Jyväskylän yliopiston lehti No 1 / 2012
Muuttuva suomalaisuus
nro 1 • 2012 Tiedonjyvä ilmestyy paperilehtenä viisi kertaa vuodessa.
Seuraava numero ilmestyy 13.4.2012 lehti verkossa www.jyu.fi/tiedonjyva 47. vuosikerta Painos 5 100 kpl
vastaava toimittaJa Anu Mustonen
puh. 050 564 9022 anu.mustonen@jyu.fi toimitussihteeri Ja Juttuvinkit Miia Kantola puh. 040 805 4484 miia.s.kantola@jyu.fi ilmoitusmyynti Ja tilaukset Kalevi Luoma puh. 050 564 9006 kalevi.luoma@jyu.fi toimitus Jyväskylän yliopisto viestintä PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto kustantaJa Jyväskylän yliopisto painopaikka Forssa Print sisäinen Jakelu Virastomestarit
tiedonJyvän tilaukset www.jyu.fi/tiedonjyva tapahtumakalenteri julkaistaan vain verkossa.
Kaikki tapahtumat aikataulu- ja paikkatietoineen löytyvät www.jyu.fi/kalenteri ISSN-L 0789-4805
ISSN 1798-6877 (verkkojulkaisu)
16 19 12
14
muuttuva suomalaisuus 8 historiankirjoitus uusiksi
12 suomen harmaantuvat sukupolvet
14 kielikylpyjä ja kansainvälistymistä
16 professori esittelyssä: ritva takkinen
4 ... lyhyet 18 ... tiedeosuma 20 ... peerage of
science 22 ...väitökset
27 ....liikunta ja terveys 30 ...herra X 31 ... valopilkku 33 ... summary 35 ... osuma
Kansi
Kortepohjan alakoululainen Vilma Talvitie. kuva: Tarja Vänskä-KauhanenJa vielä lisäksi
Pääkirjoitus
Maamme EU:hun liittymisen aikoihin vie- railin Inarissa saamelaisradion toimitukses- sa. Huomioni kiinnittyi studiossa olevaan lii- tutauluun, johon ihmisiä kulki lisäämässä ja poistamassa sanoja. Meneillään oli EU-sa- naston luominen saameksi.
SuomeSSa on käynniSSä laaja kan- sallinen hanke, jonka tavoitteena on tuot- taa yhteinen suomenkielinen termitietokanta kaikille maassamme harjoitettaville tieteen- aloille. Huoli suomenkielisen julkaisemisen tulevaisuudesta on pulpahtanut jälleen pin- taan yliopistojen rahoitusmallia uudistettaes- sa, sillä erityisesti kansainvälisten vertaisarvi- oitujen julkaisujen painoa ollaan nostamassa huomattavasti aiemmasta.
Suuntausta on pidetty epäedullisena mo- nialaisille yliopistoille. Tukahduttaako eng- lannin ylivalta kansalliskielten aseman? Hait- taako englanniksi julkaiseminen yliopisto- lakiin kuuluvan yhteiskunnallisen vuorovai- kutustehtävän toteuttamista? Syrjiikö se nii- tä aloja, joiden yhteydet suomalaiseen yhteis- kuntaan ovat kaikkein likeisimmät?
Englanti on nykyisin kuitenkin kiistat- ta tieteen kieli. Suomalaisten yliopistojen on pystyttävä toimimaan globaalin tiedemaail- man ehdoin. Huipun tavoittelu ei muutoin onnistu, koska kansainvälinen maine ja hy- vä asema saavutetaan ennen kaikkea kilpaile- malla parhailla kansainvälisillä julkaisuaree- noilla, mikä puolestaan takaa paremman ra- hoituksen.
Tärkeä kySymyS onkin, miten yliopis- tojen ohjauksessa saadaan parannetuksi ta- sapainoa kansainvälisen tieteellisen vaikutta-
vuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden välillä, jotta uusin tieteellinen tieto palvelee myös Suomea ja suomalaisen yhteiskunnan kehitystä.
Jyväskylällä on erityisvelvoite huoleh- tia asiasta, koska kaupungilla on ollut tärkeä rooli suomen kielen kehittämisessä rahvaan kielestä sivistyskieleksi 1800-luvulla. Semi- naarin perustamisen aikoihin astui voimaan kieliasetus, jossa suomen kieli nousi tasaver- taiseksi ruotsin rinnalle. Uno Cygnaeus mää- ritti seminaarin opetuskieleksi suomen, ja jo 1842 piirilääkäri Wolmar Schildt oli keksinyt sanat tiede ja taide.
Jyväskylän yliopisto yhdistää strategian- sa mukaisesti suomenkielisen sivistyksen pe- rinteen moderniin kansainvälisyyteen. Kiel- ten ja viestinnän opiskelumahdollisuudet pi- detään monipuolisina. Tuoreen kielipolitii- kan mukaan yliopiston pääasialliset kielet ovat suomi ja englanti, mutta laajaa monikie- lisyyttä arvostetaan. Yliopisto on ottanut sel- keän kannan myös julkaisemiseen: vaikka julkaisemista kansainvälisesti arvostetuim- milla foorumeilla kannuste-
taan, yliopisto pitää huolta myös suomenkielisestä julkaisemisesta ja siitä, että suomen kieli ke- hittyy tieteen kielenä.
Se on sivistyskielenä säilymisen elinehto.
Suomen kielen kehityttävä myös tieteen kielenä
aino sallinen
rehtori
Jyväskylän yliopiston hallitus valitsi yliopiston rehtoriksi fysiikan professo- ri Matti Mannisen (s. 1950). Rehto- rin viisivuotinen toimikausi alkaa 1.8.2012 nykyisen rehtorin, Aino Sal- lisen, jäädessä eläkkeelle.
Tekniikan tohtori Matti Manninen on työskennellyt Jyväskylän yliopis- tossa soveltavan fysiikan professorina vuodesta 1997 ja vararehtorina vuo- desta 2010. Aiemmin hän on toiminut muun muassa apulaisprofessorina Teknillisessä korkeakoulussa sekä vierailevana professorina Kööpenha-
minan, Cornellin ja Zürichin yliopis- toissa. Jyväskylän yliopistossa hän on toiminut matemaattis-luonnontieteel- lisen tiedekunnan dekaanina ja fysii- kan laitoksen johtajana sekä Nanos- cience Centerin ja Ydin- ja materiaali- fysiikan huippuyksikön johtajana. Hän on toiminut myös Jyväskylän yliopis- ton hallituksen jäsenenä. Manninen on puheenjohtajana Ellen ja Ertturi Nyyssösen säätiön hallituksessa sekä pohjoismaisen teoreettisen fysiikan tutkimuslaitoksen NORDITA:n johto- kunnassa.
Matti Manninen Jyväskylän yliopiston tulevaksi rehtoriksi
Matti Manninen
hanna-kaisa hämäläinen
Rehtori-instituutin toiminta on vaki- naistettu tammikuun alusta alkaen rehtori Aino Sallisen päätöksellä.
Määräaikainen Rehtori-instituutti pe- rustettiin 1999 toteuttamaan rehtori- en kelpoisuuskoulutusta, kehittämään rehtorikoulutusta ja edistämään alan tutkimusta.
Sallisen mukaan Rehtori-instituutti profiloi yliopiston koulutuksen ja oppi- misen painoalaa ainoana yliopistolli- sena opetustoimen johtamiskoulutus- ta antavana yksikkönä.
– Vakinaistaminen on tunnustus myös sille, että instituutti on yliopis-
tomme aktiivisimpia toimijoita koulu- tusvientihankkeissa, Sallinen peruste- lee päätöstään.
Instituutissa on rakennettu erityi- sesti koulutusvientiin tarkoitettu virtu- aalinen oppilaitosjohtamisen opinto- kokonaisuus. Ensimmäiset pilottiryh- mät ovat käynnistyneet, ja vientikau- poista käydään neuvotteluja muun muassa Etelä-Afrikan, Nepalin ja Chi- len kanssa. Kiinaan on jätetty tarjous opettajien ja rehtorien täydennyskou- lutuksesta. Kokonaisuus lanseerataan myös verkkokauppaan, ja siitä laadi- taan maakohtaisia sovelluksia.
Rehtori-instituutti vakinaistettiin
Jyväskylän yliopistosta valmistui viime vuonna 162 tohtorintutkintoa, mikä on uusi ennätystulos. Vuonna 2010 tohto- rintutkintoja valmistui 140. Maistereita valmistui 1336, lähes sata enemmän kuin vuonna 2010. Jyväskylän yliopis- ton tutkintotavoitteet ovat vuosille 2010–2012 keskimäärin 1 455 mais- teria ja 132 tohtoria vuodessa.
Maisteritavoite ylittyi neljässä tiede- kunnassa (humanistinen, kauppakor- keakoulu, liikunta- ja terveystieteiden sekä yhteiskuntatieteellinen). Maiste-
rintutkintoja suoritettiin eniten huma- nistisessa tiedekunnassa (335), kas- vatustieteiden (230) sekä yhteiskunta- tieteellisessä tiedekunnassa (194).
Eniten maisteritavoitteestaan jäi in- formaatioteknologian tiedekunta, jossa keskityttiin jatkokoulutukseen. Tiede- kunnan tohtoritavoite ylittyikin 185 prosenttia. Tohtorintutkintoja valmistui eniten matemaattis- luonnontieteellisessä (43), hu- manistisessa (37) ja informaatio- teknologian tiedekunnassa (24).
Jyväskylän yliopiston hallituksen pää- töksellä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan nimi on liikuntatieteelli- nen tiedekunta 1.8.2012 lähtien. Uusi nimi viestii tiedekunnan erityisase- mas ta kansallisesti maan ainoana lii- kuntatieteellisenä tiedeyhteisönä. Lii- kuntatieteiden ohella Jyväskylän yli- opiston erikoisuuksia ovat terveystie- teiden pääaineista fysioterapia, ge- rontologia ja kansanterveys, liikunta- lääketiede ja terveyskasvatus.
Jyväskylän yliopistossa tohtoriennätys
Liikunta- ja terveys-
tieteiden tiedekunnalle
nimenmuutos
LyhyeT
Psykologian laitos juhli vuoden lopussa 75-vuotisjuhliaan kutsuprofessorien tähdittämällä seminaarilla, laitosesitte- lyillä sekä iloisella iltajuhlalla.
Psykologian tutkimus sai korkeimman arvosanan Jyväs- kylän yliopiston tutkimuksen kansainvälisessä arvioinnissa 2011. Tutkimuksen lippulaivoihin kuuluvat pitkään jatku- neet lasten oppimisen ja motivaation sekä persoonallisuu- den kehittymisen seurantatutkimukset.
