Nykyinen Tilastokeskus perustettiin vuonna 1971 ja on tietoaineistoihin ja niihin liit-tyvän asiantuntemuksen erikoistunut viranomainen, joka toimii sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sen pääasiallinen tavoite on tuottaa luotettavia ja ajankohtai-sia tilastotietoja ja -palveluja valtiolle, niitä tarvitseville organisaatioille, ja nykyisin myös yksityisille toimijoille avointen tilastojen muodossa. Myös tilastomenetelmien kehitys ja tilastotiedon hyödyntämisen edistäminen luetellaan tavoitteiksi. Tilastokes-kus tuottaa noin 150 tilastoa, jotka jaetaan 26 osa-alueeseen. Näiden pohjalta tuotetaan vuosittain noin 560 julkaisua ja parisen tuhatta avointa tilastoa yksityisten tarkastelta-viksi ja hyödynnettätarkastelta-viksi.
Tämän työn kontekstissa hyödynnettiin kuntien ja kuntayhtymien raportoimia talous-tietoja ja niistä löytyviä taloudellisia tunnuslukuja (Tilastokeskus, 2021c). Tärkeim-pänä sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset (euroa/asukas), jotka muo-dostuvat kahdeksastatoista kuntien nettokäyttökustannuksia mittaavasta indikaatto-rista (Liite V).
32
5 Näkemyksiä kuntien sote-kustannuksista
Käytännön esimerkin tapauksessa päädyttiin tutkimaan kuntien vuosittaisia sote-kus-tannuksia Power BI:n (Microsoft, 2021a) näkemysten ja tilastollisten työkalujen, ku-ten tärkeimpien vaikuttajien avulla (Microsoft, 2021b). Tavoitteena löytää selkeitä joukkoja, kun vertaillaan indikaattoreita, kuntia ja niiden nettokäyttökustannuksia.
Kuntien sote-nettokäyttökustannukset muodostuvat kahdeksastatoista (18) indikaatto-rista, jotka kuvaavat kustannuksia euroa / asukas muodossa. Kaikki Sotkanet:stä saa-tavat kustannusindikaattorit sekä mainitut nettokäyttökustannuksia kuvaavat indikaat-torit voi nähdä liitteenä olevasta taulukosta (Liite V). Nettokäyttökustannusten indi-kaattorit muodostavat myös Tilastokeskukselta saatavan kuntakohtaisen sote-netto-käyttökustannus tunnusluvun (Tilastokeskus, 2018). Tässä tapauksessa poimittiin vuo-den 2018 nettokäyttökustannustiedot kunnittain Sotkanet palvelusta. Data koostuu kunnista, kuntien id:stä, indikaattorista, indikaattorin id:stä ja indikaattorin arvosta.
Tiedot saa CSV:n tai Excel työkirjan muodossa, jotka voi viedä lähes suoraan Power BI:n hyödynnettäväksi. Lisäyksinä tarvittaessa sarakkeiden luontevat otsikoinnit ja järjestely sekä oikeat tietotyypit sarakkeittain (Kuva 5). Pohjana nettokäyttökustan-nusten näkemyksille käytettiin tietomallia Suomen aluejaoista (alueet ja niiden koo-dit), mikä mahdollisti tietojen suoraviivaisen lisäyksen ja relaatioiden luomisen, sekä tarvittaessa mahdollisen vertailun eri alueiden välillä. Tämän työn tapauksessa kustan-nuksia vertailtiin kuntien tasolla.
Kuva 5 2018 nettokäyttökustannukset kuntien ja indikaattorien mukaan BI:ssa
33
Power BI:n visualisoinneista hyödynnetään osittajia ja taulukoita kuntien ja niiden kustannuksien seulonnassa ja vertailussa (Kuva 6). Myös visualisointien vuorovaiku-tuksen muokkausta hyödynnettiin, jotta esimerkiksi kortti -visualisointeja voidaan käyttää suodatettujen indikaattorien ja kaikkien indikaattorien arvojen väliseen vertai-luun. Tämä auttaa myös segmenttien muodostumisperusteitten hahmottamisessa kuten edellä selviää. Tärkeimpiä vaikuttajia käytetään nostamaan esille indikaattoreiden ja niiden arvojen ”segmenttejä”, kuten tärkeimmät vaikuttajat nämä joukot nimeävät.
