Palvelunjärjestäjän kustannus-vaikuttavuus-mittaristo – esimerkkinä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
nettokäyttökustannusindikaattorit
Janne Tervo
Pro gradu -tutkielma
Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytiede
2021
i
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Kuopio Tietojenkäsittelytieteen laitos
Tietojenkäsittelytiede
Opiskelija, Janne Tervo: Sosiaali- ja terveydenhuollon Palvelunjärjestäjän palveluko- konaisuuksien kustannus-vaikuttavuus-mittaristo
Pro gradu -tutkielma, 60s, 5 liitettä (9s)
Pro gradu -tutkielman ohjaajat: FT Virpi Hotti, Juhana Valo (2M-IT)
Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjän toiminnan tehokkuuden seurantaan ja arviointiin käytettäviä mitta- reita, ja näihin liittyviä sähköisiä tietoaineistoja ja lähteitä. Esimerkkitapauksena käy- tettiin 2M-IT:n asiakkaan toiveesta lastensuojelua ja siihen liittyviä mittareita.
Tarve palveluntarjoajan toiminnan tehokkuuden mittaamiselle pohjautuu lakiin sosi- aali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (HE 15/2017). Se velvoittaa THL:n seuraa- maan palvelunjärjestäjien (maakunnat) toimintaa viidestä näkökulmasta, jotka ovat:
Laatu ja vaikuttavuus, saatavuus, kustannukset, yhdenvertaisuus sekä asiakaslähtöi- syys. Kustannus-vaikuttavuus pyrkii vertaamaan toteutuneita palveluita/toimia sekä hyötyjä syntyneisiin kustannuksiin.
KUVA-mittaristo on vaikuttavuus- ja kustannustieto -toimeenpanoryhmän luoma eh- dotus palvelunjärjestäjien käyttämälle mittaristolle. Se liittyy myös läheisesti SOME- malliin, jonka pohjalta THL pyrkii ennustamaan sote-menoja.
Itse vaikuttavuusmittaristoja valittiin tarkasteltavaksi seitsemän kappaletta. 15D-, 16D- ja 17D-elämänlaatumittaristot. ICHOM, jonka THL mainitsee mutta ei erikseen suosittelu. FCG-konsultoinnin tarjoamat FIM, RAVA ja TUVA toimintakykymittarit, sekä RAFAELA hoitoisuusluokitusjärjestelmä ja FinDRG potilasluokitusjärjestelmä.
Tietomallin muodostamisessa hyödynnettiin kansallisia aluekategorioita, Sotka- net.fi:stä saatavaa dataa, valtionvarainministeriön suunnittelukehikkoa, kuntaliiton tuottavuusvertailupalvelua ja Terveydenedistämisaktiivisuuden vertailujärjestelmää eli TEAviisaria.
Alustavaksi mittaristoksi hahmoteltiin Sotkanet.fi:stä saatavia lasten, nuorten ja per- heiden palveluiden indikaattoreita, joita löytyy Sotkanet:n kautta 93. Näistä suoraan lastensuojeluun viittavia indikaattoreita 35. Itse kustannusten tai kustannusvaikutta- vuuden mittaamiseen löydettiin vain yksi yleinen kustannusindikaattori.
Käytännön osuus muodostui kuntien sote-nettokäyttökustannusten tarkastelusta Po- werBI:n tärkeimpien vaikuttajien avulla. Erikoissairaanhoito, ikääntyneiden asumis- palvelut ja avohoito muodostivat selkeästi suurimmat menoerät, mikä oli osittain odo- tettavissa. Ikääntyneiden laitoshoito, lastensuojelu ja päihdepalvelut olivat huomatta- vimmat pienimmistä menoeristä.
Avainsanat: Kustannus-vaikuttavuus, KUVA, SOME, palvelunjärjestäjä, Sotkanet.fi ACM-luokat (ACM Computing Classification System, 2012 version): Health care in- formation systems, Exploratory data analysis
ii
UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Science and Forestry, Kuopio School of Computing
Computer Science
Student, Janne Tervo: Service entities cost-effectiveness meter for social and healthcare Service provider
Master’s Thesis, 60 p., 5 appendixes (9 p.)
Supervisors of the Master’s Thesis: PhD Virpi Hotti and Juhana Valo (2M-IT)
Goal of this master’s thesis was to find out meters used for tracking and evaluation of activities of social and healthcare service provides, and electronic information materi- als and sources related to them. By the wish of 2M-IT’s customer, childcare and meters related to it were used as an example case.
The need for measuring the effectiveness of service providers actions is based on law about provision of social and healthcare (HE 15/2017). It mandates THL to monitor the activities of service providers (provinces) from five perspectives, which are: Qual- ity and effectiveness, availability, costs, equality and customer orientation. Cost-effec- tiveness attempts to compare realized services/actions and benefits to their costs.
KUVA-meters are suggested meters for service providers, created by executive team of effectiveness and cost information. It is also closely related to SOME-model, which is used as basis for THL’s cost predictions.
Seven different effectiveness meters were chosen. 15D, 16D and 17D quality of life meters. ICHOM, that THL mentions but does not specifically recommend. FIM, RAVA, TUVA performance meters provided by FCG-consulting, together with RA- FAELA care classification and FinDRG patient classification systems. National cate- gories, data from Sotkanet.fi, design framework of the treasury minister, productivity comparison service of association of municipalities and comparison system for health promotion activity (TEAviisari) were utilized in the formation of the data model.
93 indicators from Sotkanet.fi, which consistent of child, youth and family services, were used to sketch the preliminary meters. 35 of these indicators referred to child protection services. Only one general cost indicator used for measurement of costs or cost effectiveness was found.
Practical part was a study of municipalities social and healthcare net operating costs with the help of PowerBI’s key influencers. Special medical care, housing services of the elderly and outpatient care formed the clearly largest items of expenditure, which was somewhat expected. Institutional care of elderly, child protection and substance abuse services were the most notable of the smallest items of expenditure.
Keywords: Cost-effectiveness, KUVA, SOME, service provider, Sotkanet.fi
CR Categories (ACM Computing Classification System, 2012 version): Health care information systems, Exploratory data analysis
iii
Esipuhe
Tämä tutkielma on tehty yhteistyössä 2M-IT:N ja sen asiakkaan kanssa Itä-Suomen yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitokselle.
iv
Lyhenneluettelo
15D Elämälaatumittari aikuisille, jossa on 15 kysymystä, joiden vastaukset ovat Likert-asteikollisia (1–5)
16D Elämälaatumittari 12–15 vuotiaille, jossa on 16 kysymystä, joiden vas- taukset ovat Likert-asteikollisia (1–5)
17D Elämälaatumittari 8–11 vuotiaille, jossa on 16 kysymystä, joiden vas- taukset ovat Likert-asteikollisia (1–5)
DRG Diagnosis-Related Group; potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmät kuten erikoissairaanhoidon NordDRG ja perusterveydenhuollon pDRG BI Business intelligence, jolla ymmärretään liiketoiminnassa syntyvän da-
tan analysointi, muokkaaminen ja ennustaminen. Nykyisin laaja kirjo tarkoituksenmukaisia työkaluja, Microsoft:n Power BI yhtenä näkyvim- mistä.
EPR Electronic Patient Record; ”potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmä, joka kytkee yhteen potilaan sairauden hoidon ja hoidon kustannukset läpi koko palveluketjun” (sotetieto.fi)
KUVA Vaikuttavuus- ja kustannustieto-ryhmä
ETL Extract, Transform, Load. Eri lähteistä kerätyn datan yhdistäminen ja lähettäminen uuteen sijaintiin.
ELY Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
v
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO ... 1
2 PALVELUJÄRJESTELMÄN SUORIUTUMISKYKY, SOME-MALLI JA KUVA-MITTARISTO ... 3
2.1 SUORIUTUMISKYVYN ULOTTUVUUDET ... 3
2.2 SOME-MALLI ... 5
2.3 KUVA-MITTARISTO ... 7
3 VAIKUTTAVUUSMITTARISTOT ... 11
3.1 15D-,16D- JA 17D-ELÄMÄNLAATUMITTARIT ... 12
3.2 TOIMINTAKYKYMITTARIT ... 13
3.2.1 ICHOM ... 14
3.2.2 FIM ... 16
3.2.3 RAVA ... 17
3.2.4 TUVA ... 18
3.2.5 RAFAELA ... 19
3.3 FINDRG ... 20
4 KANSALLISIA TIETOAINEISTOJA KUNTATARKASTELUUN ... 23
4.1 ALUEKATEGORIAT ... 24
4.2 SOTKANET.FI-PALVELU ... 25
4.3 TIETOIKKUNA.FI PALVELU ... 27
4.4 VALTIOVARAINMINISTERIÖN SUUNNITTELUKEHIKKO ... 28
4.5 KUNTALIITON TUOTTAVUUSVERTAILUPALVELU ... 30
4.6 TEAVIISARI ... 30
4.7 TILASTOKESKUKSEN KUNTIEN TALOUSTIEDOT ... 31
5 NÄKEMYKSIÄ KUNTIEN SOTE-KUSTANNUKSISTA ... 32
6 JOHTOPÄÄTÖKSET ... 42
LÄHDELUETTELO ... 45
LIITE I – KUVA-KUSTANNUSULOTTUVUUDEN INDIKAATTORIT ... 51
LIITE II – KUVA-VAIKUTTAVUUSULOTTUVUUDEN INDIKAATTORIT ... 53
LIITE III – LASTENSUOJELUUN LIITTYVÄT SOTKANET-INDIKAATTORIT ... 54
LIITE IV – KUNTIEN PROSESSI-INDIKAATTORIT ... 57
LIITE V – KUNTIEN SOTE-NETTOKÄYTTÖKUSTANNUSTEN INDIKAATTORIT ... 60
1
1 JOHDANTO
Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan seuraamiseen on olemassa moninaisia mitta- ristoja ja indikaattoreita, joita hyödyntämällä saadaan kuva väestön terveydestä, sote- palvelujen tehokkuudesta ja kustannuksista sekä miten molemmat mahdollisesti kehit- tyvät (Torkki et el. 2017). Sosiaali- ja terveydenhuollossa kustannusmittareiden rin- nalla tulee tarkastella vaikuttavuusmittareita (Kuva 1). Kuntaliiton (Kuntaliitto.fi, 2018) mukaan kustannusvaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, että vaikuttavuutta, jota mitataan esimerkiksi toimintakykymittareilla, tarkastellaan rinnakkain siihen liittyvien palvelujen ja toimenpiteiden kustannusten kanssa.
