Yhä useampi maahanmuuttaja kouluttautuu yrittäjäksi näkymä

219

H

elsingin ydinkeskustassa Kaisaniemessä toi- mivan YritysHelsingin muodostaa kaksi hiljattain yhteen liitettyä organisaatiota, valtakunnallisesti verkottunut Helsingin Uusyrityskeskus sekä Hel- singin kaupungin alainen NYP Yrityspalvelut.

Molemmat ovat toimineet jo 15 vuotta ja kehitty- neet omalla tahollaan. Yrityspalvelun toiminnas- sa koulutus on aina ollut keskeinen. Lisäksi se ylläpitää Ilmalassa sijaitsevaa yrityshautomoa, jossa toimii tusinan verran yrityksiä, useimmat niis- tä ovat maahanmuuttajien perustamia.

YritysHelsinki antaa kahdenlaista koulutusta.

Vuosittain se järjestää neljä 7–8 viikon mittaista, täyspäiväistä yrittäjäkurssia, jonne osallistujat ohjataan työvoimatoimiston kautta ja jonka anta- ma koulutus on maksutonta. Kuhunkin kurssiin otetaan 18–20 ihmistä.

Kurssit ovat kahdentasoisia. Maahanmuuttaji- en kurssit ovat matalammalla vaatimustasolla ole- vaa valmentavaa koulutusta. Kaikilta vaaditaan vähintään kolmatta kielitaitotasoa. Kantasuoma- laisten ja suomea hyvin osaavien kurssit ovat teo- reettisempia ja vaativampia. Myös näille kursseil- le on varattu kiintiö maahanmuuttajille. Vaikka joka kurssilla on myös maahanmuuttajia, heidän kiin- tiönsä ei kantasuomalaisten kursseilla kuitenkaan aina täyty.

Pitkäkestoisten kurssien lisäksi YritysHelsinki antaa yritysneuvontaa. Se on yksilöllistä palve- lua, joka kohdistuu yrityksen perustamisen yksi- tyiskohtiin. Neuvontatyössä on 10 yritysasiantun- tijaa.

YritysHelsingin kautta koulutusta ja yritysneu- vontaa saavien volyymit ovat huomattavat.

– Viime vuonna yritysneuvonnassa kävi 2 000 asiakasta ja käyntejä oli 1–2 tuntia kestävässä henkilökohtaisessa neuvonnassa noin 2 500. Sel-

Yhä useampi maahanmuuttaja kouluttautuu yrittäjäksi

Helsingin kaupungin elinkeinopalveluiden alla toimii YritysHelsinki, joka kouluttaa oman yrityksen perustamista suunnittelevia ja antaa alkutaipa- leella oleville yritysneuvontaa. Asiakkaat seuloutuvat usein työvoimaviran- omaisten kautta. Vaikka kantasuomalaiset ovat enemmistönä, yhä suu- rempi osuus koulutettavista on maahanmuuttajia.

lainen, joka perustaa oman yrityksen, käy keski- määrin kaksi kertaa. Pitkillä kursseilla oli täysi mää- rä, 80 osallistujaa, kertoo vastaava yritysneuvoja, virolaistaustainen Toivo Utso.

Maahanmuuttaja on jo vakiintunut

Suurin osa yrityksen perustamista suunnittelevista maahanmuuttajista on asunut jo useamman vuo- den, tyypillisesti kolmesta viiteen vuotta Suomes- sa. Heillä on jo jonkinlainen käsitys siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Mutta poikkeuk- siakin on. Jos joku maahanmuuttaja on hyvin mo- tivoitunut ja hän on kielellisesti edistynyt esimer- kiksi siksi, että puoliso on suomalainen, koulutuk- seen on voinut tulla paljon lyhyemmän maassa asumisen jälkeen.