Segmentit jaetaan ”nouseviin” ja ”laskeviin” sen mukaan miten ne vaikuttavat netto-käyttökustannuksiin. Tässä tapauksessa vuoden 2018 arvoja analysoidaan ja kuntia sekä indikaattoreita käytetään selitysperusteina. Nämä kaikki ovat tärkeimpiin vaikut-tajiin syötettäviä parametreja. Kuva 7 näkyy nousevien arvojen kolme ylintä segment-tiä ja miten ne määräytyvät indikaattoreiden mukaan.
Kuva 6 Tärkeimmät vaikuttajat ja tietojen suodatukseen käytetyt visualisoinnit
34
Kuva 7 Tärkeimpien vaikuttajien nousevat segmentit, erikoissairaanhoito, ikääntyneiden asumis-palvelut ja perusterveydenhuollon avohoito
Kuten visualisoinnista voi nähdä, nousevat segmentit muodostuvat erikoissairaanhoi-don, ikääntyneiden asumispalvelujen ja perusterveydenhuollon avohoidon nettokäyt-tökustannuksien mukaan. Nousevien kohdalla on hyvä myös huomioida mitä segment-tien lisätiedoissa kerrotaan. Ensimmäisen segmentin kohdalla, joka käsittää erikoissai-raanhoidon, nettokäyttökustannuksien arvot ovat keskimäärin 1130 kertaisia muiden indikaattoreiden arvoihin. Tämä antaa kuvaa siitä miten ison osan Sote-kustannuksista erikoissairaanhoito muodostaa. Ikääntyneiden hoivan tapauksessa kerroin on noin 300 ja perusterveydenhuollon kohdalla noin 250.
Kuva 8 Yksittäisten indikaattorien keskimääräinen vaikutus nettokäyttökustannuksiin
35
Segmenttejä voidaan myös tarkastella erikseen mikä helpottaa niiden arvojen vertailua taulukoituihin kustannuksiin. Kuva 9 esittää nousua/suuria arvoja kuvaavien segment-tien ja indikaattoreiden arvojen suhteen. Nousevien arvojen tapauksessa segmentit muodostuivat siististi ja selkeästi kolmen esitetyn indikaattorin mukaan. Laskevien ar-vojen tapauksessa segmenttien muodostuminen erosi selkeästi nousevista. Suurimpana erona segmentti yksi, joka sisälsi yhteensä yksitoista (11) ”ei indikaattori X” -ehtoa (Kuva 10). Muut neljä laskevaa segmenttiä muodostuivat suun terveydenhuollosta, muusta sosiaali- ja terveystoiminnasta, ikääntyneiden palveluista ja lastensuojelun perhe ja laitoshoidosta. Laskevien segmentti yksi esittää hyvin miten pienen osan sii-hen kuuluvat seitsemän indikaattoria muodostavat menoista verrattuna muihin laske-vien segmenttien indikaattoreihin. Segmentti yksi sisältää myös 38,9 % arvopisteistä mikä on huomioitavan paljon.
Kuva 9 ESH segmentti suhteessa ind. arvoihin
36
Kuva 10 Pienien nettokäyttökustannusten segmentti 1 ja siihen sisältyvät indikaattorit
Toiselle sivulle kopiotiin suodattimet, taulukot ja kortit kahteen kertaan. Vuorovaiku-tuksia muokkaamalla niistä tehtiin kaksi erillistä kokonaisuutta (Kuva 11). Kuvan ta-pauksessa on käytetty esimerkkinä edellä mainitun laskevan segmentin yksi indikaat-toreita. Oikealla puolella nähdään erikseen valittujen indikaattorien vuosittaiset arvot, kun vasemmalla puolella nähdään kokonaiskustannukset. Indikaattorien keskihajonta kuvaa arvojen hajontaa valittujen indikaattorien ja kaikkien kuntien tapauksessa, mistä on apua, kun tarkastellaan yksittäisten tai vain muutaman indikaattorien arvoja. Kun tarkastellaan Äänekoskea, Ympäristöterveydenhuollon osuus segmentti yhden netto-käyttökustannuksista on noin kolmannes (148,6 t € osuus 387,8 t €:sta). Vertailun vuoksi Kuopiossa tämä osuus on 37,6 t osuus 411,5 tuhannesta, ja Helsingissä vain 4,5 t. 400,3 tuhannesta. Tässä tapauksessa kaikkien kuntien kohdalla vain laskevassa seg-mentissä yksi oli useampia indikaattoreiden arvoja, mutta niiden vertailu antaa silti hyvän kuvan siitä, miten kustannukset jakautuvat pienten nettokäyttökustannusten kohdalla. Tuloksia voidaan myös lajitella pienimpien ja suurimpien kustannusten mu-kaan vertailun vuoksi (Kuva 12).