Kuva 1 Yhteenveto kustannus-vaikuttavuuden mittareista (mukaillen nhg.fi, Pitkänen et al.
2018)
Palvelunjärjestäjät (kunnat, sairaanhoitopiirit, erityisvastuualueet, yksityiset palvelun- tuottajat ja järjestöt) tarvitsevat oman toiminnan ohjaukseen omat mittaristot. Lisäksi palvelujärjestävät haluavat vertailla omaa toimintaansa muiden palvelujärjestäjien toi- mintaan (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2021a). Kansallisella tasolla on saatavilla ver- tailua varten pohjatietoa kuten Kuntaliiton tuottavuusvertailut, Tilastokeskuksen
2
erilaiset avainluvut, valtiovarainministeriön suunnitteluluvut ja kertoimet sekä monia muita lähteitä. Kokonaiskuvan muodostaminen on haasteellista, sillä kansallisten in- dikaattoreiden lisäksi palvelujärjestäjillä on omia tietoaineistoja, joita tarvitaan erityi- sesti operatiivisessa ohjauksessa.
Sotkanet.fi-palvelusta on saatu ja saadaan tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hy- vinvoinnista. Sotkanet on tällä hetkellä laajasti hyödynnetty tietopalvelu, joka sisältää kattavan valikoiman indikaattoreita. Keväällä 2019 julkaistiin ehdotus kustannus-vai- kuttavuus-mittaristosta (KUVA), joka muodostaa pohjan palvelujärjestäjän kustan- nus-vaikuttavuus-arvioinnille (Luku 2). Lisäksi tarvitaan erilaisia vaikuttavuusmitta- ristoja (Luku 3), jotka pyrkivät mallintamaan palvelujen vaikutusta väestön hyvinvoin- tiin. Haasteena se, miten hoitotoimet ja yksittäiset sote-palvelut liittyvät suoraan myö- hempiin mitattaviin terveyden ja hyvinvoinnin indikaattoreihin tiedonkeruun näkökul- masta.
Tutkielmassa selvitetään erityisesti mittareiden tarkoituksellisuutta kuntien sote-netto- käyttökustannuksien näkökulmasta. Tavoitteena on muodostaa Power BI:n avulla klustereita kuntien nettokäyttökustannuksien perusteella ja selvittää mitkä indikaatto- rien arvot nousevat selkeästi esille kustannuksissa (Luku 5). Luvussa 4 käydään läpi kansallisia tietoaineistoja, joita voidaan käyttää palvelujärjestäjän tilannekuvan muo- dostamisessa palvelujärjestäjän omien tietoaineistojen lisäksi. Tutkielman aineistoihin on viitattu pääasiassa alaviitteillä ja ainoastaan painetut aineistot on lisätty lähdeluet- teloon.
3
2 PALVELUJÄRJESTELMÄN SUORIUTUMISKYKY, SOME-MALLI JA KUVA-MITTARISTO
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (HE 15/2017) esittää, että tervey- den- ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraisi ja arvioisi väestön hyvinvointia ja terveyttä, sekä maakuntien järjestämää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Jos maakunta olisi palve- lujärjestäjä, niin palvelujärjestelmän toimivuutta tarkasteltaisiin viiden ulottuvuuden näkökulmista (Luku 2.1): laatu ja vaikuttavuus, saatavuus, kustannukset, yhdenvertai- suus sekä asiakaslähtöisyys.
KUVA-mittaristo (kustannus ja vaikuttavuus) on ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä mittaristosta ja sen indikaattoreista (Luku 2.3). Sosiaali- ja terveydenhuol- lon ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatioon kuuluvan Vaikuttavuus- ja kus- tannustieto -ryhmän (KUVA) linjaukset hyväksyttiin sote-erillisryhmässä 18.2.2019.
Koska SOME-malli esiintyy mainintana eri laskelmissa ja KUVA-mittariston yhtenä tietolinjana, niin se käydään läpi omassa luvussaan 2.2.
2.1 Suoriutumiskyvyn ulottuvuudet
Suoriutumiskyvyn ulottuvuuksia (laatu ja vaikuttavuus, saatavuus, kustannukset, yh- denvertaisuus ja asiakaslähtöisyys) tarkastellaan Hämäläinen et al. (2019) pohjalta.
Laatu ja vaikuttavuus. Laadullisuudelle/laadulle ja turvallisuudelle ei järjestämislaki- luonnoksessa ole yksiselitteistä määritelmää. Laatua käsitelläänkin yleisesti kolmesta näkökulmasta: yleinen tavoite, kriteerit hallinnollisissa toimissa ja tiedonkeruun näkö- kulma. Näiden näkökulmien avulla pyritään vertaamaan toteutunutta, tämänhetkistä ja ennustamaan myös tulevaa. Näillä indikaattoreilla pyritään myös laadun vertailuun eri palveluntarjoajien välillä. Potilas- ja asiakasturvallisuus on KUVA-indikaattoreiden tapauksessa sijoitettu osaksi laatua, ja myös saatavuuden katsotaan olevan osa laatua.
4
Osaaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen toimivuus ja asiakastyytyväisyys ovat myös laatuun vaikuttavia merkittäviä tekijöitä. Toimenpiteiden vaikutuksia mita- taan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Suurimmat ongelmat asiayhteyksien rakentami- selle toimintojen/palvelujen ja näiden konkreettisten ja mitattavien vaikutuksien vä- lille aiheutuvat tietojärjestelmien monimutkaisuudesta ja potentiaalisen hyödynnettä- vän datan määrästä. Tämän takia käytännöllisiä vaikuttavuusmittareita on vielä suh- teellisen vähän muihin indikaattoreihin verrattuna. Vaikuttavuusmittareiden pohjim- maisena tavoitteena on mitata miten tehokkaasti palvelujärjestelmä tuottaa terveys- ja hyvinvointihyötyä asiakkaille ja yhteiskunnalle sekä miten nämä vaikuttavat asiakkai- den terveyteen ja hyvinvointiin pitemmällä aikavälillä.
Saatavuus. Saatavuudella kuvataan miten hyvin ihmiset saavat lakisääteiset palvelut kohtuullisessa ajassa, riippumatta asuinpaikasta, sosioekonomisesta asemasta, suku- puolesta, eettisestä tausta tai muista vastaavanlaisista tekijöistä riippumatta. Saavutet- tavuudella puolestaan kuvataan miten hyvin asiakkaat voivat hyödyntää palveluja, kun huomioidaan välimatkat ja aukioloajat. Saatavuus- tai saavutettavuusindikaattoreita hyödynnetään, jos halutaan tutkia miten hyvin lakisääteinen hoitotakuu (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2021b) toteutuu esimerkiksi ikäihmisille, miten suuri osa asiak- kaista pääsee hoitoon jonottamatta, miten pitkiä odotusajat ovat ja miten pitkä koko hoitojakson läpimeno on. Myös kiireettömien ja kiireellisten hoitotapausten erittely on tärkeää indikaattoreita käytettäessä. Tällä hetkellä suurimmat ongelmat näiden indi- kaattorien hyödyntämisessä ovat palveluntarjoajien puutteelliset tiedot odotusajoista ja palvelurakenteiden uudistuksesta johtuvat uudet seurantakohteet ja niiden tunnista- minen.
Kustannukset. Kustannuksia analysoidaan palvelukokonaisuuksien ja palvelujen käy- tön näkökulmista. Kustannusindikaattorit ovat pääasiassa palvelukokonaisuus € / asia- kas -muodossa. Indikaattorit voivat myös kuvata tietyn ikäisten asiakkaiden osuutta kustannuksissa kuten 0–17, 18–24 ja yli 65 vuotiaat. Kustannukset on myös jaoteltu eri palvelukokonaisuuksien mukaan. Tällä hetkellä nähdään eniten tarvetta kustannus- ten vertailuun eri maakuntien välillä. Sekä seuranta- että ennustetietoja tarvitaan hah- mottamaan lakisääteisten palvelujen tarjoamisesta syntyvät kustannuksia. Etenkin
5
ikäihmisten palveluihin liittyvät kustannusindikaattorit ovat keskeisessä asemassa sote-investoinnit yhteensä ja maakuntien tasolla.
Yhdenvertaisuus. Perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, ettei asiakkaan tausta estä häntä saamasta lakisääteisiä ja hänelle kuuluvia terveys- ja sosiaalipalveluja. Käytän- nössä yhdenvertaisuusindikaattorien avulla verrataan määritellyn asiakasryhmän osuutta vastaavan ikäiseen väestöön. Esimerkkinä toimeentulotuen saajat suhteessa muuhun saman ikäiseen väestöön tai niiden asiakkaiden osuus väestöstä, jotka joutuvat tinkimään lääkkeistä, ruoasta ja lääkärikäynneistä rahapulan vuoksi. Haasteena näiden indikaattorien käytössä voidaan nähdä kerätyn tiedon mahdollinen yksityisyys. Ym- märrettävästi esimerkiksi uskonnosta tai vastaavista henkilökohtaisista asioista ei voi tai saa kerätä tietoja säilytettäväksi tietosuojan perusteella.