Laitoksen uusia tutkimuslinjoja ovat reaaliaikaisten ta- pahtumakulkujen tutkimus luonnollisissa ympäristöissä, kuten luokkahuonetutkimus, interventio- ja terveystutki- mus sekä vanhenemisen interventiotutkimukset. Kehitteillä on uusinta teknologiaa hyödyntäviä interventio- ja palvelu- malleja sekä yhteiskunnallista palvelutoimintaa.
Psykologian laitos myös koordinoi perusteilla olevaa, monitieteistä aivotutkimuskeskusta.
– Psykoterapiakoulutuksen vastuu siirtyy yliopistoille.
Näin myös psykoterapiaan liittyvää tieteellistä tutkimusta voidaan hyödyntää entistä enemmän ammatillisessa täy- dennyskoulutuksessa. Laitoksemme rooli alan koulutuk- sessa tulee olemaan merkittävä, laitoksen johtaja Raimo Lappalainen toteaa.
Suomen ainoassa itsenäisessä psykologian laitoksessa maisterin tutkintoa suorittaa yhteensä noin 430 opiskeli- jaa. Vuosittain valmistuu lähes 70 psykologian maisteria ja seitsemän tohtorin tutkintoa sekä useita lisensiaattikoulu- tuksen saaneita erikoispsykologeja. Henkilökuntaa on 65, joista professoreja yhdeksän.
Laitoksen alkumetrejä kuvataan Tapio Korhosen ja Tie- donjyvän nro 15/1986 tekstiin perustuen seuraavasti:
Suomen ensimmäinen psykologian professuuri perustet- tiin v. 1936 Jyväskylän Kasvatusopilliseen Korkeakouluun.
Sielutieteen professuuria hoiti ensimmäiset kolme vuotta maisteri Niilo Mäki. Laitoksen alkio voitaneen sijoittaa sin- ne, missä hän työskenteli. Se sattui olemaan tunnettu jy- väskyläläinen kulttuurikeskus, matkustajakoti Sampsa. Pi- an psykologinen laitos sai käyttöönsä huoneen yliopiston Oppio-rakennuksesta. Tässä olivat peräkkäin professorin ja assistentin työpöydät ja yhdessä nurkassa Cygnaeuksen aikainen kulunut nahkasohva.
Lue lisää:
www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/historiaa
75-vuotias psykologian laitos suunnittelee uutta aivotutkimuskeskusta
Dekaani Timo Ahosen rytmittämä Tetetermite-bändi veti niin opiskelijat kuin huippututkijatkin rokkaamaan.
anu mustonen
Kasvatustieteen professori Juha T. Hakalalle on myönnetty Suomen tietokir- jailijat ry:n Oppikirjailijapal- kinto tunnustuksena laajas- ta ja ansiokkaasta oppikir- jatuotannosta. Kokkolan yli- opistokeskus Chydeniuk- sessa työskentelevä Hakala on julkaissut yli 20 kirjaa, joiden aiheena on kasvatus,
koulutus, luovuus ja asian- tuntijuus. Hän on laatinut oppaita sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun opis- kelijoille, mutta myös opin- näytteen ohjaajille. Gradu- opas: melkein maisterin niksikirja (1999) on myös käännetty englanniksi ja ruotsiksi.
Juha T. Hakalalle Oppikirjailijapalkinto
Jyväskylän yliopisto uudistaa sisäisiä ja ulkoisia palvelujaan sekä myös organi- saatiotaan yhdistämällä hallintokeskuksen ja tietohallintokeskuksen yliopisto- palvelut-nimiseksi yksiköksi. Uudistuksen myötä yliopisto tavoittelee asiakas- keskeistä palvelukulttuuria, jossa palvelut ovat selkeämmät, yhtenäisemmät ja kustannustehokkaammat.
– Valmistelutyö on nyt saavuttanut tärkeän etapin. Saimme uudistuksen yt- neuvotteluineen vietyä läpi sujuvasti ilman ainuttakaan irtisanomista, uudistuk- sen arkkitehti, hallintojohtaja Kirsi Moisander luonnehtii.
Uudistuksen yhteydessä yliopistopalvelujen vastuualueet tiivistettiin seitse- mään: opintopalvelut, henkilöstöpalvelut, talouspalvelut, tilapalvelut, IT-palve- lut, strateginen kehittäminen ja asiantuntijapalvelut.
Yliopistopalveluissa työskentelee 275 henkilöä. Vastuualueista suurin on IT- palvelut, jossa työskentelee 99 henkilöä.
Hallintokeskuksesta yliopistopalvelut
Anu Mustoselle Tiedeviestintäpalkinto
Yhteispohjoismainen tutkimusra- hoitusorganisaatio NordForsk käynnisti vuonna 2010 Comparing Research at Nordic Universities using Bibliometric Indicators -ver- tailun, jonka loppuraportti julkis- tettiin 2011.
Jyväskylän yliopisto kokonai- suudessaan sijoittui indeksillä 1,08 maailman keskiarvon 1,0 yläpuolelle. Ykkössijan JY saavutti matematiikan ja fysiikan yhdiste- tyssä luokassa (indeksi 1,43). JY oli ainoa suomalainen yliopisto, jo- ka sijoittui jonkin tieteenalan terä- vimpään kärkeen Pohjoismaiden mittakaavassa.
Tutkimuksen vaikuttavuutta mi- tattiin julkaisujen saamien viit- tausmäärien kautta. Vuosien 2005–2008 julkaisuille laskettiin tieteenalojen ja julkaisutyyppien erot huomioiva suhteellinen viitta- usindeksi sekä yliopistojen koko julkaisutuotannolle että yksittäisil- le tieteenaloille.
Pohjatietoina vertailussa olivat Thomson Reuters -kustantamon julkaisu- ja viitetietokannat, jotka ovat myös Web of Science -verk- kopalvelun taustalla. Yhteiskunta- tieteet ja humanistiset tieteet ra- jautuivat tutkimuksen ulkopuolelle, koska niiden näkyvyys angloame- rikkalaisiin lehtiin painottuvassa Thomson Reutersin aineistossa on heikompi kuin lääketieteiden, luonnontieteiden ja tekniikan.
Lähteet: Tieteen tietotekniikka sekä julkaisu Comparing Research at Nordic Universities using Bibliome- tric Indicators. A publication from the NORIA-net “Bibliometric Indica- tors for the Nordic Universities”
Matematiikka ja fysiikka menestyivät pohjoismaisessa vertailussa
tommi anttonen
päivi vuorio
Viestintäpäällikkö Anu Mustonen on saanut Suomen tiedetoimittajain liitto ry:n Tiedeviestintäpalkinnon merkittä- västä työstä tutkimustiedon välittämi- sessä ja yliopistoviestinnän kehittä- misessä.
Anu Mustonen on työskennellyt Jy- väskylän yliopiston viestintäpäällikkö- nä vuodesta 1997 lähtien. Hän väit- teli vuonna 1997 mediaväkivallasta ja sen yleisöstä. 2000-luvun alussa hän kirjoitti Mediapsykologia-oppikirjan, joka oli lajissaan ensimmäisiä koko maailmassa.
Anu Mustonen on vaikuttanut muun muassa Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa, Valtion elokuva- lautakunnassa, Mannerheimin Las- tensuojeluliitossa ja Mediakasvatus- seurassa.
Tekniikan tohtori Tanja Risikko aloitti vuoden alussa Kokkolan yliopistokes- kus Chydeniuksen johtajana. Risikon mukaan uudessa työpaikassa on yh- dessä tekemisen meininki.
– Toiminta on hyvin monipuolista.
Koulutuksen ja tutkimustoiminnan liit- tymäpinnat ovat luontevia ja aikuis- opiskelijat erittäin motivoituneita. Uusi luokanopettajien opiskelijaryhmä aloitti vuoden alussa opintonsa, Risikko luet- telee.
Risikon mielestä Kokkolan yliopis- tokeskus on selkeimmin profiloitunut aikuiskoulutukseen muihin yliopisto- keskuksiin verrattuna. Vahvuuksia ovat monipuolinen aikuiskoulutuksen pedagoginen osaaminen sekä koulu- tusteknologian tutkimus ja hyödyntä- minen.
– Haluan nostaa yliopistokeskuk- sessa tehtävää työtä enemmän esille ja lisätä näkyvyyttämme. Hankerahoi- tuspohjan monipuolistaminen ja kan- sainvälisten kumppanuuksien hankki- minen on tärkeää uudelle EU-ohjel- makaudelle siirryttäessä, Risikko ko- rostaa.
Keski-Pohjanmaa näytti voimansa Jyväskylän yliopiston ja Chydeniuksen varainhankintakampanjassa. Risikon mielestä alue on erittäin vahvasti si-
toutunut yliopistokeskuksen toimin- taan, ja yhteistyön hyödyt on vuosien varrella osoitettu. Koulutuksen sekä TKI-toiminnan yhteistyökumppaneina alueella on sopiva yhdistelmä sekä suurteollisuutta että PK- ja mikroyri- tyksiä. Myös ympäröivän alueen kun- nat ja muu julkinen sektori toimivat palvelujen kehittämistyön yhteistyö- kumppaneina ja tutkimuskenttänä.
Kokkolan yliopistokeskus Chydeni- us on Jyväskylän yliopiston erillislai- tos, kumppaneinaan Oulun ja Vaasan yliopistot. Yliopistokeskuksessa työs- kentelee noin sata työntekijää.
Kokkolan yliopistokeskuksella vahvat kumppanit
tomi hirvinen
Tanja Risikko
Matematiikan professori Xiao Zhong on saanut Suomalaisen Tiedeakate- mian Väisälän palkinnon. Palkinto myönnettiin myös fysiikan professori Mika Valdenille Tampereen teknilli- sestä yliopistosta.
Professori Zhong on monipuolinen matemaattisen analyysin tutkija. Hä- nen tutkimuksensa ovat kohdistuneet lineaarisiin ja epälineaarisiin osittais- differentiaaliyhtälöihin, rajoitetun
väännön kuvauksiin ja analyysiin met- risissä mitta-avaruuksissa muun mu- assa Heisenbergin ryhmässä. Hän on julkaissut näiltä aloilta 30 kansainvä- lisillä foorumeilla julkaistua työtä. Eri- tyisesti voidaan mainita työ, joka kä- sittelee tason elliptisen toisen kerta- luvun osittaisdifferentiaaliyhtälön rat- kaisun säännöllisyyttä. Työssä ratkais- taan De Giorgin vuonna 1995 esittämä kysymys ratkaisujen jatkuvuudesta.
