Ulkomaisten yliopistojen opiskelijoiden saama hyöty suomen kielen opinnoista ja CIMOn ohjelmista

(1)

Leena Kärnä

ULKOMAISTEN YLIOPISTOJEN

OPISKELIJOIDEN SAAMA HYÖTY

SUOMEN KIELEN OPINNOISTA

JA CIMON OHJELMISTA

(2)

Raportit ja selvitykset 2017:14 ISBN 978-952-13-6414-3 (pdf) ISSN-L 1798-8918

ISSN 1798-8926 (pdf) Taitto: Grano Oy www.oph.fi

(3)

SISÄLTÖ

1 KYSELYN TAUSTAA 5

1.1 Kyselyn tarkoitus . . . 5

1.2 Vastaajien taustatiedot. . . 5

1.2.1 Yliopisto. . . 5

1.2.2 Tutkinto . . . 6

2 SYYT SUOMEN KIELEN OPISKELUUN 7

2.1 Miksi alun perin valitsi suomen kielen opintoihinsa . . . 7

2.2 Valitsisiko edelleen suomen kielen . . . 8

2.2.1 Valitsisi edelleen suomen opintoihinsa . . . 8

2.2.2 Ei valitsisi enää suomea opintoihinsa . . . .10

3 HYÖTY SUOMEN KIELEN OPINNOISTA 11

3.1 Opintojen hyödyntäminen tämänhetkisessä työssä. . . . 11

3.2 Opintojen hyödyntäminen aiemmassa työssä . . . .14

3.3 Muu opinnoista saatu hyöty . . . .16

4 CIMON OHJELMIIN OSALLISTUMINEN 19

4.1 Millaista hyötyä CIMOn ohjelmista oli . . . .21

4.2 Miksi ei osallistunut CIMOn ohjelmiin . . . .22

4.3 Muihin ohjelmiin osallistuminen . . . .24

5 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 25

5.1 Mitä haluaisi muuttaa CIMOn ohjelmissa . . . .25

5.2 Millaisia ohjelmia tai muuta tukea suomen kielen opiskelijat tarvitsisivat . . . .26

5.3 Millaista toimintaa toivoisi suomen kielen alumneille . . . .28

5.3.1 Millaista toimintaa . . . .28

5.3.2 Kuka voisi järjestää toimintaa . . . .29

6 LOPUKSI 31

6.1 Toivomuksia CIMOlle/OPH:lle . . . .31

6.2 Toivomuksia kotiyliopistoille . . . .32

6.3 Toivomuksia suomalaisille yliopistoille . . . .32

6.4 Toivomuksia Suomen edustustoille ja kulttuuri-instituuteille . . . .32

6.5 Toivomuksia opiskelijoille/alumneille itselleen . . . .33

(4)

(5)

1 KYSELYN TAUSTAA

1 1 Kyselyn tarkoitus

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO¹ järjesti kyselyn ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin alumneille ajalla 27.9.–30.10.2016. Suomen kieltä ja kulttuuria opetetaan vajaassa 90 yliopistossa lähes 30 maassa. Opiskelijoita on tällä hetkellä yhteensä yli 3000.

Kyselyllä haluttiin selvittää, 1) miten ulkomaisissa yliopistoissa suomen kieltä opiskelleet ovat työllistyneet, 2) miten he ovat muuten voineet hyödyntää suomen kielen taitoaan tai Suo- men-tuntemustaan, 3) miten CIMOn ohjelmat ovat hyödyttäneet suomen kielen opiskelijoita ja 4) miten ohjelmia voisi jatkossa kehittää vastaamaan paremmin opiskelijoiden tarpeita.

Kyselyn kohderyhmäksi määriteltiin henkilöt, jotka ovat opiskelleet suomen kieltä Suomen ulkopuolisessa yliopistossa (joko oppiaineena tai erillisenä kurssina) ja jotka ovat suorittaneet vähintään BA-tutkinnon mistä tahansa aineesta. Vastaajien kirjo saattoi siis vaihdella suomen kielen alkeiskurssin käyneestä suomen kielestä tohtorin tutkinnon suorittaneeseen. Kysely tehtiin kaksikielisenä, joten vastaaminen oli mahdollista sekä suomeksi että englanniksi.

Kyselystä tiedotettiin CIMOn ylläpitämien opettajien ja alumnien sähköpostilistojen sekä CIMOn Facebook-sivun Suomea maailmalla kautta. Opettajia pyydettiin lähettämään kyselyä eteenpäin omilta laitoksiltaan valmistuneille, sikäli kuin se oli mahdollista. Myös CIMOsta lähetettiin sähköposteja suoraan n. 90 alumnille, joiden sähköpostiosoitteet saatiin yliopistoista.

1 2 Vastaajien taustatiedot

1 2 1 Yliopisto

Kyselyyn vastasi yhteensä 165 henkilöä, joista 115 vastasi suomeksi ja 50 englanniksi. Vas- taajat saivat valita, vastasivatko he omalla nimellään vai nimettöminä.

Vastaajat olivat aloittaneet opintonsa yhteensä 50 eri yliopistossa 24 eri maassa Suomen ulkopuolella. Kaikkein yleisin opiskelumaa oli Saksa: 29 vastaajaa oli aloittanut suomen opintonsa saksalaisessa yliopistossa. Järjestyksessä seuraavat neljä maata olivat Tšekki (28 aloittanutta), Venäjä (19 aloittanutta), Kiina (14 aloittanutta) ja Unkari (10 aloittanutta).

Nämä luvut eivät ole aivan yhtäläiset eri maiden opiskelijatilastojen kanssa. Yliopistoilta saa- tujen, lukuvuotta 2014–2015 koskevien toimintakertomusten perusteella eniten opiskelijoita on Saksassa, Venäjällä, Ruotsissa, Unkarissa ja Ranskassa, tässä suuruusjärjestyksessä.

Tilastoihin on laskettu mukaan myös pelkkien kielikurssien opiskelijat. Tšekki oli opiskeli- jatilastoissa vasta 15. ja Kiina 21. sijalla, joten näiden maiden alumnit olivat keskimääräistä ahkerampia vastaajia – tai helpoiten tavoitettavissa.

(6)

6 ULKOMAISTEN YLIOPISTOJEN OPISKELIJOIDEN SAAMA HYÖTY SUOMEN KIELEN OPINNOISTA JA CIMON OHJELMISTA

1 2 2 Tutkinto

Vastaajista peräti 65 prosentilla (108 vastaajaa) suomen kieli oli tutkinnon pääaine, 16 prosentilla (26 vastaajaa) sivuaine, 10 prosentilla (16 vastaajaa) muu osa tutkintoa ja 9 prosentilla (15 vastaajaa) ei lainkaan osa tutkintoa.

Kuvio 1: Suomen kielen asema vastaajien tutkinnossa (vastaajien lukumäärä)

Kuvio 2: Vastaajien suorittamat tutkinnot (vastaajien lukumäärä, samalla vastaajalla voi olla useita tutkintoja)

Kuvio 3: Miksi valitsi suomen kielen opintoihinsa (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita syitä) 0

20 40 60 80 100 120

KUVIO 1 SUOMEN KIELEN ASEMA VASTAAJIEN TUTKINNOSSA

(vastaajien lukumäärä)

Tämä ei täysin vastaa yliopistojen todellista tilannetta, sillä kaikista suomen kielen opiskelijoista selvästi pienemmällä osalla on suomi pääaineena, 2014–2015 toimintakertomusten perusteella n. 32 %:lla. Sivuaineena sitä opiskellaan enemmän kuin tässä kyselyssä (em.

toimintakertomuksissa n. 28 %), samoin erillisenä kielikurssina (n. 23 %). Luultavasti pääaineopiskelijat pitävät aktiivisemmin yhteyttä entiseen yliopistoonsa ja kuuluvat todennä- köisemmin CIMOn/OPH:n alumnisähköpostilistalle kuin erillisiä kursseja suorittaneet, joten tieto kyselystä on saavuttanut heidät parhaiten.

Vastaajista 70 % (115 henkilöä) oli suorittanut BA-tutkinnon ja 54 % (89 henkilöä) MA-tutkinnon. Tohtorin tutkinto oli 7 prosentilla (11 henkilöllä). Sitä ei kysytty, missä aineessa tutkinto oli suoritettu. Valtaosa vastaajista oli suorittanut tutkinnon 2013–2016, mikä kertoo siitä, että äskettäin valmistuneet alumnit ovat helpoiten tavoitettavissa. Muita tutkintoja (9 %, 15 vastaajaa) oli esim. luonnontieteiden, kasvatustieteiden, oikeustieteen ja arkkitehtuurin alalta.

0 20 40 60 80 100 120

KUVIO 2 VASTAAJIEN SUORITTAMAT TUTKINNOT

(vastaajien lukumäärä, samalla vastaajalla voi olla useita tutkintoja)

(7)

2 SYYT SUOMEN KIELEN OPISKELUUN

2 1 Miksi alun perin valitsi suomen kielen opintoihinsa

Vastaajilta kysyttiin, miksi he alun perin valitsivat suomen kielen opintoihinsa. Ilmeisesti opiskelijat ovat joutuneet selittelemään suomen kielen valintaansa kyllästymiseen asti, sillä eräs vastaaja totesi:

”Inhoan tätä kysymystä. Täytyy muistuttaa, että suomen kielen opiskelu ei ole rikos.”