Asiakaslähtöisyys. Useimmiten asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan ennaltaehkäiseviä toimia, joilla pyritään takaamaan asiakkaiden terveys ja hyvinvointi sekä mahdolliset virheet/komplikaatiot, jotka vaarantavat näitä. Asiakastyytyväisyysindikaattoreista esimerkkeinä ovat sosiaalihuollon hallintopäätösten käsittelyaika, palveluiden suju- vuus asiakkaiden näkökulmasta (prosenttiosuus), terveyskeskuksen lääkärivastaan- oton käyntisyiden kirjausaste ja mammografiaan osallistuneiden osuus kutsutuista.
2.2 SOME-malli
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kehittää STM:n sosiaalimenojen analyysimal- lin (SOME-malli) pohjalta sote-menojen ennustemallia. SOME-malli on yksi ”tieto- tuontalinja”, jota THL käyttää KUVA-mittareiden muodostamisessa. SOME-mallissa ikäsidonnaisia menoja ovat eläkkeet, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut ja työt- tömyysetuudet. SOME-malli on mukana esimerkiksi valtiovarainministeriön kestä- vyysvajelaskelmissa, joissa ikäsidonnaisia menoja ovat eläkkeet, koulutus, terveyden- huolto ja pitkäaikaishoiva sekä työttömyysturva. Kestävyysvajelaskemissa erityinen painoarvo on julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuuden kasvulla, jonka
6
avulla voidaan hidastaa julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvua. (Val- tioneuvosto, 2009, 20019.)
SOME-malli kehitettiin ja julkaistiin alun perin 2007–2009 välisenä aikana. Mallin kehittäjänä ja ohjelmoijana toimi Patrick Wiese. Hän on aiemmin työskennellyt eläke- mallien parista. SOME-malli on laajempi ja kattavampi versio näistä, huomioiden kai- ken sosiaaliturvan. Sen perimmäisenä tavoitteena on ollut muodostaa ennusteita jul- kisten menojen kehityksestä kansantalouden tasolla. Täten voidaan tarkastella väestöä koskevien ja lainsäädännön muutosten vaikutusta sosiaalimenoihin ja niiden rahoituk- seen sekä SOTE-palveluissa tarvittavaan työvoimaan. SOME-malli koostuu eläkelas- kentamallista sekä toimeentuloturvan ja SOTE-palvelujen laskentamalleista. Itse las- kentakehikko perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteisiin, joita voidaan myös halu- tessa muokata eri skenaarioiden testaamiseksi. Nämä ennusteet yhdistetään sitten joko ajantasaiseen tietoon tai tarvittaessa oletuksiin eri palvelujen ja etuuksien ikä- ja suku- puolien käyttöosuuksista. Palvelujen yksikkökustannukset ja niiden kehitys ovat li- säksi osa mallin laskelmia.
SOME-mallissa käytettävä skenaariolaskenta on ollut käytössä pitempäänkin sosiaali- ja terveysministeriössä. Nykyisen mallin kehityksen tavoitteena oli joustavuus ja lä- pinäkyvyys, mutta mallin hyödyntämisessä on ollut jonkin verran puutteita. Etenkin skenaarioiden ja herkkyysanalyysien julkaisut eivät ole olleet säännöllisiä, mitä pyri- tään parantamaan tulevaisuudessa. Myöskään valtiovarainministeriön laatimat kestä- vyysvajearviot eivät ole olleet tarpeeksi läpinäkyviä tai avoimesti kuvattuja (Valtion- talouden tarkastusministeriö, 2018). Myös sote-uudistuksen mukanaan tuomat haas- teet, etenkin lisääntynyt tiedon tarve ovat olleet ohjaamassa SOME-mallin kehitystä eteenpäin.
SOME-mallin tekninen toteutus on hoidettu Visual Basic for Applications -ohjelmoin- tikielellä (laskelmat) ja käyttöliittymä toimii Excel-ympäristössä. Data ja parametrit syötetään taulukkoon, johon myös tulokset annetaan. Mallissa on myös valikko ylei- simpiä toimintoja varten. Itse projektiolaskenta toteutetaan hyödyntämällä väestöen- nusteita iän- ja sukupuolen mukaan, jotka yhdistetään etuuksien ja palvelujen vastaa- via käyttöasteita. Näin saadaan käyttöasteet vuosittain, jotka yhdistetään edelleen
7
keskimääräisiin etuuksiin tai yksikkökustannuksiin kehityksen hahmottamiseksi. Lo- pullinen projektio saadaan ottamalla mukaan oletukset talouden, sosiaaliturvan lain- säädännön, väestön terveyden kehityksestä ja vastaavista.
Mallin hyödyntämä data saadaan etuuksien ja palvelujen ikä- ja sukupuolikohtaisista käyttöasteista sekä niiden kustannuksista. Jossain tapauksissa huomioidaan myös kus- tannusten jakautuminen iän- ja sukupuolen mukaan. Eläkkeiden tapauksessa hyödyn- netään myös alkavien ja maksettavien eläkkeiden ikäkohtaisesta jakautumisesta. Mui- hin lähtötietoihin lukeutuu väestörakenne/-ennuste, työmarkkinat ja talouden tila.
Muita lähteitä ovat Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Stakes, Tilastokeskus ja joi- tain yksittäisiä tietoja Vakuutusvalvontavirastosta ja Finanssialan keskusliitosta.
2.3 KUVA-mittaristo
Vaikuttavuus- ja kustannustieto -ryhmän (KUVA) toimeenpanoryhmä (KUVA TPA) on esittänyt 531 seurantaindikaattoria kansalliseen sote-ohjaukseen eli ”väestön hy- vinvoinnin ja terveyden tilan kuvaamiseen, palvelujen tarpeen arviointiin sekä palve- lujen laadun, vaikuttavuuden, kustannusten ja tehokkuuden seuraamiseen” (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2019). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuottaa merkittävän osan tiedoista, joita tarvitaan kansallisessa ohjauksessa käytettävien seurantaindikaattorei- den (kustannusvaikuttavuusmittarit) tuottamisessa. Muita keskeisiä valtakunnallisia toimijoita sote-tiedon keruussa ovat esimerkiksi Tilastokeskus, Kela ja Valvira. Mit- taristo on valmisteltu Vaikuttavuus- ja kustannustieto -ryhmän toimeenpanoryhmässä osana sote-uudistuksen valmistelua. Se on kuitenkin käytettävissä missä tahansa sosi- aali- ja terveydenhuollon järjestämismallissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannus- vaikuttavuusmittaristo (julkaistu maaliskuussa 2019) (ryhmä-id 764) sisältää 531 in- dikaattoria, jotka jakautuvat seuraaviin ryhmiin:
• Perustiedot (ryhmä-id 723)
• Elinolot (ryhmä-id 724)
• Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset (ryhmä-id 740)
8
• Aikuisväestön terveysriskit ja palvelutarve (ryhmä-id 752)
• Perusterveydenhuolto, vastaanotto- ja vuodeosastotoiminta (ryhmä-id 754)
• Suun terveydenhuolto (ryhmä-id 755)
• Erikoissairaanhoito (ryhmä-id 756)
• Ensihoito (ryhmä-id 777)
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (ryhmä-id 757)
• Työikäisten sosiaalipalvelut ja työllistymistä tukevat toimet (ryhmä-id 758)
• Ikääntyneiden palvelut (ryhmä-id 759)
• Mielenterveyspalvelut (ryhmä-id 760)
• Päihdepalvelut (ryhmä-id 761)
• Vammaisten palvelut (ryhmä-id 762)
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatio ja asiantuntijatyö (ryhmä- id 763)
KUVA-indikaattoreita voidaan tarkastella tehtäväkokonaisuuksittain, joita on 15 kap- paletta:
• Perustiedot
• Elinolot
• Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset
• Aikuisväestön terveysriskit ja palvelutarve
• Perusterveydenhuolto
• Suun terveydenhuolto
• Erikoissairaanhoito
• Ensihoito
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
• Työikäisten sosiaalipalvelut ja työllistymistä tukevat toimet
• Ikääntyneiden palvelut
• Mielenterveyspalvelut
• Päihdepalvelut
• Vammaisten palvelut
9
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
KUVA-indikaattoreita voidaan tarkastella eri näkökulmista, eli ulottuvuuksia on 12 kappaletta:
• Perustiedot
• Palvelutarve
• Kustannukset
• Saatavuus
• Valinnanvapaus
• Yhdenvertaisuus ja haavoittuvat asiakasryhmät
• Integraatio
• Hyvinvointi ja terveys
• Palvelujen käyttö
• Laatu, turvallisuus ja asiakaslähtöisyys
• Vaikuttavuus
• Sosioekonomiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa
Kesällä 2019 KUVA-indikaattoreita on 440. KUVA-indikaattoreiden arvot löytyvät Tietoikkuna.fi-palvelusta kolmelle vuodelle. Tietoikkuna.fi-palvelu on tarkoitettu KUVA-mittariston indikaattoreiden tarkasteluun ja sen avulla saadaan selville ole- massa olevien KUVA-mittariston indikaattoreiden tunnisteet (ID:t), jotta voidaan Sot- kanet.fi-palvelusta (Luku 4.2) hakea esimerkiksi indikaattoreiden absoluuttisia ja suh- teellisia arvoja sekä tekijätietoja eli indikaattorien metatiedoissa olevaa tietolähdettä.