Yliopisto alkaa vastata itse siivouk- sesta Mattilanniemen ja Ylistönrin- teen kampuksilla. Ostopalveluna han- kittu siivouksen taso ei ole ollut kai- kilta osin tavoitteiden mukaista. Kon- sultin toteuttaman laadunarvioinnin tuloksena vain 40 %:ssa tiloista laatu oli tavoitteiden mukaista. Siivouksen laatu vaikuttaa myös sisäilman laa- tuun. Siivoustyön yhteydessä paran- netaan myös työympäristön viihty- vyyttä ja siisteyttä.
Siivoushenkilöstön työ alkaa huhti- kuussa rekrykoulutuksella, joka jat- kuu toukokuun loppuun. Parinkym- menen siivoojan koulutus toteutetaan yhteishankintakoulutuksena ELY-kes- kuksen, Jyväskylän aikuisopiston ja Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Toiminta käynnistyy touko- kesäkuun vaihteessa.
Jatkossa ostopalvelu jatkuu Semi- naarinmäellä, joten on mahdollista seurata ja arvioida kahdella eri mallil- la tuotetun siivouksen tasoa.
Yliopisto tehostaa tilojensa siivousta
Väisälän palkinto Xiao Zhongille
tarJa vänskä-kauhanen
LyhyeT
HISTorIan- KIrJoITUS
UUSIKSI Suomalaisuus muuttuu –
myös käsitys menneestä suomalaisuudesta.
Yhteiskunnan historia -huippuyksikkö kirjoittaa
uusiksi Suomen historiaa keskiajalta alkaen.
teemana muuTTuva suomaLaisuus
Historian huippuyksikkö kyseenalaistaa suomalaisuu- den käsitteen. Tähtäimessä ei ole enempää eikä vähem- pää kuin suomalaisuuteen liittyvien myyttien purkami- nen ja Suomen historian kirjoittaminen uusiksi.
– Suomen historiasta vallitsee paljon vakiintuneita kä- sityksiä, joita täytyy tarkastella uudestaan, professori Ja- ri Ojala toteaa.
– Historiaa tutkitaan usein kansallisista lähtökohdista – niin Suomessa kuin muuallakin. Huippuyksikön tutki- mus vertailee Suomen historiaa osana kansainvälistä ke- hitystä, joten teemme jopa palveluksen suomalaiselle yh- teiskunnalle, hän jatkaa.
Vuosisatojen aikana sodat ovat muuttaneet Suomea ja suomalaisuutta dramaattisesti.
– Sodat ovat paitsi aiheuttaneet kuolemaa ja materi- aalisia tappioita, myös muokanneet suomalaisten iden- titeettiä ja osaltaan synnyttäneet ”suomalaisuuden” ide- aa, ojala sanoo.
Myyttien purkutalkoot
Myyttien purkutalkoisiin osallistuu neljä tutkimusryh- mää: rakenteet-, instituutiot-, yhteisöt- ja maailmanku- va-ryhmät.
Huippuyksikön tutkijoita lumisotasilla Historica-rakennuksen edustalla Seminaarinmäellä.
Sotien välittömät ja välilliset seuraukset ovat yksi huippuyksikön keskeisistä tutkimuskohteista.
rakenteet-ryhmä tutkii suomalaisen yhteiskunnan so- siaalisten ja talouden rakenteiden kehittymistä, esimer- kiksi professori Ilkka Nummelan tutkimuksessa pitkän aikavälin taloudellisesta hyvinvoinnista ja taloudellisen eriarvoisuuden vaihtelusta.
Instituutiot-ryhmässä tutkitaan valtionrakennusta ja vallankäyttöä eri muodoissaan. Muun muassa suoma- laisen sosiaalisen kontrollin historiaa hahmotetaan kes- kiajalta nykypäivään laajan tilastollisen aineiston avul- la, ja samalla puretaan suomalaisen identiteetin synkem- pää puolta.
– Julkisessa keskustelussa nousee säännöllisesti esiin väite suomalaisten humalahakuisesta väkivaltaisuudes- ta, jota on selitetty niin biologisilla kuin kulttuurisillakin tekijöillä. Eppu normaalin 1980-luvun alun hitti ”Mur- heellisten laulujen maa” on osuva esimerkki siitä, kuin- ka sosiaalisesta tosiasiasta on muodostunut samalla it- sestään selvä kulttuurinen myytti. Kulttuurisen itsesää- lin ironiaksi tarkoitettu teksti perheen ajamisesta lumi- hankeen otettiin tosissaan, kuten sanoittaja Martti Syr- jä sai huomata, yliopistotutkija Olli Matikainen kertoo.
Matikainen vertailee eri aikakausien rikollisuuden rakennetta ja sen perusteella yhteiskunnan sosiaalisen
kontrollin ja moraalin rakentumista.
Yliopistotutkija Piia Einonen tutkii instituutiot-ryh- mässä virkamiesten toimijuutta, moraalia ja eetosta valti- onrakennuksen aikakauden ruotsissa (noin 1550–1650).
– nykypäivän suomalaisen yhteiskunnan keskeiset hallinnolliset organisaatiot, kuten oikeusistuimet, poh- jautuvat esimodernilla ajalla rakennettuun järjestelmään, Einonen kertoo.
– Samaan aikaan kun ruotsin valtiota sekä hallin- toa ja oikeuslaitosta rakennettiin ja kehitettiin niin kes- kushallinnon kuin paikallishallinnonkin tasolla, luotiin myös perusta virkamiehisyydelle; virkamiesmoraalille ja -eetokselle.
Toisessa tutkimuksessaan Einonen purkaa myyttiä Vii- purin poikkeuksellisesta monikulttuurisuudesta – olivat- han monet muutkin 1800-luvun suomalaiset kaupungit monikulttuurisia ja monikielisiä.
Kuka kuuluu yhteisöön?
Yhteisöt-ryhmä tutkii kuviteltuja yhteisöjä ja myyttejä niiden takana. Miten yhteisöjä on rakennettu, synnytet- ty, nimetty ja purettu? Keitä yhteisöihin on eri aikoina
Huippuyksikön tutkijat kokoontuivat kansallisen historiankirjoituksen aloittaneen Yrjö Koskisen rintakuvan ympärille.
Ylärivissä vasemmalta Piia Einonen, Ilkka Nummela, Olli Matikainen, Jari Ojala ja Kustaa Vilkuna. Alarivissä vasem- malta Outi Fingerroos, Pirjo Markkola ja Heli Valtonen.
teemana muuTTuva suomaLaisuus
kuulunut ja miten rajoja on määritetty?
Professori Kustaa Vilkunan koko kirjallinen tuotanto on tavalla tai toisella käsitellyt niin muuttuvaa kuin py- syvääkin suomalaisuutta: ihmisten käsityksiä itsestään, menneisyydestään, toisista ja yhteiskunnasta. Hänen kes- keiset tutkimuskysymyksensä liittyvät yhteisöön kuulu- miseen.
– Huippuyksikössä tutkin, miksi täkäläinen talonpoi- kainen elämäntapa, jota kuningas 1500-luvulla luonnehti kelvottomaksi ja kurittomaksi olutjuoppojen tuhlailevai- suudeksi, oli muokkaantunut 1800-luvun alkuun tulta- essa ihanteelliseksi suomalaisen elämäntavan muodoksi eli oikeastaan suomalaisuudeksi.
Professori Pirjo Markkola ymmärtää suomalaisuuden ennen kaikkea rakennelmana, jota on rakennettu tietoi- sesti erityisesti 1800-luvulta lähtien.
– Tätä rakentamista pyrin purkamaan erityisesti pai- kallisyhteisöön kohdistuvan tutkimuksen avulla. Kun ai- emmin kiinnitin erityistä huomiota naisiin historian toi- mijoina, nyt pyrin erityisesti tutkimaan sukupuolen mer- kitystä miesten historiassa.
Pitkän linjan siirtokarjalaisuuden tutkija Outi Finger- roos tutkii monikulttuurista Suomea ja sitä, miten suo- malaiseksi tullaan. Hän tekee esimerkiksi haastattelutut- kimusta Suomeen Somaliasta tulleiden perheiden ker- ronnasta.
– Heidän pääsynsä kuvitellun kansakunnan Suomen
”kansalaisiksi” on kielellisesti ja kulttuurisesti lähimain absurdi prosessi, koska eri kulttuurien kohtaamistilan- teet ovat niin monisyiset.
Eliittien asema uuteen arviointiin
akatemiatutkija Heli Valtonen perehtyy yhteisöllisyy- teen ja yhteisöissä jäsenenä olemisen tapoihin ja muo- toihin sekä niiden mahdollisiin muutoksiin. Hän tarkas- telee suurmaanomistukseen perustuvaa eliittiä 1800-lu- vulla ja 1900-luvun alussa ja arvioi uudelleen eliittien asemaa yhteisöissä.
– Suomalaisessa historiankirjoituksessa on elänyt vah- vana kertomus itsenäisistä talonpojista, joiden työlle suo- malainen yhteiskunta on rakennettu. Tämän kertomuk- sen vastapainoksi nousi aikanaan työväenhistoria, jo- ka puolestaan on korostanut kaupunkien ja tehdaspaik- kakuntien työväestön merkitystä modernin suomalai- sen yhteiskunnan ja paikallisyhteisöjen rakentamises- sa. Molemmissa tutkimussuunnissa ”roiston rooli” on usein joko syystä tai syyttä langennut maaseudun ja kau- punkien eliitille.
Professori Hanna Snellmanin tutkimuskohteena on
Suomi kulttuurialueiden näkökulmasta: miten maakun- nallista ajattelua on luotu ja pönkitetty etnologisen tut- kimuksen avulla. Lisäksi hän pohtii, miten 1990-luvun jälkeen ruotsiin muuttaneet koulutetut suomalaiset siir- tolaiset (nokia-sukupolvi) haluavat erottautua aikaisem- pien sukupolvien (1950–70-luvulla muuttaneet) ruumiil- lista työtä ruotsissa tehneistä telakkasukupolvista.
Maailmankuva-ryhmä analysoi erityisesti identiteetti- en ja maailmankuvien muutosta ja pysyvyyttä.
Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteinen tutkimuksen huippuyksikkö Yhteiskunnan his- toria: kontekstuaalinen analyysi suomalaisen yhteiskunnan rakenteista ja identiteeteistä 1400–2000 analysoi suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin muutoksia vertailevassa kan- sainvälisessä kontekstissa. Jyväskylästä mukana on historian ja etnologian laitos, ja huippuyksi- kön varajohtajana toimii Suomen historian pro- fessori Petri Karonen. Myös Åbo Akademin his- torian oppiaine on mukana. Kaikkien kolmen yli- opiston tutkijoita on mukana kaikissa tutkimus- ryhmissä. Jokaisessa ryhmässä on myös ulko- maisia huippututkijoita.