Kuvio 3: Miksi valitsi suomen kielen opintoihinsa (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita syitä) 0

20 40 60 80 100 120

KUVIO 3 MIKSI VALITSI SUOMEN KIELEN OPINTOIHINSA

(vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita syitä)

KIINNOSTUS KIELTÄ KOHTAAN

Selvästi suurimman ryhmän muodostivat kieleen liittyvät syyt, niihin viittasi jopa 100 vastaajaa (60 %). Osa oli jo ennestään kiinnostunut suomen kielestä, osa kielistä ylipäänsä. Moni halusi oppia vähän erilaisen ja harvinaisemman kielen. Suomen kieltä pidettiin vaikeana ja haastavana mutta myös kauniina. Mainittiinpa kimmokkeena myös Tolkienin saamat vaikut- teet suomen kielestä.

”Olin oppinut jo monta kieltä. Valitsin kielen jonka maine on että se on oikein vaikea.”

KIINNOSTUS SUOMEA KOHTAAN

Tärkeänä syynä (45 vastaajaa) oli myös kiinnostus Suomea, sen historiaa ja kansaa kohtaan.

Muutama oli yleisemmin kiinnostunut Pohjoismaista, muutamalla kiinnostuksen perusteena oli se, että Suomi on naapurimaa, jota olisi hyvä tuntea paremmin. Myös suomalainen hyvin- vointiyhteiskunta kiinnosti.

“To myself, Finland is an icon representing peace, pure and clean, hightech and well being. I wanted to get to know it better through learning their language.”

(8)

HENKILÖKOHTAISET SYYT

Henkilökohtaiset syyt olivat perusteena 42 vastaajalla. Näitä olivat mm. suomalainen synty- perä ja suomalaiset tuttavat. Osa oli jo lapsena tai nuorena luonut suhteita Suomeen esim.

vaihto-opiskelijana, ystävyyskaupunkiohjelman, lastenleirin tai malli-YK-kokouksen kautta.

Erään kotona oli ollut suomalainen vaihto-oppilas, kun hän oli teini-ikäinen. Muutama oli oppinut suomea lapsena joko koulussa omassa maassaan tai Suomessa tai katsomalla suomalaisia tv-ohjelmia.

KIINNOSTUS KULTTUURIA KOHTAAN

Vastaajista 29:llä kiinnostus Suomen kulttuuria kohtaan oli johtanut kielen opiskelemiseen.

Erikseen mainittiin suomalainen musiikki ja kirjallisuus, erityisesti Kalevala, Tove Janssonin tuotanto ja Tuntematon sotilas.

SATTUMA

Sattumallakin oli kohtalainen osuus valinnoissa (16 vastaajaa). Joissakin maissa yliopisto valitsee opiskelijan puolesta, mitä kieltä tämä alkaa opiskella. Joku oli ensin alkanut opiskella ruotsia ja oli sen myötä kiinnostunut myös suomen opiskelusta.

”Sattumalta, mutta se oli elämäni paras sattuma!”

YLIOPISTON VAIKUTUS

Tietyn yliopiston tai laitoksen hyvä maine sai 13 vastaajaa valitsemaan suomen kielen oppiai- neekseen.

HYÖTY TYÖELÄMÄSSÄ

Vastaajista 12 oli ajatellut hyötyä tulevan työelämän kannalta valitessaan suomen kielen.

2 2 Valitsisiko edelleen suomen kielen

2 2 1 Valitsisi edelleen suomen opintoihinsa

Vastaajista 144 (87 %) valitsisi edelleen suomen kielen opintoihinsa, jos alkaisi nyt opiskella.

Pääaineopiskelijoista näin vastasi 83 % (90 henkilöä), sivuaineopiskelijoista 96 % (25 henki- löä), suomea muuna aineena opiskelleista 100 % (16 henkilöä) ja niistä, joilla suomi ei ollut osa tutkintoa, 87 % (13 henkilöä).

(9)

Kuvio 4: Miksi valitsisi edelleen suomen kielen opintoihinsa (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita syitä)

Kuvio 5: Miksi ei enää valitsisi suomen kieltä osaksi opintojaan (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita syitä)

Kuvio 6: Tämänhetkiset työt, joissa voi hyödyntää suomen kielen taitoa tai Suomen tuntemusta (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita töitä)

100 2030 4050 6070 80

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Vaikea löytää töitä On kiinnostunut

muusta Epäkäytännöllistä Vaikea yhdistää

opintoihin Suomalaiset

osaavat englantia Ei tarvitse enää

0 5 10 15 20 25 30 35 40

KUVIO 4 MIKSI VALITSISI EDELLEEN SUOMEN KIELEN OPINTOIHINSA

KIINNOSTUS SUOMEN KIELTÄ KOHTAAN

Suurin syy edelleen valita suomen kieli opintoihin oli kiinnostus kieltä kohtaan. Näin vastasi yhteensä 67 henkilöä. Heistä 63 pitää edelleen suomen kielestä, ja neljä kertoi olevansa yleensä kielistä kiinnostunut.

KIINNOSTUS SUOMEA KOHTAAN

Toiseksi suurimpana syynä (28 vastausta) oli kiinnostus Suomea ja suomalaisia kohtaan.

Joku totesi pitävänsä suomalaisesta elämäntyylistä, joku Suomen luonnosta, joku taas oli kiinnostunut Suomen historiasta.

SUOMEN TAIDOSTA ON HYÖTYÄ

Vastaajista 24 valitsisi suomen, koska suomen kielen taidosta on heille hyötyä. Heistä suurin osa (16) mainitsi hyödyn työelämässä (esim. työ kääntäjänä, paljon tutkimusmahdollisuuk- sia). Eräs henkilö totesi, että on hyödyllistä puhua suomea, koska sitä ei osata paljon hänen kotimaassaan. Joku oli oppinut sulattamaan jään neuvotteluissa suomalaisten kanssa aloittamalla ensin muutamalla suomenkielisellä lauseella, vaikka neuvottelut käytiinkin englanniksi.

SUOMEN OPISKELU OLI HAUSKAA

Suomen kielen opiskelu oli ollut 15 vastaajan mielestä niin hauska ja hieno kokemus, suo- rastaan seikkailu, että he tekisivät edelleen saman valinnan.

KIINNOSTUS SUOMEN KULTTUURIA KOHTAAN

Kyselyyn osallistuneista 12 on edelleen kiinnostunut Suomen kulttuurista, erikseen mainitaan suomalainen kirjallisuus.

KYKY KOMMUNIKOIDA SUOMEKSI

Vastaajista 11 pitää tärkeänä kykyä kommunikoida suomen kielellä.

(10)

SUOMI ON TÄRKEÄ OSA ELÄMÄÄ

Yhdeksälle vastaajalle suomen kielestä on tullut niin tärkeä osa elämää, etteivät he voisi kuvitella elävänsä ilman sitä.

IHMISENÄ KEHITTYMINEN

Vastaajista 9 opiskelisi suomea sen vuoksi, että opiskelu sai heidät kehittymään ihmisinä. He oppivat ymmärtämään toista kulttuuria sekä tuntemaan itseään ja omaa maataan paremmin.

”Suomen kielen opiskelu ei ole vain kielen opiskelua vaan myös omien rajojen testaa- mista.”

2 2 2 Ei valitsisi enää suomea opintoihinsa

Vastaajista 21 (13 %) ei enää valitsisi suomen kieltä osaksi opintojansa.

100 2030 4050 6070 80

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

0 5 10 15 20 25 30 35 40

KUVIO 5 MIKSI EI ENÄÄ VALITSISI SUOMEN KIELTÄ OSAKSI OPINTOJAAN

Suurimpana syynä siihen, miksi vastaaja ei enää valitsisi suomen kieltä, nousivat esiin työl- listymisen vaikeudet (8 vastaajaa). Vastaajista 6 oli tällä välin kiinnostunut jostakin muusta alasta. Kahden mielestä suomen opinnot olivat epäkäytännöllisiä, ja yhdellä henkilöllä oli ollut vaikeuksia yhdistää suomen opintoja muihin opintoihinsa. Joku totesi, ettei suomen taitoa tarvitse, koska suomalaiset osaavat hyvin englantia.

”Nykyään ehkä kuitenkin ajattelisin jotain ’oikeasti’ hyödyllistä, kuten esim.

sähköasentajaa.”

Ehkä hieman yllättäen valtaosa niistä, jotka eivät enää valitsisi suomea opintoihinsa, oli pääaineopiskelijoita: 18 henkilöä eli 86 % kaikista kielteisesti vastanneista. Tähän varmaan- kin ovat syynä työllistymisen vaikeudet. Niiden, joilla pääaineena on jokin ”tavallisempi”

oppiaine, voi olla helpompi löytää töitä valmistumisen jälkeen.

(11)

3 HYÖTY SUOMEN KIELEN OPINNOISTA

3 1 Opintojen hyödyntäminen tämänhetkisessä työssä

Kyselyyn vastanneista 60 % eli 99 henkilöä tekee tällä hetkellä työtä, jossa voi käyttää suomen kieltä tai hyödyntää Suomen-tuntemustaan.