Tietoikkuna.fi-palvelussa suoraan kustannusvaikuttavuuteen viittaavat kustannus- ja vaikuttavuusulottuvuudet. Kustannusulottuvuuden indikaattoreihin kuuluu 37 indi- kaattoria (Liite I). Vaikuttavuusulottuvuuden indikaattoreihin kuuluu 11 indikaattoria (Liite II). Kun kustannus-vaikuttavuus-indikaattoreita tarkastelee tehtäväkokonai- suuksittain (Taulukko 1), niin mittareiden määrä vaikuttaa suuremmalta, mikä johtuu siitä, että sama mittari voi indikoida eri tehtäväkokonaisuuksia.
10
Taulukko 1 Kustannus- ja vaikuttavuusulottuvuuksien indikaattoreiden määrät per tehtäväko- konaisuus
Tehtäväkokonaisuus Kustannukset
(yht. 84) Vaikuttavuus (yht.15)
Sosiaali- ja terveydenhuolto 22 0
Aikuisväestön terveys ja hyvinvointi 0 0
Perusterveydenhuolto 9 3
Suun terveydenhuolto 7 3
Erikoissairaanhoito, aikuiset 7 1
Ensihoito 1 0
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 9 0
Aikuissosiaalityö ml. työllistymistä edistävät toi- met
7 0
Ikääntyneiden palvelut 8 2
Mielenterveys- ja päihdepalvelut 4 6
Vammaisten palvelut 9 0
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordi-
naatio ja asiantuntijatyö 1 0
11
3 VAIKUTTAVUUSMITTARISTOT
Vaikuttavuusmittaristot ja indikaattorit ovat terveyden ja -hyvinvoinnin kontekstissa haastava kokonaisuus tarvittavan tiedon määrän ja siinä olevien vaikuttavuussuhteiden vaikean hahmottamisen vuoksi. Siitä huolimatta ne ovat palveluntarjoajille erityisen tärkeässä asemassa, varsinkin pienemmissä sairaanhoitopiireissä, joissa esimerkiksi väestön ikääntyminen tuo omia haasteitaan sote-palvelujen kehityksessä ja uudistuk- sessa.
Luvussa 3.1 käydään läpi lyhyesti 15D-, 16D- ja 17D-elämänlaatumittarit. Näiden ta- voitteena on mitata henkilön terveydentilaa ja hyvinvointia ennen sairauteen liittyvää hoitoa ja sen jälkeen. 16D ja 17D ovat nuoremmille ikäryhmille hieman muokattuja versioita alkuperäisestä 15D-elämänlaatumittarista. Elämänlaatumittarit ovat alkaneet yleistyä vähitellen terveydenhoitotiedon keräyksen ja käsittelyn siirtyessä sähköiseksi, mikä helpottaa potilaiden hyvinvoinnin seuraamista myös laitoshoidon ulkopuolella.
ICHOM, FIM, RAVA, TUVA ja RAFAELA mittaristot (luku 3.2) ovat toimintakyky- mittaristoja ja niillä seurataan potilaan hyvinvointia, oireita ja toimenpiteitä hoidon eri vaiheissa, mittarista riippuen hyvinkin yksityiskohtaisesti aina mittaustuloksiin ja lää- keannoksiin. Näistä ICHOM on kansainvälisesti hyödynnetty mittaristo erilaisten pit- käaikaissairauksien hoitoon, paino kuitenkin pääasiassa aikuisiän sairauksilla. FIM, RAVA, TUVA ovat FCG:n (Finnish Consulting Group) hallinnoimia mittaristoja, jotka kattavat vajaakuntoisten aikuisten sekä ikääntyneiden hoidontarvetta ja toimin- takykyä. RAFAELA:a hyödynnetään hoitotyön toteutumisen seuraamisessa ja resurs- sien allokoinnissa.
FinDRG (luku 3.3) muodostuu DRG-keskuksen pDRG, dDRG ja NordDRG episodi- pohjaisista potilasluokittelujärjestelmistä. Tavoitteena jakaa sairauksien hoito selkei- siin episodeihin kontaktikäyntien ja hoitotoimenpiteiden perusteella. FinDRG toimii myös osana FCG:tä.
12
3.1 15D-, 16D- ja 17D-elämänlaatumittarit
Viidestätoista kysymyksestä/ulottuvuudesta koostuva mittari. Kysymyksiin vastataan ennen hoitoa/toimenpidettä ja uudelleen sen jälkeen. Itse kysymykset noudattavat 1 – 5 asteikkoa, jossa yksi vastaa tilannetta, jossa potilaalla ei ole ongelma asian kanssa ja viisi kuvaa huonointa tilannetta. Esimerkiksi näkemisen ja kuulemisen kohdalla viisi vastaisi lähes sokeaa lasienkin kanssa ja kuuroa henkilöä. Kysymykset olettavat, että vastaaja on kykenevä käymään kyselyn läpi yksin tai ainakin avustajan kanssa. Vas- tauksista muodostetaan algoritmisesti indeksiarvot, joita verrataan keskenään. Indek- siarvot ovat välillä yksi ja nolla, yksi täysin terve ja nolla ”kuollut”. Suuremmilla ryh- millä testien ja kysymysten keskiarvoista muodostetaan määritetylle aikavälille vertai- luarvot. Mittarit on käännetty noin 15 eri kielelle ja niistä on luotu omat versiot nuo- rille, 16D ja 17D. 16D on tarkoitettu 12–15 vuotiaiden ja 17D 8–11 vuotiaiden tervey- dentilan mittaamiseen. (15d-instrument.net, 2021a)
Kuvaa yleistä elämänlaatua ja mahdollisten sairauksien/vammojen sekä näiden hoidon vaikutusta siihen. Suoraviivainen mittari palvelujen laadun ja yleisen hyvinvoinnin mittaamiseen. Etenkin asiakkaan näkökulmasta, mikä voi olla hyödyllistä pienemmän mittakaavan mielipidemittauksissa. Viralliseksi käyttökohteiksi listataan terveyspal- veluiden ja teknologioiden kustannus-vaikuttavuuden selvittäminen, terveyteen liitty- vän hyvinvoinnin mittaaminen ja monitorointi, lääketieteellisen päätöksenteon paran- taminen tunnistamalla yksittäisen asiakkaan terveyteen liittyviä ongelmia sekä seuraa- malla heidän terveydentilaansa/hyvinvointiaan osana sairaskertomusta, tuotantotavoit- teiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta sairaanhoitolaitoksissa ja case-mix järjestelmän käytön standardisointi laitosten toiminnan vertailussa.
Ulottuvuudet/kysymykset ovat osittain samat eri versioiden välillä. Eri ikäryhmien versioissa on eroja, joilla huomioidaan vastaajan ikäkohtaiset terveydentilaan vaikut- tavat tekijät. Huomioitavia eroja nuorille tarkoitetuissa versioissa ovat yleisten aktivi- teettien vaihtuminen kouluksi ja harrastuksiksi, henkisen hyvinvoinnin korvaaminen oppimisella ja muistamisella 8–11 vuotiailla ja seksuaalisen aktiviteetin vaihtuminen ulkonäköön/omatuntoon. Ystävät ovat sekä 16D että 17D:ssä ja keskittyminen
13
17D:ssä. Kaikkien kolmen elämänlaatumittariston pohjana toimivat kyselyt löytyvät 15D:n kotisivuilta (15d-instrument.net, 2021b, 2021c, 2021d).
Taulukko 2 15D, 16D ja 17D mittaristojen ulottuvuudet, Qx-merkinnät ovat ID-arvoja
15D 16D 17D
Mobility (move) Mobility (MOVE, Q12) Mobility (MOVE, Q3)
Vision (see) Vision (SEE, Q2) Vision (SEE, Q1)
Hearing (hear) Hearing (HEAR, Q5) Hearing (HEAR, Q2) Breathing (breath) Breathing (BREATH, Q3) Breathing (BREATH, Q7) Sleeping (sleep) Sleeping (SLEEP, Q6) Sleeping (SLEEP, Q5)
Eating (eat) Eating (EAT, Q7) Eating (EAT, Q4)
Speech (speech) Speech (SPEECH, Q9) Speech (SPEECH, Q16) Excretion (excret) Excretion (EXCRET, Q15) Excretion (EXCRET, Q6) Usual activities (uact) School and hobbies (SCHOOL,
Q11) School and hobbies (SCHOOL,
Q12) Mental function (mental) Mental function (MENTAL,
Q14) Learning and memory
(LEARN, Q15) Discomfort and symptoms
(disco) Discomfort and symptoms
(DISCO, Q8) Discomfort and symptoms
(DISCO, Q8)
Depression (depr) Depression (DEPR, Q16) Depression (DEPR, Q17) Distress (distr) Distress (DISTR, Q4) Distress (DISTR, Q10) Vitality (vital) Vitality (VITAL, Q1) Vitality (VITAL, Q9) Sexual activity (sex) Appearance (APPEAR, Q10) Appearance (APPEAR, Q11)
Friends (FRIEND, Q13) Friends (FRIEND, Q13) Concentration (CONCE, Q14)
3.2 Toimintakykymittarit
”Kansainvälisesti erilaisia potilaan terveyttä ja toimintakykyä mittaavia työkaluja käy- tetään jo laajasti, esimerkiksi Philips VitalHealthin QuestLink on osa hoitoprosessia useissa sairaaloissa, mm. Martini-Klinikissä Saksassa ja Mayo Clinicissä Yhdysval- loissa. Työkalu hyödyntää kansainvälisiä ICHOM-mittaristoja, joilla pyritään kansain- väliseen yhdenmukaisuuteen ja tulosten vertailukelpoisuuteen. Potilaan raportoimat vaikuttavuusmittarit jaetaan yleensä kahteen osa-alueeseen: Patient Reported Outcome Measures (PROM), joilla mitataan potilaan toimintakykyä, ja Patient Reported Expe- rience Measures (PREM), joilla taas mitataan potilaan asiakaskokemusta.” (Nordic Health Group, 2019)
14
”Asiakkaiden palveluiden ja tuen tarpeesta saadaan tietoa esimerkiksi toimintakyky- mittareista. Niistä FCG:n hallinnoimia ovat: toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointi- menetelmä FIM®, ikäihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointimenetelmä RAVA®, mielenterveysasiakkaiden toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointimene- telmä TUVA® ja hoitoisuusluokitusjärjestelmä RAFAELA®”. (fcg.fi, 2021a) FCG on ilmoittanut, että sillä on tarkoitus yhdistää näiden palvelujen tiedon tallentaminen, käsittely ja operatiivinen raportointi yhdeksi kokonaisuudeksi AIRA (asiakaslähtöiset informaatioratkaistu) tietopalveluratkaisuksi. Edellä kuvattujen sovellusten käytännön toimintaan ei oletettavasti ole tulossa muutoksia tästä johtuen.
