Opintojen hyödyntäminen tämänhetkisessä työssä

Kyselyyn vastanneista 60 % eli 99 henkilöä tekee tällä hetkellä työtä, jossa voi käyttää suomen kieltä tai hyödyntää Suomen-tuntemustaan.

Kuvio 4: Miksi valitsisi edelleen suomen kielen opintoihinsa (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita syitä)

Kuvio 5: Miksi ei enää valitsisi suomen kieltä osaksi opintojaan (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita syitä)

Kuvio 6: Tämänhetkiset työt, joissa voi hyödyntää suomen kielen taitoa tai Suomen tuntemusta (vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita töitä)

100

Vaikea löytää töitä On kiinnostunut

muusta Epäkäytännöllistä Vaikea yhdistää

opintoihin Suomalaiset

osaavat englantia Ei tarvitse enää

0

KUVIO 6 TÄMÄNHETKISET TYÖT, JOISSA VOI HYÖDYNTÄÄ SUOMEN KIELEN TAITOA TAI SUOMEN TUNTEMUSTA

(vastausten lukumäärä, yhdellä vastaajalla voi olla useita töitä)

KÄÄNTÄJÄ TAI TULKKI

Jos kääntäminen ja tulkkaus lasketaan yhteen, se on kaikkein yleisin ala (35 vastaajaa eli 35 % myönteisesti vastanneista). Käännöstöitä ilmoitti tekevänsä 29 henkilöä. Kohdekielinä mainitaan englanti, espanja, kiina, saksa, unkari, venäjä ja viro, lähdekielenä suomi (silloin kun se on mainittu). Kuusi henkilöä kertoo kääntävänsä suomalaista kirjallisuutta, yksi heistä kääntää lisäksi elokuvia.

Kuusi vastaajaa toimii tulkkina, mutta viisi heistä tekee käännös- tai opetustöitä sen ohella.

OPETTAJA

Lähes yhtä yleinen ala oli opettaminen: 34 vastaajaa työskentelee opettajana. Alalta valmis-tuu paljon opettajia, mutta opettajien suureen määrään voi vaikuttaa sekin, että kyselystä tiedotettiin opettajien sähköpostilistan kautta ja myös opettajia pyydettiin vastaamaan kyse-lyyn, jos he olivat opiskelleet Suomen ulkopuolisessa yliopistossa.

Opetustyötä tekevistä 16 mainitsee olevansa suomen kielen opettaja. He opettavat mm.

yliopistossa, lukiossa, kansalaisopistossa, kielikoulussa, kotoutumiskurssilla ja vastaanotto-keskuksessa.

Kaksi vastaajaa opettaa Suomen kirjallisuutta yliopistossa. Yksi henkilö sanoo olevansa kirjallisuus- ja opetusalalla.

Osa vastaajista kertoo olevansa kielten opettajia (8), mutta vastauksesta ei käy ilmi, opetta-vatko he myös suomea. Joukossa on englannin (3), ruotsin (1), saksan (1), unkarin (1) ja venä-jän (1) opettajia. Yksi heistä opettaa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Näiden lisäksi vastaajien joukossa on kielitieteen opettaja sekä opetusassistentti yliopiston pohjoismaisten kielten laitoksella.

Seitsemän vastaajaa opettaa, mutta ei täsmennä, mitä ainetta. He opettavat mm. yliopis-tossa, kielikoulussa ja suomalaisessa koulussa. Lisäksi yksi vastaaja opettaa musiikkia Suomessa.

HALLINTO

Hallinnollista työtä tekee yhteensä 13 vastaajaa. Yksi työskentelee suomalaisessa yliopis-tossa varainhankinnassa ja kaksi ulkomaisessa yliopisyliopis-tossa kansainvälistymisasioiden parissa. Lisäksi eräs henkilö toimii kansainvälisiä yhteistyöohjelmia hallinnoivassa toimis-tossa omassa maassaan. Joukossa on myös ministeriön osastosihteeri ja Pohjoismaiden ministerineuvoston koordinaattori. Yhden vastaajan vastuulla on Suomen osuus maansa kansalliskorpuksessa, toinen hoitaa suhteita Suomeen kirkon kansainvälisellä osastolla.

Hallinnollista työtä yritysmaailmassa tekee viisi vastaajaa. Eräs vastaajista valmistelee suomenkielisiä sopimuksia kansainvälisen yrityksen ja suomalaisten yritysten välillä. Toinen työskentelee lääkeyhtiössä ja kolmas Suomen back office -perintäkäsittelijänä. Kaksi vas-taajista työskentelee suomalaisessa yrityksessä. Toinen heistä hoitaa markkinoinnin ja muut suhteet Saksaan, toinen taas on finanssialalla.

TUTKIJA

Vastaajista 12 toimii tutkijana, kaksi heistä on väitöskirjantekijöitä. Kolme henkilöä mainit-see, että tutkimus liittyy suomen kieleen. Yksi heistä tutkii monikielisyyttä ruotsinsuoma-laisessa ympäristössä. Lisäksi joukossa on suomalais-ugrilaisten kielten sekä teatterin ja kirjallisuuden tutkija, valtiotieteen professori ja juutalaisten hautakivikirjoitusten tutkija (joka on dokumentoinut myös hautausmaat Suomessa). Jatko-opiskelijoista toinen tekee väitös

-kirjaa kirjallisuuden, toinen pohjoismaisten kielten laitoksella.

