Katsauksia
520
*
Samojedikielet
Samojedikielille oli kongressissa omistet
tu - joko kokonaan tai ainakin huomat
tavilta osin - pitkalti toistakymmenta esitelmaa. Koetin omassa esitelmassani kartuttaa kymmenen viime vuoden satoa samojedikielten tutkimuksessa ja hah
mottaa tehtavia vastaisen varalle. Totesin suomalaisten Pekka Sammallahden ja Juha Janhusen suorastaan mullistaneen koko uralilaisen historiallisen kielitieteen 1970-luvun jalkipuoliskolla julkaistuilla samojedikielten aannehistoriaa kasittele
villa tutkimuksillaan. On ilmestynyt en
simmainen, Natalja Terestsenkon laatima nganasanin (taugisamojedin) kielioppi, Kuznetsovan, Helimskin ja Gruskinan selkupin Tazin murteen uusi kielioppi ja muita huomattavia julkaisuja. Silti monet kieliaineiston tallennuksen ja teoreettisen analyysin tehtavat odottavat yha vuo
roaan.
Muutamista samojedikielten - lahinna selkupin - aanneoppia kasittelevista esi
telmista sopii mainita JuRJ MoREvin sel
kupin murteiden konsonantiston dyna
miikan tarkastelu. Selkupin morfologisil
le seikoille omistetuista esitelmista huo
mio kiintyy ERIKA BECKERin tarkkaan ja antoisaan pohdiskeluun, joka koski no
minien n-aineksisten suffiksien alkuperaa.
TrnoR M1KOLA analysoi pohjoissamojedin refleksiivisen konjugaation olemusta ja alku per a a yleisuralilaista taustaa vasten.
Samojedikielten nominirakennetta koko
naisu utena tarkasteli KATHARINA BowT.
Kielikontaktien jaoksessa JANOS Pusz
TAY esitelmoi kahdesta yleissiperialaisesta isoglossista, jotka koskevat komparatii
vin muodostustapaa ja 'pelata'-verbin
rektiota. Han jatkoi nain jo aiemmin esit
tamansa samojedilais-obinugrilaisen ja paleosiperialaisen aineiston ansiokasta kartutusta ja vertailua.
Samojedologian ongelmistoon kiinteas
ti liittyvina herattivat huomiota jotkut yleisuralilaisetkin esitelmat. Kasitelles
saan kantauralilaisia rekonstruktioita nostraattiselta kannalta EuGEN HELIMSKI esitti kiintoisia oletuksia samojedikielten yks. 2. p. tunnusten •-k ja
•-ta
seka pronominiaineksen •mr etymologisesta taus
tasta. Erityisesti on syyta korostaa M1KK0 KoRHOSEN nakemysta. Han tahdensi toi
saalta varhaiskantasuomen ja toisaalta kantasamojedin yhteisen aineksen suurta merkitysta kantauralilaisille rekonstruk
tioille: juuri itamerensuomalaiset kielet ja saame seka samojedikielet ovat uralilai
sen kielikunnan aarikielet; kun myohempi vieras vaikutus on eliminoitu, ne saatta
vat tarjota todistusaineistoa kielikunnan vanhimmista yhteisista kerrostumista.
Samojedikielten paikallissijapaatteiden koaffiksin •-k( V)-alkuperan Ua myos ko
ko nominintaivutuksen historian) kannal
ta kiintoisa oli B. A. SEREBRENNIKovin hy
poteesi: alun perin yksitavuisia paikallissi
japaatteita voitiin uralilaisissa kielissa kie
liteknisistakin syista vahvistaa Iisaamalla sijamuotoihin koaffikseja, jotka alkupe
raltaan saattoivat olla vaikkapa pelkkia johtimia.
AGo K0NNAP
7
Katsauksia
521
