• Ei tuloksia

Suomi valtaa verkkoa - tarkastelussa Erkki Savolaisen verkkokielioppi näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suomi valtaa verkkoa - tarkastelussa Erkki Savolaisen verkkokielioppi näkymä"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

597 LÄHTEET

EKHOLM, KAI – OESCH, KLAUS 1993: Hyper- media. Opas hypertekstin ja hyper- median käyttäjälle. Helsinki: Otava.

Hyperkielioppi — Multimediasovellus suo- men kieliopista ja murteista sekä kir- jakielen kehityksestä ja huollosta.

CD-ROM. Koostanut Erkki Savolai- nen. Kirjoittajat: Anneli Lieko, Mark- ku Haakana, Anne Mäntynen, Pirkko Muikku-Werner ja Erkki Savolainen.

Helsinki: Finn Lectura 1997. [Esitte- ly verkko-osoitteessa http://www.

joensuu.fi/hyperkielioppi/.]

Hyperkielioppi lehdistössä 1997–1998. http://www.joensuu.fi/hyperkielioppi/

lehdisto.htm

Kotus 2001 = Suomen kielen deskriptiivi- nen kielioppi -hankkeen esittely. – http://www.kotus.fi/tutkimus/kieliop- pi/kielioppi.html

SAVOLAINEN, ERKKI 1994: Hypermedia- sovellus suomen murteista. Ohjelman esittely ja käyttöohjeet. Kasvatustie-

teiden tiedekunnan opetusmonisteita 23. Joensuu: Joensuun yliopisto, Sa- vonlinnan opettajankoulutuslaitos.

[Verkkoversio 1998 osoitteessa http:/

/www.internetix.fi/opinnot/opinto- jaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/

murteet/]

Tietotekniikan termitalkoot 2000. Suomen- kielisten termien aakkosellinen hake- misto. Tekniikan Sanastokeskus. – http://www.tsk.fi/termitalkoot/abc- fi.html

Verkkokielioppi = Erkki Savolainen ja Anneli Brown: Suomen kielen ään- ne-, muoto- ja lauseoppia. www-se- laimella käytettävä suomen kielen op- pimateriaali. Helsinki: Finn Lectura 2001. [Esittely verkko-osoitteessa http://www.finnlectura.fi/verkko/

esittely/]

VILKUNA, MARIA 1996: Suomen lauseopin perusteet. Kotimaisten kielten tutki- muskeskuksen julkaisuja 90. Helsin- ki: Edita.

SUOMI VALTAA VERKKOA

— TARKASTELUSSA ERKKI SAVOLAISEN VERKKOKIELIOPPI

O

petusta on alettu kehittää erilaisten digitaalisten materiaalien avulla.

Opetusministeriö tukee eri kouluasteita vir- tuaaliapurahoilla, koska verkko-opetus ja koko tieto- ja viestintätekniikka nähdään vastauksena moniin opetuksen haasteisiin.

Yliopistot kirjoittavat tietostrategioitaan, ja opettajakuntaa koulutetaan tieto- ja viestin- tätekniikan käyttäjiksi. Opetusmarkkinoi- den ennustetaan globalisoituvan. Muun

muassa näistä syistä myös Oulussa on ryh- dytty tarjoamaan opetusta perinteisten me- netelmien lisäksi verkossa ja samalla tutus- tumaan Internetissä jo olevaan aineistoon ja sinne kehitettäviin oman alan resursseihin.

Oulun yliopiston suomen kielen jaok- sessa pidetään Erkki Savolaisen laatimaa ja Finn Lecturan kustantamaa Verkkokieliop- pia ja sen edeltäjää, cd-romilla julkaistua Hyperkielioppia, yhtenä tiedon lisälähtee-

virittäjä 4/2002

(2)

598 nä. Verkkokielioppia ei kuitenkaan lueta kuin Setälää aikoinaan, vaikka sen mahdol- lisuuksia kiinnostuneina pohditaankin.