ASIAKASPALVELU

Asiakaspalvelussa toimii 10 vastaajaa. Kuuden vastauksesta käy ilmi, että he tekevät suo-menkielistä asiakaspalvelua, kolme heistä suomenkielisenä IT-käyttötukena, yksi verkko-kirpputorilla ja yksi öljyalalla. Lisäksi työnantajina ovat logistiikka-alan ja lääkintätekniikan yritys.

KULTTUURI

Kulttuurialalla työskentelee yhteensä 5 vastaajaa. Yksi järjestää kulttuuritapahtumia, toinen koordinoi ja järjestää projekteja Suomessa. Kaksi vastaajista on kirjastoalalla: toinen hoitaa eurooppalaisten yliopistojen kirjastojen kontakteja ja toinen vastaa itämaisiin kieliin ja kulttuureihin erikoistuneen kirjaston suomen ja viron osastoista. Yksi vastaaja on töissä museossa.

MATKAILU

Matkailuala työllistää 4 alumnia. Kaksi heistä toimii oppaana, yksi matkailun markkinoin-nissa ja yksi matkailijoiden infopisteessä.

VIESTINTÄ JA MEDIA

Neljä vastaajaa työskentelee viestinnän ja median parissa. Yksi sanoo hoitavansa kan-sainvälisiä suhteita, toinen suhteita suomalaisiin partnereihin. Eräs alumni vastaa medi-aseurannasta, toinen on työssä omassa maassaan keskuksessa nimeltä Nordic Scientific Educational Communications Center.

MUU ALA

Suomen kielen kanssa on työssään tekemisissä myös henkilö, joka tarkistaa erään verk-kosivun suomenkielisiä ilmoituksia omasta maastaan käsin. Yhdestä alumnista on tullut kirjailija. Kolme vastaajaa asuu Suomessa ja tarvitsee siksi suomea työssään, vaikka se ei liitykään heidän opiskelualaansa. Yksi myy käsitöitä markkinoilla, toinen työskentelee paino-alalla, ja kolmas on siivooja.

EROJA PÄÄ- JA SIVUAINEOPISKELIJOIDEN JA MUIDEN VÄLILLÄ

Suomea pääaineena opiskelleista 62 % (67 vastaajaa), sivuaineena opiskelleista 54 % (14 vas-taajaa) ja suomea jonain muuna aineena opiskelleista 75 % (12 vasvas-taajaa) pystyy jotenkin hyödyntämään Suomi-osaamistaan tämänhetkisessä työssä. Niistä, joilla suomi ei ollut osa tutkintoa, myönteisesti tähän kohtaan vastasi 40 % (6 vastaajaa). On hieman erikoista, että suurin prosenttiosuus on suomea muuna kuin pää- tai sivuaineena opiskelleilla. Tähän saat-taa vaikutsaat-taa vassaat-taajien melko pieni lukumäärä ja aktiivisimpien valikoituminen vassaat-taajiksi.

Entisten pääaineopiskelijoiden parissa selvästi yleisimmät alat ovat opettaja (25 %), kääntäjä/

tulkki (20 %) sekä hallinnolliset työt (10 %). Sivuaineopiskelijoita on eniten hallinnossa (12 %) ja asiakaspalvelussa (12 %). Joko opettajana tai kääntäjänä/tulkkina heitä työskentelee 8 %.

Yllättäen suomea muuna aineena opiskelleista peräti 38 % työskentelee kääntäjänä/tulkkina ja 25 % opettajana. Lisäksi 25 % on työssä asiakaspalvelussa ja 13 % tutkijana. Niillä, joilla suomi ei kuulunut tutkintoon, ehdottomasti yleisin ala on tutkija (20 %). Pääaineopiskelijoita lukuun ottamatta vastaajamäärät ovat niin pienet, että prosenttiosuuksista ei voi vetää kovin yleispäteviä johtopäätöksiä.

MAITTAISTA VERTAILUA

Koska vastaajien lukumäärä on melko pieni ja useimpien maiden alumnien vastaajamäärä jää alle 10, tämän perusteella ei voi päätellä paljoakaan eri maiden yliopistoista valmistunei-den työllisyystilanteesta.

Jos katsotaan niitä maita, joiden vastaajista vähintään viisi tekee saman tyyppistä työtä, voidaan todeta, että tšekkiläisestä yliopistosta valmistuneista 8 (35 %) työskentelee opetta-jana ja 7 (30 %) kääntäjänä. Venäjältä valmistuneista opettajan tai kääntäjän tehtävissä on molemmissa 5 henkilöä (28 %). Unkarista valmistuneista 5 (45 %) toimii opettajana. Lisäksi suomalaisesta yliopistosta valmistuneista (jotka ovat aloittaneet suomen opintonsa Suomen ulkopuolisessa yliopistossa) 5 henkilöä (42 %) on työssä opettajana.

14 ULKOMAISTEN YLIOPISTOJEN OPISKELIJOIDEN SAAMA HYÖTY SUOMEN KIELEN OPINNOISTA JA CIMON OHJELMISTA