3.2.1 ICHOM
THL mainitsee sivullaan ICHOM-mittaristot, mutta ei anna erillisiä käyttösuosituksia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021). International Consortium for Health Outco- mes Measurement (ICHOM) on koonnut tietyille sairaus- tai asiakasryhmälle mittaris- ton (data category), joista kerrotaan seuraavat asiat (ICHOM, 2021):
• CATEGORY (e.g., demographics). Käytetään muuttujien ryhmittelyssä. Esi- merkkeinä ikä, sukupuoli, lähtökohtaiset muuttujat (tupakointi, alkoholi ym.), lähtökohtaiset terveydentilaan vaikuttavat muuttujat, potilaan raportit terveyden- tilastaan ja hoitokohtaiset muuttujat. Käytetyt kategoriat riippuvat täysin setin käyttökohteesta ja käytetyistä muuttujista.
• Variable ID. Muuttujan ID. Käytetään datan lajittelussa, muokkaamisessa ja hyö- dyntämisessä.
• ITEM. Data-alkio
• DEFINITION. Sanallinen määrittely muuttujasta.
• SUPPORTING DEFINITION. Mahdollisia tarkennuksia määrittelyyn, mikäli epäselvyyksiä tai virheen tekemisen mahdollisuus.
• INCLUSION CRITERIA. Sisällyttämisehdot potilaille/kohdehenkilöille. Tämä liittyy myös vastausvaihtoehtoihin.
15
• TIMING. Ajankohdat. Lähtökohtaiset, vuosittaiset, tai tarkemmin määritellyt ai- kajakso siitä, miten usein dataa kerätään.
• REPORTING SOURCE. Raporttien lähde. Hallinnollinen, kliininen, kliinikot tai potilaan raportit.
• TYPE. Datan tyyppi. Päivämäärät, (yksittäiset) vastaukset, numeeriset, vapaa teksti ym.
• RESPONSE OPTIONS. Vastausvaihtoehdot riippuen muuttujaan liittyvistä kysy- myksistä. Voivat olla yksinkertaisia binäärisiä 0/1-vaihtoehtoja tai oireiden ku- vaamista 0–5 tai 0–10 skaalalla. Liittyvät usein myös data käsittelyyn.
• PRIORITY LEVEL (essential, nice to have, or not essential). Mahdollinen muut- tujan prioriteetti. Välttämätön, hyvä olla, tai ei tärkeä.
• RATIONALE FOR INCLUSION. Mahdolliset perustelut sisällyttämiselle.
• REFERENCE. Mahdolliset referenssit.
• ADDITIONAL NOTES. Mahdolliset lisämerkinnät. Tarkentavat yleensä käyt- töön liittyviä oikeuksia, suosituksia ja rajoituksia.
ICHOM:lta löytyy tällä hetkellä standardimittaristosetit 28:lle eri sairaudelle ja tervey- dentilalle (Taulukko 3).
Taulukko 3 ICHOM mittaristosetit
Oireen/sairaus setti Referenssidokumentti
(RG) saatavilla Tietohakemisto (DD) saatavilla
Kammiovärinä x
Diabetes x x
Lasten kasvohalvaukset x
Synnynnäiset yläraajojen häiriöt x
Niveltulehdus x x
Verenpainetaudit matala- ja keskituloisissa maissa x x
Krooniset maksasairaudet x
Raskaus ja synnytys x x
Vatsatauti
Rakon yliaktiivisuus x x
Paksu- peräsuolen syöpä x x
Rintasyöpä x x
Sydämen vajaatoiminta x x
Ikääntyneiden hyvinvointi x x
Kasvojen kehityshäiriöt x x
Dementia x x
Sepelvaltimotauti x x
16
Paikallinen eturauhasen syöpä x x
Alaselän kivut x x
Harmaakaihi x x
Parkinsonin tauti x x
Masennus ja ahdistus x x
Levinnyt eturauhasen syöpä x x
Huulen halkeama ja makuaisti x x
Keuhkosyöpä x x
Lonkan ja polven nivelrikot x x
Sydänkohtaus x x
Verkkokalvon rappeuma x x
Kaikille seteille ei ole vielä saatavilla Excel-muodossa olevia tietohakemistoja, jotka sisältävät mittaukselle oleelliset muuttujat, miten ne koodataan ja mitä informaatiota on kerättävä, jotta tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä. Kaikille nykyisille seteille on kuitenkin saatavilla referenssidokumentti, jossa listataan kohderyhmät, hoitokei- noja ja poisluettuja terveydentiloja. Lisäksi niissä on yksityiskohtaiset tekniset ku- vaukset kaikista käytettävistä muuttujista ja tietolähteistä, joista muuttujien data on hankittu kyseisen setin kohdalla. Myös käyttöönotolle esitetään suuntaa-antavia ke- hikkoja. Sekaannusten välttämiseksi on hyvä huomioida, että referenssidokumentit ja tietohakemistot risteävät jonkin verran tapauskohtaisesti. Tietohakemistot listaavat usein myös suositellut tietolähteet, tarkemmat kuvaukset kysymyksistä ja aikajanan tiedon keräämisestä.
3.2.2 FIM
FIM®-mittaristo (fcg.fi, 2021b) toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin. Sillä mita- taan vajaakuntoisen aikuisen toimintakykyä, avuntarvetta ja niiden muutoksia. Tarkoi- tuksena on seurata kuntoutumista ja tukea arkielämän ongelmissa. Mittari itsessään arvioi 18 päivittäistä perustoimintaa, ja se koostuu tavanomaisista havainnoinnista, haastatteluista tai vastaavista menetelmistä. Kysymykset jakautuvat fyysisiin ja kog- nitiivisiin, painotuksena fyysinen kunto. Arvioinnit painottavat henkilön avuntarvetta ja arjesta selviämistä itsenäisesti. Tulokset kirjataan RehabFIM-sovellukseen, jossa voidaan tarkastella potilaan kuntoutumisprosessia.
17
Kuva 2 Esimerkki RehabFIM:n raportista
FIM®-mittaristo on alun perin UDSMR:n lisensoima kansainvälinen versio Ameri- kassa jo useamman vuosikymmenen ajan käytössä olevasta mittaristosta (UDSMR, 2021). Suomessa sitä on hyödynnetty jossain määrin jo 90-luvulta lähtien. Se myös linkittyy luonnollisesti kansainväliseen ICF-luokittelujärjestelmään. ICF-luokittelun rakenteiden ja koodauksen osalta (Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, 2021b, 2021c, 2021d). ICF on osa WHO:n luokitusperhettä (World Health Organization, 2018).
3.2.3 RAVA
RAVA®-mittari keskittyy vanhusten toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin sopi- van hoitomuodon löytämiseksi (fcg.fi, 2021c). Joko kotona, palveluasunnossa, van- hainkodiaa tai vuodeosastolla. Mittarista saatava tieto on tarkoitus käyttää perustana henkilökohtaiselle hoito- palvelusuunnitelmalle. Mittaristo keskittyy väline- ja perus- toimintojen arviointiin ja koostuu seuraavista kohdista (Hynninen 2017):
• Näkö
18
• Kuulo
• Puhuminen
• Liikkuminen sisätiloissa
• Virtsaaminen
• Ulostaminen
• Ruokaileminen
• Lääkehoidon toteutuminen
• Pukeutuminen
• Peseytyminen
• Muisti ja orientaatio
• Mieliala ja käyttäytyminen
Kysymyksien saaduista vastauksista lasketaan RAVA-arvo ja RAVA-luokka, joka ku- vaa asiakkaan toimintakykyä ja avuntarvetta. Arvioinnin tukena voidaan käyttää myös Mini Mental State Examination (MMSE) -testiä ja myöhäisiän depressioseula GDS – 15 mittaria, joilla mitataan muistitoimintoja ja masentuneisuutta. Itse arviointien te- koon käytetään RAVATAR-sovelluksella, joka toimii arviointien valtakunnallisena tietokantana. Raportit saadaan asiakas, yksikkö- ja organisaatiotasolla.