Akatemiatutkija Heli Valtonen alkulähteiden äärellä tutkimassa vanhoja kirkkoherrankirjojen kopioita.
TIETOLAATIKKO
teksti miia kantola, kuvat petteri kivimäki
Kuluerä on aina toiselta puolelta tuloerä
Vielä 1900-luvun alkupuolella 60-vuotiasta pidettiin jo vanhuksena ja sanonta ”kuudenkympin ja kuoleman vä- lillä” piti paremmin kutinsa. nyt kuusikymmentävuoti- aat ovat keski-ikäisiä ja työelämässä mukana. Eläkkeel- le jäännin jälkeen alkaa niin sanottu kolmas ikä, joka on yhä täyttä elämää.
– Suomalaisessa yhteiskunnassa arvostetaan vanhem- pia ihmisiä, mutta heitä ei silti nähdä aktiivisina toimi- joina, vaan pikemminkin kulueränä. Monille eläkeiän saavuttaneille on siihen mennessä kertynyt jonkin ver- ran varallisuutta eikä heidän tarvitse enää säästää, vaan he kuluttavat palveluita, matkustavat ja pitävät omalta osaltaan talouden rattaat pyörimässä. Heillä on myös sosiaalista pääomaa, josta meillä nuoremmilla sukupol- villa on paljon oppimista, sosiaalityön professori Mikko Mäntysaari toteaa.
Myös sosiaaligerontologian professori Jyrki Jyrkämä näkee ikääntyneissä potentiaalia.
– aikoinaan naistutkimuksen alueella tehtiin merkit- tävä löytö, naisten tekemä näkymätön työ. Sama löytö pi- täisi tehdä myös ikääntyneiden osalta. Mietitään vaikka- pa, mitä ikääntyneet tekevät ja ylläpitävät rahoillaan. Ku- luerä on aina toiselta puolelta tuloerä, ja se merkitsee työ- paikkoja, kuluttamista, palveluja ja niin edelleen. Tämä on yksi näkökulma, josta puhutaan vähemmän, Jyrkä- mä selventää.
Vanhemmilla ihmisillä on kokemusta, miten asioita on hoidettu vaikeissakin olosuhteissa. Mäntysaaren mielestä olisi hyödynnettävä sitä tietoa, mitä vanhemmilla suku- polvilla on taloudesta ja politiikasta. Heitä täytyisi kuun- nella enemmän.
– Suomen valtiovarainministeri Urpilainen ja päämi- nisteri Katainen olivat vasta lukioikäisiä, kun lama runte- li Suomea 1990-luvun alkupuolella. Ei heillä voi odottaa olevan sitä kokemusta ja viisautta, miten selviytyä tämän hetkisestä vaikeasta taloustilanteesta, Mäntysaari sanoo.
Kolikon kaksi puolta
Kehittyneen terveydenhuollon ansiosta suomalaiset ovat pitkäikäisempiä kuin viime vuosisadalla. Vanhusväestö kasvaa nopeammin verrattuna työssäkäyvään väestöön.
– Vanhuspalvelujen lisääntynyt käyttö on hyvä asia.
olen kuitenkin huolissani, että miten pystymme rahoit- tamaan sosiaali- ja terveysmenot, kun vanhusväestö kas- vaa ja sen myötä myös palvelujen tarve, Mäntysaari miet- tii.Hänen mielestään resepti tulojen ja menojen epäsuh- dan tasoittamiseen on työllisyyden lisääminen ja työuri- en pidentäminen. Hyvinvointivaltiossa sosiaali- ja ter- veysmenot kustannetaan työssäkäyvien sukupolvien ve- rotuloilla.
Suomen harmaantuvat
sukupolvet
teemana muuTTuva suomaLaisuus Vanhuus ei ole pelkkää pesua ja hoitoa
Gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Ran- tanen näkee ikääntyneiden elämän valoisana, mutta yksi asia huolestuttaa, nimittäin iäkkäiden, toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten hoito.
– Yhteiskunta painottaa, että ikäihmisellä on oikeus asua pitkään omassa kodissaan. Kuitenkin monet yli 85-vuotiaista, jotka saavat neljästi päivässä kotisairaan- hoitoa, ovat yhtä huonossa kunnossa kuin laitoshoidossa olevat henkilöt. Kotona asuvat vanhukset, joiden toimin- takyky on heikentynyt, ovat usein yksinäisiä ja elämä on rajoittunut päiväkausiksi tai jopa vuosiksi neljän seinän sisälle. Elämä on turvatonta eikä henkilöillä ole mahdol- lisuuksia minkäänlaiseen virkistykseen. Laitoshoidossa on sentään ympärivuorokautinen valvonta ja tutut hoi- tajat, rantanen tähdentää.
Vanhusten virkistystoiminnan järjestäminen kiin- nostaa vapaaehtoistyöntekijöitä, mutta haasteena on, miten kotisairaanhoidon järjestämiseen voidaan liittää myös vapaaehtoistyö. Silloin esimerkiksi vapaaehtoistyön koordinaattorille toimitettaisiin tieto apua tarvitsevasta henkilöstä hänen luvallaan. Sitten vapaaehtoistyöntekijä ja vanhus miettisivät yhdessä mukavaa tekemistä. Usein virkistäisivät ihan tavalliset asiat, kuten korttelin ympä- ri kävely, joulukorttien postittaminen tai puiston penkil- lä istuminen.
– Huonokuntoisellakin ihmisellä pitäisi olla myös hauskaa eikä olla vain hoidettavana ja pestävänä. Virkis- tystoiminnalla on suuri vaikutus vanhuksen hyvinvoin- tiin, rantanen painottaa.
Liikunnalla toimintakykyä vanhuudenpäiviin
Jyväskylässä ja Muuramessa käynnistyi vuoden alussa ikääntymistä ja toimintakykyä käsittelevä tutkimus, jon- ka tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, minkälaiset lähi- ympäristön piirteet edistävät ja heikentävät ikääntyvien ihmisten toimintakykyä. Saatua tutkimustietoa pystytään hyödyntämään suunniteltaessa toimintakykyä ja liikku- mista tukevia ympäristöjä ja palveluita iäkkäille.
Miten minä voin 34-vuotiaana vaikuttaa 80-vuotiaan minäni toimintakykyyn? Gerontologin lääkkeet ovat seu- raavat: Mitä kauemmin biologinen äitini elää, sitä pidem- pi elinajanennuste minulla on. Jos olisin ylipainoinen ja tupakoisin, heikentäisivät ne mahdollisuuksiani. aktiivi- nen liikunta jo nuorempana vaikuttaa myönteisesti van- huuden toimintakykyyni unohtamatta nuorempia ystä- viä, jotka pitävät mielen virkeänä ja auttavat minua tar- vittaessa vanhuudenpäivinäni. Kaikkeen ei voi kuiten- kaan itse vaikuttaa: jotkut terveellistä elämää viettäneet henkilöt sairastuvat ennenaikaisesti, kun taas jotkut py- syvät pitkään terveinä, vaikka eivät olisi noudattaneet-
kaan kovin terveellisiä elintapoja.
Terveys alkaa heiketä haittaavasti vasta keskimäärin yli 80-vuotiaana. Kehittyneen terveydenhuollon ja pitkäai- kaishoidon ansiosta olemme selättäneet useita sairauksia, mutta varjopuolena olemme samalla tehneet tilaa uusil- le sairauksille, esimerkiksi alzheimerin taudille. Ennen vanhaan ihmiset eivät eläneet niin kauan, että tauti olisi ehtinyt puhjeta.
Jyväskylän ja Tampereen yliopistoille yhteinen
Gerontologian tutkimuskeskus
Yhteinen Gerontologian tutkimuskeskus perustuu mo- lempien yliopistojen vahvaan alan tutkimukseen ja koulutukseen, pitkään keskinäiseen yhteistyöhön se- kä laajaan kansalliseen ja kansainväliseen verkostoi- tumiseen. Tavoitteena on paikka Euroopan vanhene- mistutkimuslaitosten parhaimmistossa. Tutkimuskes- kus tuottaa uutta tietoa ikääntyvän yhteiskunnan tar- peisiin, toteuttaa innovatiivisia monitieteisiä tutkimus- hankkeita ja antaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkijakoulutusta. Toiminta käynnistyi vuoden alussa ja sitä koordinoivat terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopistossa ja terveystieteiden yksikkö Tampereen yliopistossa.
Taina Rantanen
Mikko Mäntysaari
teksti tarja vänskä-kauhanen, kuvat viivi kivi
Elina Rannankari on luokkansa kanssa päässyt ympä- ristöopissa tähtitieteellisen pitkälle: käsittelyssä ovat au- rinko ja planeetat. oppilaat asettavat hienosti auringon ja planeetat oikeaan järjestykseen. Kaikki tapahtuu eng- lanniksi.
Kakkosluokkalaiset ovat innokkaita oppimaan. Viime vuonna aloitettiin tervehtimisistä, kuulumisista ja muis- ta tavallisista puheenparsista. ne jatkuvat. Samoin laulut, leikit ja monenlainen konkreettinen tekeminen.
nyt toisena vuonna tutustutaan jo sanojen kirjoitus- asuun. Mars on Mars, mutta Maa onkin jotain muuta.
- The Earth! kerrataan vielä porukalla.
Vaikka opetus englanniksi on pienimuotoista kielikyl-
pyä ja -suihkuttelua, Jyväskylän Kortepohjan koulussa kaikki lapset pääsevät mukaan. Kaksikymmentä vuotta kielenopetusta on tehnyt koulusta jo alan konkarin maas- samme. CLIL, Content and Language Integrated Lear- ning, on kattava yleistermi vieraalla kielellä järjestettä- välle opetukselle.
Rohkeutta, tasa-arvoa ja käytännöllistä kulttuurien kohtaamista
Suomen akatemia rahoittaa kansainvälistä, Jyväskylän yliopiston koordinoimaa tutkimusta. Professori Tarja Nikulan ja projektitutkija Kristiina Skinnarin mukaan
Kielikylpyjä, kansainvälistymistä ja vahvempaa kielitietoisuutta
CLIL-tutkimus vankistuu:
Kortepohjan koulun 2a on jo konkari kielikylpyjen ja -suihkuttelun parissa. Vaihtelu virkistää, kun vieraalla kielellä tähtitiedettä opiskellessa pääsee kurottamaan taivaisiin ja piiloon vaikka pulpetin alle. Välillä pannaan muuten vaan leikiksi.