100 2030 4050 6070 80

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

0 5 10 15 20 25 30 35 40

KUVIO 6 TÄMÄNHETKISET TYÖT, JOISSA VOI HYÖDYNTÄÄ SUOMEN KIELEN TAITOA TAI SUOMEN TUNTEMUSTA

(vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita töitä)

KÄÄNTÄJÄ TAI TULKKI

Jos kääntäminen ja tulkkaus lasketaan yhteen, se on kaikkein yleisin ala (35 vastaajaa eli 35 % myönteisesti vastanneista). Käännöstöitä ilmoitti tekevänsä 29 henkilöä. Kohdekielinä mainitaan englanti, espanja, kiina, saksa, unkari, venäjä ja viro, lähdekielenä suomi (silloin kun se on mainittu). Kuusi henkilöä kertoo kääntävänsä suomalaista kirjallisuutta, yksi heistä kääntää lisäksi elokuvia.

Kuusi vastaajaa toimii tulkkina, mutta viisi heistä tekee käännös- tai opetustöitä sen ohella.

OPETTAJA

Lähes yhtä yleinen ala oli opettaminen: 34 vastaajaa työskentelee opettajana. Alalta valmis- tuu paljon opettajia, mutta opettajien suureen määrään voi vaikuttaa sekin, että kyselystä tiedotettiin opettajien sähköpostilistan kautta ja myös opettajia pyydettiin vastaamaan kyselyyn, jos he olivat opiskelleet Suomen ulkopuolisessa yliopistossa.

Opetustyötä tekevistä 16 mainitsee olevansa suomen kielen opettaja. He opettavat mm.

yliopistossa, lukiossa, kansalaisopistossa, kielikoulussa, kotoutumiskurssilla ja vastaanotto- keskuksessa.

(12)

Kaksi vastaajaa opettaa Suomen kirjallisuutta yliopistossa. Yksi henkilö sanoo olevansa kirjallisuus- ja opetusalalla.

Osa vastaajista kertoo olevansa kielten opettajia (8), mutta vastauksesta ei käy ilmi, opetta- vatko he myös suomea. Joukossa on englannin (3), ruotsin (1), saksan (1), unkarin (1) ja venä- jän (1) opettajia. Yksi heistä opettaa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Näiden lisäksi vastaajien joukossa on kielitieteen opettaja sekä opetusassistentti yliopiston pohjoismaisten kielten laitoksella.

Seitsemän vastaajaa opettaa, mutta ei täsmennä, mitä ainetta. He opettavat mm. yliopistossa, kielikoulussa ja suomalaisessa koulussa. Lisäksi yksi vastaaja opettaa musiikkia Suomessa.

HALLINTO

Hallinnollista työtä tekee yhteensä 13 vastaajaa. Yksi työskentelee suomalaisessa yliopistossa varainhankinnassa ja kaksi ulkomaisessa yliopistossa kansainvälistymisasioiden parissa. Lisäksi eräs henkilö toimii kansainvälisiä yhteistyöohjelmia hallinnoivassa toimistossa omassa maassaan. Joukossa on myös ministeriön osastosihteeri ja Pohjoismaiden ministerineuvoston koordinaattori. Yhden vastaajan vastuulla on Suomen osuus maansa kansalliskorpuksessa, toinen hoitaa suhteita Suomeen kirkon kansainvälisellä osastolla.

Hallinnollista työtä yritysmaailmassa tekee viisi vastaajaa. Eräs vastaajista valmistelee suomenkielisiä sopimuksia kansainvälisen yrityksen ja suomalaisten yritysten välillä. Toinen työskentelee lääkeyhtiössä ja kolmas Suomen back office -perintäkäsittelijänä. Kaksi vastaajista työskentelee suomalaisessa yrityksessä. Toinen heistä hoitaa markkinoinnin ja muut suhteet Saksaan, toinen taas on finanssialalla.

TUTKIJA

Vastaajista 12 toimii tutkijana, kaksi heistä on väitöskirjantekijöitä. Kolme henkilöä mainitsee, että tutkimus liittyy suomen kieleen. Yksi heistä tutkii monikielisyyttä ruotsinsuoma- laisessa ympäristössä. Lisäksi joukossa on suomalais-ugrilaisten kielten sekä teatterin ja kirjallisuuden tutkija, valtiotieteen professori ja juutalaisten hautakivikirjoitusten tutkija (joka on dokumentoinut myös hautausmaat Suomessa). Jatko-opiskelijoista toinen tekee väitös

-

kirjaa kirjallisuuden, toinen pohjoismaisten kielten laitoksella.

ASIAKASPALVELU

Asiakaspalvelussa toimii 10 vastaajaa. Kuuden vastauksesta käy ilmi, että he tekevät suo- menkielistä asiakaspalvelua, kolme heistä suomenkielisenä IT-käyttötukena, yksi verkko- kirpputorilla ja yksi öljyalalla. Lisäksi työnantajina ovat logistiikka-alan ja lääkintätekniikan yritys.

KULTTUURI

Kulttuurialalla työskentelee yhteensä 5 vastaajaa. Yksi järjestää kulttuuritapahtumia, toinen koordinoi ja järjestää projekteja Suomessa. Kaksi vastaajista on kirjastoalalla: toinen hoitaa eurooppalaisten yliopistojen kirjastojen kontakteja ja toinen vastaa itämaisiin kieliin ja kulttuureihin erikoistuneen kirjaston suomen ja viron osastoista. Yksi vastaaja on töissä museossa.

(13)

MATKAILU

Matkailuala työllistää 4 alumnia. Kaksi heistä toimii oppaana, yksi matkailun markkinoin- nissa ja yksi matkailijoiden infopisteessä.

VIESTINTÄ JA MEDIA

Neljä vastaajaa työskentelee viestinnän ja median parissa. Yksi sanoo hoitavansa kan- sainvälisiä suhteita, toinen suhteita suomalaisiin partnereihin. Eräs alumni vastaa medi- aseurannasta, toinen on työssä omassa maassaan keskuksessa nimeltä Nordic Scientific Educational Communications Center.

MUU ALA

Suomen kielen kanssa on työssään tekemisissä myös henkilö, joka tarkistaa erään verk- kosivun suomenkielisiä ilmoituksia omasta maastaan käsin. Yhdestä alumnista on tullut kirjailija. Kolme vastaajaa asuu Suomessa ja tarvitsee siksi suomea työssään, vaikka se ei liitykään heidän opiskelualaansa. Yksi myy käsitöitä markkinoilla, toinen työskentelee paino- alalla, ja kolmas on siivooja.

EROJA PÄÄ- JA SIVUAINEOPISKELIJOIDEN JA MUIDEN VÄLILLÄ

Suomea pääaineena opiskelleista 62 % (67 vastaajaa), sivuaineena opiskelleista 54 % (14 vastaajaa) ja suomea jonain muuna aineena opiskelleista 75 % (12 vastaajaa) pystyy jotenkin hyödyntämään Suomi-osaamistaan tämänhetkisessä työssä. Niistä, joilla suomi ei ollut osa tutkintoa, myönteisesti tähän kohtaan vastasi 40 % (6 vastaajaa). On hieman erikoista, että suurin prosenttiosuus on suomea muuna kuin pää- tai sivuaineena opiskelleilla. Tähän saat- taa vaikuttaa vastaajien melko pieni lukumäärä ja aktiivisimpien valikoituminen vastaajiksi.

Entisten pääaineopiskelijoiden parissa selvästi yleisimmät alat ovat opettaja (25 %), kääntäjä/

tulkki (20 %) sekä hallinnolliset työt (10 %). Sivuaineopiskelijoita on eniten hallinnossa (12 %) ja asiakaspalvelussa (12 %). Joko opettajana tai kääntäjänä/tulkkina heitä työskentelee 8 %.

Yllättäen suomea muuna aineena opiskelleista peräti 38 % työskentelee kääntäjänä/tulkkina ja 25 % opettajana. Lisäksi 25 % on työssä asiakaspalvelussa ja 13 % tutkijana. Niillä, joilla suomi ei kuulunut tutkintoon, ehdottomasti yleisin ala on tutkija (20 %). Pääaineopiskelijoita lukuun ottamatta vastaajamäärät ovat niin pienet, että prosenttiosuuksista ei voi vetää kovin yleispäteviä johtopäätöksiä.

MAITTAISTA VERTAILUA

Koska vastaajien lukumäärä on melko pieni ja useimpien maiden alumnien vastaajamäärä jää alle 10, tämän perusteella ei voi päätellä paljoakaan eri maiden yliopistoista valmistunei- den työllisyystilanteesta.

Jos katsotaan niitä maita, joiden vastaajista vähintään viisi tekee saman tyyppistä työtä, voidaan todeta, että tšekkiläisestä yliopistosta valmistuneista 8 (35 %) työskentelee opettajana ja 7 (30 %) kääntäjänä. Venäjältä valmistuneista opettajan tai kääntäjän tehtävissä on molemmissa 5 henkilöä (28 %). Unkarista valmistuneista 5 (45 %) toimii opettajana. Lisäksi suomalaisesta yliopistosta valmistuneista (jotka ovat aloittaneet suomen opintonsa Suomen ulkopuolisessa yliopistossa) 5 henkilöä (42 %) on työssä opettajana.

(14)

3 2 Opintojen hyödyntäminen aiemmassa työssä

Aiemmassa työssään suomen kielen tai Suomen kanssa oli ollut tekemisissä lähes yhtä moni kuin tällä hetkellä, 93 kyselyyn vastanneista eli 56 %. Pääaineopiskelijoista 66 % (71 henkilöä), sivuaineopiskelijoista 42 % (11 henkilöä) ja suomea muuna aineena opiskelleista 44 % (7 henkilöä) oli aiemmin tehnyt Suomeen liittyvää työtä. Niiden, joilla suomi ei ollut osa tutkintoa, prosenttiosuus oli 27 (4 henkilöä).