Toimintayksiköiden tasolla RAVA®-mittarin olisi tarkoitus toimia vertailuvälineen ja auttaa resurssitarpeiden ja kustannuksien hahmottamisessa. Kunnan ja valtakunnan ta- solla RAVA®:n tuottamaa tietoa voidaan käyttää omaishoidon tuen määrittämisessä sekä palveluiden ja palvelurakenteen arvioinnissa ja kehittämissä. Mittarin on alun pe- rin kehittäneet Tapio Rajala ja Eero Vaissi. Lisenssi on tällä hetkellä laajassa käytössä eri kunnissa ja palveluntuottajilla.
3.2.4 TUVA
TUVA®-mittarin erikoistumisala on mielenterveyspotilaiden toimintakyvyn ja avun- tarpeen arviointi (fcg.fi, 2021d). Arvioinnin tekevät ensisijaisesti sote-ammattilaiset, mutta asiakkaalla on mahdollisuus myös itsearviointiin. Arvioinnin osa-alueet ovat:
19
• Itsestä huolehtiminen
• Kotielämään, asioimiseen ja vapaa-aikaan liittyvät toiminnat
• Sosiaaliset suhteet ja taidot
• Kognitiiviset taidot
• Psykososiaaliset taidot
Toimintakyvyn ja avuntarpeen kriteerejä on yhteensä 25 ja psykiatrisia oireita 15.
Näillä muodostetaan kokonaiskuva asiakkaan avuntarpeesta sekä toimintakyvystä ja sen muutoksista. Ammattilaisten tekemät arviot tallennetaan valtakunnalliseen TU- VATAR-sovelluksen tietokantaan. Sen tuottamien yksilö- organisaatiotason valmisra- porttien on myös tarkoitus antaa selkeä kuva asiakkaiden palveluntarpeesta, sekä aut- taa organisaation asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisessä ja vaikuttavuuksien arvi- oinnissa. Mittarin kehittäjinä on toiminut yhteistyössä Mainio Vire Oy, Kuntamaisema Oy ja FCG Oy.
3.2.5 RAFAELA
RAFAELA® on alun perin vuonna 1990 Suomessa kehitetty hoitoisuusluokitusjärjes- telmä joka tuottaa tietoa potilaan toteutuneesta hoidosta sekä tukee hoitotyön resurs- sointia (fcg.fi, 2021e). Tarkoituksena suhteuttaa yksikön tekemä työ hoitohenkilöstön määrään ja täten kohdentaa työpanosta hoidon tarpeisiin. Pyrkimyksenä on löytää op- timaalinen resurssointi optimaalisen kuormituksen sekä hoitoisuuden ja hoitajien suh- teen tunnusluvuilla. Myös hoitajien panosta halutaan korostaa heidän itsestään ja työs- tään tekemillä arvioilla. Nykyisin RAFAELA® koostuu useista mittareista, jotka riip- puvat asiakkaan tarpeista. Pohjalla kuitenkin toimii Oulussa kehitetty OPCq-mittari (Oulu Patient Classification), erinäiset standardoidut mittarit kuten HOIq, PERIHOIq, SÄDEHOIq, POLIHOIq ja sekä PAONCIL (Professional Assessment Of Optimal Nursing Care Intensity Level). OPC-mittari pohjautuu alun perin kanadalaiseen HSSG-hoitoisuusluokitusjärjestelmään.
20
3.3 FinDRG
Kuntaliitolla on oikeudet Suomessa käytettäviin pDRG- ja NordDRG-järjestelmiin, joita Kansallinen DRG-keskus ylläpitää ja kehittää sekä FCG Konsultointi Oy hallin- noi. Kansallinen DRG-keskus toimii FCG Konsultointi Oy:ssä ja se on kansallinen osaamiskeskus, jossa ovat edustettuina sairaanhoitopiirit, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Nordic Casemix Centre (pohjoismainen yhdistys, joka vastaa NordDRG-järjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta).
DRG-järjestelmäkokonaisuutta (fcg.fi, 2021f) kutsutaan FinDRG:ksi (Kuva 3), joka hyödyntää episodipotilasryhmitystä (EPR), perusterveydenhuollon avohoidon epi- sodipohjaista potilasluokittelua (pDRG) (FCG Konsultointi, 2018), suun terveyden- huollon episodipohjaista potilasluokittelua (dDRG), erikoissairaanhoidon potilas- luokittelujärjestelmää (NordDRG) tai sosiaalihuollon asiakasryhmittelyä (kuten iäk- käät sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaat). (Kuntaliitto, 2021). Episodit määritel- lään seuraavasti:
• Suun terveyden episodi on ”yhden suun terveysongelman hoitokokonaisuus, joka voi koostua yhdestä tai useammasta kontaktista”. Esimerkiksi tarkastus tai preventiivinen hoito. (fcg.fi, 2021g)
• Perusterveydenhuollon avohoidon episodit ovat terveysongelmakohtaisia. Esi- merkiksi akuutissa tilanteessa yksi käynti vastaanottokäynti hoitajalla tai lää- kärillä, johon voi myös liittyä laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia. Pitkäai- kaissairauksien kohdalla kaikki kalenterivuoden kontaktit muodostavat epi- sodin. (Ketola et al. 2018),
• NordDRG ryhmittelee potilaat perusdiagnoosiryhmien (MDC) ja näiden ala- ryhmien perusteella. Se myös huomioi erilaisten toimenpiteiden painoarvot Casemix-index:iä hyödyntämällä, kun määritellään koko episodin kustannuk- sia. Indeksi muodostuu hoitojaksojen painokertoimien summasta jaettuna jak- sojen määrällä. (fcg.fi, 2020)
21
Kuva 3 FinDRG kokonaisuus (fcg.fi, 2017)
”Luokitellut potilas- ja asiakastiedot luovat pohjan kehittämistyölle, hoidon laadun pa- rantamiselle ja kustannustehokkuudelle. Palveluverkon suunnittelussa ja toiminnan seurannassa tieto on välttämättömyys. Tieto toimii pohjana hoidon vaikuttavuuden ja laadun mittaamiselle, kun pyritään kehittämään arvopohjaista palvelutuotantoa”. Ar- vopohjainen palvelutuotanto (Value-Based Healthcare) tarkoittaa tässä kontekstissa tuotettujen suoritteiden ja sote-palvelujen aikaansaamiin terveyshyötyihin. Tiivistet- tynä terveyshyötyjen ja niiden aikaansaamiseksi käytettyjen panosten suhde.
Kustannus per potilas (KPP) järjestelmällä hoidetaan kustannuslaskenta yhdistämällä ETL-käsitellyt lähtötiedot, suoritetietojen lisäksi diagnoosit ja toimenpiteet, kustan- nustietoihin. Hoitokontaktit ryhmitellään DRG:n mukaisesti. KPP-järjestelmiä hyö- dynnetään tällä hetkellä muun muassa suoriteseurantaan, laskutuksen- ja kustannustie- tojen seurantaan ja tuottavuusseurantaan. KPP on myös auttanut parantamaan kirjaa- misen laatua, DRG-ryhmittelyn ja koodauksen vakioimisen kautta.
Kun tarkastellaan yhteneväisiä kustannuksia alueellisesti (Kuva 4) tai asiakkaittain, niin kustannuserojen on todettu johtuvan asiakkaiden ja/tai tuotantotapojen eroista. Li- säksi on palvelutuotantoa, josta ei tiedetä, mihin se kohdentuu eli kustannuskohdistuk- sia ei ole tehty.
22
Kuva 4 Esimerkki maakuntatasolla tapahtuvasta kustannusvertailusta (fcg.fi, 2018)
KUVA-mittaristossa ei hyödynnetä DRG-pohjaisia tietoja. Hämäläinen et al. (2019) mukaan ”potilasluokittelulla ja tuotteistusjärjestelmillä on paikka kansallisen tietopoh- jan muodostamisessa ja siksi niiden olisi hyödyllistä olla kaikkien toimijoiden käy- tössä esimerkiksi kansallisella lisenssillä.” Sotkanet.fi-palvelussa löytyy yksi indikaat- tori DRG-asiasanahaulla (sotkanet.fi, 2020a). NordDRG on Suomessa käytössä useissa sairaanhoitopiireissä viimeisimmän NordDRG oppaan mukaan (fcg.fi, 2020).
23
4 KANSALLISIA TIETOAINEISTOJA KUNTATARKAS- TELUUN
Jotta voidaan muodostaa ohjauksessa käytettyjä tilannekuvia, niin tarvitaan tietomal- leja, jotka yhdistävät erilaiset tietoaineistot. Tässä tutkielmassa havainnollistetaan tie- tomalleja ja niiden hyödyntämistä tietomallista Microsoftin Power BI:n avulla. Lu- vussa 4.1 käydään läpi tilastokeskuksen käyttämät aluekategoriat, joiden avulla indi- kaattorit ja niiden tunnusluvut voidaan selkeästi jaotella vertailtaviksi kokonaisuuk- siksi.
Luvussa 4.2 ja 4.3 tutustutaan Sotkanettiin ja Tietoikkunaan, jotka ovat tunnetuimpia sosiaali- ja terveydenhoidossa käytettäviä indikaattoreita ja niiden tunnuslukuja ko- koavia tietopalveluja. Merkittävin ero on Tietoikkunan keskittyminen sosiaali- ja ter- veyspalvelujen seuraamisessa ja ohjeistuksessa käytettäviin indikaattoreihin. Sotkanet kokoaa tunnuslukuja, jotka kuvaavat väestön laajempaa hyvinvointia. Molemmat ovat THL:n ylläpitämiä. Valtiovarainministeriön suunnittelukehikko saadaan kuntakohtai- set sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ja niihin myös mahdollisesti vaikutta- vat kertoimet (luku 4.4).
