• Ei tuloksia

Ihmiseen luottava filosofi – Reijo Wileniuksen haastattelu

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Ihmiseen luottava filosofi – Reijo Wileniuksen haastattelu"

Copied!
10
0
0

Kokoteksti

(1)
(2)

ValokuvaSami Kero

Tapi o Koski

Ihmiseen luot t ava filosofi

Reijo Wileniuksen haast at t elu

Prof. emer. Reijo Wileniuksen (s. 1930) tutkimukset ja teok set ovat keskittyneet erityisesti yhteiskunta- ja kulttuurifilosofi an sekä kasvatusfilosofian kysymyksiin. Usein tutkimuksissa on suuntauduttu laaja-alaisesti filosofian historiaan.

Reijo Wilenius toimi Jyväskylän yliopistossa filosofian pro fessorina vuosina 1973-1992. Hän on ollut näkyvä kansalaisyh teiskunnan osallistuja ja etenkin monimuotoisen koulutuksen puolestapuhuja. Hän oli perustamassa sekä Kriittistä korkea koulua e ttä Snellman-korkeakoulua, toimi Steiner-kouiutoi- minnan aktiivina ja opettajana, ja on ollut 1989 perustetun European Forum for Freedom in Education -järjestön keskei nen vaikuttaja. Hän on ollut lukuisten tie d e -ja kulttuurijärjestö jen johtokunnissa sekä valtion tiedehallinnon toimikunnissa.

The So ci a l a n d Poli t i cal Th eor y o f Fr a nci sco Suärez (1963), väitöskirja

Marx e n n e n Marxia (1966)

Filosof ia j a politiikka (1967)

Tietoisuus j a yhteisk unt a (1972) Kasvat uk sen e h d o t (1975) ihmiskeskeiseen kultuuriin (1976) Ihminen, luont o j a tekniikka (1978)

Snellmani n linja - henk isen k asvun filosof ia (1978) Ihminen j a t yö (1981)

A a t t e i d e n m a a i l m a . Jo h d a t u s a i k a m m e aat evi r t a uk si i n (1982)

Kol me näk i j ää j a tekijää. Lönnrot, Runeber g, Snellman j a Suo­

m e n suunt a (1986)

So d a n j a ra u h a n f ilosof iaa (1988)

Mihin m a a i l m a m e n e e - n ä k ym ä kriisien ai k aan, k ehit yk sen mahdollisuuksiin (1992)

Tu n t e m a t t o m a n t ut k ij a - St einerin tie h e n ge n t i e t e e s e e n (1997)

M i t ä o n i h m i nen? Filosof iaa ihmisestä j a inhimillisestä kasvusta (1999, uudistettu laitos 2003)

N I™ c ^ n ä i n • 111

(3)

112 n i i n & n ä i n

(4)
(5)
(6)

NIIN C ^NÄIN • 115

(7)
(8)

117

(9)

118• n i i n & n ä i n

(10)

Filosofia tänään

Viitteet

1844

N IIN e^ N Ä IN 119

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Artikkelissaan hän esittelee tutkimustulostensa pohjalta tämän kehittämistyön esiteitä ja pohtii, millä keinoin opettajankoulutus säilyy korkeatasoisena myös

Sen, että tekoa ei kutsuta terrorismiksi, voi tulkita tästä näkökulmasta niin, että tapausta seuranneessa kes- kustelussa ei ole esitetty ratkaisumalleja, joiden peruste-

Opettaja Werner Fridolf Laakso oli Keltiäisten koulun opettajana koulun alkamisesta lähtien, mutta vuonna 1901 hän ja hänen vaimonsa Mandi Laak­.. so, joka toimi

Hän oli ollut varma, että kaikki hänen ponnistuksensa ja kärsimyksensä olivat olleet turhia — ettei kukaan tiedä eikä välitä niistä, ja e ttä se on

ori tunteja raam attukoulussa, kertoo e ttä koulussa toknU 2 -vuotinen evankelistakurssi ja m uita lyhyitä

Ei ole ihm eteltävää, jos Sirkku oli hyvin tyytäm ätön siitä, e ttä kuvataideleirin jä r­.. jestäm inen L aukaassa pääsi

Tolonen (2001, 142) kysyy haastattelussa oppilaalta, kuka koulua johtaa, ja saa vastauksen: ”melkein kaikki, jotka on tuolla röökillä”. Virallisen koulun vastaus ja

Opettajat, jotka ovat tottuneita käyttämään tietotekniikkaa opetuksessa ja jotka harrastavat myös vapaa-ajallaan tietotekniikkaa, voivat pitää myös toisenlai- sesta