”Kansainvälisesti erilaisia potilaan terveyttä ja toimintakykyä mittaavia työkaluja käy-tetään jo laajasti, esimerkiksi Philips VitalHealthin QuestLink on osa hoitoprosessia useissa sairaaloissa, mm. Martini-Klinikissä Saksassa ja Mayo Clinicissä Yhdysval-loissa. Työkalu hyödyntää kansainvälisiä ICHOM-mittaristoja, joilla pyritään kansain-väliseen yhdenmukaisuuteen ja tulosten vertailukelpoisuuteen. Potilaan raportoimat vaikuttavuusmittarit jaetaan yleensä kahteen osa-alueeseen: Patient Reported Outcome Measures (PROM), joilla mitataan potilaan toimintakykyä, ja Patient Reported Expe-rience Measures (PREM), joilla taas mitataan potilaan asiakaskokemusta.” (Nordic Health Group, 2019)
14
”Asiakkaiden palveluiden ja tuen tarpeesta saadaan tietoa esimerkiksi toimintakyky-mittareista. Niistä FCG:n hallinnoimia ovat: toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointi-menetelmä FIM®, ikäihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiarviointi-menetelmä RAVA®, mielenterveysasiakkaiden toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointimene-telmä TUVA® ja hoitoisuusluokitusjärjesarviointimene-telmä RAFAELA®”. (fcg.fi, 2021a) FCG on ilmoittanut, että sillä on tarkoitus yhdistää näiden palvelujen tiedon tallentaminen, käsittely ja operatiivinen raportointi yhdeksi kokonaisuudeksi AIRA (asiakaslähtöiset informaatioratkaistu) tietopalveluratkaisuksi. Edellä kuvattujen sovellusten käytännön toimintaan ei oletettavasti ole tulossa muutoksia tästä johtuen.
3.2.1 ICHOM
THL mainitsee sivullaan ICHOM-mittaristot, mutta ei anna erillisiä käyttösuosituksia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021). International Consortium for Health Outco-mes Measurement (ICHOM) on koonnut tietyille sairaus- tai asiakasryhmälle mittaris-ton (data category), joista kerrotaan seuraavat asiat (ICHOM, 2021):
• CATEGORY (e.g., demographics). Käytetään muuttujien ryhmittelyssä. Esi-merkkeinä ikä, sukupuoli, lähtökohtaiset muuttujat (tupakointi, alkoholi ym.), lähtökohtaiset terveydentilaan vaikuttavat muuttujat, potilaan raportit terveyden-tilastaan ja hoitokohtaiset muuttujat. Käytetyt kategoriat riippuvat täysin setin käyttökohteesta ja käytetyistä muuttujista.
• Variable ID. Muuttujan ID. Käytetään datan lajittelussa, muokkaamisessa ja hyö-dyntämisessä.
• ITEM. Data-alkio
• DEFINITION. Sanallinen määrittely muuttujasta.
• SUPPORTING DEFINITION. Mahdollisia tarkennuksia määrittelyyn, mikäli epäselvyyksiä tai virheen tekemisen mahdollisuus.
• INCLUSION CRITERIA. Sisällyttämisehdot potilaille/kohdehenkilöille. Tämä liittyy myös vastausvaihtoehtoihin.
15
• TIMING. Ajankohdat. Lähtökohtaiset, vuosittaiset, tai tarkemmin määritellyt ai-kajakso siitä, miten usein dataa kerätään.
• REPORTING SOURCE. Raporttien lähde. Hallinnollinen, kliininen, kliinikot tai potilaan raportit.
• TYPE. Datan tyyppi. Päivämäärät, (yksittäiset) vastaukset, numeeriset, vapaa teksti ym.
• RESPONSE OPTIONS. Vastausvaihtoehdot riippuen muuttujaan liittyvistä kysy-myksistä. Voivat olla yksinkertaisia binäärisiä 0/1-vaihtoehtoja tai oireiden ku-vaamista 0–5 tai 0–10 skaalalla. Liittyvät usein myös data käsittelyyn.
• PRIORITY LEVEL (essential, nice to have, or not essential). Mahdollinen muut-tujan prioriteetti. Välttämätön, hyvä olla, tai ei tärkeä.
• RATIONALE FOR INCLUSION. Mahdolliset perustelut sisällyttämiselle.
• REFERENCE. Mahdolliset referenssit.