Kuntaliiton tuottavuusvertailu (luku 4.5) on maksullinen palvelu, jota voidaan hyö- dyntää esimerkiksi hoivapalvelujen suorite-, panos- ja laatutietojen tallentamiseen. Tä- män työn kontekstissa palveluun tutustuttiin pintapuolisesti. Terveydenedistämisaktii- visuuden (TEA) vertailutietojärjestelmä (luku 4.6) hyödyntää edellä mainittua Sotka- net.fi palvelua ja painottuu kuntien eri toimialojen, muun muassa ammatillisen koulu- tuksen, kulttuurin, ja perusterveydenhuollon kuvaamiseen. Tilastokeskus (luku 4.7) on toiminut nykyisessä muodossaan jo noin puoli vuosisataa mutta se tuottaa edelleen merkittävän määrän kuntien taloustietoja, joita voidaan myös hyödyntää SOTE-kus- tannusten tarkastelussa. Vaikka tämä työ keskittyykin Sotkanet.fi ja Tietoikkuna pal- veluihin ja niiden kautta saataviin tunnuslukuihin, on hyvä silti nostaa esille myös näitä muita palveluja, jotka luovat pohjaa kuntien väliselle kustannusvertailulle.
24
4.1 Aluekategoriat
Tilastokeskuksen luokitukset on jaettu neljään ryhmään (Tilastokeskus. 2021): Alue, henkilö ja koulutus, talous ja tuote, infrastruktuuri ja ympäristö. Kunnat ja niiden luo- kitusavaimet kuuluvat alue-luokitusryhmään. Luokitusavaimet yhdistävät kunnat esi- merkiksi aluekategorioihin (Tilastokeskus, 2020a), joita ovat aluehallintovirastot (AVI), ELY-keskukset (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY), maakunnat, NUTS-alueet, sairaanhoitopiirit, seutukunnat ja suuralueet. Mittaristoa varten muo- dostetaan tietomalli, jossa huomioidaan muun muassa vuosittain päivittyvät metatie- dot kuten kunnat ja niiden aluekategoriat. Kuntakohtaisia tietoja voidaan tarkastella eri aluekategorioiden näkökulmista. (Tilastokeskus, 2020) Jokaisella kunnalla on useita aluekategorioita, joita ovat seuraavat:
• Aluehallintovirastot. 7 kappaletta. Alushallintovirastojen toimialueeseen kuu- luvien manner-Suomen kuntien lista löytyy Tilastokeskuksen sivustolta (Tilas- tokeskus, 2020b).
• ELY-keskukset. 16 kappaletta. Manner-Suomen kuntien ELY-keskustiedot löytyvät Tilastokeskuksen sivustoilta (Tilastokeskus, 2020c).
• Erityisvastuualueet. 5 kappaletta. Sairaanhoitopiireittäin voitiin kuntatasolle li- sätä erityisvastuualue, jotka ovat asetuksen (finlex.fi, 2017) mukaisia ja esiin- tyvät erva-loppuisilla lyhenteillä (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2021) (Helsin- gin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualue = HYKS erva, Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue = KYS erva, Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue = OYS erva, Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue = TAYS erva, Turun yliopistollisen sairaalan erityisvastuu- alue = TYKS erva). (Kuntaliitto, 2019)
• Maakunnat. 21 kappaletta. Maakuntatasoinen datataulukko on saatavissa Ti- lastokeskuksen sivulta. (Tilastokeskus, 2020d)
• NUTS 1 -alueet. 2 kappaletta. Pääalueittain voitiin kuntatasolle lisätä NUTS 1 -alueet eli Manner-Suomi tai Åland. Suuralueet muodostavat NUTS 2 -alueet ja maakunnat NUTS 3 -alueet. (Tilastokeskus, 2020e)
25
• Sairaanhoitopiirit. 21 kappaletta. Sairaanhoitopiiritasoinen datataulukko on saatavissa Tilastokeskuksen sivulta. (Tilastokeskus, 2020f)
• Seutukunnat. 70 kappaletta. Seutukuntatasoinen datataulukko on saatavissa Ti- lastokeskuksen sivulta. (Tilastokeskus, 2020g)
• Suuralueet. 5 kappaletta. Suuraluetasoinen datataulukko on saatavissa Tilasto- keskuksen sivulta. (Tilastokeskus, 2020h)
4.2 Sotkanet.fi-palvelu
Sotkanet.fi-palvelusta (sotkanet.fi, 2021b) saadaan tilastotietoja suomalaisten tervey- destä ja hyvinvoinnista. Tietoja voidaan hakea Sotkanet.fi-palvelusta Sotkanet REST -kutsuilla (sotkanet.fi, 2021c). Sotkanet.fi-palvelussa olevilla indikaattoreilla on teki- jätieto, sukupuolitieto (mies, nainen ja/tai yhteensä) ja normalisoitu aluekategoria (Aluehallintovirasto, Erva, Eu15, Eu25, Eu27, Eurooppa, Kunta, Maa, Maakunta, Nuts1, Pohjoismaat, Sairaanhoitopiiri, Seutukunta ja/tai Suuralue). Sotkanet.fi-palve- lussa jokaisella kunnalla on 10 aluetta, johon kunta kuuluu – aluehallintovirasto (AVI), ELY-keskus, erityisvastuualue (Erva), koko maa, maakunta, NUTS 1 -alueet, sairaan- hoitopiiri, seutukunta, suuralue ja vuoden 2018 aikana suunniteltu maakunta. Yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö (NUTS, Nomenclature of Territorial Units for Statistics) (Eurostat, 2021) on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä, jossa alueet luokitellaan eri tasoille (EUR-Lex, 2018). Suomessa NUTS 1- tasolla on Ahvenanmaa ja Manner-Suomi, NUTS 2 -tasolla on suuralueet, NUTS 3 -tasolla maa- kunnat, LAU 1 (ennen NUTS 4) -tasolla seutukunnat ja LAU 2 (ennen NUTS 5) - tasolla kunnat. LAU tarkoittaa paikallista hallintoyksikköä (Local Administrative Unit) (Tilastokeskus, 2021a). Tilastoinnin lisäksi aluetasoinen tieto mahdollistaa aluekohtaisten tavoitteiden asettamisen ja aluekohtaisten toimenpiteiden suunnittelun.
Sotkanet.fi:ssä on yli 3000 indikaattoria. Sotkanet.fi-palvelussa kullakin indikaatto- rilla on yksilöllinen tunniste. Myös alueilla, joihin indikaattorin arvot liittyvät, on omat tunnisteet. Indikaattoreiden kentät eli sarakkeet ovat seuraavat:
26
• indicator – Sotkanet.fi-palvelussa oleva indikaattoritunnus, joka voidaan yh- distää https://sotkanet.fi/rest/1.1/indicators-kyselyllä saatavaan indikaattorin id-kenttään
• region – Sotkanet.fi-palvelussa oleva aluetunnus, joka voidaan yhdis- tää https://sotkanet.fi/rest/1.1/regions-kyselyllä saatavaan alueen id-kenttään
• year – vuosi, jota indikaattorin arvo koskee
• gender – osalla indikaattoreista on sukupuolitieto male tai female muutoin ken- tän arvo on total, jollei sukupuolitietoa haluta mukaan hakutuloksiin
• primary value – indikaattorin arvo, joka on aina olemassa
• absolute value – indikaattorin lukumääräarvo, joka voi olla olemassa ja joka kertoo aluekohtaisesti absoluuttisen arvon
HYTE-kerroin. Valtionosuuksien määräytymiseen on suunnitteilla kuntien hyvinvoin- nin ja terveyden edistämistä kuvaava HYTE-kerroin, joka on ”keskiarvo tulosindikaat- toreiden keskiarvosta ja prosessi-indikaattoreiden keskiarvosta” (Sotkanet.fi, 2020).
HYTE-kertoimen laskennassa käytetään sekä Sotkanet.fi että TEAviisari.fi palvelujen tietoja. Osa KUVA-mittareista on ollut mukana kunnille suunnitellussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosan eli HYTE-kertoimen laskennassa.
Prosessi-indikaattoreilla mitataan kunnan nykytilannetta laaja-alaisesti. Toimintaa ku- vaavia indikaattoreita on 29 (LIITE IV) ja ne jaetaan kuntajohdon (9), liikunnan (10) ja peruskoulujen (10). Tarkemmat kuvaukset ja suositeltavat toimenpiteet kuntatasolla löytyvät prosessi-indikaattorien sivuilta (Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, 2020a).
Tulosindikaattoreilla pyritään mittamaan muutosta kahden viime vuoden arvojen ero- tuksen perusteella (Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, 2020b). Ne hyödyntävät seu- raavia Sotkanet:stä saatavia KUVA-indikaattoreita.
- Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppi- laista (ind. 286)
- Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (ind. 288) - Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista (ind. 3906)
- Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väes- töstä (ind. 3219)
27
- Nuorisotyöttömät, % 18–24 vuotiaasta työvoimasta (ind. 189)
- Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64 vuotiaat, % vastaavanikäi- sestä väestöstä (ind. 234)
- Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25–64 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väes- töstä (ind. 306)
- Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä (vuosi 2018 ennakkotieto) (ind. 3959)
4.3 Tietoikkuna.fi palvelu
Avoimen Tietoikkuna.fi verkkopalvelun tavoitteena on koota sote-palvelujen seuran- nassa, arvioinnissa ja ohjauksessa hyödynnettävien indikaattorien tietoja alueittain.