TOIMIVA, SAATAVILLA OLEVA LÄHDE

Erkki Savolaisen Verkkokielioppi on laadu- kas ja hyvä Internet-lähde. Se esittää järjes- telmällisesti ja varsin kattavasti suomen kielen äänne-, muoto- ja lauseopin sekä tarjoaa hyvän katsauksen kieliopin koulu- opetukseen eri kouluasteilla. Verkkokieli- oppi on www-toteutuksena toimiva ja sel- keä kokonaisuus. Aloittelevan Internet- käyttäjän tukena teoksen hyperlinkeissä on pieniä symboleja, jotka kertovat, miten lin- kin takana oleva dokumentti sijoittuu Verk- kokieliopin kokonaisuuteen. Ympäristö on kaikkiaan selkeä eikä uuvuta lukijaa turhal- la muistikuormalla.

Yliopisto-opetuksen näkökulmasta Verk- kokieliopin sisältö kattavanakin on kuiten- kin suppea, sillä asioiden problematisointi jää vähäiseksi. Esimerkiksi obliikvin (ad- verbiaalitäydennyksen) käsite (Vilkuna 2000) ohitetaan lauseopin osuudessa pel- källä maininnalla. Kouluopetuksessa ob- liikvin poisjättäminen lienee perusteltua, mutta yliopiston suomen kielen opiskelijal- le obliikvi havainnollistaa lauseenjäsenenä joitakin syntaksin olennaisia ongelmakoh- tia ja auttaa niiden ymmärtämisessä ja kä- sittelyssä. Yliopisto-opetuksessa kieliopin uusimman tutkimuksen seuraaminen on muutenkin itsestään selvää. Verkkokieli- opin sisällöllistä antia vähentää myös se, että Savolaisen tyyli on kautta teoksen to- teavaa, ei rinnakkaisia selitysmalleja tarjoa- vaa.

Vaikka Verkkokieliopilla onkin useita vahvuuksia, hakuteoksena se on vielä vält- tävä. Esimerkiksi pelkkää astevaihtelu-ter- miä on hakemistosta turha etsiä aakkosista a:n kohdalta. Pääasiaan johdattaa hakuter-

mi klusiilien astevaihtelu, tai ellei käyttäjä huomaa edetä hakemistossa k:hon saakka, pääasia löytyy alaluvun kautta. Kun Verk- kokielioppia päivitetään Kotuksessa val- misteilla olevan deskriptiivisen kieliopin ilmestyttyä, kannattakin miettiä, onko verk- kojulkaisun yhteyteen tarpeen liittää teho- kas teoksensisäinen hakupalvelu. Hakupal- velu lisäisi teoksen käytettävyyttä ja arvoa.

Verkkokieliopin rakenteen ja toimin- nan oppimisen jälkeen selailu ja asioiden välillä hypähtely on helppoa ja mukavaa.

Hypertekstirakenteen tuoma etu on se, että muun muassa monien termien selitykset ovat teosta selattaessa aina hiiren painal- luksen päässä. Teoksessa www:n rakennet- ta voisi käyttää reilumminkin hyväksi esi- merkiksi niin, että asiaa syvennettäisiin tiedon toisella kerroksella, jossa asioiden taustoja ja perusteluja, myös kielen ilmiöi- den ja selitysmallien problematisointia, li- sättäisiin.

Savolaisen Verkkokielioppi ei tarjoa mitään erityistä uutta tietoa kieliopin alueel- ta, vaan tätä sähköistä kokoomateosta voi luonnehtia oppikirjaksi, joka yhdistelee ai- kaisemmin kirjoitettua uudenlaiseksi koko- naisuudeksi. Samanlaisia kielioppiteoksia ja oppikirjoja on julkaistu aikaisemmin perinteisesti paperinidoksina. Tottumus ja yhä Internetin vierauskin vaikuttavat siihen, että helpoimmin turvaudutaan perinteiseen lähdemateriaaliin, käden ulottuvilla hyllys- sä olevaan kirjaan. Verkkokieliopin laajaa käyttöä voi hyvinkin rajoittaa yliopistomaa- ilmassa myös tieteentekijöiden pyrkimys ensi käden lähteille.