Kuvio 7: Aiemmat työt, joissa pystyi hyödyntämään suomen kielen taitoa tai Suomen tuntemusta (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita töitä)

Kuvio 8: Millaista hyötyä suomen kielen taidosta on ollut työelämän ulkopuolella (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita)

Kuvio 9: Mihin CIMOn ohjelmiin osallistui opintojensa aikana (vastausten lukumäärä, yksi vastaaja on voinut valita 05

1015 20 2530 35 40

0 5 10 15 20 25 30 35 40

KUVIO 7 AIEMMAT TYÖT, JOISSA PYSTYI HYÖDYNTÄMÄÄN SUOMEN KIELEN TAITOA TAI SUOMEN TUNTEMUSTA

(vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita töitä)

KÄÄNTÄJÄ JA TULKKI

Kaikkein yleisin aiempi työ oli ollut kääntäminen ja tulkkaus (38 henkilöä). Käännöstyötä oli tehnyt 31 kyselyyn osallistujaa. Kohdekielinä olivat olleet mm. ranska, suomi, tšekki ja venäjä, lähdekielinä suomi ja tanska (useimmissa tapauksissa sitä ei mainittu erikseen).

Kaksi kertoi kääntäneensä kirjallisuutta.

Yksi alumni oli työskennellyt kääntäjänä ulkomaisessa yrityksessä, kolme suomalaisessa yrityksessä. Yhdellä oli oma toiminimi. Eräs henkilö oli tehnyt käännöstyön ohella oikoluki- jan työtä.

Kaksi vastanneista oli ollut kääntäjäharjoittelijoina, toinen Euroopan komissiossa ja toinen Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Tulkkina oli aiemmin työskennellyt 7 alumnia.

OPETTAJA

Opettajana oli aiemmin toiminut 23 henkilöä. Heistä 10 kertoi työskennelleensä suomen kielen opettajana, mm. yliopistossa, kielikeskuksessa, Suomi-koulussa, lukiossa ja kieli- kurssilla.

(15)

Seitsemän alumnia oli ollut kielten opettajana: kaksi oli opettanut saksaa suomalaisille, yksi unkaria suomalaisille ja yksi englantia perusopetuksessa. Loput vastanneista eivät kerro, mitä ainetta he opettivat. Yksi heistä oli opettajana korkeakoulussa.

HALLINTO

Kolmanneksi eniten alumneja oli työskennellyt hallinnollisella alalla, yhteensä 20, ja heistä suurin osa (16) mainitsi olleensa yritysmaailmassa.

Kuuden vastaajan yrityksellä oli yhteyksiä Suomeen (liikekumppani tai sisaryhtiö). Kaksi näistä liittyi metsäalaan, yksi Pohjoismaille suunnattuihin logistiikkapalveluihin. Osalla vastaajista suomi oli ollut työkielenä, osa oli käyttänyt suomea satunnaisesti apuna luodes- saan yhteyksiä suomalaisiin kumppaneihin. Neljä vastaajaa oli työskennellyt suomalaisessa yrityksessä, yksi Tšekissä ja yksi Kiinassa.

Neljä alumnia oli töissä taloushallinnon parissa (kaksi perintätoimistossa, kaksi kirjanpi- täjänä). Lisäksi yksi kertoi toimineensa rekrytoijana, yksi myyntipäällikkönä, yksi markki- noinnissa ja yksi laivayhtiössä esimiehenä. Yksi vastaaja oli työskennellyt oman maansa ulkoministeriössä ja suurlähetystössä Suomessa.

Lisäksi yksi vastaaja oli avustanut ystäväänsä liiketoiminnan aloittamisessa Suomessa.

MATKAILU

Matkailualan töitä oli tehnyt 9 vastaajaa. Hotellissa tai vierastalossa oli työskennellyt neljä, enimmäkseen vastaanotossa. Kaksi heistä mainitsi käyttäneensä myös suomea työssään.

Kolme henkilöä oli toiminut oppaana, yksi heistä museossa. Kaksi oli ollut työssä matkatoi- mistossa, myyntitehtävissä ja järjestämässä matkoja.

Lisäksi yksi oli toiminut vapaaehtoisena arkeologina Kierikkikeskuksessa, kulttuurimatkai- lukeskuksessa Oulussa.

ASIAKASPALVELU

Kyselyyn osallistujista 10 oli työskennellyt asiakaspalvelussa: suomenkielisenä IT-käyttötu- kena, kaupassa, myyjänä suomalaisessa yrityksessä, Ruotsin-laivalla. Eräs henkilö oli avustanut sekä Suomen paviljongissa Shaghai EXPOssa että Pekingin olympialaisissa. Lisäksi yksi vastaaja oli ollut ravintola-alalla.

KULTTUURI

Kulttuurialalla oli ollut töissä kuusi vastaajaa, mm. Pohjoismaisessa kulttuurikeskuksessa Helsingissä ja Prahassa sekä Tuglas-seurassa. Kaksi alumnia oli työskennellyt kirjastoalalla ja yksi kulttuuriorganisaatioiden ja -festivaalien viestinnässä.

Lisäksi yksi vapaaehtoinen oli avustanut elokuvafestivaalilla Luxemburgissa.

TUTKIJA

Vastaajista viisi oli tehnyt tutkimusta ja yksi toiminut tutkimusapulaisena. Useimmat eivät kerro tarkemmin, minkä alan tutkimusta he tekivät. Yksi vastaajista teki väitöskirjaa nyky- historian laitoksella. Hän pystyi suomen taitonsa ansiosta hyödyntämään suomalaisten

(16)

VIESTINTÄ JA MEDIA

Kolme oli työskennellyt viestinnän ja median parissa. Yhden tehtävänä oli seurata suomen- kielisiä lehtiä. Toinen avusti MTV3:n kirjeenvaihtajaa. Kolmas analysoi gallup-kyselyjen suomenkielisiä vastauksia.

MUU ALA

Yksi vastaaja oli työskennellyt kirjailijana. Lisäksi viisi oli ollut au pairina suomalaisessa perheessä.

EROJA PÄÄ- JA SIVUAINEOPISKELIJOIDEN JA MUIDEN VÄLILLÄ

Ennen nykyistä työtä suomen kieltä tai muuta Suomi-tuntemusta oli työssään hyödyntänyt 66 % (71 henkilöä) pääaineopiskelijoista, 42 % (11 henkilöä) sivuaineopiskelijoista, 44 % (7 henkilöä) suomea muuna aineena opiskelleista ja 27 % (4 henkilöä) niistä, joilla suomi ei ollut osa tutkintoa.

Pääaineopiskelijoista enemmistö (25 %) oli toiminut kääntäjänä tai tulkkina. Seuraavaksi yleisimpiä olivat opettajan työ (14 %) ja hallinnollinen ala (11 %). Sivuaineopiskelijoilla yhtä yleisiä olivat opettaminen ja hallinnollinen ala, molemmat 12 %. Kääntäjänä tai tulkkina toimi 8 %. Suomea muuna aineena opiskelleissa oli ollut eniten opettajia (19 %). Kääntäjän/tulkin työ ja hallinnollinen ala olivat seuraavalla sijalla (13 %). Niiden joukossa, joilla suomi ei ollut osa tutkintoa, oli ollut eniten tutkijoita (13 %).

3 3 Muu opinnoista saatu hyöty

Työn lisäksi Suomen kielen ja kulttuurin opinnoista oli ollut monenlaista muuta hyötyä, tätä mieltä oli 81 % eli 134 vastaajaa. Kaikkein myönteisimmin tähän vastasivat ne, joilla suomi oli ollut pääaineena (86 %, 93 vastaajaa). Sivuaineopiskelijoista tällä kannalla oli 77 % (20 vastaajaa), suomea muuna aineena opiskelleista 75 % (12 vastaajaa) ja niistä, joilla suomi ei ollut osa tutkintoa, 60 % (9 vastaajaa).

Kuvio 9: Mihin CIMOn ohjelmiin osallistui opintojensa aikana (vastausten lukumäärä, yksi vastaaja on voinut valita 05

1015 2025 3035 40

0 5 10 15 20 25 30 35 40

KUVIO 8 MILLAISTA HYÖTYÄ SUOMEN KIELEN TAIDOSTA ON OLLUT TYÖELÄMÄN ULKOPUOLELLA

(vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita)

(17)

IHMISSUHTEIDEN LUOMINEN

Kaikkein suurimpana hyötynä suomen kielen taidosta pidettiin ihmissuhteiden luomista (36 vastausta). Vastaajista 25 oli saanut uusia ystäviä, joista 13:sta mainittiin erikseen, että he olivat suomalaisia tai asuivat Suomessa. Osa oli saanut ystäviä muista maista suomen kielen välityksellä. Lisäksi neljällä oli suomalainen puoliso tai seurustelukumppani.

KOMMUNIKOINTI SUOMEKSI

Toiseksi suurin hyöty suomen opinnoista oli kyky kommunikoida suomeksi (22 henkilöä).

Vastaajista 14 tarkoitti kommunikointia nimenomaan suomalaisten kanssa. Lisäksi muutama kirjoitti, että suomen kielellä voi kommunikoida Virossa, Unkarissa, Saksassa tai missä tahansa. Eräs totesi, että suomi on uralilaisten kansojen keskuudessa yksi lingua francoista.