Yliopiston vuosijuhla 2012
Yliopiston vuosijuhlaa vietetään keskiviikkona 7.3.2012 klo 18.00 yliopiston päärakennuksen juhlasalissa, Seminaarinmäellä.
Vuosijuhlassa jaetaan palkintoja ansioituneille yliopistolaisille tutkimuksen ja opetuksen saralla. Tunnustuksen saavat muun muassa hyvä opettaja ja esimies sekä tieteellisen tiedon julkistaja. Palkinnot on lahjoittanut Jyväsky- län yliopistosäätiö. Ohjelmassa on myös tunnelmallista tanssiliikuntaa sekä maamme suurin mandoliiniorkesteri Mandolin Mountain.
Lämpimästi tervetuloa!
https://www.jyu.fi/akateemiset-tapahtumat/vuosijuhla siinä pureudutaan vieraalla kielellä opettamisen ja oppi- misen moniin ”liikkuviin osiin”, kuten he tutkimuskent- täänsä kuvaavat.
Kiinnostavaa tutkittavaa on paljon: mikä on riittävä kielitaito opettajalle? Tämä kun ei useinkaan ole natiivi eikä välttämättä edes kielenopettaja.
– Voidaan tutkia myös sitä, mitä luokassa tapah- tuu ja miten koko metodi heijastuu kouluun kokonai- suudessaan. Myös opetussisältöjä joudutaan tarkastele- maan samoin kuin vieraan kielen ja äidinkielen roolia opetuksessa.
nikula toteaa, että asian voi myös politisoida. Erilaisia näkemyksiä on esimerkiksi siitä, millaista kaksikielisyy- den astetta opetuksella tavoitellaan ja mikä tulisi valita
opetuskieleksi. Valtaosin CLIL-opetus eri puolilla maa- tamme on englanninkielistä.
– Se voidaan kuitenkin sanoa jo nyt, että niin lapsille kuin opettajillekin tämä oppimisen ja vuorovaikutuksen menetelmä on parhaimmillaan innostavaa, rohkaisevaa ja tasa-arvoistavaakin.
– rohkeus kasvaa ja onnistuminen kannus- taa. Menetelmä antaa välineitä kulttuurien kohtaa- miseen ja kielelliselle tasa-arvolle, Skinnari kertoo.
CLIL voi olla esimerkiksi maahanmuuttajan koulu- ja ko- toutumistietä tasoittava oppimisympäristö.
Opettajankoulutus ja oppimistulokset kiinnostavat
nikula ja Skinnari järjestivät helmikuun alussa Jyväs- kylässa CLIL-teemasta eurooppalaisen tutkijaseminaa- rin. oppimistulokset ovat tarkastelun kohteena monissa maissa. Kansalliset linjaukset kielenopetuksen tavoittei- siin ovat eri maissa erilaiset. opettajan rooli ja opetus- menetelmät keskusteluttavat paljon. opettajankoulutus kiinnostaa yli rajojen.
CLIL-metodilla opetetaan tositoimissa abu Dhabissa arabiemiraateissa. Siellä Jyväskylän yliopiston konser- niin kuuluvan EduCluster Finland oy:n koulutusvienti- kaupan myötä suomalaiset opettavat koululaisille englan- nin kielellä luonnontieteitä, matematiikkaa ja englantia.
Kielen opetuksen ja oppimisen tutkimus nivoutuu Jy- väskylän yliopiston painoaloihin: koulutukseen ja tule- vaisuuden opetustyöhön sekä kieliin, kulttuuriin ja yh- teiskunnallisiin muutosprosesseihin.
Vieraalla kielellä opettamisen ja oppimisen tutki- mustuloksilla on kysyntää kansain- välistyvässä Euroo- passa, Tarja Nikula ja Kristiina Skinnari tietävät.
teemana muuTTuva suomaLaisuus
Kuka olet ja mitä teet?
Olen viittomakielen professori Ritva Takkinen. Tutkin viittomakieltä ja opetan viittomakieliseen tutkimuk- seen liittyviä kursseja Viittomakielen keskuksessa, joka on sijoitettu huma- nistiseen tiedekuntaan, kielten laitok- seen.
Mitä tutkimuksesi käsittelee?
Tällä hetkellä tutkin muun muassa si- säkorvaistutetta käyttävien kuurojen lasten kahden kielen kehitystä. Suuri osa kuuroista lapsista syntyy kuulevil- le vanhemmille. Vanhemmat ja lapsi käyttävät viitottua suomea tai viitto- makieltä lapsen ensimmäiset vuodet, mutta ajan myötä, jos lapselle laite- taan sisäkorvaistute, tilanne saattaa muuttua ja he alkavat käyttää enem- män puhuttua kieltä viittomisen si- jaan. Tutkin siis, miten lasten viitto- makieli ja suomen kieli ja niiden käyt- tö muuttuvat ajan myötä. Kyse on muutama vuosi sitten alkaneesta pit- kittäistutkimuksesta, johon osallistuu viisi kouluikäistä lasta. Tutkimusta on tarkoitus jatkaa ainakin toistakym- mentä vuotta, jos tutkittavani vain jaksavat olla mukana tutkimuksessa.
Miten kiinnostuit juuri tästä tutki- musalasta?
Olen peruskoulutukseltani puhetera- peutti ja tehnyt aikaisemmin töitä kuurojen lasten parissa. Käsittelin myös gradussani ja väitöskirjassani viittomakieltä tutkimalla viittomakie- len omaksumista.
Mitä haluaisit tutkia seuraavaksi?
Viittomakielen omaksumisen lisäksi tutkisin suomalaisen viittomakielen kielioppia. Sitä on tutkittu hyvin vähän eikä suomalaisesta viittomakielestä ole vielä tehty esimerkiksi opetuk- seen sopivaa kielioppia.
Mikä työssäsi on parasta?
Pidän tutkimuksen tekemisestä pal- jon, mutta siihen on valitettavasti vä- hiten aikaa. Professorien ammattitau- ti, epäilen. Myös työskentely opiskeli- joiden kanssa on mukavaa. Viittoma- kielen tutkimus on nuori ala ja sen vuoksi tehtävää on paljon. Joskus tuntuu, että me harvat viittomakielen tutkijat olemme opetuksessa kiinni kuin pallo jalassa. Virkavapautta tut- kimuksen tekemiseksi on vaikea ot- taa, koska päteviä sijaisia ei ole riittä- västi. Tämä on uranuurtajan kohtalo, liian monta asiaa tehtävänä yhtä ai- kaa.
Miten pääset vapaa-ajallasi irti tutkimus- ja opetustyöstä?
Lähden viikonloppuisin kotiin toiselle paikkakunnalle. Kotona on paljon töi- tä, joita en voi tehdä viikolla ollessani Jyväskylässä, joten kotityörutiinit aut- tavat irtautumaan työasioista. Toisi- naan työruuhkan sattuessa jään töi- hin viikonlopuksi, mutta pyrin toki ai- na lähtemään viikonlopun viettoon.
Se on tärkeää jo työstä palautumi- senkin kannalta.
Pidän tutkimuksen tekemisestä paljon, mutta siihen on valitettavasti vähiten aikaa.
Ritva Takkinen potee
professorien ammattitautia
teksti miia kantola, kuva viivi kivi
Ritva Takkinen
viittomakielen professori
Viittomakielen keskus
koLumNi
Historiasta hyötyä
Meillä jokaisella on käsityksiä menneestä, niin omastamme kuin vaikkapa Suomen historian käännekohdista. Historian suosio on viime vuo- sina vain kasvanut, mikä näkyy
esimerkiksi television historiado- kumenttien suosiossa tai historian hyödyntämisestä elokuvissa. Kou- luopetus ja viihdeteollisuus muok- kaavat omalta osaltaan historia- käsitystämme. Monet meistä hyö- dyntävät historian oppeja omassa elämässään ja työssään.
Mihin sitten tarvitaan historian tutkimusta?
Historiantutkimuksen keskei- nen tehtävä on lisätä tieteen kei- noin tietoa ja ymmärrystä men- neestä, korjata aikaisempia käsi-
tyksiä sekä selittää historiallisia prosesseja ja il- miöitä. näin tutkijat tuovat historian kansalais- ten ja yhteiskunnan ulottuville.
Mennyt ei toistu samanlaisena, vaikka saman- kaltaisuuksia on helppo löytää. Vaikka esimer- kiksi poliittinen tapahtumaketju tänään voi näyt- tää samalta kuin vuosikymmeniä sitten, ovat toi- mintaympäristöt muuttuneet. Historiantutkijan keskeinen tehtävä on kontekstoida menneen il- miöt, suhteuttaa ne omaan aikaansa ja toisiin- sa sekä tehdä ne siten ymmärrettäviksi nykyih-
miselle. Historiantutkimuksen tehtävä on osoit- taa, että liian suoraviivaiset analogiat mennees- tä voivat olla jopa vaarallisia. Samalla historian- tutkimus auttaa ymmärtämään, että menneisyys vaikuttaa polku- riippuvuuden kautta nykyisyyteen ja että tänä päivänä tekemillämme päätöksillä – niin henkilökohtai- silla kuin vaikkapa yhteiskunnal- lisilla – on merkitystä myös tule- vaisuudessa.
Historian huippututkimus- ta on se, että nähdään asiat toi- sella tavalla. Yhteiskunnan histo- ria -huippu tutkimusyksikön ta- voitteena on rakentaa uusi käsi- tys Suomen historiasta keskiajal- ta nykypäivään. Huippuyksikön suuria kysymyksiä on selvittää, mistä aineksis- ta rakentuu toimiva yhteiskunta ja miten ihmiset ovat maailmansa eri aikoina kokeneet ja ymmär- täneet. Suomen historia toimii näin esimerkkinä ja vertailukohtana ylikansallisten ilmiöiden ym- märtämiseen ja selittämiseen. Samalla huippu- tutkimusyksikkö tulee kirjoittaneeksi uudelleen Suomen kansallisen historian.
Petri Karonen professori, dekaani historian ja etnologian laitos
Mennyt ei toistu saman- laisena, vaikka samankaltai- suuksia on helppo löytää.
kim petrell
Liikalihavuus ja siihen liittyvä tyypin 2 diabetes kuuluvat suurimpiin kansanterveyden uhkiin. Peräti neljäsosalla 45–64-vuotiaista suomalaisista on suuri riski sairastua tautiin. ryhmä liikunta- ja terveystieteellisen tiedekun- nan tutkijoita osallistui suomalaiseen tyypin 2 diabetek- sen ehkäisyohjelmaan.
