiken- teen suhteen mainittakoon, että Merenkurkussa sijaitsevan 16 Vaasan seuduilla päättyi la.iva-kulku 25. tammik. ja, asemien 98 Um-as ja 100 Koivisto seuduilla, Suomenlahden itäosassa 29.. taanmik.; 31.

3900-3f

(19)

is SÄ: ä'C 16)33 .

tametik. tiedotettiin, että kaikki. liikenne Suursaaresta itään ,Suomen puolella oli lakannut, ja taman jälkeen 88 Kotka oli itäisin satama, johon laivat jäänmmtajain avulla pääsivät; 28:sta tametik. lähtien suuntautui tämä liikenne yksinomaan saaristoreittiä myöten 80 Orvengrundin kautta, Samana päivänä jätti viimeinen Selkämeren

H_ :

^%//

1936 `

gy v,x -

=r -- - - -= =~ I>. -:, -- -

-

1

Y .r'/ /✓r~' i~~ ti l _J111 S ffi.

~ ~C~ O

Kuv:. 10. Jii1tilanne 1930 I 31.

rannikolla, oleva maj akkaläi.va, Rauma pa.ikkausa 30 Rauman edustalla.- Helmikuun ensimäisten päiväin aikana vallitsi epävakainen sää;

enimmäkseen heikkoa ja kohtalaista pakkasta, osittain eteläassä ja.

lounaassa poutaa; yleensä satoi lunta. Näiden päivien voidaan katsoa olevan vaihdeko1ztana alkutahresta, sydäntalveen.

(20)

rÄÄ]- 15),;lsc 1!}

3. Sythhitalvi, -Helini1u ii 5. alkoi ilma kaikkialla, ldrknstua, ja lämpötila, laskea. Tällöin alkoi I)akliaska.iisi, joka sitted keskeyty- inättå jatkui koko kiitilka.ucleii, paitsi lounaaa, jossa lämpötila alussa, parin päivin ajaksi nousi, joten siell teon palckaska ideilvoi- daan katsoa, alkaileeri vasta 9. helnnik. Pa,ld~aseii vaikutuksen jä,än-

ullioclostlikseen osoittaa kartta 7. Helmil.. (kliv. 11).

-- -

///

^_

-

I[7

a .

-_ /; .' - _• -

/ / ,, j

Kiiv. 11. Jäätilanne 1936 IT 7

Päivääi ennen eli 6. helmik. olivat ma.j aid ala.ivat I(albådagrund (ulkoinerellä kaakkoon 7(. Söderskä,ristä) ja Helsinki (74 Helsingin ulkopuolella) jään takia jättäneet asema,pa,ikkansa.

Vastasynitynvt jää, jota, esittää kartta. 7:1tä helmils., oli silloin v-iel l ainoastaan vönvanhaa: 8 heletik. oli jäätilanne seturin pihtein

(21)

20 ,T;y Ä'r l n:,:

niuuttuinaton; 9. heletik. syntyi kuitenkin voimakkaan pohjoistuulen vaiku.tuksesta uusi jäätilanne Saonuenlandella,, kun vastasyntyn5-t jäiä ullcomerellii irtautni saariston idintojään reunasta. ja: ajautui etelään päin; Suomenlahden itäisessä osassa syntyi tällä tavoin suuri vallo, länsiosassa jää, ajautui kaaivas merelle aina, majakoitten näkö-

- . -

_-

1936 _

I it. o

= G D Gi:

p D

fia ` ` + ^-^-il

-:

.1

^-

°hma" -

4/. _ -

vi

^--^- ^{- -}

20" -~ - -

Rug / 12. Jäätilanne 1936 II 14.

piirin ullcopaolelle. Pakkasen vallitessa, edelleen alkoi näin jäästä vapautunut alue kuitenkin uuclelleen jäätyä. Täten syntyneen jään ajoivat vuorostaan pohjois- ja, koillistuulet merelle. Tyypillisen kuvan Suomenlahdella. tällaisten olosuhteitten vallitessa viikon aikana syn- tyneestä jäätilanteesta antaa jääka.rtta 1)äivämäälältä 14. helill,•

(22)

JÄÄ,J, 1+)s3/3U 21 kuvio 12, josta m. ni. käyy selville avoveden reuna koko Suomeu- la•hcten rannikkoa pitkin.