VERKKOKIELIOPPI OPETUKSESSA

Nykyään verkko-opetuksessa ja virtuaali- kirjastossa puhutaan kierrätettävästä ope- tusmateriaalista (kirjoittajan suomennos kä- sitteestä reusable learning objects, RLO)

(3)

599 suureen ääneen. Kierrätettävällä opetusma- teriaalilla tarkoitetaan standardimuotoista oppimateriaalipakettia, joka voidaan sellai- senaan helposti siirtää toiseen oppimisym- päristöön vastaamaan juuri senhetkisen opiskelijaryhmän tarpeita ja johon voidaan liittää helposti toisia kierrätettäviä opetus- materiaaleja. Osa virtuaaliopetuksen puo- lestapuhujista haaveilee yhteisestä oppima- teriaalipankista, johon kukin opettaja voi li- sätä omia tuotoksiaan ja josta kukin voi poi- mia tarpeisiinsa muiden tekemää materiaa- lia.

Vaikka kierrätettävään oppimateriaaliin liittyy nykyään vielä paljon ongelmia, ku- ten ratkomattomat tekijänoikeuskysymyk- set ja selvittämättömät standardimäärittelyt, voisivatko Verkkokieliopin eri osiot olla tulevaisuudessa tietyin ehdoin tällaista materiaalia? Jos voisivat, opettajat ympäri maa(ilma)n voisivat lisätä Verkkokieliopin antia omaan opetukseensa, karsia siitä omasta mielestään turhaa pois ja lisätä sii- hen omasta mielestään vielä jotakin tarpeel- lista. Tällaisenaan Verkkokielioppi voi olla opetuksen osana hankala käyttää, sillä hy- perviidakkoon eksyy ja uppoaa varsinkin kokemattomampi verkossa liikkuja. Toi- saalta teoksessa on paljon tietoa, jota ei tar- vitse peruskouluasteilla oppilaille esittää, toisaalta siitä puuttuu jotakin yliopisto-ope- tuksessa elintärkeää.

Koska Verkkokieliopin jotakin rajattua osaa voi olla vielä hankala käyttää muun opetuksen osana, teos on lähinnä itseopis- kelupaketti ja yksi uusi lähde kirjojen lisä- nä. Verkkokielioppi on tehtävineen pirteä vuorovaikutuksellinen opiskelupaketti ke- nelle tahansa suomen kielestä kiinnostu- neelle. Hyväkään verkkomateriaali ei kui- tenkaan tee jokaisesta oppinutta, sillä puh- das itseopiskelu on haastavaa ja raskasta.

Oulussa saamiemme kokemusten perus- teella verkko-oppiminen sopii kuitenkin joillekin opiskelijoille erittäin hyvin varsin-

kin, jos opiskelijalla on mahdollisuus saa- da verkossa myös ohjausta opiskeluunsa.

Uutta mediaa hyväkseen käyttävä opetus saattaa myös parhaassa tapauksessa innos- taa esimerkiksi opiskelijoita itseohjautu- vaan tiedonhakuun ja peruskoulun oppilaita tylsinä pidettyjen kieliopin kiemuroiden opetteluun (ks. myös Pynnönen 2001).

Verkkokieliopin tehtävät on toteutettu yksinkertaisesti siten, että listassa esitetyn kysymyksen vastaus on piilotettu hyperlin- kin taakse. Tehtävät auttavat motivoitunutta ja oppimiseen sitoutunutta itseopiskelijaa opitun asian kertaamisessa, mutta motivoi- tumaton voi langeta päämäärättömään ky- symys–vastaus-hypähtelyyn. Www:n mo- nia mahdollisuuksia olisi voitu tosin hyö- dyntää tehtävissä laajemminkin, mutta täl- lä toteutuksella teoksen käyttäminen ei ase- ta laitteistolle suuria vaatimuksia. Tällä hetkellä tietoverkkojen eri mahdollisuuk- sien rajatonta käyttöä vähentää se, että In- ternet-käyttäjien laitteisto- ja ohjelmisto- kanta on erittäin heterogeeninen. Jos tuot- taja haluaa tarjota jokaiselle jotakin, toteu- tus on pidettävä hyvin maltillisena. Jokai- nen verkkoteknologiaan perehtynyt tietää, että esimerkiksi kovin monimutkaista mul- timediaa ei kannattane vielä nykyään teh- dä kuin pientä edistynyttä kohderyhmää varten, vaikka se houkuttelevaa olisikin.