Elintapaohjauksen tarve koetaan vähäiseksi
aikaisempien tutkimusten mukaan aikuistyypin diabe- testa on mahdollista ehkäistä muuttamalla esimerkiksi ruokailu- ja liikuntatottumuksia. Professori Marita Pos- kiparran johtaman tutkijaryhmän sekä muiden hank- keen toimijoiden saamien tulosten mukaan kuitenkin vain reilu kolmasosa tutkimukseen osallistuneista mie- histä koki tarvitsevansa ohjausta ruokailu- ja liikuntatot- tumuksiin. naisista elintapaohjausta koki tarvitsevansa noin puolet.
– Tulos on yllättävä, koska tutkimukseen osallistuneet henkilöt suhtautuivat todennäköisesti ohjaukseen ja elin- tapamuutoksiin myönteisemmin kuin sen ulkopuolelle jääneet henkilöt. on siis todennäköistä, että tutkimaton väestönosa kokee ohjauksen tarpeen vieläkin vähäisem- pänä, toteaa aiheesta väitöskirjaa tekevä tutkija Sanna Salmela.
Tulos osoittaa, ettei elintapaohjaus voi olla ainoa keino diabetesepidemian pysäyttämiseksi.
– Yhtenä esimerkkinä voisi myös mainita yhdyskunta- suunnittelun. asuinympäristöt pitäisi rakentaa sellaisik- si, että ne kannustaisivat asukkaita liikuntaan ja terveel- liseen ruokavalioon – ilman painostusta ja ohjaustakin, Salmela pohtii.
Tuloksista kirjoitetut artikkelit julkaistiin hiljattain Pa- tient Education and Counseling- ja Diabetes Care -leh- dissä.
Liikunnan lisääminen avaintekijä
Toinen tutkimus puolestaan käsitteli liikunnan merkitys- tä niille henkilöille, jotka kuuluivat aikuistyypin diabe- teksen korkean riskin ryhmään ja osallistuivat elintapa-
ohjaukseen vuoden ajan. Mittaukset tehtiin perustervey- denhuollossa ja työterveyshuollossa, ja esimerkiksi Kes- ki-Suomen sairaanhoitopiiri oli tutkimuksessa vahvasti mukana. Liikuntalääketieteen professori Urho Kujala oli mukana analysoimassa tuloksia.
– Tutkimuksessa saatiin selville, että noin viidesosa oh- jaukseen osallistuneista lisäsi selvästi liikuntaa seuran- tajakson aikana. Lisäksi ilmeni, että näiden henkilöiden paino putosi keskimäärin 4,3 kiloa ja vyötärönympärys pieneni 4,3 senttiä. Myös kolesteroli- ja glukoosiarvot pa- ranivat, Kujala summaa.
– Vaikka 20 prosenttia saattaa kuulostaa pieneltä mää- rältä, olivat tulokset näiden tutkittavien osalta erinomai- sia.
Ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi
Tutkimustulokset antavat toivoa, ja tutkijat haluavatkin korostaa elintapamuutoksen ja ennaltaehkäisyn merki- tystä. on huomattavasti parempi ja edullisempi keino eh- käistä tyypin 2 diabetesta kuin lääkitä niitä, jotka ovat jo sairastuneet. Muutaman vuoden sisällä selviää, miten liikunnan lisääminen vaikuttaa todellisiin sairastumislu- kuihin.
Tutkimus toteutettiin viiden sairaanhoitopiirin alueel- la vuosina 2003–2007. Sen tavoitteena oli muun muassa kehittää uusia kakkostyypin diabeteksen ehkäisykeinoja.
Tuloksiin liittyvä tutkimustyö jatkuu edelleen.
teksti melina laitinen
Kakkostyypin diabetes ruotuun elintapaohjauksella
Sanna Salmela Urho Kujala
teiJa salmela miia kantola
Satavuotias kirjasto on Seminaarinmäen sydän
teksti miia kantola
Yliopiston kirjas- ton siemen istutettiin 1.10.1912, jolloin Suo- malaisen Kirjallisuu- den Seura lakkautti haaraosastonsa ja sen varat lahjoitettiin tu- levalle kirjastolle. Sa- ta vuotta sitten kirjas- ton kokoelmiin kuului 5000 nidettä. Kokoel- mat kasvoivat keräys- ten, yksityisten lahjoi- tusten ja ostojen avul- la, ja nykyään kokoel- missa on 1,8 miljoo-
naa nidettä.
Merkittävä etappi kirjaston historiassa on vapaakappaleoikeuden saami- nen suomalaisiin painotuotteisiin vuonna 1919. Sen an- siosta kirjastoon on vuosien myötä muodostunut arvo- kas kotimaisen kirjallisuuden kokoelma. Kirjastoon lä- hetetään kaikki Suomessa painettava kirjallisuus lehdis- tä kirjoihin.
Kirjaston historiasta puhuttaessa ei voi sivuuttaa kir- jaston aarteita, muun muassa Missale aboensea eli Turun messukirjaa vuodelta 1488, josta alkaa suomalaisen pai- netun kirjallisuuden historia. Messukirja on ainoa suo- malaisen kirjallisuuden inkunaabeli eli kehtopainate, jol- la tarkoitetaan ennen vuotta 1501 painettua kirjaa.
Vähemmän tunnetumpi aarre on Hélène Parmelin te- os Picasso, le peintre et son modèle. Secrets d’alcôve d’un atelier. Kirjasta tekee ainutlaatuisen sen liitteenä oleva ai- to Picasson grafiikanlehti, Le peintre et son modèle. Kirja ja grafiikanlehti on saatu lahjoituksena, mutta lahjoitta- ja on jäänyt vuosikymmenien varrella epävarmaksi. Kir- jaston varajohtaja Marja Sarvilinna ja kirjastonhoitaja Marjut Kataja vinkkaavatkin lukijoille, että tietoja 70-lu- vulla lahjoituksen tehneestä jyväskyläläisestä teollisuus- herrasta otetaan mielellään vastaan.
– olisi ilman muuta hienoa, että holvissamme olisi enemmänkin kirja-aarteita, mutta ne ovat kalliita han-
kintoja, joita tehdään harkiten. Kirjaston pääasiallinen tehtävä on tukea tutkimusta, opetusta ja opiskelua, Sar- vilinna painottaa.
– Viimeisten 20 vuoden merkittävimpiä kehitysaske- leita ovat olleet tietotekniikan ja atk-järjestelmien käyt- töönotto sekä kansallinen yhteistyö yliopisto- ja korkea- koulukirjastojen kanssa muun muassa yhteisten elektro- nisten aineistonhakupalvelujen muodossa. olemme yh- tenä pilotoijana Kansallinen digitaalinen kirjasto -hank- keessa, jonka tarkoituksena on koota Suomen kirjasto- jen, museoiden ja arkistojen kokoelmat samaan tietokan- taan. Etsitpä tietoa arvokkaasta lusikasta tai kirjaa kir- jastosta, löydät tiedon yhtä tietokantaa selaamalla, Sar- vilinna valottaa.
Opiskelijoiden kohtaamispaikka
Kirjaston kahvilan pöydät ovat tupaten täynnä opiskeli- joita, muutama väsyneempi pötköttää pitkällään aulan raitapenkeillä reppu niskan takana ja osa rapistelee tent- tikirjaa lukusalissa. Kirjasto on opiskelijan näkökulmas- ta tärkeä tiedonhankinta- ja opiskelupaikka, mutta pu- heensorina kielii myös siitä, että se on tärkeä tukikohta sosiaaliselle elämälle.
– nykyään puhutaan paljon siitä, miten niin sanottu student life, opiskelijaelämä, pitäi-
si näkyä yhä enemmän kampuk- sella. Meille se on ollut arkipäi- vää jo vuosikausia. Tällaises- sa työpaikassa on kiva työs- kennellä, kun saamme ol- la nuorten kanssa teke- misissä, Sarvilinna sa- noo.
Lisää tietoa juhla- vuodesta ja tapahtumista https://
kirjasto.jyu.
fi/juhla- vuosi
Marja Sarvilinna
viivi kivi
petteri kivimäki
Kolme biologia Jyväskylän yliopistosta on perustanut ja kehittänyt uudenlaisen tieteellisen vertaisarvioinnin yh
teisöpalvelun, Peerage of Sciencen. Palvelun perustajat Janne-Tuomas Seppänen, Mikko Mönkkönen sekä Jan- ne Kotiaho uskovat palvelun muuttavan koko vertaisar
viointijärjestelmän.
Peerage of Science muodostuu maksuttomasta tieteen
tekijöiden palvelusta ja maksullisesta käsikirjoitusten, arvioiden ja laatuindeksien hakupalvelusta julkaisijoil
le. Palveluun pääsee mukaan joko saamalla kutsun tai lä
hettämällä palveluun oman käsikirjoituksen. Käyttäjiksi hyväksytyt tutkijat voivat vapaasti valita itseään kiinnos
tavat arviointikohteet palveluun lähetetyistä käsikirjoi
tuksista. Lehtien toimittajat voivat puolestaan löytää par
haat käsikirjoitukset käyttämällä palvelun eri työkaluja.
Idean kehittely alkoi jo maaliskuussa 2010. Taustalla oli muun muassa tiedepiirien laaja tyytymättömyys ny
kymuotoiseen vertaisarviointiin.
– Vanhassa systeemissä tutkijat eivät saaneet lainkaan tunnustusta vertaisarvioinnin tekijöinä. Lisäksi vertais
arviointi nopeutuu Peerage of Sciencen myötä huomatta
vasti, kun tutkijan ei enää tarvitse lähettää käsikirjoitus
taan usealle eri lehdelle kerta toisensa jälkeen, alkuperäis
idean keksijä JanneTuomas Seppänen summaa.
Palveluun on voinut lähettää käsikirjoituksia viime marraskuusta lähtien. Palvelua käyttää jo nyt merkittä
vä ekologian alan lehti Ecography.
Tavoitteena nousta vertaisarvioinnin ykköseksi
Suurin haaste Peerage of Sciencen menestymisen kannal
ta on alun epävarmuus. Vaikka palvelu on saanut erittäin positiivista palautetta ja mainittu esimerkiksi arvostetus
sa Sciencelehdessä, kaikkeen uuteen on tapana suhtau
tua pienellä varauksella. Siksi tunnelma on vielä odotta
va – kolmikko kuulostelee millaisen vastaanoton palvelu saa laajemmin tutkijoiden ja julkaisijoiden keskuu
dessa.
Palveluun on rekisteröitynyt jo yli 500 tutkijaa 27 eri maasta ja jatkossa sitä on tarkoitus kehittää tieteente
kijöiden omilla ehdoilla. Kolmikon tavoitteena on laajentaa palvelu kos
kemaan kaikkia tieteenaloja.
– Olisi hienoa, jos kaikki vertais
arviointi tapahtuisi tulevaisuudessa Peerage of Sciencen kaltaisen yhtei
söpalvelun kautta, Mikko Mönkkö
nen visioi.