Tämän sään vaikutukset länsirannikolla ilmenevät he]miknuH 14:n jääkartasta, jos sitä verrataan 7:n karttaan. Erikoisesti huo- ma:utetta:koon, että J1eien1uirkun Urerenjää lakkasi bikknmasta.

Kuv. 13. Jäätilanne 1936 II 21.

hehnik. 12:sta alkaen, muodostaen siis liikkuma:tonta jääsiltaa Suo- nlen ja. Ruotsin välille; 14:sta a,llcaen ilmoitettiin jää kiinteäksi. Ja 13:sta, ellei mahdollisesti jo 12:sta., lähtien, ]evittäyty7i jääsilta ma,n- ter-een ja 1-11hvenanmaann välille yli saariston pohjoisen osan.

(23)

:\.\•I' lt) ..

i\ieriliiicenteen suhteein mainittakoon, että laivalallku 88 IKotkaa.n saa:ristoväythäkin myöten 1a1d asi tä: t viikonvaihteessa.

:elmil. 15. allnanut viikko oli talven ky11ni . Sen aikana synityi 1 ply ös mutta jäätä jatkuvasti. Il elmik. 19. ja 21. päättyi nleriliikeiine molempiin läusiraunikon satamiin 28 Lläntyh>_otoon ja 30 RaunvaaW;

viimeinainittuna päivänä lähti äs, meren jäätymisen vuoksi.

luaja.klzalaiva Storbrotten asemapaikaltaan, joka sijaitsee pohjoiseen 40 I\'lärketistä Ahvenanmeren ja. Selkämeren raj alla. Tämän ha,vainto- , iil.on 1opn,-sa., 21. heletik. (ling. 13), ympäröi koko rannikkoa

>>htenäinen luintojäireunusta,, käsittäennlyösAhvenanmaaaisaariston.

Kiinteäni saavistoj ään paksuus ei .knitenl;aan vuodenaikaan nä,h- den ollut suuri (vrt. tanl. 6, siv. 3G). Samoin voidaan Pohjanlandessa.

12 Tankarin echustalla ja Selkämeren pohjoisosissa olevista avoimista railoista päättää, ettii. rnerenjii,ii, ei edes niin .kaukana pohjoisessa ollut saavuttanut täyttä vakavuutta. Ja samoin todistaa Suomenlahden jäätön alue Simrsaaresta. länteen jäätymisen myös unitä tulee Suomuen- lahteen olleen ta,valli.,ta vii.ii isens pä i.; etelässä rajoitti merenjäätä kaari, joka ulottui suunnilleen Naissaaiesta. hieman Bogskären ulko- puolitse (59°31'N 20°23'E) 40 Mitketiin, joten eteläinen osa Suomen- lahtea sekä suurin osa pohjoista It hueita. ja Ahvenanmerta jäi avoi- ineksi. Lisäksi huomattakoon, että mereujä.ä sekä Selkämeressä etta.

lonnaassa oli vastasyutvnyttä ja ohutta, joten sen tilaviius oli jok- seenkii>_ pieni verratttuna sen peittit än alueen pinta-alaan. Tästä, seurasikin, että seuraavan -viikon aikana, vaikka. lämpötila yyhä edelleen pysytteli palcl~asasteitten puolella ja tuulet olivat jotensakin heikkoja, jäitnpeittä,mä alue kuitenkin hieneuijään a.jautuessa kokoon -osittain voimakkaasti puristczen, niinkuin usein ohnessa jäässä tapahtui; koskal tuulten suunta. oli eteläinen ta.i itäinen aiheuttivat ne a.litojägytatueen etiiotlostlhuiseil pitkin kiiutojään re1nzustaa etelä- ramlikolla, kun taus länsirannikolla vastaavalla kohdalla syntyi railoja. Tänä selviää lähes nii» kuviosta 14, joka• esittää jäätilan- netta 28. helmik.

