• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y03-053: Vehkalammin–Mäyränlammin kumpumoreenialue (Janakkala). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y03-053: Vehkalammin–Mäyränlammin kumpumoreenialue (Janakkala). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y03-053

2545000

2545000

2546000

2546000

2547000

2547000

6755000 6755000

6756000 6756000

6757000 6757000

6758000 6758000

6759000 6759000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

(2)

VEHKALAMMIN - MÄYRÄNLAMMIN MUODOSTUMAT JANAKKALA

Tietokantatunnus: MOR-Y03-053 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni

Arvoluokka: 4 Karttalehti:2133 02 Alueen pinta-ala: 29,2 ha

Korkeus: 140 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 13 m Muodon suhteellinen korkeus: 13m Moreenimuodostuman sijainti: Vehkalammin - Mäyränlammin kumpumoreenialue sijaitsee

Janakkalassa, Mallinkaisten itäpuolella.

Geologia

Vehkalammin - Mäyränlammin kumpualueet sijaitsevat Salpausselkien vyöhykkeessä, I ja II Salpausselän välisellä alueella. Alue on ollut Baltian jääjärven peitossa, jonka ylin ranta on 160 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Kukkonen et al. 1988). Jäätikön reunalla veden syvyys on ollut suurimmillaan noin 30 metriä ja pienimmillään noin 20 metriä.

Vehkalammin läntisellä puolella sijaitsevalla kumpumoreenialueella on selkeä, selännemäinen muoto ja se koostuu kahdesta korkeasta kummusta. Kumpujen länsirinne on itäistä jyrkempi. Muodostuman laki on paikoin melko tasainen. Muodostuman läntinen alue rajautuu lähes täysin kosteikkoon. Alueen lohkareisuus on varsin runsasta, yli kymmenen lohkaretta aarilla, ja paikoitellen alueen eteläreunalla hieman vähäisempää viidestä kymmeneen lohkaretta aarilla. Pohjoispäässä on suuria siirtolohkareita. Vehkalammin itäisellä puolella sijaitseva kumpumoreenialue nousee Vehkalammilta selännemäisenä muotona, joka hajoaa pienemmiksi ja matalammiksi kummuiksi itään päin mentäessä. Länsirinne on erittäin jyrkkä, muualla rinteet ovat loivemmat, mutta silti selkeästi erottuvat. Itäisempi muodostuma rajautuu länsiosastaan Vehkalammiin. Alueen lohkareisuus on varsin runsasta, yli kymmenen lohkaretta aarilla. Aivan Vehkalammin sekä Paha-Valkeen lammen rannassa

lohkareisuus on hieman vähäisempää. Pohjoispäässä on paljon lohkareita ja siirtolohkareita. Myös muualla alueella on siellä täällä laajempia lohkareikkoja.

Alueen eteläosassa sijaitseva Mäyränlammin kumpumoreenialue on yksittäinen kohomuoto, jonka laella on lohkareisia kumpuja. Muodostuma kohoaa jyrkästi ympäristöstään, muodostuman sisällä olevien kumpujen rinteet ovat huomattavasti loivempia. Alueella on erittäin paljon lohkareita. Rajatun alueen ulkopuolella on tieleikkaus kummun reunassa. Moreenin alla oleva kallio näkyi leikkauksessa. Kallion päällä on noin 2 - 3 metrin paksuudelta hiekkaista moreenia. Kallion pinta on hyvin tasainen. Mäyränlammin kummukko nousee jyrkästi tiestä noin 5 - 7 metrin korkeuteen.

Biologia

Vehkalammi - Mäyränlammin inventointikohteet on yhdistetty maastotarkistusvaiheen jälkeen, jolloin biologian tarkastelu kohdistuu em. itäiseen ja läntiseen osa-alueeseen sekä Mäyränlammin muodostumaan. Vehkalammin läntinen alue on lähes kokonaan, ja itäinen alue kokonaan kasvatusmetsävaiheen männikköä. Läntisen alueen rannassa, rinteen pohjoisosassa ja samoin aivan alueen eteläosassa on varttunutta kuusikkoa. Aluskasvillisuus on ruohoisinta rantaan viettävällä, paikoin lehtomaisella (OMT) rinteellä, jossa kasvaa runsaasti ketunleipää ja lillukkaa. Siellä täällä on myös lehtokuusamaa, sudenmarjaa ja jokunen lehtolustelaikku. Mäen laella aluskasvillisuus on mustikkaista ja kastikkaista sekä sammaleista. Länsirinne on muuta mäkeä karumpi ja aluskasvillisuutta vallitsevat puolukka sekä sammalet. Itäisen alueen rantarinteen sekapuuna on muutamia kuusia. Aluskasvillisuus on puolukkaista, mustikkaista ja paikoin kastikkaista sekä sammaleista. Aivan rannassa on kuiva, suopursuinen isovarpuräme. Sen puusto on varttunutta männikköä. Kevätlinnunherne on yleinen molempien muodostumien alueella, etenkin rannan läheisyydessä. Mäyränlammin alue on äskettäin harvennettua avaraa kasvatusmetsävaiheen männikköä (VT). Mäntyjen varjossa kasvaa vain muutama kuusen taimi.

