Tiedonjyvä 2005/6

(1)

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TIEDOTUSLEHTI

No 6/2005

Huipulla urheilu ohittaa opiskelun – s. 18

Innovaatio, tuote

ja yritys – s. 8

(2)

4 Lyhyet

8 Uusiutuvan energian tekniikkaa lähialueelle 11 Innovaatioluvut kestävät vertailun

12 Korppi kukkona sovellusparvessa 15 Verkkojulkaisu yhteen putkeen 16 Tutkimuslähtöiselle yritykselle

tuotteistaminen tärkeää

17 Professori esittelyssä: Jussi Välimaa 18 Huipulla urheilu ohittaa opiskelun 21 Yhteiskuntatieteestä täsmätietoa 22 Yksi meistä: Sirkku Kotilainen

23 Esteetön yliopisto yhdenvertaisuuden asialla 24 Eettiset: Mission impossible?

25 Kolumni: Teoriasta käytäntöön 26 Kevytjyvä

28 Tiedonnälkään 30 Väitökset 32 Täällä Glasgow 33 Kalenteri

40. vuosikerta Painos 6000 kpl Vastaava toimittaja Anu Mustonen puh. (014) 260 1054 anu.mustonen@adm.jyu.fi Toimitussihteeri

Anitta Kananen puh. (014) 260 1055 anitta.kananen@adm.jyu.fi Ilmoitusmyynti ja tilaukset Kalevi Luoma

puh. (014) 260 1049 kalevi.luoma@adm.jyu.fi Toimituksen postiosoite Jyväskylän yliopisto/

viestintä PL 35

40014 Jyväskylän yliopisto Käyntiosoite

Seminaarinkatu 15, hallintorakennus, 4. kerros Faksi (014) 260 1041 Graafinen suunnittelu Anna Makkonen Julkaisija

Jyväskylän yliopisto Forssan Kirjapaino 2005 Sisäinen jakelu:

Virastomestarit ISSN 0789-4805 Seuraava numero ilmestyy 02.12.2005 Kannessa:

Carla Bosco (vas.) ja Kirsi Mykkänen ovat Jyväskylässä opiskelevia huippu-urheili- joita. Kuva: Petteri Kivimäki http://www.jyu.fi/viestinta/

tiedonjyva

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TIEDOTUSLEHTI

Sisältö

sivu 34

Mielipaikalla on Rehtoraatti, jolla on hyvin värikäs menneisyys Jyväskylän historian vaiheissa.

(3)

PÄÄKIRJOITUS

Aino Sallinen rehtori

Innovaatioketju vuotaa Keski-Suomessa. Tämä väite on noussut toistuvasti esiin pohdittaessa maakuntam- me menestymisedellytyksiä. Osaaminen ei näytä muut- tuvan riittävästi uusiksi innovaatioiksi, työpaikoiksi ja yrityksiksi.

Huoli on aiheellinen, sillä kasvu ja kehitys ovat si- doksissa kilpailukykyyn, innovatiivisuuteen ja vahvaan yrittäjyyskulttuuriin. Itse ilmiö on kuitenkin monimut- kainen ja kärsivällisyyttä vaativan pitkäjänteinen eikä välttämättä niin synkkä kuin usein esitetään.

Tuorein teknologiabarometri osoittaa, että Suomessa tarvittaisiin enemmän innovatiivisuutta. Erityisiä puut- teita on havaittu talouden uudistumiskyvyssä, yrittä- jyydessä ja asiantuntijoiden verkottumisessa. Vasta-ar- gumentin mukaan Suomi on kivunnut kansainvälis- ten kilpailukykyvertailujen kärkeen juuri luovuudella ja osaamisella.

Yliopistot ovat tuskin havahtuneet riittävästi suun- taamaan koulutustaan pienenevän julkisen sektorin ulkopuolelle. Väestön ikääntyminen ja palvelurakenteen välttämätön uudistaminen tarjoavat uudenlaisia mah- dollisuuksia työllistyä yrittäjinä. Esimerkiksi liikunnan, terveyden ja kulttuurin alueilla tarvitaan sosiaalisia in- novaatioita. Luovan talouden kärjiksi on nimetty IT- alan lisäksi kulttuuri- ja hyvinvointiala.

Jyväskylän yliopisto on suuntautunut järjestelmäl-

lisesti tulevaisuuden avainteknologioihin. Tiedeläh- töisten yritysten määrä on ilahduttavassa kasvussa. Esi- merkiksi Jyväskylän teknologiakeskuksen avustuksel- la on 15 vuodessa syntynyt 150 yritystä, jotka työllistä- vät noin 800 ihmistä. Pääosa on joko suoraan yliopisto- lähtöisiä tai yliopistollinen yhteistyö vahvistaa merkit- tävästi niiden kasvua ja menestymistä.

