Papit muuttelevaisia, mutta lukkarit
paikallaan pysyviä ja sitkeähenkisiä
Karstulan seurakunta ja kirkko viettävät tänä vuonna 125-vuotissyn- tymäpäiväänsä. Hyvin paljon on ehti
nyt tapahtua tänä aikana niin seura
kunnassa kuin kaikilla aloilla. Kehi
tys on mennyt huimasti eteenpäin. 65 vuotta sitten, seurakunnan ja kirkon 60-vuotispäivänä, katseltiin jo m en
nyttä kehityksen taivalta. Suomalai
nen kirjoitti 1913 mm. jonkun seura
kuntalaisen toimesta. "Vuonna 1855 päätettiin ottaa seurakuntaan kiertä
vä koulumestari, jonka samalla tuli auttaa vanhaa lukkaria hänen viras
sansa. Pyhäkoulutyöstä ei ole säily
nyt vanhempia tietoja, mutta 1875 pantiin kiertokoulunopettajan velvol
lisuudeksi tarkastaa pyhäkouluja. V.
1881 päätettiin ottaa toinen kiertokou-
lunopettaja ja 1888 vielä kolmaskin.
Koko seurakunta jaettiin v. 1883 34 pyhäkoulupiiriin palkatuilla opetta
jilla. Sittemmin on täm ä m ääräys ku
mottu ja pyhäkoulutyö tullut vapaak
si kristillisen rakkauden työksi, joka kinkereillä koetetaan saada järjeste
tyksi.”
Oppisuuntariitoja on kirkon piirissä ollut täm än tuosta aina sen aam uhä
märistä alkaen. Kerrotaan, että ”n.k.
Laestadiolaisuus koetti rynnätä tän
nekin v. 1880 paikoilla. Mutta kappa
lainen Kulhanen esiintyi niin ponte
vasti sitä vastaan, että se vain vähän voitti alaa, vaikka naapuripitäjät Perho ja Kivijärvi kokonaan joutui
vat sen pyörteisiin.” Kulhasta kiitet
tiin muutenkin mainittavaksi järjes
tyksen hankkijaksi kaikkiin kirkolli
siin asioihin. ” Mm. hän antoi sukuni
met kaikille, joilta se puuttui. Nimeä kysyttäessä voivat siis vanhem m at ihmiset vielä vastata esim.: 'Mäki- seksihän se Kulhanen taisi minut lait
ta a ’ jne.
Evankeelisen liikkeen levinneisyy
destä kertoo jo mainittu lehti tuolloin, jolloin 'mainitulla suunnalla on täällä useampia kolporttöörejä, vanhin heis
tä Elias Saarinen. Evankeliumijuhlat ovatkin sentähden suuresti paikka
kunnalla suositut’.
Vapaakirkollisuudesta mainitaan, että sekin on 'rynnistänyt viime ai
koina tänne päin, mutta tuskinpa he varsinaisen kansan keskuudessa tääl
läkään voittavat suurempaa alaa’.
- Papit olivat siihenkin aikaan vaihtuneet usein. Suomalainen ker
too, että ’he ovat olleet muuttelevai
sia, mutta lukkarit siihen sijaan pai
kallaan pysyviä ja sitkeähenkisiä.
W. 1803-1813 on toiminut lukkarina Johan Lindeqvvisti; w. 1813-1857 Kris- toffer Hartm an; w. 1857-1885 Erik Lindeqvvist; ja vuodesta 1887 nykyi
nen August Wiitala. Lukkarit täällä ovat kaikki olleet aikanansa seura
kunnan luottamusmiehiä, useat hy
vinkin pitkään. - Herätyksen tai ra a kuuden aikoja ei ole kum memmin esiintynyt. Törkeimpiä olivat tukki- töiden ”kulta-ajat” , mutta nyt ovat
"puukotukset ja juomingit harven
neet, ja nouseva sivistys orastaa tääl
läkin. Suokoon Jum ala vuodattaa si
säistä voimaa edelleenkin kehittyäk- sensä kristillisessä hengessä todelli
seksi sydämen ja elämän sivistyk-
c p l r c j f ”
(Lyhennetty) vää vastaanottaessaan luvannut vas
tata lopputarkastuksessa todettavista virheellisyyksistä, joten Kuorikoski on saatava vastaam aan sitoumuksis
taan. Asia oli kiireellisesti hoidettava, koska läänin M aaherra oli kirjees
sään 10.03.1855 määrännyt, että ta r
kastuksessa todetut virheet oli korjat
tava sen vuoden kuluessa.