– Osalla koulutukseen tulevista on yritystaus- taa omasta perhepiiristä. He ovat ehkä itsekin ko- keilla yrittäjinä, mutta epäonnistuneet ja haluavat yrittää uudelleen. Heillä on siis jo joku käsitys yrit- täjyydestä. Koulutuksessa saattaa tulla myös hy- vin nuorta väkeä, joilta puuttuu omakohtainen kokemus, mutta heillä on takanaan erilaisia työ- suhteita sekä kansainvälistä liikkumista. Yhä nuo- remmat haluavat kokeilla yrittämistä, vaikka pe- rustamalla aluksi osuuskuntia, kertoo yritysneu- voja ja yrityskurssivastaava Timo Mäkilä.

– Koulutettavien joukko on heterogeeninen, mutta haluammekin sen olevan sellainen. Suku- puolijakauma on varsin tasainen, Mäkilä kertoo.

Mäkilä opettaa kursseilla muiden muassa liiketoi- mintasuunnitelmien ja kannattavuuslaskelman te- koa.

Kursseilla hiotaan omaa liikeideaa ja liitetään siihen erilaisia osia. Kurssilaisten on pystyttävä myymään ideaansa muille, sillä taito vakuuttaa

3/2008 u AIKUISKASVATUS u NÄKÖKULMIA KÄYTÄNTÖÖN u

220 ^uNÄKÖKULMIA KÄYTÄNTÖÖN uAIKUISKASVATUSu3/2008

koskee myös valmiuksia hankkia yritykselle rahoi- tusta. Toinen keskeinen elementti on liiketoimin- tasuunnitelma, jota käydään läpi pala palalta. Kou- luttaja jäsentää suunnitelman ja ottaa siihen kou- lutettavat mukaan.

– Kokonaisuus pyritään saamaan siten jollakin liikeidealla hallintaan ja silloin puhumme konstruk- tivistisesta lähestymistavasta. Pyrimme siihen, että ihmiset tunnistavat oman osaamisensa ja halunsa ja samalla avataan mahdollisuuksia siihen, että sama yritys voi harjoittaa muutakin. Mitä kaikkea liikeidea voisi olla, keille ja miten sitä ruvetaan to- teuttamaan? Mäkilä kuvaa.

Kurssit ovat varsin käytännönläheisiä ja niissä hyödynnetään kurssikokonaisuutta pienryhmä- työskentelynä ja yhdessä työskentelynä. Opitaan toinen toisilta jakamalla kokemuksia. Opetuksen teoriapohjana on konstruktivistisen oppimiskäsi- tyksen lisäksi Vance Peavyn Kanadassa kehittä- mä sosiodynaamisen ohjauksen malli. Opetus si- sältää myös teoriaa ja käytännön harjoituksia.

Mäkilä kuvaa työskentelyä hedelmälliseksi.

Kouluttajina YritysHelsinki käyttää omia yritys- neuvojiaan sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Yksi on markkinointiasiantuntija, toinen myyntiasian- tuntija tai tuntee liikeidean kehittämistä. Kaikilla heillä ei ole pedagogista pätevyyttä, vaan asian- tuntemus siltä alueelta, missä he opettavat. Useim- milla on pitkä ura taustanaan.

– Vakuuttavuus ja ulosanti ovat kuitenkin vält- tämätöntä siksi, että yrittäjän on pystyttävä työs- kentelemään muiden ihmisten kanssa ja luomaan vuorovaikutusta, sanoo Timo Mäkilä.

Neuvonta on aina yksilöllistä

Kun pitkä kurssi päättyy, kurssilaiset eivät heti

perusta omaa yritystä, vaan ottavat miettimisai- kaa. Kun he sitten lähtevät liikkeelle, siinä vaihees- sa he tulevat yritysneuvontaan, keskustelemaan ja päivittämään asiantuntijan kanssa kannatta- vuuslaskelmiaan. Neuvontaan hakeutuminen on omasta aktiivisuudesta kiinni. Jotkut kontaktit saat- tavat olla vanhojakin, jopa kymmenen vuoden ta- kaa.