Helwi/niaaliskuun vra.ihteessa. loppuivat kovat ta.lvipakkaset:

etelätuulet aiheuttivat leudon ja kostean ilmavirtauksen yli rna an;

monin paikoin satoi lunta ja räntää. Lännpötila nousi niin, että se lounaassa ja etelässä maaliskuun ensi kolmanneksen aikana etupäässä.

oli 0°:n yläpuolella. Jäätilenteen kehitys tänä aikana käy ilmi kuviosta 15, joka esittää jääkaa'ttaa päivämäärältä 6. maalisk. Koska tuuli tänä päivänä, oli itäinen, oli merellä aj oj äätä, joka liikkui länteen päin; SnoWfienlahteen nähden tämä merkitsi, että se ajautui Itämerelle, jossa se, niinnkluin tavallisesti tähän vuodenaikaan, nopeasti hajosi ja suli.

(24)

JÄÄT i;5. 8 33

Ylipäänsä voidaan pitää jään liikkuv-aisuutta. Suoineula.helessa.

joki, otniiia.isuus lienee y1iteydessä uyöhään aticaueen j ätyrnisen kanssa., voimalcliaaala vaikuttimena, j iii nopeaan vähenemiseen.

Ajoittain kuitenkin voimakas jään ajautuminen saattoi vaikeuttaa

I(nv. 14. Jää.8ilaaute 1936 II 28.

meriliikennettä. Laiva,1 ulku 74 Helsinkiin pysähtyi siksi 1. maalisk., ja. kaikki jä,älzuuutaja.t siirrettiin 64 IIankoon ja 57 Turkuun, a•inoihin satamiin, joissa. iueriliikenne täu~än jällieeu jatkui. Helsingin satama.

ei kuitenkaan kauvan pys~niyt suljettuna.: jo 12. maalisk. oli meriliikenne jälleen käynnissä,. Silloin olivat itäiset tuulet va,pautta.neet

(25)

3!

suuren osan Suolnenlahtea a.jojäistä, ajaen ne Itämereen, jossi ne sulivat. Samoin oli pitkin Sellcäuiere» rannikkoa, meri avoin kiinto- jääreunustan ulkopuolella; missä määrin ajojäätä oli kanvempana nllcomerellä, ei tiedetä. Dlere11l(r1 ki1un aukesi 7. inaalish. railo,

4:: ^::

^:

.

^•--: ^---^-^--

--

-

336 V -:---. .r,

H

- -

•T

-

,A --..•:•

_:-

:;

._ J- -

s//•~ k:

_-:1----- -- -- - r

i i~ r -pv-q•~v~~ i ~i•wj[ r

Kuv. 15. Jäätila-iine 1936 III 6.

jolloin Suoneen ja Ruotsin välinen jääsilta katkesi; railo sulkeutui jo seuraavana päivänä, mutta aukesi uudelleen viikon loppupuolella.

Jäässä pitl-sin Pohjanlahden rannikkoa ei vielä havaittu mitään lii- kettä. Jäätilanteen tämän havaiiitoviikon lopussa, 13. maalisk., esittää tarkemmin kiv. 16.

(26)

JAAT J935/3 25

Seuraavalla- viikolla lähti jäänmurtaja, Voima. 16. maalisk. A.hve- nanmeren kautta 28 ll'1äHty1WotoDW ja. seuraavana päivänä sieltä 30 Raumalle. Matkallaan vinosti poikki Selkämeren ei jä,ännnn-taja tavannut jäätä ulkomere.11ä muuten kuin hajanaisina jäänkielekkeinä,

- I - -

:

I1 13. , „

!

^~

ilt

i

iiJ - _

Kuv. 16. Jäät:ila•nnc 1936 III 13.

jotka eivät tuottaneet vaikeutta zneriliikenteelle. Jään Suomnen- landessa Suursa.a,ren itäpuolella mursi lounais(!)-tuuli. 1S. maalisk.;

seuraavana päivänä, jolloin tuuli osaksi suuntautui etelään, syntyi uloimman saariston seuduilla kiintojääreunustan ja. ajojään 'älille avoin railo. Irtu.utt1neea jään ajautuniissuunta, vaihteli sen jälkeen,

4

(27)

2G J.A: T 1935/36

samoinkuin myös railon leveys. Tulos jäEin ajautumisesta Suom en- landella, ha.vaintoviikon aikana, oli jään peittämän alueen pienenty.flminen sekä länttä kohti suuntautuneen ajautumisen että aulaanisen vaikutuksesta,. Myös voidaan huomata saariston jään hieman ohen-

Kuv. 17. J iuitiianne 1936 III 20.

neen viikon aikana. Kehityksen vaiheen viikon lopussa, 20. nlaalisk..

osoittaa lähemmin kuvio 17.