Aluskasvillisuus on puolukkaista sammalikkoa. Siellä täällä sammalikkoa kirjoo poronjäkälälaikut ja paikoin näkee myös hietakastikan muodostamia tuppaita. Maapohja on lohkareista ja ne ovat suhteellisen kasvittomia.

Lajisto on niukkaa ja tavanomaista.

Maisema ja muut arvot

Vehkalammin - Mäyränlammin kumpumoreenialueiden lähiympäristö on pienten järvien pilkkomaa metsämaata.

Kalliomäkien rinteitä verhoaa moreeni, paikoin on pieniä soistumia. Alueen poikki kulkeva, luode- kaakkosuuntainen Ilovaaran harju jakaa alueen myös maisemallisesti. Harjun itä- ja koillispuolella on

(3)

maapeitteeltään paksumpia moreenimuodostumia sekä moreenin peittämiä kalliomäkiä. Ilovaaran harjun länsipuolella puolestaan, Heinäjoen molemmin puolin, on savikkoa, joka on pääosin peltoina. Vehkalammin kumpumoreenimuodostuman läntisempi alue hahmottuu ympäristöstään kohoamalla siitä selvästi. Ympäristöön ei avaudu maisemaa ja sisäinen maisema on lohkareikkoa. Rinteet ovat varsin jyrkät ja alue on pinnan

muodoiltaan melko vaihtelevaa. Muodostuma rajautuu selkeästi, etenkin selänteen lakiosa hahmottuu hyvin.

Vehkalammin kumpumoreenimuodostuman itäisempi alue hahmottuu ympäristöstään etenkin Vehkalammin rannalta hyvin, muualla heikommin. Ympäristöön ei avaudu maisemaa. Sisäisessä maisemassa topografia on melko vaihtelevaa, rinteet ovat varsin jyrkät ja alueella on runsaasti lohkareikkoa. Vehkalammin rannassa on kapea kaistale soistumaa ennen rinteen jyrkkää nousua. Mäyrälammin kumpumoreenialue hahmottuu ympäristöstään suhteellisen hyvin, mutta ympäristöön ei avaudu maisemaa. Sisäistä maisemaa luonnehtivat jyrkät rinteet, kummukot kohomuodon laella sekä kumpujen runsas pintalohkareisuus. Topografia on melko vaihteleva. Alueen lähiympäristö on metsää. Noin 1,1 km Vehkalammin itäisemmältä muodostumalta kaakkoon, Mustavirta lammen itäpuolella sijaitsee Hyvä-Valkeen luonnonsuojelualue (YSA200681), joka on myös

luontodirektiivin mukaan suojeltu Natura-kohde, Hyvä-Valkeen laskupuro (FI0312005). Mäyränlammin muodostuman eteläpuolella sijaitsee Mäyränlammin luontodirektiivin mukaan suojeltu Natura-kohde (FI0312008). Lisäksi Mäyränlammin länsipuolella sijaitsee Ilovaaraan 2. luokan pohjavesialue (0416511).

Kirjallisuutta

Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A. & Herola, E. 1988. Mallinkainen. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys.

Karttalehti 2133 02. Geologian tutkimuskeskus.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kumpujen ja selänteiden muodot ovat hyvin kehittyneet ja muotojen korkeus on suhteellisen suuri, parhaimmillaan noin 10 metriä.. Potinmäen länsipuoliset kalliopaljastumat

Korkeus: 140 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 25 m Muodon suhteellinen korkeus: 20 m Moreenimuodostuman sijainti: Haapastensyrjä sijaitsee Lopen

Korkeus: 140 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Peukalolamminkangas sijaitsee Tammelan kunnassa,..

Korkeus: 155 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Puolukkasuon kumpumoreenimuodostuma sijaitsee

Korkeus: 156 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 20 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Toosankangas sijaitsee Kalvolan Pirttikoskelta noin

Muodostuman pohjoiskärki on varttuvaa, tuoreen kankaan kuusimetsää, jossa kasvaa yksittäisiä sinivuokkoja ja kevätlinnunherneitä sekä taikinamarja- ja lehtokuusamapensaita.

Viisinsyrjänmäen alue hahmottuu ympäristöstä lähinnä, koska muodostuman ympäristössä on tasaisia peltoja ja alueella kasvaa puustoa. Ympäristöön ei muodostumalta

Drumliini on suurimmaksi osaksi tuoretta kangasta, jota löytyy laajoja alueita Urjalaan menevän tien länsipuolelta ja drumliinin itäosasta.. Länsiosan kumpare on tuoretta lehtoa