37
Kuva 11 Valittujen indikaattorien keskiarvojen ja hajontojen tarkastelua kunnittain sekä suh-teessa kokonaiskustannuksiin
Kuva 12 Yksittäisen indikaattorin (ikääntyneiden laitoshoidon) kustannukset kunnittain ja suh-teessa muihin laskeviin indikaattoreihin
Tärkeimpiä vaikuttajia testattiin myös kuntien absoluuttisilla nettokäyttökustannuk-silla (vuoden 2018 kustannukset x asukasmäärä). Tätä lukua käytettiin analysoitavana arvona tärkeimmissä vaikuttajissa. Tarkoituksena oli verrata absoluuttisia arvoja eu-roa/asukas ja katsoa vaikuttaisiko tämä segmenttien muodostumiseen. Kuten Kuva 13 ja Kuva 14 näkyy, nettokustannusten tarkasteluun absoluuttiset arvot eivät merkittä-västi vaikuta segmenttien luomisen yhteydessä. Segmentit ovat samat, ilmoitetut arvot
38
vain absoluuttisia. Tämä kuitenkin auttaa korostamaan korkeiden kustannusten mer-kittävää suuruutta verrattuna muihin menoihin. Nousevan segmentin tapauksessa eri-koissairaanhoidon kustannukset (7,06 mrd.) olivat yli neljä miljardia suuremmat kuin ilmoitetut ikääntyneiden ympärivuorokautisten asumispalvelujen (2,72 mrd.) ja perus-terveydenhuollon kustannukset (2,48 mrd.). Myös ero suurien ja pienien menojen vä-lillä on huomattavan suuri palvelujen toiminnallisista eroista huolimatta. Pienien/las-kevien menojen tapauksessa segmentit vastasivat myös per / asukas arvoilla saatuja.
Jos vertaillaan suuria ja pieniä menoja, pienien menojen löydettyjen segmenttien summa on noin 2,5 mrd., mikä on vajaa kolmannes erikoissairaanhoidon nettokäyttö-kustannuksista.
Kuva 13 Absoluuttisten arvojen (menot * väkiluku) nousevat segmentit.
39
Kuva 14 Absoluuttisten arvojen (menot * väkiluku) laskevat segmentit
Jos palataan vielä nousevien ja laskevien segmenttien indikaattoreiden keskiarvoihin ja hajontoihin suhteessa kuntien kustannusten ja kaikkien indikaattoreiden keskiar-voihin (Kuva 15), voidaan myös nähdä miten merkittävän osan kokonaiskuvasta nämä sektorit muodostavat. Nousevien kustannusten segmentin tapauksessa kes-kiarvo on 740 suhteessa kaikkien indikaattorien 210:n. Tämä jatkaa samoilla linjoilla aiempien segmenteistä tehtyjen havaintojen linjalla. Nousevien segmenttien, ja eri-tyisesti erikoissairaanhoidon kustannukset, ovat huomioitavan suuret muihin menoi-hin verrattuna. Myös lähes 500:n positiivinen keskihajonta edelleen tukee tätä.
40
Kuva 15 Nousevien segmenttien indikaattoreiden absoluuttisten arvojen keskiarvot ja hajonnat
Laskevien tapauksessa segmenttien muodostavien indikaattorien määrä vaikuttaa taas keskiarvon ja -hajonnan tulkintaan (Kuva 16). Niiden keskiarvo on vain noin neljännes kaikkien indikaattorien keskiarvosta. Keskihajontakin on varsin maltillinen laskevien indikaattorien määrään ja kaikkien indikaattorien keskiarvoon suhteutettuna. Sekä nousevien että laskevien segmenttien kohdalla on myös hyvä verrata indikaattorien arvojen summia kuntien kokonaiskustannuksiin. Nousevien kohdalla noin 700 000 ja laskevien kohdalla 97 000, suhteessa 1,18 miljoonaan. Tässä kohtaa on myös hyvä muistaa, että menoja kuvaavien indikaattorien arvot ovat tuhansia. Nousevat muodos-tavat täten noin 60 % kokonaismenoista ja laskevat vain noin 8 %.