TIEDONHANKINTA

Suomen taidosta on hyötyä tiedonhankinnan kannalta, vastasi 17 kyselyn osallistujaa. Heistä 11 mainitsi suomalaisen kirjallisuuden lukemisen, 7 median, uutisten ja politiikan seuraami- sen ja 2 dokumenttien tai ohjeiden ymmärtämisen.

SUOMESSA ASUMINEN

Vastaajista 15 totesi, että suomen taidosta on paljon apua, kun asuu Suomessa. Heistä 9 kertoi asuvansa tällä hetkellä Suomessa.

SUOMESSA MATKUSTAMINEN

Samaten 15 alumnia oli sitä mieltä, että on hyödyllistä osata suomea, kun matkustaa Suo- messa. Matkustaminen on silloin paljon helpompaa ja mielenkiintoisempaa.

MAAILMANKUVAN AVARTUMINEN

Yhteensä 14 vastaajaa oli huomannut maailmankuvansa avartuneen suomen opintojen myötä. Opiskelu oli laajentanut heidän tietämystään muusta maailmasta (7) ja saanut tuntemaan suurempaa kiinnostusta suomea kohtaan. Eräs henkilö mainitsi nyt arvostavansa omaa äidinkieltään enemmän.

SUOMALAISEN KULTTUURIN SEURAAMINEN

Vastaajista 13 koki erityisenä hyötynä sen, että pystyi seuraamaan suomenkielistä kulttuuria.

Erikseen mainittiin musiikki (4) ja elokuvat tai tv-sarjat (4).

HYÖTYÄ OPISKELUUN

Opiskelun kannalta 9 oli hyötynyt suomen kielen taidostaan. Heistä 5 opiskelee tai on opiskellut Suomessa ja yksi kertoo opiskelleensa muita aineita suomen kielellä. Lisäksi 3 oli pystynyt hankkimaan suomenkielistä tausta-aineistoa lopputyötään varten (yksi BA-työhön, yksi MA-työhön ja yksi väitöskirjaan).

MUIDEN AUTTAMINEN SUOMEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA

Vastaajista 7 piti hyödyllisenä sitä, että pystyi auttamaan muita ihmisiä Suomeen liittyvissä asioissa. Heistä useimmat (4) olivat auttaneet matkailijoita, joko ulkomaisia turisteja Suo- messa tai suomalaisia turisteja omassa maassaan. Lisäksi 3 oli epävirallisesti avustanut

(18)

HERÄTTÄÄ KIINNOSTUSTA MUISSA IHMISISSÄ

Kuusi vastaajaa oli kokenut, että heistä kiinnostuttiin suomen kielen taidon vuoksi. He jäivät paremmin ihmisten mieleen, pystyivät käymään small talkia ”eksoottisesta” aiheesta ja herättivät kiinnostusta työhaastattelussa.

KIELITAITO ON HYÖDYLLISTÄ

Vastaajista 5 oli sitä mieltä, että kielitaidosta on aina hyötyä. Suomen taito oli auttanut kahta heistä viron kielen opiskelussa.

SUOMEN KIELI TUOTTAA ILOA

Neljä kyselyyn osallistujaa totesi yksinkertaisesti, että suomen osaaminen on hauskaa ja siitä saa iloa elämään.

”Rakastan Suomea, suomen kieltä, suomen kirjallisuutta, kulttuuria ja luontoa, se antaa minulle paljon iloa!”

(19)

4 CIMON OHJELMIIN OSALLISTUMINEN

Vastaajista 124 eli 75 % oli osallistunut johonkin CIMOn ohjelmista. Kaikista pääaineopiske- lijoista niihin osallistui 73 % (79 henkilöä), sivuaineopiskelijoista 88 % (23 henkilöä), suomea muuna aineena opiskelleista 75 % (12 henkilöä) ja niistä, joilla suomi ei ollut osa tutkintoa, 67 % (10 henkilöä).

Kuvio 9: Mihin CIMOn ohjelmiin osallistui opintojensa aikana (vastausten lukumäärä, yksi vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja)

05 10 1520 25 3035 40

0 5 10 15 20 25 30 35 40

KUVIO 9 MIHIN CIMON OHJELMIIN OSALLISTUI OPINTOJENSA AIKANA

(vastausten lukumäärä, yksi vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja)

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN KESÄKURSSIT

CIMO/OPH järjestää vuosittain 6–7 Suomen kielen ja kulttuurin kurssia ulkomaisten yliopistojen suomen opiskelijoille. Kursseja on neljä eri tasoa, ja lisäksi järjestetään erikoiskurssi esim. suomalaisesta kirjallisuudesta tai Suomen historiasta. Saman opiskelijan on mahdollista osallistua useammalle eritasoiselle kurssille eri vuosina.

Kyselyyn vastanneista peräti 112 eli 68 % oli osallistunut kesäkursseille. Tämä ei ole yllättä- vää, sillä kesäkursseille on myös eniten paikkoja tarjolla, reilut 200 kurssipaikkaa joka kesä.

Vastaajista 25 oli osallistunut kesäkurssille kaksi kertaa, 3 kolme kertaa ja 2 neljä kertaa.

Osallistuneista 62 % oli pääaineopiskelijoita, 20 % sivuaineopiskelijoita, 10 % suomea muuna aineena opiskelleita ja 8 % niitä, joilla suomi ei ollut osa tutkintoa.

SUOMEA SUOMESSA -HARJOITTELU

CIMOn/OPH:n Suomea Suomessa -harjoitteluohjelman kautta opiskelijoille on tarjolla harjoittelupaikkoja suomalaisilla työpaikoilla. Harjoittelussa oli ollut toiseksi eniten osallistujia, 27 henkilöä eli 16 %.

(20)

Yksi vastaaja oli valinnut sekä kohdan Suomea Suomessa -harjoittelu että En osallistunut CIMOn ohjelmiin. Oletan tässä, että hän ei ollut osallistunut CIMOn ohjelmiin, sillä toisessa sarakkeessa hän ilmoitti osallistuneensa 0 kertaa Suomea Suomessa -harjoitteluun.

Kukaan vastaajista ei ollut osallistunut enempää kuin kerran harjoitteluun. Periaatteessa tähän ohjelmaan olisi mahdollista osallistua kaksi kertaa.

Suomea Suomessa -harjoitteluun osallistuneista 63 % oli pääaineopiskelijoita, 22 % sivuaineopiskelijoita, 11 % opiskeli suomea muuna aineena ja 4 %:lla suomi ei ollut osa tutkintoa.

APURAHA MAISTERIOPISKELIJOILLE

CIMOsta/OPH:sta voi hakea apurahoja maisteritason loppuvaiheen opintoihin suomalaisessa yliopistossa (enintään 6 kuukaudeksi) tai lopputyön materiaalin keruuseen Suomessa.

Apurahan maisteriopiskelijoille oli saanut 11 % vastaajista, 18 henkilöä. Yksi vastaaja oli tullut Suomeen kahteen otteeseen maisteriapurahalla. Kaikki maisteriapurahan saaneista olivat pääaineopiskelijoita.

KÄÄNTÄJÄKURSSI

CIMO/OPH ja Kirjallisuuden vientikeskus FILI järjestävät yhteistyössä kääntäjäkurssin Suo- messa joka toinen vuosi. Kurssi on tarkoitettu opintojen loppuvaiheessa oleville opiskelijoille tai vastavalmistuneille, jotka ovat suuntautuneet kääntäjän ammattiin.

Kääntäjäkurssille oli osallistunut 16 vastaajaa (10 %). Sama henkilö voi osallistua kääntäjä- kurssille vain kerran.

Kääntäjäkurssin osallistujista 69 % oli opiskellut suomea pääaineena, 19 % muuna aineena ja 12 %:lla suomi ei ollut osa tutkintoa. Sivuaineopiskelijoita ei ollut tässä kyselyssä lainkaan.

APURAHA JATKO-OPISKELUUN JA TUTKIMUKSEEN

CIMO/OPH myöntää apurahoja jatko-opiskelijoille ja tutkijoille, jotka tekevät tutkimustaan ulkomaiselle yliopistolle. Apurahaa voi saada joko jatko-opintoihin tai tutkimukseen suomalaisessa yliopistossa (3–12 kuukautta) tai lyhyitä opintovierailuja varten.

Apuraha jatko-opiskeluun tai tutkimukseen oli myönnetty 8 %:lle eli 14 vastaajalle. Apurahan saaneista oli pääaineopiskelijoita 57 %, sivuaineopiskelijoita 22 %, suomea muuna aineena opiskelleita 14 % ja niitä, joilla suomi ei ollut osa tutkintoa, 7 %.

SUKUKANSAKURSSI

CIMO/OPH järjestää joka kesä Suomen kielen ja kulttuurin kurssin Venäjän suomalais-ugri- laisilla alueilla toimivien yliopistojen suomen opiskelijoille.

Kyselyyn ei osallistunut yhtään alumnia näiden alueiden yliopistoista, joten siksi ei kukaan vastaajista ollut osallistunut sukukansakurssille.

(21)

USEAMPAAN OHJELMAAN OSALLISTUNEET

CIMOn ohjelmiin osallistuneista 47 oli osallistunut useampaan kuin yhteen ohjelmaan:

33 kahteen, 13 kolmeen ja yksi peräti viiteen eri ohjelmaan. Tavallisin kahden ohjelman yhdistelmä oli kesäkurssi ja Suomea Suomessa -harjoittelu (12 henkilöä).