Neuvonta on joko parin tunnin mittaisia yritys- käyntejä tai vastaanottotilaisuuksia asiantuntijan kanssa.

– Välissä käydään pankissa ja tehdään liiketoi- mintasuunnitelma ja tullaan sitten uudelleen neu- vontaan, parhaimmillaan 5–10 kertaa. Neuvontaan voi myös tulla vuoden kahden päästä, jos haluaa kehittää toimintoja tai on tullut eteen ongelmia.

Silloin saatetaan laskea uudelleen, millainen vaih- toehto toimisi, Timo Mäkilä kuvaa yritysneuvon- nan arkea.

Työskentely on asioiden katsomista yhdessä, yleensä näyttöpäätteen äärellä, ja asiakasta myös opastetaan tietojen lähteille internetissä. Tavoit- teena on muotoilla liikeideaa. Haetaan ratkaisua siihen, mikä on yrityksen palvelu tai tuote, keitä ovat sen asiakkaat ja paikalliset asiakasryhmät, miten liiketoiminta toteutettaisiin, missä toiminto sijaitsisi, mitä kustannuksia on otettava huomi- oon, mitä investointeja tarvitaan, paljonko pitää myydä että yritys tulisi toimeen, paljonko on va- rattava rahaa huonompien aikojen varalle, mitkä ovat kiinteät kustannukset ja mistä kaikkialta ra- haa yrityksen perustamiseen voi saada.

Neuvonnassa käydään myös läpi sopimuksia, vaikka niitä ei alkavan yrittäjän puolesta ruveta- kaan tekemään. Lakimiestaustainen neuvoja kui- tenkin valottaa asioita, joita sopimustenteossa on osattava huomata.

Yritysneuvoja, yrityskurssi- vastaava Timo Mäkilä ja YritysHelsingin esimies, vastaava yritysneuvoja Toivo UtsoYritysHelsingistä

221

– Liikehuoneiston valinnassa on osattava ot- taa joitakin asioita huomioon. Ravitsemusyrityk- sen kyseessä ollen taloyhtiö ei ehkä hyväksykään rasvaisen ruuan valmistusta tai viemäröinnissä on rasvaerotusvaatimus. Ympäristö asettaa palo- ja turvallisuusvaatimuksia. Tietyntyyppisissä pai- koissa on oltava yleisövessat ja ruokapaikkojen täytettävä keittiön hygieniavaatimukset. Moni sellainen asia saattaa tulla maahanmuuttajayrittä- jälle yllätyksenä, Timo Mäkilä selostaa.

YritysHelsingillä on asiantuntijaverkosto, jos- ta saa maksutonta alkuneuvontaa. Mukana ole- vat tili- tai lakimiestoimistot neuvovat sillä ajatuk- sella, että yrittäjät ovat niiden potentiaalisia asi- akkaita myöhemmin.

– Hakemuksia emme tee kenenkään puolesta, mutta etsimme ratkaisua, jos henkilön kielitaito ei riitä hakemuksen tekoon. YritysHelsinki antaa myös lausuntoja liittyen yritystoiminnan aloitta- miseen.

Maahanmuuttajien kirjo on laaja

Oman yrityksen perustamista suunnittelevia maa- hanmuuttajia on mitä moninaisimmilta yrittämisen ja osaamisen alueilta ja maavalikko on laaja. Yri- tysneuvonnassa on edustettuna 120 eri alkuperä- maata. Juuri alkavaan uuteen pitkäkestoiseen kurs- siin on osallistujia 12 eri maasta. On chileläistä, kolumbialaista, thaimaalaistaa, burmalaista¹…

Suurin osa maahanmuuttajista on kuitenkin venäjänkielisiä. Useimpien juuret ovat Petroskois- sa, muualla Karjalassa sekä Pietarissa. Myös pa- luumuuttajainkeriläiset ovat suurelta osalta venä- jänkielisiä.