• ADDITIONAL NOTES. Mahdolliset lisämerkinnät. Tarkentavat yleensä käyt-töön liittyviä oikeuksia, suosituksia ja rajoituksia.
ICHOM:lta löytyy tällä hetkellä standardimittaristosetit 28:lle eri sairaudelle ja tervey-dentilalle (Taulukko 3).
Taulukko 3 ICHOM mittaristosetit
Oireen/sairaus setti Referenssidokumentti
(RG) saatavilla Tietohakemisto (DD) saatavilla
Kammiovärinä x
Diabetes x x
Lasten kasvohalvaukset x
Synnynnäiset yläraajojen häiriöt x
Niveltulehdus x x
Verenpainetaudit matala- ja keskituloisissa maissa x x
Krooniset maksasairaudet x
Raskaus ja synnytys x x
Vatsatauti
Rakon yliaktiivisuus x x
Paksu- peräsuolen syöpä x x
Rintasyöpä x x
Sydämen vajaatoiminta x x
Ikääntyneiden hyvinvointi x x
Kasvojen kehityshäiriöt x x
Dementia x x
Sepelvaltimotauti x x
16
Paikallinen eturauhasen syöpä x x
Alaselän kivut x x
Harmaakaihi x x
Parkinsonin tauti x x
Masennus ja ahdistus x x
Levinnyt eturauhasen syöpä x x
Huulen halkeama ja makuaisti x x
Keuhkosyöpä x x
Lonkan ja polven nivelrikot x x
Sydänkohtaus x x
Verkkokalvon rappeuma x x
Kaikille seteille ei ole vielä saatavilla Excel-muodossa olevia tietohakemistoja, jotka sisältävät mittaukselle oleelliset muuttujat, miten ne koodataan ja mitä informaatiota on kerättävä, jotta tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä. Kaikille nykyisille seteille on kuitenkin saatavilla referenssidokumentti, jossa listataan kohderyhmät, hoitokei-noja ja poisluettuja terveydentiloja. Lisäksi niissä on yksityiskohtaiset tekniset ku-vaukset kaikista käytettävistä muuttujista ja tietolähteistä, joista muuttujien data on hankittu kyseisen setin kohdalla. Myös käyttöönotolle esitetään suuntaa-antavia ke-hikkoja. Sekaannusten välttämiseksi on hyvä huomioida, että referenssidokumentit ja tietohakemistot risteävät jonkin verran tapauskohtaisesti. Tietohakemistot listaavat usein myös suositellut tietolähteet, tarkemmat kuvaukset kysymyksistä ja aikajanan tiedon keräämisestä.
3.2.2 FIM
FIM®-mittaristo (fcg.fi, 2021b) toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin. Sillä mita-taan vajaakuntoisen aikuisen toimintakykyä, avuntarvetta ja niiden muutoksia. Tarkoi-tuksena on seurata kuntoutumista ja tukea arkielämän ongelmissa. Mittari itsessään arvioi 18 päivittäistä perustoimintaa, ja se koostuu tavanomaisista havainnoinnista, haastatteluista tai vastaavista menetelmistä. Kysymykset jakautuvat fyysisiin ja kog-nitiivisiin, painotuksena fyysinen kunto. Arvioinnit painottavat henkilön avuntarvetta ja arjesta selviämistä itsenäisesti. Tulokset kirjataan RehabFIM-sovellukseen, jossa voidaan tarkastella potilaan kuntoutumisprosessia.
17
Kuva 2 Esimerkki RehabFIM:n raportista
FIM®-mittaristo on alun perin UDSMR:n lisensoima kansainvälinen versio Ameri-kassa jo useamman vuosikymmenen ajan käytössä olevasta mittaristosta (UDSMR, 2021). Suomessa sitä on hyödynnetty jossain määrin jo 90-luvulta lähtien. Se myös linkittyy luonnollisesti kansainväliseen ICF-luokittelujärjestelmään. ICF-luokittelun rakenteiden ja koodauksen osalta (Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, 2021b, 2021c, 2021d). ICF on osa WHO:n luokitusperhettä (World Health Organization, 2018).