Maaliskuun neljäs viikko oli Du.ikauden kylnmin. Sen aikana, ei kiintoj ään reluinstassa tapahtunutkaan mitään mnainitta,via, nnnitoksia..

(28)

3-:.Cf js:,;,rac 97

Avoiiiei•ellä syntyi pailcotellen natta jäätä. \'uocienailia, oh kuitenkin kuhunit liian pitkälle, jotta syntyneellä miclella jäällä olisi voinut, olla, mitään unerkitystä. i1'Ieveokiii-kuss i, ajojää oli tjoittain yhteen- jäätynyttä, niin että sitä pitkin voitiin kulkea vieläpä hevosilla..

Selkämerellä. Ruotsin 11Ieri1)uolnstu Isen

Pnv. 18. Jtiäätilamic 1936 III 27.

k n n t a: toimitti lentokoneella j äähavaintoj a . Tällöin tehdyt ha- vainnot on kapteeni FJ ARRY Kom ystävällisesti luovuttanut laitokse.n käytettäväksi; näihin tiedotuksiin perustuu 27:n maalisk. kartan antama kuva. Selkämeren jääsuhteista, (kuv. 18).

(29)

28 .]-::T tos.,I (

Seuraavana päivänä, siis 28 imalisk., avasi jäänimu-taja. Sampo merireittiä myöten 80 0rrengrluiclia kautta väylän 88 Kotkaan.

J ääurhttrtaj a j of ensin läpi vastasyntyneen j ää.u; 10' lounaaseen Digskäristä (60°10'N 26°17'IE) se kohtasi valivempaa• jäätä, joka oli esteenä heikoille höyryaluksille; saa.ristojään suurin paksuus oli n. 50 em; jäänmurtaja kulki läpi 1-3 sopalm nopeudella.

Tr

;

^c:

::;:

^~ ^_ ^-

- ;L.'

d' .. ^i.

_i -Ht

^:

!;l

,0 ..1

Icuv. 19. Jtiitihauie 19311 IV 3.

Jääntilanteen niuutttlmisesta samana päivänä all~a.neen uuden havaintoviikon aikana• ei ole esitettävänä mitään oleellisia yksityis- seikkoj a. Pitkin etelära.nnild oa ja selkänierenrannilkioa, suli jää tämän varsin lämpimän viikon aikana jatkuvasti; Pohjanlahden.

(30)

J.~ '.r 1O3:(3 7q

1'allllllkolla oli jäätilanne vielä. nmuttulllaton. Kehitvsva]heell hR- valntoviikon lopussa, 3. huhtlli., näyttää kuv. 19.

4. lievilt. Jo maaliskuun lopussa oli etelässä ja varsin in lou- ]laassa S nitynyt virtausten vaikutuksesta nienten luona ja salmissa niovin paikoin sulia., jonlfa- lisäksi jää paikotellen oli tullutlluokoiseksi eikä enää valnast:] kannattc`lnut 111llll110i11, 1)fl1tsi aa111111S111 j äädyttyään

yön aikana. Kaikki tämä osoittaa, että kevät jo oli tullut. Kauvem- pana idässä ja pohjoisessa vallitsi kuiten in vielä täysi talvi.