Yrityskoulutukseen tulevien, niin kantasuoma- laisten kuin maahanmuuttajienkin, lähtökoulutus- taso on yhä korkeampi.

– Koulutus saattaa olla, mutta puuttuu Suo- messa hyväksyttävä tutkinto, jotta jotain ammat- tinimikettä olisi lupa käyttää. Hyvä esimerkki on venäläiset lastenpsykiatrit ja puheterapeutit. Hei- dän koulutuksensa poikkeaa suomalaisesta, eivät- kä he voi työskennellä täällä niillä nimikkeillä.

Täällä on kuitenkin paljon venäläisiä lapsia, joille ei ole apua suomenkielisistä psykiatreista. Töitä on siis vaikka kuinka. Sitten nämä alan ammattilaiset perustavat oman yrityksen, käyttävät jotain muuta nimikettä ja tarjoavat palveluitaan asiakkaille, joita on todella paljon, Toivo Utso konkretisoi.

Ongelma koskee myös muita etnisiä ryhmiä. On

erinäinen määrä maahanmuuttajia, jotka tarvitse- vat omankielisiä palveluita.

Toinen ilmiö on julkisen palvelusektorin supis- tustoimet. Virkoja ei enää ole, mutta töitä vaikka kuinka. Se luo painetta erilaiselle yrittäjämäiselle ammatinharjoittamiselle ja elinkeinotoiminnalle.

NYP Yrityspalvelu ja Helsingin Uusyrityskes- kus juontavat 90-luvun lamavuosista. Ilmapiiri yrit- täjyyttä kohtaan pahimman työttömyyden vuosi- na oli kovin erilainen kuin se on nyt.

Timo Mäkilä sanoo yhteiskunnan ilmapiirin muuttuneen paljon positiivisemmaksi yrittäjyyttä kohtaan. Nykypäivänä on paljon helpompi toimia.

Kehittämisen ja yhteistyön mahdollisuuksia runsaasti

YritysHelsingin työntekijöiden palkat tulevat Hel- singin kaupungin kassasta. Helsinki maksaa viu- lut. Resursseja silti tarvittaisiin enemmän, sillä asi- akkaiden määrä kasvaa. Entä millaisia tuloksia kou- lutus ja neuvonta tuottavat?

– Toimintamme piirissä olevat asiakkaat perus- tivat viime vuonna 800 yritystä hyvin erilaisille liiketoimintojen- ja elämänaloille. Jälkiseurantaa tarvittaisiin enemmän siinä, miten yritykset myö- hemmin menestyvät, mutta resurssimme eivät riitä seurantaan. Yksi ratkaisu olisi sitoa neuvontakon- taktit myös starttirahaan siten, että starttirahan ensimmäisen kuuden kuukauden jälkeen olisi yksi luonteva tarkastuspiste. Ja kun nyt starttirahaa voi saada maksimissaan 18 kuukauden ajan, sii- hen mahtuisi toinen tarkastuspiste, Toivo Utso sanoo.

Vaikka Euroopan komissio puhuu vakaumuk- sella maahanmuuttajayrittäjyyden edistämisestä, tekoja on kuitenkin niukasti. Toivo Utso osallistui YritysHelsingin puolesta Brysselissä järjestettyyn toiseen maahanmuuttajayrittäjyyskonferenssiin esittelemässä toimintaa Helsingissä. Komissio palkitsi YritysHelsingin yhtenä 12 parhaasta hank- keesta asian edistämisessä. Kiitosta sai toiminnan monipuolisuus ja tuloksellisuus. Helsingin rinnal- la samantyyppisiä koulutus- ja yrityshautomopal- veluita on myös Barcelonan kaupungilla.