41
Kuva 16 Laskevien segmenttien indikaattoreiden absoluuttisten arvojen keskiarvot ja hajonnat
Näiden esimerkkivisualisointien perusteella kuntien SOTE-menojen tarkastelu Po-werBI:n kaltaisten data-analytiikkatyökalujen avulla tuottaa vähintäänkin suuntaa an-tavia näkemyksiä. Eniten hyödynnettävää tietoa sisältävien indikaattorien valinta läh-tödataksi on suurimpia haasteita. Tämän työn tapauksessa käytettiin pohjana indikaat-toreita, jotka muodostavat kuntien sote-nettokäyttökustannukset, mikä mahdollisti keskittymisen merkittävimpien vaikuttajien ja segmenttien tarkasteluun. BI:n tarjoa-mat suodatustyökalut helpottivat myös suuresti merkittävien indikaattorien syvälli-sempää tarkastelua suhteessa kokonaismenoihin, sekä niiden vertailua kuntien välillä.
Erikoissairaanhoidon ja ikääntyneiden hoitopalvelujen nouseminen suurimmiksi vai-kuttajiksi menoissa ei ollut loppujen lopuksi suuri yllätys. Pienien menojen tapauk-sessa ikääntyneiden laitoshoidon ristiriita ikääntyneiden asumispalvelujen kanssa ker-too ainakin jossain määrin myös suomalaisten tavasta asua itsekseen mahdollisuuksien mukaan. Lastensuojelun ja päihdepalvelujen pieni osuus menoista voi vaikuttaa hie-man oudolta, etenkin jos huomioidaan suomalaiset stereotypiat. Päihdepalvelujen ta-pauksessa voisi kuitenkin optimisesti todeta suomalaisten juomatapojen muuttuneen viime vuosikymmeninä. Lastensuojelu on kuitenkin suurempi kysymysmerkki ja myös asiakas nosti esille tämän epäsuhdan työn aiemmassa vaiheessa.
42
6 Johtopäätökset
Työ lähti alun perin liikkeelle sosiaali- ja terveydenhuollon menojen tutkimisesta sote-uudistuksen motivoimana, keskittyen kustannusvaikutuksia kuvaaviin indikaattorei-hin. Kustannusvaikutukset olivat keskeinen osa sote-uudistusta palveluntarjoajien toi-minnan suunnittelun näkökulmasta. Mikä on sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetty-jen varokäytetty-jen suhde niistä saatuihin konkreettisiin hyötyihin ja miten tämä vaikuttaa val-tiolta saataviin resursseihin. Varsin nopeasti kävi selväksi, että kustannuksien tarkas-teluun käytettäviä indikaattoreita oli jo käytössä KUVA-mittariston muodossa, mutta erityisesti kustannusvaikutuksiin erikoistuvia indikaattoreita oli vielä hyvin vähän suh-teessa niiden tarpeeseen (kustannusmittareita 84 ja vaikuttavuusmittareita vain 15).
Ymmärrettävästi haasteena on pelkkä kustannusvaikuttavuuden määritelmä. Konk-reettiset ja selkeästi mitattavat hyödyt suhteessa käytettyihin resursseihin. Riippuen mitattavasta palvelusta haasteet ovat moninaiset. Aikaväli, hyötysuhde, konkreettinen hyöty ja sen mittaaminen, alueelliset erot, kaikki nämä tuottavat haasteita. Löydetyt indikaattorit ilmaisivat vaikuttavuuden pääasiassa prosenttiosuuksina, jotka kuvasivat esim. hoidossa käyneitä, palveluita käyttäneitä, erityisestä vaivasta/sairaudesta kärsi-neitä/parantuneita jne. Kustannusten tapauksessa indikaattorit olivat suoraviivaisia palvelukustannuksia euroa/asukas, mikä ymmärrettävästi näkyy kuntien välisessä ver-tailussa. Työssä päätettiin painottua KUVA-indikaattorien kohdalla juuri kustannus- ja vaikuttavuusindikaattoreihin, sekä asiakkaan kanssa sovitusti lastensuojelun indi-kaattoreihin, joita löytyi Sotkanet tietopalvelun kautta 35 kappaletta (Liite III).