4 1 Millaista hyötyä CIMOn ohjelmista oli

Kysymykseen Oliko sinulle hyötyä CIMOn ohjelmiin osallistumisesta kaikki 124 osallistunutta vastasivat myönteisesti. Yksi heistä tosin vastasi sekä kyllä että ei. Hän oli saanut apurahan maisteriopintojen loppuvaihetta varten, ja siitä oli ollut hyötyä gradun aineiston hankkimi- seen. Yliopistolla ei ollut kuitenkaan tarjota hänelle sopivan tasoista kielenopetusta.

Kuvio 10: Millaista hyötyä sai CIMOn ohjelmiin osallistumisesta (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita)

Kuvio 11: Miksi ei osallistunut CIMOn ohjelmiin (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita syitä) 0

10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

0 5 10 15 20 25

KUVIO 10 MILLAISTA HYÖTYÄ SAI CIMON OHJELMIIN OSALLISTUMISESTA

KIELITAIDON PARANEMINEN

Yhteensä 91 vastaajaa (71 % osallistuneista) piti suurimpana hyötynä CIMOn ohjelmista kielitaidon paranemista ja erityisesti puhumaan oppimista. Todettiin, että kielen oppiminen on paljon helpompaa ja nopeampaa Suomessa, jossa on koko ajan kielen ympäröimänä.

”Oli hyppy kylmään veteen, mutta opin sitten kesäkurssilla ymmärtämään sekä stan- dardikieltä että puhekieltä ja itse puhumaan.”

KULTTUURIIN TUTUSTUMINEN

Kulttuuriin tutustumista pidettiin seuraavaksi tärkeimpänä antina (48 vastaajaa), erityisesti tuotiin esille suomalainen kirjallisuus. Muutama mainitsi myös tutustumisen suomalaisten tapoihin ja arkielämään.

(22)

VERKOSTOITUMINEN

Monissa vastauksissa (32) painotettiin verkostoitumista: oli antoisaa tutustua sekä suomalaisiin että muunmaalaisiin, varsinkin saman alan opiskelijoihin ja asiantuntijoihin.

HYÖTY OPISKELUUN

Vastaajista 28 koki, että CIMOn ohjelmiin osallistumisesta oli ollut hyötyä opiskelun kannalta.

Oli ollut hyödyllistä tutustua suomalaiseen yliopistoon ja opiskeluun Suomessa sekä päästä käsiksi suomalaisiin tietolähteisiin. Viidellä henkilöllä siitä oli ollut apua lopputyön tekemi- sessä ja opintojen loppuun suorittamisessa.

MAANTUNTEMUS

Maantuntemuksen lisääntyminen oli tärkeää 26 vastaajalle. Osalle matkustaminen Suomeen ei olisi ollut rahallisesti mahdollista ilman CIMOn tukea. Suomessa käynti sai heidät entistä kiinnostuneemmiksi Suomesta ja suomen kielestä.

”Ilman CIMOn rahallista tukea minulla ei olisi ollut mahdollisuutta osallistua tähän kesäkurssiin ja näin suurin unelmani, käydä Suomessa --- olisi jäänyt toteuttamatta.”

HYÖTY TYÖHÖN

Työn kannalta ohjelmiin osallistuminen oli auttanut 23 vastaajaa. Erityisesti kääntäjäkurs- sista oli ollut hyötyä käytännön työhön kääntäjänä. Suomea Suomessa -harjoittelu oli anta- nut hyvää työkokemusta ja tietoa suomalaisesta työelämästä. Joku oli saanut kesäkurssilta vinkkejä opettajan työhön.

”Kääntäjäkurssi tarjosi laadukasta tietoa kääntäjätyötäni varten, yhteistietoja asiantuntijoihin, kustantajiin, kollegakääntäjiin, jne.”

HENKINEN KEHITYS

Vastaajista 11 oli mielestään kehittynyt henkisesti CIMOn ohjelmien ansiosta. He olivat saa- neet elämänkokemusta ja rohkeutta sekä oppineet ymmärtämään toista kansaa paremmin.

4 2 Miksi ei osallistunut CIMOn ohjelmiin

Kyselyssä tiedusteltiin myös syytä siihen, miksi osa vastaajista ei ollut osallistunut CIMOn ohjelmiin. Vastaajia oli 46. Tosin 5 heistä oli myös ilmoittanut osallistuneensa joihinkin CIMOn ohjelmista. Tulkitsin tämän niin, että he olivat osallistuneet johonkin CIMOn ohjelmaan, mutta perustelivat osallistumattomuuttaan muiden ohjelmien osalta.

(23)

Kuvio 11: Miksi ei osallistunut CIMOn ohjelmiin (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita syitä)

Kuvio 12: Millaista tukea suomen kielen opiskelijat tarvitsisivat (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita)

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

0 5 10 15 20 25

KUVIO 11 MIKSI EI OSALLISTUNUT CIMON OHJELMIIN

AJANPUUTE

Suurimpana syynä CIMOn ohjelmiin osallistumattomuuteen oli ollut ajanpuute. Näin vastasi 16 henkilöä eli 36 %. Kyselyssä ei käy ilmi, johtuiko kiire opinnoista vai jostakin muusta syystä.

EI SAANUT TIETOA OHJELMISTA

Toiseksi suurimpana ryhmänä (11 henkilöä eli 24 %) olivat ne, jotka eivät olleet saanut tietoa CIMOn ohjelmista. Mielenkiintoista on, että kaikki tämän vaihtoehdon valinneista olivat pää- tai sivuaineopiskelijoita. Tämä on CIMOn/OPH:n kannalta huolestuttavin syy osallistumattomuuteen ja vaatii sen pohtimista, miten tiedottamista voitaisiin tehostaa.

Kaikista ohjelmista ja niiden hakuajoista tiedotetaan verkkopalvelussa www.cimo.fi, mutta tiedon löytäminen sieltä koettiin vaikeaksi. Lisäksi opettajien sähköpostilistalle on lähetetty viesti, kun ohjelmien hakuaika lähestyy tai on päättymässä. Opettajat ovat siis avainase- massa tiedon siirtymisessä CIMOsta/OPH:sta opiskelijoille. Opiskelijoille ei ole omaa sähkö- postilistaa, koska näin laajan listan kerääminen ja ajan tasalla pitäminen olisi vaikea tehtävä.

Alkuvuonna 2016 CIMO perusti uuden Facebook-sivun Suomea maailmalla, jonka kautta on toiveena tavoittaa myös opiskelijoita aiempaa paremmin.

EI TULLUT VALITUKSI

Kolmanneksi suurin syy osallistumattomuuteen (9 henkilöä eli 20 %), oli se, että vastaaja oli hakenut johonkin CIMOn ohjelmaan, muttei ollut tullut valituksi. Ohjelmiin on aina enemmän hakijoita kuin voidaan hyväksyä.

OSALLISTUMINEN ON KALLISTA

Vastaajista 7 (16 %) piti osallistumista liian kalliina. CIMOsta/OPH:sta saa apurahaa osallis- tumiseen, mutta se ei näytä olevan riittävän suuri kaikille.

(24)

OHJELMAT EIVÄT OLLEET TARPEELLISIA

Viisi vastaajaa eli 11 % ei kokenut ohjelmia tarpeellisiksi itselleen.

MUUT SYYT

Lisäksi 8 vastaajaa (18 %) antoi jonkin muun syyn olla hakematta CIMOn ohjelmiin. Näitä olivat hakemisen monimutkaisuus, hankaluus löytää sopiva kurssi sekä lapsen saaminen.

Lisäksi joku oli tullut Suomeen muuta kautta, joku taas oli tullut valituksi mutta joutunut perumaan osallistumisensa.

4 3 Muihin ohjelmiin osallistuminen

Yhteensä 85 henkilöä (52 % tähän kysymykseen vastanneista) oli oleskellut Suomessa jonkin muun vaihto- tai stipendiohjelman kautta.

Heistä valtaosa, 60 henkilöä, oli tullut Suomeen Erasmus- tai Erasmus+ -ohjelman kautta ja neljä kahden muun EU-ohjelman kautta (Comenius ja Sokrates Lingua C). Lisäksi oppi- laitosten kahdenvälisten sopimusten kautta oli tullut 16 opiskelijaa. Nordplus-vaihdossa oli ollut kaksi vastaajaa. Näiden lisäksi oli yksittäisiä mainintoja useista eri ohjelmista tai tuki- muodoista (DAAD, Eurocampus, EU-parlamentin tulkkikoulutus, Fulbright, Otto och Johanna Beltzners fond, Rotaryn nuorisovaihto).

(25)

5 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA

5 1 Mitä haluaisi muuttaa CIMOn ohjelmissa

Kysymykseen Haluaisitko muuttaa jotakin CIMOn ohjelmissa vastasi yhteensä 90 henkilöä.

Heistä 38 (42 %) ehdotti muutoksia CIMOn ohjelmiin.

YLEISIÄ TOIVOMUKSIA

Eniten toivottiin sitä, että CIMOn ohjelmiin (varsinkin harjoitteluun ja kesäkursseille) olisi mahdollisuus osallistua pitempään valmistumisen jälkeen. Muutama oli sitä mieltä, että eri ohjelmiin (varsinkin harjoitteluun) tarvittaisiin lisää paikkoja. Tukea opiskelijoiden ja alumnien verkostoitumiseen pidettiin tärkeänä. Ohjelmista tiedottamiseen toivottiin parannusta, tietoa haluttiin saada erityisesti oman yliopiston kautta.