Peerage of Sciencen toimintaa tu
kevat Jyväskylän ja ItäSuomen yli
opistot. Idean kehittämisessä vah
vasti mukana oli myös Jyväskylän yliopiston tutkimus ja innovaatio
palvelut.
Biologit mullistavat
tieteellisen vertaisarvioinnin
Professorit Janne Kotiaho ja Mikko Mönkkönen sekä tutkijatohtori Janne- Tuomas Seppänen ovat miehet vertaisarvioinnin takana.
www.jyu.fi/tiedepaiva
Tiedepäivä jyväskylän yliopistolla
onasiaa aivoillesi
Ke 14.3.2012
Jyväskylän yliopisto mattilanniemi,agora
Kaikille avoimia luentoja, demoja koululaisille, esittelypisteitä sekä Pimeä kahvila.
Yhteistyössä Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa Agoran Martti Ahtisaari -salissa
Klo 10 – 10.45 Aivot ja ajaminen
Tutkimusprofessori Mikael Sallinen Klo 11 – 11.45
Aivot ja lukutaito:
lukivaikeuden varhainen tunnistus ja ennaltaehkäisy Professori Heikki Lyytinen
Klo 12 – 12.45
Kielet – aivojumppaa ja mielenvirkeyttä Professori Hannele Dufva
Klo 13 – 13.45 Älykkäät molekyylit
Akatemiaprofessori Kari Rissanen Klo 14 – 14.45
Musiikkia aivoissa, musiikkia meissä Professori Mari Tervaniemi
avoimet yleisöluennot
29.11.2011 FM Jenni Andersin, kemia, Catalytic ac- tivity of palladium- based nanostruc- tures in the conver- sion of simple ole- finic hydro- and chlorohydrocarbons from first principles.
2.12.2011 LitM Auli Pekkala, yrittäjyys, Mestaruus pääomana – huip- pu-urheilun tuotta- ma pääoma yrittä- jäksi ryhtymisen kannalta.
2.12.2011 FM Tiina Salminen, evoluutiogenetiikka, Timing is everything:
photoperiodicity shaping life history traits and gene ex- pression.
2.12.2011 YTL Marja Ylönen, sosiologia, Saastu- misen kontrollin ide- ologia. Vesien saas- tumisen ja vesirikos- ten kontrolli Suo- messa vuosina 1960–2000.
3.12.2011 PsM Kaisa Mali- nen, psykologia, Parisuhde pikkulap- siperheessä.
3.12.2011 KL Tiina Nikkola, kasvatustieteet, Oppimisen esteet ja mahdollisuudet ryh- mässä. Syyllisyyden kehittyminen synti- pukki-ilmiöksi opis- keluryhmässä oh- jaajan tulkitsemana.
5.12.2011 MSc Giovanni Iacca, tietotekniik- ka, Memory-saving optimization algo- rithms for systems with limited hard- ware.
5.12.2011 YTM Henna Pirs- kanen, sosiologia, Alkoholi, isyys ja valta. Ongelmajuo- vat isät miesten elä- mäntarinoissa.
8.12.2011
FM Antti Saastamoinen, kokeellinen ydinfysiikka, Studies of Tz=-3/2 Nuclei of Astrophysical Interest.
8.12.2011 FL Nina Sääskilah- ti, nykykulttuuri, Ajan partaalla.
Omaelämäkerralli- nen aika, päiväkirja ja muistin kulttuuri.
9.12.2011 FM Ondrej Jurcek, orgaaninen kemia, Steroid conjugates for applications in pharmacology and biology.
9.12.2011 KT, YTM Outi Pylk- kä, sosiologia, Duu- ri- ja mollisointuja musiikkialan kentäl- lä: Organisaatio- muutoksen heijas- tuksia ammattikor- keakoulun musiikin- opettajien työhön.
9.12.2011 FM Jan Sarén, fy- siikka, The ion-opti- cal design of the MARA recoil sepa- rator and absolute transmission mea- surements of the RITU gas-filled re- coil separator.
9.12.2011 FM Heikki Takala, solu- ja molekyyli- biologia, Three pro- teins regulating in- tegrin function – filamin, 14-3-3 and RIAM.
10.12.2011 VTM Esa Aromaa, psykologia, Suoma- laisen väestön asenteet mielenter- veyden häiriöistä kärsiviä kohtaan.
10.12.2011 FL Markus Harti- kainen, tietotek- niikka, Approxima- tion through Inter- polation in Noncon- vex Multiobjective Optimization.
10.12.2011 KM Minna Murto- rinne-Lahtinen, kasvatustieteet, Äi- tipuolen identiteetin rakentaminen uus- perheessä.
10.12.2011 HM Mervi Ruoko- lainen, psykologia, Do organizational and job-related fac- tors relate to organ- izational commit- ment? A mixed method study of the associations.
Väitelleet 29.11.2011–28.1.2012
väiTökseT
TieToniekka
12.12.2011 KL Yvonne Lasse- nius, kasvatustiede, Utvecklingen av vårdlärarnas kultur- kompetens.
12.12.2011 Dr. Eng. Ernesto Mininno, tietotek- niikka, Advanced Optimization Algo- rithms for Applica- tions in Control En- gineering.
14.12.2011 FL Johanna Mak- simainen, kognitio- tiede, Aspects of Values in Human- Technology Interac- tion Design – A Content-Based View to Values.
10.12.2011, FL Tatjana Rynkänen, soveltava kielitiede, Venäjänkieliset maahanmuuttajanuoret suomalaisessa yh- teiskunnassa – kielen ja koulutuksen näkökulma integroi- tumiseen.
→
Hyvä kielitaito auttaa kotoutumisessa
Venäjänkieliset ovat suurin maahan- muuttajaryhmä Suomessa; vuonna 2010 heitä oli lähes 55 000. Venäjän kielen rooli Suomessa kasvaa koko ajan, ja yhä useammat opettajat koh- taavat työssään venäjänkielisiä maa- hanmuuttajanuoria.
Tatjana Rynkänen tarkasteli väi- töskirjassaan venäjänkielisten maa- hanmuuttajanuorten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan koulu- tuksen ja kielen oppimisen kannalta.
Aihe on lähellä Rynkäsen sydäntä, sillä hän on itse maahanmuuttaja ja maahanmuuttajanuoren äiti.
Rynkänen havaitsi, että elämänsä eri vaiheissa Suomeen muuttaneiden
venäjänkielisten nuorten kieliympäristö, kielenkäyttö sekä kielellinen ja kulttuurinen samaistuminen vaihte- levat huomattavasti. Esimerkiksi ennen kouluikää Suo- meen muuttaneet nuoret käyttivät pääasiassa suomea ja useimmiten myös pitivät itseään suomalaisina, kun taas teini-ikäisinä muuttaneet nuoret käyttivät enim- mäkseen venäjää, vaikka pitivätkin suomea tärkeänä ja osasivat sitä hyvin.
– Perheen rooli on keskeinen kaksikielisyyden ja ko- toutumisasenteiden muodostumisessa. Myös suomen kielen oppiminen ja osaaminen on tärkeää, Rynkänen
toteaa.
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että maahanmuuttajaperheiden on vaikea ymmärtää joitakin suomalaisen kou- lun toimintatapoja. Esimerkiksi ope- tuksen sisällöt ja oppimisprosessin arviointi tuntuvat vierailta.
– Heidän kokemuksensa pohjautu- vat venäläiseen opetuskulttuuriin, jo- ka on hyvin opettajakeskeinen, kun taas suomalainen opetuskulttuuri on enimmäkseen oppijakeskeinen, Ryn- känen selittää.
Vanhempien korkea koulutustaso, lähtömaassa saatu tietopohja ja hyvä suomen kielen taito tarjoavat venä- jänkielisille maahanmuuttajanuorille hyvät lähtökohdat opiskelun jatkamiseen Suomessa.
Rynkänen kuitenkin muistuttaa, että äidinkielen ja läh- tökulttuurin säilyttäminen olisi maahanmuuttajanuorille tärkeää sekä yhteiskunnan että oman etnisen identi- teetin kannalta.
Melina Laitinen
14.12.2011 FM Francesco Rai- mondi, teoreettinen fysiikka, Higher-or- der energy density functionals in nucle- ar self-consistent theory.
15.12. 2011 FM Jarkko Lievo- nen, soveltava fy- siikka, Force mea- surements and tip shape approxima- tion with the atomic force microscope.
15.12.2011 Metsänhoitaja Veikko Tiainen, ta- loushistoria, Vähen- täjää vähentämässä.
Tehdaspuu Oy puunhankkijana Suomessa.
15.12.2011 FM Vitaliy Tykho- myrov, tietotekniik- ka, Mitigating the Amount of Overhead Arising from the Control Signaling of the IEEE 802.16 OFDMa System.
16.12.2011 YTM Anna Björk, valtio-oppi, The poli- tics of citizenship tests: Time, integra- tion and the contin- gent polity.
16.12.2011 Dipl. Betriebswirt Bernd Arno Hil- garth, tietojärjestel- mätiede, The sys- temic cognition of e-Learning succes in internationally op- erating organisations.
16.12.2011 FM Juha Jeronen, tietotekniikka, On the mechanical sta- bility and out-of- plane dynamics of a travelling panel sub- merged in axially flowing ideal fluid: a study into paper production in math- ematical terms.
16.12.2011 FM Kimmo Kinnu- nen, fysiikka, Stud- ies of transition- edge sensor phys- ics: thermal models and noise.
16.12.2011 FM Lauri Järvileh- to, filosofia, Prag- matic A Priori Knowledge: A Prag- matic Approach to the Nature and Ob- ject of What Can Be Known Independent- ly of Experience.
16.12.2011 MSc. Ananda Sa- gari Arcot Rajas- hekar, fysiikka, Ca-P-O thin film preparation, modifi- cation and charac- terisation.
16.12.2011 FL Ville Sarkamo, Suomen historia, Karoliinien soturiar- vot. Kunnian hallit- sema maailmankuva Ruotsin valtakun- nassa 1700-luvun alussa.
16.12.2011 FM Marleena Stolp, taidekasva- tus, Taidetta, vas- tustusta, leikkiä ja työtä? Lasten toimi- juus 6-vuotiaiden teatteriprojektissa.
17.12.2011 FM Ville Isomöttö- nen, tietotekniikka, Theorizing a one- semester real cus- tomer student soft- ware project course.
17.12 2011 FM Sanna Juuti- nen, kognitiotiede, Emotional Obsta- cles of E-learning.