Jos otetaan huomioon myös Pohjanlahti, voidaan talven ja kevään vaihteeksi katsoa. 7. hul).tik. Pohj oisessa tosin jää, oli lähempänä

(31)

311 • 7ä-är is~s..'sr

vaimikkoa vielä sek paksu a• että kiinteätä vieläpä jokien lashupa.i- koillakin. ii\futta tänä päivänä raivosi. Pohjanlahdella hyvin voimakas polijoismyrsky saattaen jäät kaikhia•lla, liikkeeseen ja siten aikaa•n- saaden perusteellisen muutoksen a•iva siihen asti vallinneessa talvisessa,

jäätila•nteessa•. Vaikkakin myrsky etelämpänä, jossa sillä muuten oli läntinen l:ou ponentti, oli heikompi, jäi se myös siellä kiukanden

(%L .,

— _

19

36 c

L717.

1•

\ —

/C - _ c

:-:-

//

:

^-

! , 1 i )r,:

Ku'. 21. Jitilanne 1936 IV 17.

voimalzkaiiiuoalåsi ja irroitti niovin paikoin ulkosaaristossa• suuria.

osia, kiinteästä jääteunustasta, saa•ttaen Saaiistomerenldn suurilla iuerenselillä jäät liikkeeseen. Jääkartta kuviossa. 20 esittää tätä myrskyn aiheuttamaa uutta, jäätilannetta•, jossa, twinusnierkul1istä oli jäitten suuri liikkuvaisuus, siinä kehitysvaiheessa•, jonka se oli saa-

vuttanut 10. 1iihtik.

(32)

JÄÄT i93/:Is 31 Huhtik. 11. saattoi koillistuuli viimeisetkin paikallaan olleet jäät Suonienla.hden itäi.simmässä osassa liikkeeseen. — Tämän, paikotellen varsin vahvan, liikkuvan merenjään ajelehtiessa ohjattiin meriliikenne itäisiin satamiin 99 Viipuriin ja 100 Koivistolle saa.ristoreittiä myöten;

liikenne alkoi 16. huhtik., siis jokseenkin aikaisin. Jiiatilanteen havaintoviikon. lopussa, 17. huhtik., esittätiä huv. 21.

Kuv. 22. J9ätilanne 1936 IV 24.

Seuraavalla viikolla, joka oli lammin, irtautuivat suu immaksi osaksi jo viimeisetkin jäät Saaristomeressä ja sen sekä Suomenlahden välisillä raja-alueilla. Ahvenanmaan ja Suomen mantereen väline»

j ääisilta murtui 19. huhtik., jolloin jää Lappveden ja Teilin välillä joutui liikkeeseen. Sekä 20. että 21. huhtik, puhalsi voimakas etelä- tuuli. Näitten päivien aikana, jatkui jään irtautuminen ja sula-minen

(33)

32 T.ä.ä'T 1935/3a

hyvin nopeasti, niin että viimemainitun päivän jäUceein oli Saaristo- meress- jäätä jäljellä eää vain pa.ikotellen vä.hiiisi i riä.

Jääsnmrtaja Voima saapui. 20. hBhtik. illalla 16 ha.assan; ulko- merellä se ei kohdannut jäätEi; sa•a,ristojä.ä \Taasan ulkopuolella oli kuitenkin vielä varsin vahvaa. Pohjanlahdella taas olivat eteliituulet

IKuv. 33. Jåätila nie 1936 \7 1

kaikkialla ulkosaaristoa, myöten irroittaneet jään, joka, m't ajelehti nlkoinerel]ä. Inv. 22 esittää jäätil<minetta havaintoviikon lopussa, 24. huhtik.

Seuzaava viikko oli edelhstäkin lämpimämpi heikkoine va.ihtele- vine tnnlineen. Huhtik. 27. murtuivat kiintoj ähirelumstau viimeisgtkin jäännökset Suomenlahden sisennnissii, osissa.. niin ettet tämän päivä n

(34)

.J 'T ]935j36 33 jällieen ei enää koko Suomenlahdella ollut kiintojäätä; ajojäätä oli kuitenkin vielä ulkomerellä ka,a,kossa, ja siksi vahvaa, että se vaikeutti meriliikennettä. Sa,a,ristomereltä ja siihen rajoittuvilta alueilta katosi jää kokonaan 28. huhtik. Kuvio 23 esittää j äktiltiiunetta viikon lopussa 1. tonkok.

_ ± 1936 ° - __

-= Voi __ • __ : -_

Kur%. 24. Jddtilarnie 1936 V 8.