HARJOITTELU

Suomea Suomessa -harjoittelun osalta toivottiin tarkempaa kuvausta siitä, mitä harjoittelijan tehtävät sisältävät ja millaiseen ympäristöön hän on menossa. Toivomuksena oli myös saada enemmän väliaikatietoa haun eri vaiheista.

APURAHAT

Apurahoista esitettiin toivomus, että niitä myönnettäisiin määrällisesti enemmän, vaikka sitten pienempi summa apurahan saajaa kohti. Lyhyiden stipendikausien määrää toivottiin nostettavaksi.

KESÄKURSSIT

Kesäkursseille ehdotettiin laajempaa valikoimaa, esim. kurssia V nykyisten kurssien I–IV lisäksi. Toivottiin, että kursseille olisi helpompi päästä, että ne olisivat pitempiä ja että erikoiskursseille (kirjallisuus, historia) voisi osallistua kahteen kertaan. Jonkun mielestä pakollista vapaa-ajan ohjelmaa saisi olla vähemmän. Esitettiin myös toivomus, että osa kursseista olisi myöhemmin, vasta alkusyksystä. Lisäksi joku ehdotti, että kieliharjoittelun tehostamiseksi kursseille pitäisi sijoittaa enemmän eri kansalaisuuksia edustavia osallistujia ja että kurssilaiset olisi hyvä majoittaa suomalaisiin perheisiin.

OPETTAJIEN INTENSIIVIKURSSI

Eräs opettajien intensiivikurssille osallistunut toivoi, että opettajille kerrottaisiin tarkemmin, millaista kielitaitotasoa heiltä odotetaan. Lisäksi hän tahtoisi saada välineitä opiskelijoiden kielitaidon arviointiin.

UUSIA TUKIMUOTOJA

Uusina tukimuotoina ehdotettiin apurahaa Suomessa koko maisteritutkintoa suorittaville, vaihto-ohjelmaa oman maan ja Suomen välille sekä Skypen käyttöä kursseilla tai tandem-opiskelussa.

(26)

5 2 Millaisia ohjelmia tai muuta tukea suomen kielen opiskelijat tarvitsisivat

Kysymykseen siitä, millaisia ohjelmia tai mitä muuta tukea suomen kielen opiskelijat tarvitsisivat, tuli 85 vastausta. Nämä toivomukset voivat olla muillekin tahoille kuin CIMOlle/

OPH:lle osoitettuja.

Kuvio 11: Miksi ei osallistunut CIMOn ohjelmiin (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita syitä)

Kuvio 12: Millaista tukea suomen kielen opiskelijat tarvitsisivat (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita)

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

0 5 10 15 20 25

KUVIO 12 MILLAISTA TUKEA SUOMEN KIELEN OPISKELIJAT TARVITSISIVAT

TYÖ JA HARJOITTELU

Suurimpana tarpeena (23 vastaajaa) nousi esiin avun saaminen työ- ja harjoittelupaikan löytämiseen. Opiskelijat tarvitsisivat enemmän tietoa työelämän mahdollisuuksista ja val- mennusta työelämään. Toivottiin enemmän harjoittelupaikkoja Suomesta tai omasta maasta Suomen edustustoista tai suomalaisista yrityksistä. Joku toivoi tietokantaa Suomen kielen ja kulttuurin alan työpaikoista Suomessa ja muissa Euroopan maissa.

VERKOSTOITUMINEN

Vastaajista 14 piti verkostoitumista tarpeellisena. Erityisesti toivottiin mahdollisuutta kommunikoida suomalaisten kanssa. Olisi myös tarpeen saada tukea eri maista tulevien saman alan opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden yhteisten seminaarien yms. järjestämiseen.

Esitettiin, että eri maiden suomen kielen opiskelijoiden yhdistykset voisivat tehdä yhteistyötä.

Toivottiin myös tiedottamista alan tapahtumista ja tutkimuksesta.

APURAHAT

Enemmän apurahoja opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille toivoi 8 vastaajaa. Erikseen mainittiin tutkimuksen ohjaus Suomessa, lyhyet vaihto-ohjelmat ja tuki Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden fennougristeille. Joku esitti apurahoja myös niille, jotka opiskelevat suomea itsekseen.

(27)

KURSSIT

Erilaiset kurssit olisivat tarpeellisia 8 vastaajan mielestä. Ehdotettiin kielikursseja Suo- messa ympäri vuoden ja kirjallisuuden käännöskursseja. Toivottiin myös liike-elämän suomen opettamista ja intensiivikursseja omassa maassa. Joku kaipasi valmentavaa kurssia virallisiin kielitesteihin.

SÄHKÖISET PALVELUT

Kuusi vastaajaa toivoi sähköisiä palveluita, kuten verkkokursseja, verkko-oppitunteja, sanas- ton harjoitteluohjelmaa netissä tai tandem-partneria esim. whatsappin kautta.

PÄÄSY SUOMEEN

Vastaajista 5 oli sitä mieltä, että jokaiselle opiskelijalle pitäisi tarjota mahdollisuus käydä Suomessa, myös mahdollisuus pidempään oleskeluun.

LUENTOVIERAILUT

Neljän vastaajan mielestä yliopistoihin kaivattiin lisää vierailevia luennoitsijoita. Heitä voisi kutsua myös naapuriyliopistoista ja naapurimaista. Kirjailijoiden vierailuihin tarvittaisiin tukea.

TUKI YLIOPISTOILLE

Neljä vastaajaa toivoi, että CIMOn tuen avulla suomen kielen opetusta olisi tarjolla mah- dollisimman monessa paikassa. Erityistä tukea pitäisi antaa maille, joissa suomen kieltä ei voi opiskella osana tutkintoa. Joku toivoi, että CIMO tukisi kielikouluja niissä maissa, joissa suomea ei voi opiskella yliopistossa.

LISÄÄ OPETUSTA

Omilta yliopistoilta (3 vastausta) kaivattiin enemmän suomen kielen oppitunteja, aktiivisen kielenkäytön tunteja ja mahdollisuutta puhua suomea opettajien kanssa.

OHJELMIA VALMISTUNEILLE

Kolme vastaajaa esitti valmistuneille omia ohjelmia, esim. kertauskursseja ja alumniverkos- to-ohjelmaa.

TIETOA OHJELMISTA

CIMOlta kaivattiin parempaa tiedottamista ohjelmistaan (3 vastaajaa). Tiedon pitäisi olla helpommin löydettävissä verkkopalvelusta. Lisäksi CIMOn pitäisi lähettää tietoa laitoksille ja suoraan opiskelijoiden sähköpostiin.

MUITA TOIVOMUKSIA

Kaksi vastaajista ehdotti opiskelijoiden ja alumnien muistamista, esim. pientä lahjaa tai kutsua suomalaiskansallisiin juhliin, joissa on suomalaisia ruokia tarjolla. Lisäksi yksi vastaaja toivoi mahdollisuutta saada lahjoituksena suomalaisia kirjoja (esim. e-kirjoina).

(28)

5 3 Millaista toimintaa toivoisi suomen kielen alumneille

5 3 1 Millaista toimintaa

Kyselyyn osallistuneista 81 vastasi kysymykseen Millaista yhteistä toimintaa toivoisit suomen kieltä opiskelleille (omassa maassasi tai yli rajojen).

Kuvio 13: Millaista toimintaa alumnit toivoisivat (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita) 0

2 4 6 8 10 12 14 16 18

KUVIO 13 MILLAISTA TOIMINTAA ALUMNIT TOIVOISIVAT

ALUMNIEN TAPAAMINEN

Kysymykseen vastanneista 17 toivoi mahdollisuutta toisten alumnien tapaamiseen sekä omassa maassa että maailmanlaajuisesti. Esimerkkeinä mainittiin kieliklubit, keskusteluti- laisuudet ja saunaillat. Tilaisuuksiin voisi kutsua mukaan omassa maassa asuvia suomalaisia.

KIELITAIDON YLLÄPITO

Vastaajista 14 kaipasi valmistuneille tukea kielitaidon ylläpitoon, mahdollisuutta käyttää suomen kieltä, erityisiä kursseja alumneille. Apuna voitaisiin käyttää verkkokurssia tai suomalaista tandem-paria.

TILAISUUDET

Yhteisiä tilaisuuksia toisten saman alan ihmisten kanssa toivoi 11 vastaajaa, esim. luentoja, työpajoja, seminaareja, konferensseja tai leirejä.

YHTEISTYÖ

Kymmenen vastaajan mielestä myös muunlainen yhteistyö saman alan edustajien kanssa olisi hyödyllistä. Esimerkkeinä mainittiin yhteiset projektit, yhteiset ryhmät sosiaalisessa mediassa, yhteydet suomalaisiin ja tietojen vaihto.

(29)

SUOMEEN TUTUSTUMINEN

Muutamat (9 vastaajaa) kaipasivat Suomeen tutustumista yhdessä muiden alumnien kanssa:

matkoja ja ekskursioita, matkapiiriä, suomalaiseen koulutusjärjestelmään tai suomalaisiin yrityksiin tutustumista, suomalaisia juhlia ja suomalaista ruokaa.

KULTTUURIAKTIVITEETIT

Kuusi vastaajaa toivoi yhteisiä kulttuuriaktiviteetteja, esim. lukupiiriä (kasvokkain tai verkossa), elokuvien katselua tai suomalaiseen musiikkiin, tanssiin tai valokuvaukseen tutustumista.