17.12.2011 FM Kati Kauppi- nen, saksan kieli ja kulttuuri, Subjects of Aspiration. Unter- suchung von dis- kursiven Prozessen neoliberaler Regie- rung in einer post- feministischen Frauenzeitschrift.
17.12.2011 FM Lasse Mietti- nen, fysiikka, In- plane conductive heat tansfer in solid and porous planar structures.
17.12.2011 FM Veera Rauta- vuoma, hungarolo- gia, Liberation Exhi- bitions as a Com- memorative Mem- brane of Socialist Hungary.
17.12.2011 FM Heikki Seppä- lä, matematiikka, Interpolation spaces with parameter functions and L2- approximations of stochastic integrals.
17.12.2011 FM Tero Tuovinen, tietotekniikka, Anal- ysis of stability of axially moving or- thotropic mem- branes and plates with linear non-ho- mogeneous tension profile.
19.12.2011 FL Carine Cools, puheviestintä, Rela- tional Dialectics in Intercultural Cou- ples’ Relationships.
19.12.2011 FM Janne Kerä- nen, soveltava fy- siikka, Increasing the drying efficiency of cylinder drying.
20.12.2011 MTh Auvo Finne, tietojenkäsittelytie- de, TANZANIT – To- wards a Compre- hensive Quality Me- ta-Model for Infor- mation Systems – Case Studies of In- formation System Quality Modelling in East Africa.
20.12.2011 KTM Irja Kankaan- pää, tietojärjestel- mätiede, IT artefact renewal: Triggers, timing and benefits.
21.12.2011 FM Niko Kotilai- nen, tietotekniikka, Methods and Appli- cations for Peer-to- Peer Networking.
21.12.2011
MSc Iryna Skrypnyk, tietojenkäsittely- tiede, Unstable Feature Relevance in Classification Problems.
10.1.2012 KTM Anne Laakko- nen, yrittäjyys, Construction of the Entrepreneurial Identity in the Fami- ly Business Context, A Cross-Cultural Study.
13.1.2012 KL Kimmo Mäki, yrittäjyys, Opetus- työn ammattilaiset ja mosaiikin mesta- rit – Työkulttuurit ammattikorkeakou- luopettajan toimin- nan kontekstina.
13.1.2012 FM Elisa Nauha, orgaaninen kemia, Crystalline forms of selected agroche- mical actives: de- sign and synthesis of cocrystals.
20.1.2012 FM Anne Laita, ekologia ja evoluu- tiobiologia, Conser- vation in space.
20.1.2012 YTM Marko Nousi- ainen, valtio-oppi, Hallinta, osallistu- minen ja toimijuus – tulkintoja suoma- laisen Leader-toi- minnan poliittisuuk- sista.
27.1.2012 FM Ville Föhr, fy- siikka, High-precisi- on momentum me- asurements of pro- jectile fragments in Sn+Sn collisions at 1A GeV.
28.1.2012 YTL Minna Saari- nen, erityispedago- giikka, Sosiaalisen elämän kehykset.
Kampus-ohjelman opiskelijoiden sosi- aalinen asema tue- tussa aikuisopiske- lussa ja vapaa- ajalla.
28.1.2012 FM Johanna Saa- rio, soveltava kieli- tiede, Yhteiskunta- opin opiskelun kieli- ympäristö ja käsit- teet – toisella kie- lellä opiskelevien haasteet ja tuen tarpeet.
väiTökseT
Jyväskylän yliopiston entinen rehtori ja psykologian pro
fessori Martti Ilmari Takala syntyi 20.12.1924 ja kuoli 6.1.2012 Helsingissä. Hän valmistui Helsingin yliopistos
ta filosofian kandidaatiksi 1947 ja tohtoriksi 1951. Hän oli psykologian assistenttina 1946–50 ja siirtyi Työterveys
laitoksen tutkijaksi 1951.
Sielutieteen professoriksi Jyväskylän kasvatusopilli
seen korkeakouluun Martti Takala nimitettiin 1954, jo 29vuotiaana. Virka oli perustettu 1936 ensimmäisenä alan oppituolina Suomessa. Hän vaihtoi virkaan astuttu
aan sielutieteen psykologiaksi vähin äänin. Psykologian laitoksessa oli tuolloin professorin lisäksi vain osaaikai
nen assistentti ja tilaa puolitoista huonetta.
Takala toimi dekaanina 1960–63 ja rehtorina 1963–
67 sekä uudelleen korkeakoulun muututtua yliopistoksi 1966, dekaanina 1971–74 ja rehtorina 1982–88. Kausien välissä hän toimi opetusministeriön korkeakoulu ja tie
deosaston päällikkönä 1967–70.
Korkeakoulun muuttaminen yliopistoksi edellytti pal
jon työtä rehtorilta, joka hoiti tehtäväänsä professorin viran hoidon ohella ja ilman hallintojohtajaa. Kasvavan yliopiston tarpeisiin oli saatava tiloja, joista 1960luvul
la rakennettiin liikuntatieteellisen tiedekunnan raken
nus. Toisella rehtorikaudella 1980luvulla olivat vuoros
sa Ylistönrinteen kampuksen rakentamisen valmistelut.
Takala oli kiinnostunut kokeellisesta tutkimuksesta.
Hänen havaintopsykologian väitöskirjansa perustuu yli sataan kokeeseen. Sen jälkeen hän suuntautui tutkimus
menetelmien kehittämiseen, ja Jyväskylässä erityisesti yksilöiden välisiä eroja tutkivaan ja kokeelliseen persoo
nallisuuden tutkimukseen.
Hän aloitti puolisonsa Annika Takalan kanssa kasva
tusasennetutkimuksen, mikä johti Kasvatustieteiden tut
kimuskeskuksen (KTK; nykyisin Koulutuksen tutkimus
laitos) perustamiseen 1957. KTK:ssa, joka sijaitsi ensin psykologian laitoksen yhteydessä, kehiteltiin koulusaa
vutus ja muita testejä. Nimi muutettiin Kasvatustietei
den tutkimuslaitokseksi 1968.
Opettajana Martti Takala oli innostava ja uusinta tut
kimustietoa esittelevä. Takala loi perustan psykologian laitoksen menestykselliselle kehitykselle. Hän osallistui paljon käytettyjen oppikirjojen, Lapsuuden psykologia ja Kokeellinen psykologia, kirjoittamiseen.
Ihmisenä Martti Takala oli vaatimaton ja sydämelli
nen, avoin keskustelija ja nopea ajattelussaan ja toimin
nassaan. Takalan mukaan Suomen korkeakoululaitoksen olisi oltava väitöskirjan tekijälle kuin yksi yliopisto. Täl
tä perustalta kasvoi psykologian valtakunnallinen tutki
jakoulu ja yliopistoverkosto Psykonet. KeskiSuomessa hän edisti kasvatusneuvolatoimintaa ja sairaanhoitajien koulutusta. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on järjes
tänyt vuodesta 1996 lähtien vuosittain Martti Takala–
Studia Generalia luennon.
Martti Takala valittiin kansainvälisen psykologian jär
jestön hallituksen jäseneksi 1980 ja varapuheenjohtajak
si 1988. Hän oli kiinnostunut käyttäytymisen ekologiaa ja ympäristötieteitä koskevasta ohjelmasta. Työ keskeytyi aivohalvaukseen vuonna 1991. Puolison, Joensuun yli
opiston kasvatustieteen professori Annika Takalan, kuo
lema 1996 oli raskas menetys, mutta neljän lapsensa tu
ella hän säilytti elämänhalunsa.
Lea Pulkkinen
Kirjoittaja on Martti Takalan oppilas ja seuraaja professorin virassa
Kuva Matti Salmi, Jyväskylän yliopiston museon kuvaarkisto
Jyväskylän yliopiston tulevaisuuden
rakentaja
liikunTa ja TeRveys
Liikunta ja terveystieteelliseen tie
dekuntaan saatiin hiljattain uusi Fi
DiProprofessuuri. Uutena FiDiPro
professorina aloitti Keith Davids Queenslandin teknillisestä yliopis
tosta. Davids tunsi jo entuudestaan yliopiston ja tiedekunnan maineen.
Uudessa tutkimushankkeessa käy
tetäänkin hyväksi liikuntabiologiaa, liikuntapsykologiaa sekä liikuntape
dagogiikkaa. Myös motorisen oppi
misen ja neurotieteiden alat ovat tär
keässä roolissa.
– Tutkimuksen tarkoituksena on muun muassa edistää ihmisen fyy
sistä aktiivisuutta suunnittelemal
la sellaisia oppimisympäristöjä, jot
ka parantavat motorista oppimista ja säilyttävät jo opitut taidot, Davids selittää.
Oppimisympäristönä voivat olla erilaiset ulkoilmatilat, kuten leikki
puistot tai muut julkiset tilat, ja koh
deryhmänä ketkä tahansa; lapset, ur
heilijat, vanhukset.
Epäonnistuminen ei motivoi
Eräs tärkeä osaalue on tutkia miten erilaisilla pintamateriaaleilla voi
daan tuottaa sellaisia ärsykkeitä esi
merkiksi tuntoaistiin liittyen, joiden avulla refleksit ja motorinen kontrol
li paranevat. Sillä on tutkittu olevan yhteys koettuun kyvykkyyteen arjes
sa, mikä taas ylläpitää motivaatiota fyysiseen aktiivisuuteen.
– Tuotettavalla tiedolla on selkeä käytännön tarve. Suunnittelemalla oikeanlaisia materiaaleja sekä tekno
logiaa on mahdollista parantaa esi
merkiksi vanhusten tasapainoa ja si
ten estää kaatumisista johtuvia fyysi
siä vammoja, Davids kertoo.
Ihmisillä on tapana välttää vais
tomaisesti sellaisia liikuntamuoto
ja, joissa he eivät koe onnistumisia.
Kun lapsi huomaa, että esimerkiksi koripalloa on helppo käsitellä, hän saa siitä aivan uudenlaista varmuut
ta. Myös huippuurheilijat hyötyvät hankkeen hedelmistä, sillä urheilu
välineiden pintamateriaaleilla voi ol
la merkittävä vaikutus suoritukseen.
Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) tarjoaa suo
malaisille yliopistoille mahdollisuu
den palkata ulkomaisia huipputut
kijoita Suomeen. Davidsin johtama hanke alkoi vuoden alussa ja päättyy vuonna 2015. Siinä on mukana myös monia muita merkittäviä tahoja, ku
ten suomalaisia yrityksiä, Sheffield Hallamin yliopisto IsostaBritanni
asta sekä Lissabonin teknillinen yli
opisto Portugalista.
Materiaalilla on merkitystä
teksti Melina Laitinen
Professori Keith Davids
ViiVi KiVi
Miia KantoLa