Näiden lisäksi etsittiin myös vaihtoehtoisia tapoja mitata kustannusvaikuttavuutta KUVA-mittariston ohella. 15D, 16D ja 17D -elämänlaatumittaristot edustivat tässä ta-pauksessa potilaan henkilökohtaisen hyvinvoinnin arviointia ennen ja jälkeen hoidon.
Helppokäyttöinen ja selkeä mittari, mutta sen laajempi hyödyntäminen kustannusvai-kuttavuuden arvioinnissa kyseenalaista. Toimintakykymittarit ICHOM, FIM, RAVA, TUVA ja RAFAELA painottuivat pitkäaikaissairauksista kärsivien, vajaakuntoisten ja ikääntyneiden hyvinvoinnin mittaamiseen sairauksien/hoidon aikana. ICHOM on kan-sainvälinen mittaristo, jonka THL mainitsee muttei erityisesti suosittele. Se
43
noudattelee pääasiassa kansainvälisiä standardeja. FIM, RAVA, TUVA ja RAFAELA ovat tälläkin hetkellä yleisesti käytettyjä ja FCG:n lisensoimia mittareita. Lisenssimak-sut ja koulutus ovat suurin kysymysmerkki palveluntarjoajan näkökulmasta, mutta ole-tettavasti mittaristot ovat tarkoituksenmukaisia ja hyvin ylläpidettyjä. Viimeisenä epi-sodipotilasryhmitykseen pohjautuva FinDRG -järjestelmä johon kuntaliitolla on oi-keudet. Tämä ainakin osittain helpottaisi sen käyttöönottoa, mikäli palveluntarjoaja haluasi sitä hyödyntää.
Itse aineistojen lähteiksi valittiin yleisesti käytetyt ja helppokäyttöiset Sotkanet ja Tie-toikkuna, molemmat THL:n hallinnoimia. Niiden kautta saatiin kaikkien valittujen in-dikaattorien arvot sote-kustannusten tarkasteluun ja näkemyksien muodostamista var-ten. Lisäksi hyödynnettiin tilastokeskuksen tarjoamia aluekategorioita kustannusdatan selkeään jakamiseen kunnittain, sekä kuntien tilastokeskuksen sivuilta saatavia kun-tien taloustietoja. Sotkanetin ja Tietoikkunan lisäksi tarkasteltiin valtiovarainministe-riön suunnittelukehikkoa, kuntaliiton tuottavuusvertailupalvelua ja TEAviisaria mutta näiden osuus työstä oli vähäisempi.
Vaikka indikaattorit eivät olleet työn tekemishetkellä täysin ajan tasalla, Sotkanet ja Tietoikkuna olivat silti ylivoimaisesti parhaat lähteet indikaattoreiden arvojen hakemi-seen. Käytännön osuudeksi päätyikin tästä syystä nopeasti sote-kustannusten tarkas-telu asiakkaan prioriteettien muututtua. PowerBI:n avulla muodostettujen segmenttien (suurien/pienien menojen indikaattorit) tarkastelussa nousi hyvin selkeästi esiin eri-koissairaanhoidon massiivinen osuus kaikista menoista, ikääntyneiden asumispalvelu-jen ja avohoidon myös näkyessä. Tämä ei ollut suuri yllätys, ottaen huomioon asian-seikat, jotka nousivat esille tutkinnon ohessa tehdyn erikoistyön aikana. Työ oli kui-tenkin luottamuksellinen, joten siihen ei tässä sen enempää viitata. PowerBI oli varsin käytännöllinen työkalu kustannustietojen tarkasteluun, kun hyödynnettiin tilastokes-kuksen taloustietoja ja aluekategorioita vertailujen tekemisessä.
Tässä kohtaa allekirjoittanut haluaa vielä mainita, että työn varsinaisen teon ja viimeis-telyn välissä on noin vuoden tauko, sekä koronan vaikutuksesta että henkilökohtaisista syistä. Kuitenkin näin jälkiviisaasti ajateltuna työssä esiin tulleet indikaattorit ja vas-taavat hyvinvoinnin ja kustannusten mittarit ovat varmasti entistä hyödyllisempiä.