– Kävimme tutustumiskäynnillä Ruotsissa Gäv- lessä paikalliseen ESR-hankkeeseen. Heillä on re- sursseja seurata alkanutta yritystä parin vuoden ajan, jolloin tilinpäätökset ja toiminnan kehittämi- nen käydään vielä yhdessä läpi. Meillä myöhem- mät kontaktit ovat yrittäjän oma-aloitteisuudesta kiinni, kun siellä seuranta on systemaattista. Gäv-

3/2008 u AIKUISKASVATUS u NÄKÖKULMIA TUTKIMUKSEEN u

222 ^uNÄKÖKULMIA KÄYTÄNTÖÖN u AIKUISKASVATUSu3/2008

len projektissa oli 15 työntekijää ja syntyneitä yri- tyksiä oli ehkä 15. Meillä on 10 yritysneuvojaa ja yrityksiä syntyy 800. Jos siis vertaa resursseja, meidän rahkeemme eivät mitenkään riitä enempään, Timo Mäkilä vertailee.

Tehokkaan ja kattavamman seurannan lisäksi vastaava yritysneuvoja ja YritysHelsingin vastaa- va yritysneuvoja Toivo Utso haluaa kehittää voi- mallisesti verkkopalveluja. Kauppa- ja teollisuus- ministeriön yritysneuvonnan kehittämisraportis- sa ilmaistaan sähköisen yritysneuvonnan tavoit- teeksi 70 prosenttia neuvonnasta. Utson mukaan se ei ole realistista, sillä henkilökohtainen neuvon- ta ja dialogi ovat tärkeitä sinänsä. Sähköisen neu- vonnan parempi hyödyttäminen vapauttaisi kui- tenkin asiantuntijaresursseja ja samat internet- palvelut voisi ulottaa koskemaan maahanmuutta- jia myös muualla Suomessa. Yhteisillä YritysSuo- mi-verkkosivuilla on myös englanninkielinen si- vusto (EnterpriseFinland) ulkomaalaisia ja maa- hanmuuttajia varten, lisäksi ruotsinkielinen ver- sio FöretagsFinland. Verkkosivustoa on tarkoitus kehittää jatkuvasti ja YritysHelsinki on siinä työs- sä mukana.

Toivo Utso on pohtinut myös mentoroinnin hyödyntämistä ennen muuta maahanmuuttajayrit- täjien ja naisyrittäjien osalta. Sen tulisi lähteä liik- keelle juuri maahanmuuttajayrittäjyydestä, jolloin mentoroijina toimisivat täällä jo pidempään toimi- neet, kokeneet yrittäjät. Utso uskoo myös, että kaikkinaiseen verkottumiseen panostetaan lähi-

vuosina pontevammin.

Maahanmuuttajien yrittäjyyskoulutuksesta ja neuvonnastaYritysHelsinki vastaa nyt myös Es- poon ja Vantaan osalta. Eri kaupungeilla on erilai- sia malleja, mutta resurssit ovat yleensä niukat.

Vantaa on koonnut keskinäisen yhteistyön fyysi- sestikin Leija-toiminnon alle. Helsingissä Yritys- Helsinki on fyysisesti kulttuurikeskus Caisan lä- hellä ja yhteistyö yrittäjäjärjestöihin on hyvä. Kiin- tein se on Helsingin Yrittäjien järjestöihin. Yritys- hautomo kuuluu vuorostaan maakunnalliseen ver- kostoon, jossa on 14 yrityshautomoa eri puolilla Uuttamaata.

– Myös kantasuomalaiset tarvitsevat kumppa- nuutta. Yrittäjäjärjestöt tarjoavat sellaista. Meillä on myös yhteistyöhankkeita, joilla suuntaamme tulevaisuuteen, Toivo Utso sanoo.

Anneli Kajanto

Lisää näistä

www.yrityshelsinki.fi

www.yrityssuomi.fi, www.foretagsfinland.fi ja www.enterprisefinlanland.fi

Viite

1 Suomessa asuvat burmalaiset haluavat tulla kut- sutuksi burmalaisiksi. Myarmar on heille sotilas- juntan antama ja käyttämä maannimi.

Maahanmuuttajien yrittäjyyskurssi keväällä 2008, YritysHelsinki. Kuva: Jouko Vatanen.