- Kuorikoski saapuikin paikalle ja pitäjänkokouksessa 25.03.1855 keskus
teltiin uudelleen kirkossa esiintyvistä virheellisyyksistä. Kuorikoski oli hy
vin tyytymätön pidettyyn tarkastuk
seen ilmoittaen tarkoituksensa olevan henkilökohtaisesti koettaa Helsingissä vaikuttaa uuden tarkastuksen aikaan
saamiseksi. Kokous tyytyi tähän ja lupasi avustaa Kuorikosken m atkaa 12 ruplalla. Lisäksi päätettiin, että jos Kuorikoski voittaa uuden tarkastuk
sen, ja seurakunnan tekemät muutok
set hyväksytään, tehdään korjaukset niitten mukaan, muussa tapauksessa on korjaukset tehtävä Zetterbergin määräysten mukaan.
- Asia ei kuitenkaan ratkennut toi
vottuun suuntaan. Pitäjänkokoukses
sa 06.01.1861 jälkeen jum alanpalve
luksen, jossa kokouksessa oli pitäjän miehiä saapuvilla 'aivan paljon’ kes
kusteltiin suoritetusta tarkastuksesta.
Todettiin ensin, että seurakunnassa on uusi kirkko, jota ei kuitenkaan ole
vielä vihitty, koska arkkitehti Zetter
berg 'syynätessään sitä rakennus
mestari Kuorikosken kädestä seura
kunnalle oli näkevinään S i * n ä vikoja, joita ei ainakaan seurakunta vioiksi ym märtänyt, eikä vieläkään ym m ärrä: esim. neljä ikkunaa päälle riitingistä, jotka juuri tekevät valoi
saksi, sisuskaton kaarroituksen, joka Zetterbergin mielestä olisi pitänyt toiseen tyyliin tehtämän, vaikka se kyllä on niin luja, ettei seitsemään vuoteen ole vielä kynnen vertaa hie
vahtanut eikä vähääkään antanut jäl
keen, ynnä muita; tätä vastaan ylis
tää seurakunta vielä tänäkin päivänä Kuorikoskea siitä, että teki heilien varsin komean kirkon, jonka vuoksi nyt päättivät kaikki asianomaiset panna nöyrimpään anomukseen saa
da täm ä julkinen Herran huone vihi
tyksi pyhään tarkoitukseensa, ynnä luvaten, että jos vikoja tullaan näke
mään, niin heti yksimielisesti korja
taan ne pois. - Tämän rotakollin yn
nä tässä mainitun anomus-kirjan otti, kaikkien suostumalla, allekirjoittanut rovasti Stenius Esivaltaan lähettääk
sensä.
- Tästä lienee ollut apua, sillä Karstulan nykyinen kirkko vihittiin tarkoitukseensa 22. päivänä kesäkuu
ta 1862. Kirkko oli kuitenkin vielä osittain keskeneräinen, sillä siinä
suoritettiin täydentäviä korjauksia v.
1904 arkkitehti J. Stenbäckin laati
mien piirustusten mukaan. Kirkko laudoitettiin ja lattia uusittiin, lehte
rit lisättiin kirkkoon, ja samalla se varustettiin lämmityslaitteilla sekä B.A. Thulen rakentamilla 20-ääniker- taisilla uruilla. Vuotta myöhemmin saatiin kirkkoon taiteilija Pekka H a
losen m aalaam a alttaritaulu.
- Karstulan ensimmäisessä kirkos
sa ei ollut kellotapulia, vaan riippui
vat kellot parin seipään varaan ra kennetussa katoksessa. Pitäjänko
kouksessa 28.08.1853 keskusteltiin ta pulin rakentamisesta ja päätettiin seuraavana kesänä korjata entinen.
Kirkkoväärti Möttönen otti suorit
taakseen asian vaatim at toimenpi
teet. Tapuliasiaa ajettiin edelleen myöhemmin ja nykyisen tapulin ra kensi valmiiksi Vetelin Kaustin ky
lästä kotoisin oleva rakennusmeastari Henrik Kuorikoski v. 1861. Tapulin kahdessa kellossa ovat lauseet (isom
massa kellossa): ” Gjuten hos Maria Grönvalla i Stocholm 1818 - Karstula Capell. Isac D. Stenii tid bestyrd ge- nom H. Krook och Es. Pölcki samt Th. Muhonen.” Ja pienemmässä kel
lossa: ” Gjuten i Stockholm af Ger- nhad Horner 1812. Karstula Capell.”