44
Monet sote-palvelut joutuivat siirtymään hyvinkin nopeasti sähköisiksi mikä lisäsi tar-vetta toiminnan arvioinnille sähköisesti.
45
Lähdeluettelo
15D-instrument.net. (2021a). Use of the 15D. Haettu 7.5.2021 osoitteesta http://www.15d-instrument.net/use-of-the-15d/
15D-instrument.net. (2021b). QUALITY OF LIFE QUESTIONNAIRE (15D©). Ha-ettu 7.5.2021 osoitteesta
http://www.15d-instrument.net/site/assets/fi-les/1002/15d_english.pdf
15D-instrument.net. (2021c). QUALITY OF LIFE QUESTIONNAIRE (16D©). Ha-ettu 7.5.2021 osoitteesta
http://www.15d-instrument.net/site/assets/fi-les/1022/16denglish_final.pdf
15D-instrument.net. (2021d). QUALITY OF LIFE QUESTIONNAIRE (17D©). Ha-ettu 7.5.2021 osoitteesta
http://www.15d-instrument.net/site/assets/fi-les/1023/17denglish_final.pdf
EUR-lex. (2018). Regulation (EC) No 1059/2003 of the European Parliament and of the Council of 26 May 2003 on the establishment of a common classification of terri-torial units for statistics (NUTS). Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://eur-lex.eu-
ropa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:02003R1059-20180118&qid=1519136585935
Eurostat. (2021). NUTS - NOMENCLATURE OF TERRITORIAL UNITS FOR STA-TISTICS. Haettu 7.5.2021 osoitteesta
https://ec.europa.eu/euros-tat/web/nuts/background
FCG konsultointi Oy. (2018). Terveydenhuollon potilasluokittelu- ja tuotteistusjär-jestelmä – perusterveydenhuollon avohoitoon ja alueelliseen sekä eri palvelut kokoa-vaan episoditarkasteluun, pDRG® ja EPR. Kuntaliitto.
fcg.fi. (2017). pdrg- ja EPR-ryhmittelijän ajankohtaiset. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://docplayer.fi/111762867-Pdrg-ja-epr-ryhmittelijan-ajankohtaiset.html
fcg.fi. (2018). Asiakasryhmittelyllä ryhtiä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen.
Haettu 7.5.2021 osoitteesta http://docplayer.fi/105282551-Asiakasryhmittelylla-ryh-tia-sosiaali-ja-terveydenhuollon-johtamiseen.html
fcg.fi. (2020). NordDRG–opas 2019. Haettu 7.5.2021 osoitteesta
https://www.fcg.fi/sites/default/files/2020-05/NordDRG-opas%202019.pdf fcg.fi. (2021a). Soteratkaisut - toimintakykymittarit. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.fcg.fi/soteratkaisut/toimintakykymittarit
46
fcg.fi. (2021b). FIM®-MITTARI ARVIOI VAJAAKUNTOISEN AIKUISEN TOIMIN-TAKYKYÄ JA AVUNTARVETTA. Haettu 7.5.2021 osoitteesta
https://www.fcg.fi/fimr-mittari-arvioi-vajaakuntoisen-aikuisen-toimintakykya-ja-avuntarvetta
fcg.fi. (2021c). RAVA®-MITTARI ARVIOI IKÄÄNTYNEEN TOIMINTAKYKYÄ JA AVUNTARVETTA. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.fcg.fi/ravar-mittari-ar-vioi-ikaantyneen-toimintakykya-ja-avuntarvetta-0
fcg.fi. (2021d). TUVA®-MITTARI TUO PAREMPAA PALVELUA MIELENTER-VEYSASIAKKAALLE. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.fcg.fi/tuvar-mittari-tuo-parempaa-palvelua-mielenterveysasiakkaalle
fcg.fi. (2021e). Soteratkaisut - HOITOTYÖ JA RESURSSIT. Haettu 7.5.2021 osoit-teesta https://www.fcg.fi/soteratkaisut/hoitotyo-ja-resurssit
fcg.fi. (2021f). Uusi sote vaatii uuden ohjausjärjestelmän. Haettu 7.5.2021 osoit-teesta https://projektit.fcg.fi/erillishankkeet/findrg/
fcg.fi. (2021g). DDRG TUOTTAA YHTENÄISEN PALVELUTUOTANNON KU-VAUKSEN SUUN TERVEYDENHUOLLOSTA. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.fcg.fi/ddrg-tuottaa-yhtenaisen-palvelutuotannon-kuvauksen-suun-ter-veydenhuollosta
finlex.fi. (2014). Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valti-onosuudesta annetun lain muuttamisesta. Haettu 7.5.2021 osoitteesta
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140038#idp448170928 finlex.fi. (2015). Kuntalaki. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.fin-lex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410
finlex.fi. (2017). Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon erityisvastuualu-eista. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170156 finlex.fi. (2019). Laki kuntalain muuttamisesta. Haettu 7.5.2021 osoitteesta
