• Ei tuloksia

Mitä me niille kopipeistaajille sitten teemme? näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mitä me niille kopipeistaajille sitten teemme? näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Mitä me niille kopipeistaajille sitten teemme?

Päivikki Karhula

Uuden vuoden näköaloja

Tuula Ruhanen

I

nformaatiolukutaidon opetus on ollut keskeisenä teemana kir- jastoalalla jo vuosia. Teeman ympärillä käyty keskustelu näyttäisi kääntyvän yhä voimakkaammin oppimisen kokonaisuuteen. Tie- donhallintaa halutaan integroida syvemmin osaksi oppimispro- sessia ja sen eri vaiheita. Tuuli näyttää puhaltavan samaan suun- taan myös muualla - tiedonhallinnan integrointi työprosessei- hin on ollut kehityssuunta myös yritysten ja julkishallinnon tie- topalvelusektorilla.

Poikkeuksellisesti sekä Jarmo Saartin että Eija Nevalaisen ja Lee- na Toivosen artikkelit kertovat osin samasta tanskalaisesta Crea- ting knowledge -konferenssista. En pidä tätä haitallisena, koska näkökulmissa on eroa ja tapahtuma kaikkinensa vaikuttaa niin an- toisalta, että siitä on hyvinkin ainesta useampiin kirjoituksiin.

Konferenssissa esiteltiin ja opeteltiin toiminnallisen ja aktivoi- van oppimisen menetelmiä käytännössä. Tiedonhallinnan ope- tukseen menetelmäkokeilut voisivat olla raikas ja opiskelijoita virittävä vaihtoehto perinteisen luennoinnin ja harjoitusten rin- nalle.

Verkko-opetuksen keinoissa on myös monia mahdollisuuksia.

Viime syksyn Internet Librarian –konferenssissa kuulin blogien käytöstä oppimisen tukena monia hyviä kokemuksia. Blogit ovat edistäneet käyttäjien omien toimintatapojen havaitsemista, anta- neet käsityksen asioiden edistymisestä ja tukeneet arviointikyvyn kehitystä. Käytännön hyötynä on epäilemättä myös se, että blo- giin rakenneltu tiedonhallinnan oppi ja tuki voi jäädä opiskeli- jan käyttöön verkkoon. Ja on siitä edelleen tarpeen tullen opis- kelijan muotoiltavissa ja laajennettavissa.

Oppimisen ympäristöstä löytyy myös uusia lieveilmiöitä. Plagi- oinnista puhutaan jo avoimesti opiskeluun ja tutkimukseen liit- tyvänä ongelmana. Kopiointi on tullut verkkotiedon myötä hel- pommaksi ja houkuttelevammaksi.

Plagiointi ei ole vain laadullinen, vaan myös määrällinen on- gelma. Saartin mukaan on arvioitu, että noin 10% tehtävistä on kopioita englanninkielisessä tiedemaailmassa. Yliopistot ja kir- jastot ovat jo monin tavoin alkaneet puuttua kehitykseen, mi- kä tuntuu tarpeelliselta. Jos opiskeluun ja tutkimukseen ei löy- dy ajoissa oikeita asenteita, voi työnteon malli siirtyä kokonaan väärille raiteille.

(2)

Muistin sopukoista palautuu mieleen muutamia vuosia vanha tieto Jannike Heinströmin mainiosta väitöskirjasta, jossa eritel- tiin erilaisia oppimistyylejä ja niiden vaikutuksia tiedonhaun toi- mintamalleihin. Siinä toivoa antavaa oli se, että opiskelijan oppi- mistyyli ja halu porautua syvemmälle aiheisiin näytti virittävän opiskelijaa myös hakemaan laadukasta tietoa.

Tiedonhankinnan osaaminen ei kuitenkaan synny itsestään.

Ohjauksella on merkitystä. Luultavasti sillä on yhä lisääntyvää merkitystä, kun näyttäisi, että tuloksellisen työn paineissa yhä vä- hemmällä vaivalla ja kevyemmillä eväillä pyritään nopeisiin saa- vutuksiin ja menestykseen.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Suomessa on kuiten- kin vaikea saavuttaa yksimielisyyt- tä toimista, joilla todella parannet- taisiin metsien monimuotoisuu- den suojelua.” Tässä Hanski on eh- kä turhankin

3) Kolmannessa vaiheessa eduskunta muodos- taa kantansa ja sopii tietyistä toimenpiteistä ilmiön suhteen. Vaikka eduskunnalla on itse- näinen aloiteoikeus, tavallisesti päätökset

– Vakuuttavuus ja ulosanti ovat kuitenkin vält- tämätöntä siksi, että yrittäjän on pystyttävä työs- kentelemään muiden ihmisten kanssa ja luomaan vuorovaikutusta, sanoo

Helsingin yliopiston sosiaalipolitii- kan professori Olavi Riihinen ennusti vuonna 1992 toimittamassaan kirjassa Sosiaalipolitiikka 2017, että köyhyys ja eriarvoisuus ovat

Kirkkovenem atkat ovat jä än ee t historiaan kauan

Kaiken kaikkiaan Suomen kasvu -teos tar- joaa lukijalle mielenkiintoisen tutustumisret- ken taloudellisen kasvun tutkimukseen sekä tämän antiin Suomen talouden näkökulmasta. Se

Toinen k, konvergenssi kertoo, että aluei- den väliset tuloerot ovat kuitenkin kaventuneet sodan jälkeisessä kehityksessä.. Luontaisen ke- hityksen lisäksi tähän voimistuen

Juhlakirjasta käy myös ilmi, että joukossa oli myös kiinalainen tutkija, mutta hänen henkilöllisyyt- tään ei vielä ole saatu selville.. Laajemmin Husserlia onkin Kiinassa