Seu aa,va,n viikon aikana teki jäänmurtaja Voima,, joka edelleen oli sijoitettuna 16 Vaasaan, havaintomatkan ?vlerenkurkkuun saa- dakseen selvää merenkulluunandollisuiiksista Pohjanlahden satamiin.

Jäänn taaja tiedoitti 3. toukok. tavanneensa melko vaikean ajojään, joka alkoi D. 7' pohjoiseen 20 Norrskäristä ja ulottui yli itäisen ilieremi- luukun; sitävastoin ei jäätä ollut Merenkurkun länsiosassa. Ma,tkal-

:3990-36 5

(35)

3-1 5:c:iT 10 , 3c

taall palasi jääluuul'taja `Taasaall seura,avana. 1)ä1vä]1ä. Saina.n- aika,isesti, 4. tonkok., oli Suomenlahden a;jojät, jota oli viiulelzsi ollut Isonkalastktja,n (I(iuskerin) seuduilla suun eclustalla, sulanut niin, että siitä vain hajanaisia.

-%% s 1 iii aloita, enää oh jäljellä. Jä ännlurtaja.

~.", vf:// ' , . Tamlo, joka oli viimeinen Snomenlah deller toimiva, jäänmurtaja., lopetti siksi c ,; toimintansa. Seura,a,va,na 1)lvn ^C1Suo-

9 3 G inenbaådeha ena ii ollut näkyvissä mit in 15. jäätä. —Pohjanlahden keskiosassajoutui _z,,» j kä 7. toukok. aina raimikkoer myöten y' = - . liikkeeseen. Sernaavan yön aikana alkoi

/.,r .-_ _-_ se aj a.utua, mej olle j a haj ota j olloill inuo-

" dostuff toukok. 8:n kotan esittämä ää- 1-, 4 - — = --- tilanne (kliv. 24).

Toukokuun toinen viikko oli vuoden - aikaan nähden h}svin lämmin: lämpöti,lern keskiarvo 7 Oulussa oli suunnilleen 10°.

Icu'. 25. J5 itilanne 1936 V 15. Jäiden lähtö ja, selaminen tapahtui nopeasti. Jäänmurtaja Voima, joka. 8. ja 9.

toukok. ajoi matkan 10 Vaasasta. 14 Pietarsaareen, kohtasi matkallaan

\lerenkirkun kantta, aj oj äätä, jossa kuitenkin oli suuria, a.uklzoj a,; mutta, senjälkeen muuttui jää palrsmnm i almsija

I-i elsinghalla,nin (6:3°37'N 21°49' ) kor- - ' ' `;.' '.•

henclelta alkoi niin vahva jäänvyö- - r 11• ! liyke, että alus voi sen pa1hote1len I

murtaa vain syoksyjä tehclen; tina jämä, `:.

muuttui helpontn1a,lzsi vasta, 5' Pfietar- `' 1 c ,) 6 saaren tulovä~~län nllzop1olella; itse sa- :~~ ~. 2 ~ ~ _E taman seutu oli avointa. Toukok. 10.

joutui viimeinen Vaasan saariston kiln- r" E j tojää liikkeeseen; Seera,a,vaiia päivänä J .

livat vä}slät jo vapaina jäästä. Voin1a.-

kas 12, toulcok vallinnut koillistutilj i/ ;,i.

saattoi lo puun äitien ₁₁_J il 't l,antumisen _{s t}~ ti}~ ` _ _-- - _- _- Selkälneren pohjoisosissa, niin ettätägiä

päivänä, viimeinen lciintojäi murtui ja _{I~uv. 26.}

Jäffhilum1e 1936

oli jo seuraavana, päivänä s1lll•i i malesi v 22.

osaksi silniiinlmanta,ma,ttoi1issa. Viime-

mainittuna päiNräiq,, siis 13. toukok,, tiedoitti 'Voima., että nleri- liikenteen a,ousta.minen oli ttu-hera. Seuraavien kahden päivän aikana

\Tolman tekemien havaintojen liitikaa,1 oli jäätilanne Selkämeren eteläosassa. 15. toukok. sellainen kuin kuv. 25 osoittaa.