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190175
Hämäläinen P, Kovasin M, Räikkönen O. (2019). Ehdotukset sote -ohjauksen mitta-reista ja tietopohjan varmentamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:33. ISBN PDF: 978-952-00-4066-6, http://julkaisut.valtioneu-vosto.fi/handle/10024/161493
ICHOM. (2021). International Consortium for Health Outcomes Measurement. Lung Cancer – The Standard Set. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.ichom.org/port-folio/lung-cancer/
47
Ketola E, Wictström S, Huvinen S, Pitkänen V, Seppälä T. (2018). Perusterveyden-huollon asiakkaiden hoitoepisodit ja niiden kustannukset tulevien maakuntien alu-eilla – tuotteistuksen pilotointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ISBN 978-952-343-147-8
Kuntaliitto. (2017). Kuntien Tuottavuusvertailu. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Tulkinta-ja-taytto-oh-jeet_31082017.pdf
Kuntaliitto. (2018). Tuloksellisuus. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.kunta-liitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/tuloksellisuus
Kuntaliitto. (2019). Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit 2019.
Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/me-dia/file/Ervat_Sairaanhoitopiirit2019.pdf
Kuntaliitto. (2020). Kuntien Tuottavuusvertailu. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.kuntaliitto.fi/talous/tuloksellisuus/kuntien-tuottavuusvertailu Kuntaliitto. (2021). Tuotteistus ja potilas- ja asiakasryhmittelyt. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-terveys-asiat/tuotteistus-ja-potilas-ja-asiakasryhmittelyt
Kuntaliitto. (2021). Valtionosuuslaskelmat. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.kuntaliitto.fi/talous/valtionosuudet/valtionosuuslaskelmat Microsoft. (2021a). Power BI -dokumentaatio. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://docs.microsoft.com/fi-fi/power-bi/
Microsoft. (2021b). Create key influencers visualizations. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://docs.microsoft.com/en-us/power-bi/visuals/power-bi-visualization-influencers Nordic Health Group. (2019). Potilaan oma kokemus hoitotuloksesta näkyväksi – Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä kehitetään parempaa hoitoa kuuntelemalla poti-lasta. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://nhg.fi/blog/potilaan-oma-kokemus-hoitotu-loksesta-nakyvaksi-keski-suomen-sairaanhoitopiirissa/
Pitkänen L, Haavisto I, Vähäviita P, Torkki P, Leskelä R-L, Komssi V. Vaikuttavuus SOTE:ssa suoritteista tuloksiin. Nordic Healthcare Group White Paper. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://nhg.fi/wp-content/uploads/2018/11/Vaikuttavuus-sotessa-suoritteista-tuloksiin.pdf
Sosiaali- ja Terveysministeriö. (2019). Ehdotukset sote -ohjauksen mittareista ja tie-topohjan varmentamisesta. Haettu 7.5.2021 osoitteesta http://julkaisut.valtioneu-vosto.fi/handle/10024/161493
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2021). Sairaanhoitopiirit ja erityisvastuualueet. Ha-ettu 7.5.2021 osoitteesta https://stm.fi/sairaanhoitopiirit-erityisvastuualueet
48
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2021a). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut Sosiaali- ja terveysministeriö. (2021b). Hoitoon pääsy (hoitotakuu). Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://stm.fi/hoitotakuu
Sotkanet. (2020). HYTE-kerroin, 0 - 100 (ind. 5340). Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/5340
Sotkanet.fi (2021b). Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index
Sotkanet.fi (2021c). Sotkanet REST API (avoimen datan rajapinta). Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://yhteistyotilat.fi/wiki08/pages/viewpage.action?pageId=27557907 Sotkanet.fi. (2021a). Ikä ja sukupuolivakioidut painotetut päivystyskäynnit / asukas, indeksi (ind. 5053). Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/meta-data/indicators/5053