Pyrkimyksenä palvelun luomisella on arviointitietojen käytettävyyttä ja avoimuutta, sekä tietoihin liittyvien toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Tietoikkuna on tällä het- kellä vielä kokeiluasteella, mutta sitä voi hyödyntää varsin tehokkaasti muiden vastaa- vien palvelujen ohella. Sotkanet.fi on näistä merkittävin ja Tietoikkuna noutaakin KUVA-mittaristo indikaattorien tiedot JSON-muodossa Sotkanetistä sen julkista raja- pintaa hyödyntämällä. (Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, 2020c)
Itse palvelu muodostuu kolmesta näkymästä: Taulukko-, kartta- ja listanäkymästä.
Taulukkonäkymää käytetään ulottuvuuksien ja tehtäväkokonaisuuksien (Luku 2.3) va- linnassa. Indikaattorien arvoja valitsemalla päänäkymä mahdollistaa myös arvojen ke- hityksen tarkastelun viiden vuoden ajalta alueen kuntien mukaan. Karttanäkymä antaa visuaalisen esityksen alueittain ja kunnittain valittujen indikaattorien arvoista. Arvot jaetaan tällöin viiteen samansuuruiseen luokkaan (kvintiili) eroja kuvaavien tummuuk- sien määrittelemiseksi. Listanäkymässä voidaan valintoja tarkentaa indikaattorien, alueiden ja menneiden vuosien perusteella. Tiedot voi halutessaan ladata Excel-muo- dossa hyödynnettäviksi. (Tietoikkuna.fi, 2021)
Verrattuna Sotkanetin toiminnallisuuteen, Tietoikkunan valinnat ovat hieman rajoittu- neemmat; Useiden indikaattorien valintaa ei tueta, sukupuolien välistä jaottelua ei ole
28
ja indikaattorien ja alueiden yksityistä valintaa ei ole. Tietoikkuna on tästä syystä hyö- dyllinen pääasiassa yksittäisten indikaattorien, ulottuvuuksien ja/tai tehtäväkokonai- suuksien tarkastelussa.
4.4 Valtiovarainministeriön suunnittelukehikko
Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien peruspalveluista suurin menoerä. Muita perus- palveluita ovat varhaiskasvatus (eli päivähoito), esi- ja perusopetus, taiteen perusope- tus, kirjastot ja yleinen kulttuuritoimi (Valtiovarainministeriö, 2009). Kuntakonser- nien talouden suunnittelukehikossa (Valtiovarainministeriö, 2021) oleviin peruspalve- lujen valtionosuuksien (Kuntaliitto.fi, 2021) kuntakohtaiseen (pl. Ahvenanmaan kun- nat) laskentaan vaikuttavat asukasmäärät, ikärakenne ja erilaiset kertoimet jotka ovat seuraavat (Finlex.fi, 2014):
• Sairastavuuskerroin. Sairastavuuskertoimen kohdalla verrataan kunnan 16–54 vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien lukumäärää suhteessa koko Suo- men keskiarvoon. Kun suhde on sama, niin kerroin on yksi. Jos keskiarvo suu- rempi kuin Suomen, kerroin nousee ja päinvastoin. Kunnalle voidaan laskea sairastavuudesta johtuvat kustannukset kertomalla sairastavuuden perushinta (terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon kustannukset) kunnan asukasluvulla ja sairastavuuskertoimella.
• Työttömyyskerroin. Työttömyyskerroin määräytyy kunnan työttömien mää- rällä, joka jaetaan koko maan vastaavalla osuudella. Pohjatietoina käytetään Työ- ja elinkeinoministeriön työvälitystilastoa. Työttömyyden laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla työttömyyden perushinta kunnan asukasmää- rällä ja työttömyyskertoimella.
• Vieraskielisyyskerroin. Vieraskielisyyskerroin muodostuu vieraskielisten osuudesta kunnan asukasmäärästä, josta vähennetään koko maan pienimmän arvon omaavan kunnan vastaava osuus. Pohjana käytetään
29
väestötietojärjestelmän tietoja. Kunnan laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla vieraskielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja vieraskieli- syyskertoimella.
• Asukastiheyskerroin. Asukastiheyskerroin saadaan jakamalla koko maan asu- kastiheyden keskiarvo kunnan asukastiheydellä. Tiedot saadaan väestötietojär- jestelmästä. Asukastiheyteen liittyvät kunnan laskennalliset kustannukset saa- daan kertomalla asukastiheyden perushinta asukasluvulla ja asukastiheysker- toimella. Huomioitavaa on, että kerroin voi olla enintään 20.
• Koulutustaustakerroin. Koulutustaustakerroin muodostuu ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa (korkeakoulu, yliopisto jne.) olevien 30–54 vuotiaiden asuk- kaiden osuudesta kunnassa, josta vähennetään koko maan pienin vastaava osuus. Tiedot saadaan Tilastokeskuksen koulutustilastosta ilman koulutusta olevien lukumääristä. Kuntakohtaiset kustannukset saadaan kertomalla koulu- tustaustakertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja koulutuskertoimella.
Kertoimien tarkoituksena on suhteuttaa kunnan eri osa-alueet koko maan vastaaviin tilastollisten vääristymien välttämiseksi. Näiden kuvattujen kertoimien lisäksi on har- vemmin käytetty kaksikielisyys- ja saaristoisuuskertoimia, jotka noudattavat perusteil- taan samankaltaista määrittely ja laskentaprosessia
Jos kunnan taseessa on alijäämää, niin se tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöstä seuraavan vuoden alusta lukien (Kuntalaki, 110 §). Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettely eli kriisikuntamenettely käynnistetään, jos kuntakonsernin taseessa alijäämää on vähintään 1 000 € per asukas ja edellisessä tilinpäätöksessä alijäämää on ollut vähintään 500 € per asukas (Kunta- laki, 118 §). ”Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan (emoyhteisö) sekä yhden tai use- amman oikeudellisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä” (Tilastokeskus, 2021b). Kun- takonsernin taseen alijäämätarkastelulle vaihtoehtoisena erillinen arviointiryhmä las- kee kuntakonsernitasolla neljän kriteerin mukaiset raja-arvot kahtena peräkkäisenä vuotena (kuten 2017 ja 2018) (Finlex.fi, 2015). Kriteeristöä on muutettu 2019, ja
30
muuttunutta kriteeristöä sovelletaan vuonna 2022 vuoden 2020 ja 2021 kuntakonser- nitietoihin (Finlex.fi, 2019).
4.5 Kuntaliiton tuottavuusvertailupalvelu
Kuntaliitto tarjoaa maksullisen tuottavuusvertailu.kuntaliitto.fi-palvelun, jossa voi tal- lentaa esimerkiksi hoivapalvelujen (kotihoito, palveluasuminen, perhepäivähoito, päi- väkotihoito, terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoito ja vanhainkotihoito) suoritetiedot, panostiedot ja laatutiedot. Suoritetiedot ovat lukumäärätietoja (kuten hoitopäivät), panostiedot ovat kustannuksia (kuten bruttokustannukset, käyttömenot ja palveluseteleiden yhteisarvo) ja laatutietoja ovat työntekijöiden lyhyet sairauspoissa- olot ja mahdollisesti asiakastyytyväisyys. (Kuntaliitto, 2020, 2017)
4.6 TEAviisari
Terveydenedistämisaktiivisuuden vertailutietojärjestelmä (TEAviisari, 2021) kuvaa kuntien eri toimialojen (ammatillinen koulutus, kulttuuri, kuntajohto, liikunta, lukio- koulutus, perusopetus ja perusterveydenhuolto) toimintaa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011). TEAviisarin näyttää toimialoittain kolmen Sotkanet.fi-indikaattorin ar- von ja niistä KUVA-mittariston indikaattoreita toimialoittain ovat seuraavat: kunta- johto (ID 189, ID 286 ja ID 3219), perusopetus (ID 288 ja ID 1514), liikunta (ID 3905) ja perusterveydenhuolto (ID 288, ID 289 ja ID 3906).
Kuntajohto:
• Nuorisotyöttömät, % 18–24 vuotiaasta työvoimasta (ind. 189)
• Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppi- laista (ind. 286)
• Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väes- töstä (ind. 3219)
31 Perusopetus:
• Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (ind. 288)
• Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (ind.
1514)
Perusterveydenhuolto:
• Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (ind. 288)
• Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (ind. 289)
• Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista (ind. 3906)
4.7 Tilastokeskuksen kuntien taloustiedot
Nykyinen Tilastokeskus perustettiin vuonna 1971 ja on tietoaineistoihin ja niihin liit- tyvän asiantuntemuksen erikoistunut viranomainen, joka toimii sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sen pääasiallinen tavoite on tuottaa luotettavia ja ajankohtai- sia tilastotietoja ja -palveluja valtiolle, niitä tarvitseville organisaatioille, ja nykyisin myös yksityisille toimijoille avointen tilastojen muodossa. Myös tilastomenetelmien kehitys ja tilastotiedon hyödyntämisen edistäminen luetellaan tavoitteiksi. Tilastokes- kus tuottaa noin 150 tilastoa, jotka jaetaan 26 osa-alueeseen. Näiden pohjalta tuotetaan vuosittain noin 560 julkaisua ja parisen tuhatta avointa tilastoa yksityisten tarkastelta- viksi ja hyödynnettäviksi.
Tämän työn kontekstissa hyödynnettiin kuntien ja kuntayhtymien raportoimia talous- tietoja ja niistä löytyviä taloudellisia tunnuslukuja (Tilastokeskus, 2021c). Tärkeim- pänä sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset (euroa/asukas), jotka muo- dostuvat kahdeksastatoista kuntien nettokäyttökustannuksia mittaavasta indikaatto- rista (Liite V).