ALUMNIEN OMA AKTIIVISUUS

Lisäksi kolme vastaajaa ehdotti, että alumnit voisivat olla itse aktiivisia. He voisivat osallistua suomalaisten järjestöjen toimintaan tai auttaa Suomi 100 -tapahtumien järjestämisessä.

Kesäkursseille osallistuneet voisivat toimia tuutoreina seuraavan vuoden kursseilla.

5 3 2 Kuka voisi järjestää toimintaa

Alumneilta kysyttiin, mikä taho heidän mielestään voisi koordinoida alumnitoimintaa. Kysy- mykseen vastasi yhteensä 60 henkilöä.

YLIOPISTOT

Eniten kannatusta (20 vastaajaa) sai ajatus, että yliopistot koordinoisivat alumniyhteistyötä yhteistyössä keskenään. Osa toivoi myös suomalaisia yliopistoja mukaan.

Käytännössä 29 prosentissa vastaajien yliopistoista järjestetään alumnitoimintaa kaikille valmistuneille, ja vain pienessä osassa yliopistoja (8 %) toimintaa on nimenomaan Suomen kieltä ja kulttuuria opiskelleille.

CIMO

Lähes yhtä moni vastaaja (18) oli sitä mieltä, että CIMO voisi koordinoida toimintaa. Joku totesi, että yliopistot voisivat järjestää toimintaa itse, mutta ne tarvitsisivat CIMOsta rahallista tukea. Sähköpostilistoja ja sosiaalista mediaa pidettiin hyödyllisinä tiedotuskanavina.

SUOMEN EDUSTUSTOT TAI KULTTUURI-INSTITUUTIT

Neljä vastaajaa ehdotti Suomen suurlähetystöä, konsulaattia tai kulttuuri-instituuttia alum- nitoiminnan järjestäjäksi.

OPISKELIJAJÄRJESTÖT

Neljän vastaajan mielestä opiskelijajärjestöt voisivat olla toiminnan järjestäjinä yhteistyössä eri tahojen (esim. CIMOn, suurlähetystön tai yritysten) kanssa.

Eräs henkilö ehdotti, että suomalaisen yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat voisivat osana opintojaan järjestää verkkotandemeja tai verkkolukupiirejä ulkomaisten yliopistojen alumneille.

(30)

MUUT TAHOT

Lisäksi tuli lukuisia yksittäisiä ehdotuksia tahoista, jotka voisivat koordinoida alumnitoimintaa: Erasmus, EURES, FILI, Finchi, Finnair, Finpro, kirjastot, Lastenkirjainstituutti, maiden ystävyysseurat, matkatoimisto, Pohjoismainen kulttuurikeskus, suomalainen kustantamo, Tekes, ystävyyskaupungit, ystävyysseurakunnat tai kuka tahansa aktiivinen ihminen.

(31)

6 LOPUKSI

Yhteenvetona voidaan todeta, että enemmistö (60 %) kyselyn vastaajista työskentelee alalla, jolla voi ainakin jonkin verran hyödyntää suomen kielen taitoa tai Suomen-tuntemusta.

Lisäksi useimmat vastaajista (81 %) kokevat, että suomen kielen opinnoista on ollut heille hyötyä työelämän ulkopuolella.

Suurin osa kyselyyn vastanneista alumneista on tyytyväisiä CIMOn tarjoamiin ohjelmiin.

Kaikki niihin osallistuneet 124 vastaajaa (75 % kaikista vastanneista) olivat sitä mieltä, että osallistumisesta oli heille hyötyä.

”Toivon CIMOn tulevaisuudessakin menestystä! Opin itse niin paljon CIMOn kesä- koulussa, suomen kielestä ja kulttuurista lisäksi myös elämästä toisessa maassa ja kansainvälisestä toiminnasta ja eri näkökulmien kunnioittamisesta. On ihanaa, että CIMO on olemassa!”

Hyvinä käytänteinä alumnien muistamisessa nousivat esiin erään yliopiston tapa kutsua alumnit entisen laitoksensa pikkujoulujuhlaan sekä toisen yliopiston opiskelijoiden Face- book-ryhmä, jossa ilmoitetaan kaikista tapahtumista, ja alumnitkin voivat vapaasti käydä niissä. Eräs Suomen suurlähettiläs oli järjestänyt yhteisen tilaisuuden yliopistosta valmistuneille ja maassa toimiville suomalaisille yrityksille.

Alle on kerätty vastaajien esittämiä toivomuksia ja ehdotuksia eri kohderyhmille. Kaikkein suurimpana toiveena nousi esiin se, että erilaisia ohjelmia olisi tarjolla myös alumneille, ei vain opiskelijoille ja vastavalmistuneille.

6 1 Toivomuksia CIMOlle/OPH:lle

• Mahdollisuus osallistua nykyisiin ohjelmiin pitempään valmistumisen jälkeen.

• Alumneille omia ohjelmia, esim. kertauskursseja. Tukea yliopistoille alumniohjelman jär- jestämiseen.

• Tukea opiskelijoiden/jatko-opiskelijoiden/alumnien verkostoitumiseen. Tukea luentoja kirjailijavierailuihin.

• Parempi tiedottaminen ohjelmista yliopistoille ja suoraan opiskelijoille. Tiedot helpommin löydettäviksi nettisivuilta. Tiedottaminen tuleville suomen opiskelijoille.

• Enemmän harjoittelupaikkoja. Täsmällisempää tietoa harjoittelupaikasta ja hakutilan- teesta. Apua harjoittelupaikan löytämiseen.

• Enemmän kesäkurssipaikkoja. Laajempi kesäkurssivalikoima (esim. liike-elämän suomi, kurssi V). Erikoiskurssille pitäisi voida osallistua kaksi kertaa. Verkkokursseja.

• Enemmän apurahoja Suomeen. Tutkimuksen ohjausta Suomessa. Enemmän lyhyitä sti- pendikausia.

• Erityistä tukea yliopistoille ja opiskelijoille maissa, joissa suomen opetusta on vain vähän tarjolla tai opetus on vasta äskettäin aloitettu.

• Opettajille välineitä opiskelijoiden kielitaidon arviointiin.

• Apuraha Suomessa maisteritutkintoa suorittaville.

• Apuraha suomen kieltä itsekseen opiskeleville.

(32)

6 2 Toivomuksia kotiyliopistoille

• Parempi tiedottaminen CIMOn/OPH:n ohjelmista opiskelijoille, myös tuleville suomen opiskelijoille.

• Alumnien informoiminen laitoksen tilaisuuksista tai muista alan tapahtumista.

• Alumniohjelman järjestäminen (yhteistyössä muiden tahojen kanssa): tapaamisia, kes- kusteluja, luentoja, kertauskursseja, kulttuuria.

• Tietoa työelämän mahdollisuuksista, valmentamista työelämään, apua työ- tai harjoittelupaikan löytämiseen.

• Suomen kielen intensiivikursseja varsinaisen opetuksen lisäksi. Liike-elämän suomi.

Verkkokursseja.

• Tandem-opetusta (kasvokkain tai verkossa).

• Luentovierailuita naapuriyliopistojen kanssa.

• Enemmän suomen kielen oppitunteja.

• Enemmän aktiivisen kielenkäytön tunteja.

• Enemmän mahdollisuuksia puhua suomea oppitunneilla omien opettajien kanssa.

• Opintopisteitä CIMOn/OPH:n ohjelmiin osallistumisesta.

6 3 Toivomuksia suomalaisille yliopistoille

• Tiedottaminen tilaisuuksista/palveluista, jotka ovat avoimia myös ulkomaisten yliopistojen alumneille.

• Yhteistyössä ulkomaisten yliopistojen kanssa sellaisten tapahtumien järjestäminen, joihin myös ulkomaisten yliopistojen alumnit voivat osallistua.

• Verkkokursseja ulkomaisten yliopistojen suomen opiskelijoille/alumneille.

• Yhteisiä ryhmiä verkossa oman yliopiston ja ulkomaisten yliopistojen opiskelijoille/alumneille.

• Oman yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat voisivat osana opintojaan järjestää esim. verkkolukupiirejä tai verkkotandemeja ulkomaisten yliopistojen opiskelijoille/alumneille.

6 4 Toivomuksia Suomen edustustoille ja kulttuuri- instituuteille

• Tapahtumista ja tilaisuuksista tiedottaminen alumneille (sähköpostitse).

• Oman maan/kaupungin suomen kielen opiskelijoiden/alumnien pieni muistaminen jollain tavoin.

• Opiskelijoiden/alumnien kutsuminen Suomen kansallisiin juhliin.

• Omien tilaisuuksien järjestämistä alumneille.

• Yhteisiä tilaisuuksia alumneille ja suomalaisille yrityksille.

• Apua työ- tai harjoittelupaikan löytämiseen.

(33)

6 5 Toivomuksia opiskelijoille/alumneille itselleen

• Omaa aktiivisuutta yhteisten tapahtumien järjestämisessä.

• Yhteisten ryhmien perustaminen verkossa.

• Verkkolukupiirin järjestäminen.

• Osallistuminen opiskelijajärjestöjen / suomalaisten järjestöjen toimintaan.

(34)

Verkkojulkaisu

ISBN 978-952-13-6414-3 ISSN 1798-8926

Ulkomaisten yliopistojen opiskelijoiden saama hyöty suomen kielen opinnoista ja CIMOn ohjelmista