TEAviisari. (2021). TEAviisari. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://teaviisari.fi/teavii-sari/fi/index
Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos. (2011). TEAviisari 2010 – Perusterveydenhuol-lon menetelmäraportti. Haettu 7.5.2021 osoitteesta
http://www.jul- kari.fi/bitstream/handle/10024/80327/2cf90252-e2c4-4266-b34d-b2853e0dd3dc.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos. (2020a). HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMINEN – Prosessi-indikaattorit. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointi- johtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/hyte-kerroin-kannustin-kunnille/pro-sessi-indikaattorit
Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos. (2020b). HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMINEN – Tulosindikaattorit. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointi- johtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/hyte-kerroin-kannustin-kunnille/tulo-sindikaattorit
Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos. (2020c). SOTE-UUDISTUS – Tietoikkuna. Ha-ettu 7.5.2021 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/sote-arviointi-ja-tieto-pohja/tietopohja/kuva-mittaristo/tietoikkuna
Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos. (2021a). TOIMINTAKYKY – Arvioinnin perus-teita. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/toimintakyvyn-arviointi/arvioinnin-perusteita
Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos. (2021b). TOIMINTAKYKY – ICF-luokitus. Ha-ettu 7.5.2021 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus
49
Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos. (2021c). TOIMINTAKYKY – ICF-luokituksen koodit ja tarkenteet. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-koodit-ja-tarkenteet
Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos. (2021d). TOIMINTAKYKY – ICF-ydinlistat ja tarkistuslista. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luoki-tus/icf-ydinlistat-ja-tarkistuslista
Tietoikkuna.fi. (2021). DATA WINDOW TRIAL VERSION 0.1.4. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://proto.thl.fi/tietoikkuna/fi/#/chart?dimensionId=8&previous-View=chart
Tilastokeskus. (2018). Tilastokeskuksen maksuttomat tilastotietokannat – Kuntien tunnuslukuja 2018. Haettu 7.5.2021 osoitteesta
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_talous_ja_toiminta/Kuntien_ta-lous_ja_toiminta__Kunnat__9._Tunnusluvut/008_kta_19_2018.px/
Tilastokeskus. (2020a). Kunnat 2020. Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.stat.fi/fi/luokitukset/kunta/kunta_1_20200101/
Tilastokeskus. (2020b). Vuoden 2020 kuntien ja aluehallintovirastojen välinen luoki-tusavain. Haettu 7.5.2021 osoitteesta
https://www.stat.fi/fi/luokituk-set/corrmaps/kunta_1_20200101%23avi_1_20200101/
Tilastokeskus. (2020c). Vuoden 2020 kuntien ja ELY-keskusten välinen luokitus-avain. Haettu 7.5.2021 osoitteesta
https://www.stat.fi/fi/luokituk-set/corrmaps/kunta_1_20200101%23ely_1_20200101/
Tilastokeskus. (2020d). Vuoden 2020 kuntien ja maakuntien välinen luokitusavain.
Haettu 7.5.2021 osoitteesta https://www.stat.fi/fi/luokituk-set/corrmaps/kunta_1_20200101%23maakunta_1_20200101/
Tilastokeskus. (2020e). Vuoden 2020 kuntien ja NUTS 1-3, Suomi hierarkia -luoki-tuksen (virallinen NUTS 2016) välinen luokitusavain. Haettu 7.5.2021 osoitteesta
https://www.stat.fi/fi/luokituk-set/corrmaps/kunta_1_20200101%23nuts_2_20200101/
Tilastokeskus. (2020f). Vuoden 2020 kuntien ja sairaanhoitopiirien välinen luokitus-avain. Haettu 7.5.2021 osoitteesta
Tilastokeskus. (2020f). Vuoden 2020 kuntien ja sairaanhoitopiirien välinen luokitus-avain. Haettu 7.5.2021 osoitteesta