Koska multimediaesitysten tuotanto on tä- män lisäksi hidasta ja kallista, kehitystyö ei monestikaan ole vielä nykyään vaivan ar- voista.

Hypertekstirakenteesta ja teokseen laa- dituista tehtävistä kertyy hyöty, jolla voi- daan verkkojulkaisun olemassaoloa perus- tella. Suurin hyöty kaikissa Internet-lähteis- sä on kuitenkin kaiketi niiden saatavuus — suomen kielen verkko-opiskelija maailmal- la voi käyttää opiskelunsa tukimateriaalina Savolaisen Verkkokielioppia, kun paikalli- sen kirjaston hyllystä ei löydy suomen kie- lioppinidoksia.

(4)

600 LOPUKSI

Savolainen on uuttera pioneeri alallaan.

Verkkokielioppi on tiettävästi ensimmäinen julkisilla markkinoilla oleva verkkokustan- ne suomen kielen alalta. Tällaista rohkeaa kehitystyötä tarvitaan, jotta erilaisten me- dioiden käytettävyyttä päästään kokeile- maan ja käyttöä vakiinnuttamaan. Tämän kaltainen verkkomateriaali ei ole koskaan valmis, vaan se on altis muuttamaan muo- toaan uuden tiedon ja tekniikan sekä käyt- täjien palautteen mukaan.

Verkko-opetuksen ja verkkoresurssien tulevaisuutta on vielä mahdoton ennustaa, mutta pitäisin varmana sitä, että www ja sen tulevaisuuden sovellukset ja uudet lukulait- teet pysyvät opetuksen tukena muun ope- tuksessa käytettävän tekniikan ohella. Di- gitaalisen oppimateriaalin kysyntä kasvaa, ja uusia tekniikoita opitaan hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Erk- ki Savolaisen ja Finn Lecturan Verkkokie-

lioppi on hyvä esimerkki siitä, miten hyvin suomen kielen käsittely onnistuu Internetis- sä. Sen kehittäjät ja käyttäjät rakentavat alustaa tulevaisuuden verkkokielioppiver- sioille.

PAULA VASKURI

Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos

PL 1000

90014 Oulun yliopisto

Sähköposti: paula.vaskuri@oulu.fi

LÄHTEET

PYNNÖNEN, MARJA-LIISA 2001: Kielioppien pedagogisia sovelluksia. – Virittäjä 105 s. 300–308.

MARIA VILKUNA 2000: Suomen lauseopin perusteet. Kotimaisten kielten tutki- muskeskuksen julkaisuja 90. Helsin- ki: Edita.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Katjan kertomuksesta paistaa, että hän on löytänyt tilaisuuksia ja merkityksellisiä toi- sia, joiden kanssa hän voi käyttää ja kehittää suomen kielen taitoaan..

92 kokee, että lukeminen on erittäin hankalaa 56 koki musiikin vaikeaksi (lukiongelman ja musiikin yhteyttä ollaan selvittämässä, koska se on tullut esille arkipäivän

Viime vuonna ilmestynyt Reijo Savolaisen tut- kimus pyrkii löytämään vastauksia arkielämän tie- donhankinnan ongelmiin sekä selvittämään sitä, millä tavoin kunkin

Kummassa- kin hyväksytään ajatus siitä, että dokumenttien tulisi tavoittaa käyttäjänsä, ja siitä, että käyttä- jien tulisi tavoittaa tarvitsemansa dokumentit..

Molemmissa on kysymys uuden sanan muodostamisesta siinä mielessä, että kuulija ta- vallisesti tunnistaa uutuuden uutuudeksi (esim. Kun sanoja johdetaan säännönmukaisesti

[– –] Mutta ei sitä voi kehuu, kehua sitä hänen suomen kielen taitoansa [– –] [Australiassa] Et sä voi suomee puhua.. Et’ se on niinku auto-

Mitä sitten on suomi toisena kielenä -tutkimus? Mitä kaikkea sen piiriin voisi - ja tulee kuulua? Suomen monikielisyys voi olla suomen kielen tutkimuksen kohteena ainakin

Helsinkiläisistä 17 prosenttia ja muun Suomen vastaajista 18 prosenttia oli sitä miel- tä, että toimittaja voi käyttää puhekieltä kaikissa ohjelmissa.. He olivat nuorimmista