3.2.3 RAVA
RAVA®-mittari keskittyy vanhusten toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin sopi-van hoitomuodon löytämiseksi (fcg.fi, 2021c). Joko kotona, palveluasunnossa, sopi- van-hainkodiaa tai vuodeosastolla. Mittarista saatava tieto on tarkoitus käyttää perustana henkilökohtaiselle hoito- palvelusuunnitelmalle. Mittaristo keskittyy väline- ja perus-toimintojen arviointiin ja koostuu seuraavista kohdista (Hynninen 2017):
• Näkö
18
• Kuulo
• Puhuminen
• Liikkuminen sisätiloissa
• Virtsaaminen
• Ulostaminen
• Ruokaileminen
• Lääkehoidon toteutuminen
• Pukeutuminen
• Peseytyminen
• Muisti ja orientaatio
• Mieliala ja käyttäytyminen
Kysymyksien saaduista vastauksista lasketaan RAVA-arvo ja RAVA-luokka, joka ku-vaa asiakkaan toimintakykyä ja avuntarvetta. Arvioinnin tukena voidaan käyttää myös Mini Mental State Examination (MMSE) -testiä ja myöhäisiän depressioseula GDS – 15 mittaria, joilla mitataan muistitoimintoja ja masentuneisuutta. Itse arviointien te-koon käytetään RAVATAR-sovelluksella, joka toimii arviointien valtakunnallisena tietokantana. Raportit saadaan asiakas, yksikkö- ja organisaatiotasolla.
Toimintayksiköiden tasolla RAVA®-mittarin olisi tarkoitus toimia vertailuvälineen ja auttaa resurssitarpeiden ja kustannuksien hahmottamisessa. Kunnan ja valtakunnan ta-solla RAVA®:n tuottamaa tietoa voidaan käyttää omaishoidon tuen määrittämisessä sekä palveluiden ja palvelurakenteen arvioinnissa ja kehittämissä. Mittarin on alun pe-rin kehittäneet Tapio Rajala ja Eero Vaissi. Lisenssi on tällä hetkellä laajassa käytössä eri kunnissa ja palveluntuottajilla.
3.2.4 TUVA
TUVA®-mittarin erikoistumisala on mielenterveyspotilaiden toimintakyvyn ja avun-tarpeen arviointi (fcg.fi, 2021d). Arvioinnin tekevät ensisijaisesti sote-ammattilaiset, mutta asiakkaalla on mahdollisuus myös itsearviointiin. Arvioinnin osa-alueet ovat:
19
• Itsestä huolehtiminen
• Kotielämään, asioimiseen ja vapaa-aikaan liittyvät toiminnat
• Sosiaaliset suhteet ja taidot
• Kognitiiviset taidot
• Psykososiaaliset taidot
Toimintakyvyn ja avuntarpeen kriteerejä on yhteensä 25 ja psykiatrisia oireita 15.
Näillä muodostetaan kokonaiskuva asiakkaan avuntarpeesta sekä toimintakyvystä ja sen muutoksista. Ammattilaisten tekemät arviot tallennetaan valtakunnalliseen TU-VATAR-sovelluksen tietokantaan. Sen tuottamien yksilö- organisaatiotason valmisra-porttien on myös tarkoitus antaa selkeä kuva asiakkaiden palveluntarpeesta, sekä aut-taa organisaation asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisessä ja vaikuttavuuksien arvi-oinnissa. Mittarin kehittäjinä on toiminut yhteistyössä Mainio Vire Oy, Kuntamaisema Oy ja FCG Oy.
3.2.5 RAFAELA
RAFAELA® on alun perin vuonna 1990 Suomessa kehitetty hoitoisuusluokitusjärjes-telmä joka tuottaa tietoa potilaan toteutuneesta hoidosta sekä tukee hoitotyön resurs-sointia (fcg.fi, 2021e). Tarkoituksena suhteuttaa yksikön tekemä työ hoitohenkilöstön määrään ja täten kohdentaa työpanosta hoidon tarpeisiin. Pyrkimyksenä on löytää op-timaalinen resurssointi optimaalisen kuormituksen sekä hoitoisuuden ja hoitajien suh-teen tunnusluvuilla. Myös hoitajien panosta halutaan korostaa heidän itsestään ja työs-tään tekemillä arvioilla. Nykyisin RAFAELA® koostuu useista mittareista, jotka riip-puvat asiakkaan tarpeista. Pohjalla kuitenkin toimii Oulussa kehitetty OPCq-mittari (Oulu Patient Classification), erinäiset standardoidut mittarit kuten HOIq, PERIHOIq, SÄDEHOIq, POLIHOIq ja sekä PAONCIL (Professional Assessment Of Optimal Nursing Care Intensity Level). OPC-mittari pohjautuu alun perin kanadalaiseen HSSG-hoitoisuusluokitusjärjestelmään.
20