Keski-Suomen korkeakoulut kuuluvat maan suurimpiin. Miten alue hyödyntää tätä poikkeuksellisen vahvaa osaamispotentiaalia? Mielestäni riittämättömäs- ti. On luotava uudenlaisia toimintamalleja tiedon hyö- dyntämiseen. Erityisesti pk-sektorin toivoisi rohkaistu- van tiiviimpään yhteistyöhön yliopiston kanssa. Myös välittäjäorganisaatioiden ja yliopiston yhteistyö kaipaa kiinteyttämistä.

Maan suurimpiin ja tuloksellisimpiin kuuluvan yliopiston osaaminen ei voi tulla hyödynnetyksi vain omassa maakunnassa, vaan osaaminen läikkyy laajalle.

Sen vetovoima on korvaamattoman tärkeää taloudelli- sista ja sivistyksellisistä syistä. Yliopisto ponnistelee jat- kuvasti edistääkseen tiedon hyödyntämistä ja etsii uusia yhteistyömuotoja alueellisten toimijoiden kanssa. Yk- sinään se ei voi muuttaa kehityksen suuntaa, mutta yh- dessä muiden kanssa kylläkin, niin kuin on nähty kivu- tessamme kasvukeskukseksi.

Vuotaako

innovaatioketju?

(4)

LYHYET

Normaalikoulussa juhlittiin jo pitkin viikkoa, mutta juhlinta hui- pentui 8. lokakuuta vietettyyn Norssin päivään. Avointen ovien päivänä koulun 90-vuotiseen his- toriaan tutustui nykyisiä sekä enti- siä oppilaita, työntekijöitä ja muita koulun ystäviä.

Norssin päivänä julkistettiin myös uusia julkaisuja, kuten kou- lumuistelmia ja artikkeleita opetuksen kehittämisestä.

90 vuotta pitää sisällään kiehto- via vaiheita. Juhlatoimikunnan pu- heenjohtaja Pirjo-Liisa Vatanen kertoo, että Jyväskylän Suomalai-

nen yhteiskoulu, Jyväskylän normaalikoulun edeltäjä, edusti uutta tasa-arvoisuuden aatetta.

– Silloin pidettiin radikaalina kasvattaa tyttöjä ja poikia yhdes- sä. Myös yhteiskoulun ensimmäi- senä rehtorina toimi Anni Oksa- nen, vaikka naisia ei vielä rehtorin viroissa ollut, Vatanen kertoo.

Perinteikäs ympäristö auttaa menestymään

Johtava rehtori Pekka Ruuska- nen toteaa, että perinteikkäässä il- mapiirissä työskentely tuottaa hy-

viä tuloksia.

– Oppilaat viihtyvät ja ovat me- nestyneet kaikissa vertailuissa mallikkaasti. Tällä hetkellä kolme norssilaista on kansanedustajina ja vihdoin saimme ensimmäisen mi- nisterimme, Ruuskanen kertoo.

Normaalikoulu toimii harjoittelu- kouluna yliopiston yhteydessä. Yh- teistyö yliopiston kanssa antaa koulutyölle erilaisen näkökulman.

– Opetusharjoittelu värittää koulun toimintaa mukavasti. Viime vuonna yläkoulussa ja lukiossa opetti yli 500 aineenopettajahar- joittelijaa, Ruuskanen toteaa. -TL Yhteislyseon (nyk. Norssi) 1A-luokan poikien pituushyppyleikkejä välitunnilla koulun pihamaalla vuonna 1937.

Tasa-arvon aatetta jo 90 vuotta

EIRA PAUNUN KOKOELMA / NORMAALIKOULUN MUSEON KUVA-ARKISTO.

(5)

LYHYET

Tietojärjestelmien uudistusten vaikutukset eivät kiinnosta niistä päättäneitä. Seurausten analy- sointi koetaan turhaksi, koska päätöksiä ei voi perua, tai seurantaan ei ole aikaa. Uudistamisprosessien ke- hittämistä vaikeuttaa se, ettei valintoja jälkikäteen mietitä. Tehdyistä virheistä ei opita ja onnistumiset jäävät toistamatta.

ELTIS-projektissa on tutkittu tietojärjestelmien uu- distamispäätöksiä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tut- kimukseen haastateltiin 29 henkilöä it-palveluntarjoa- ja- ja käyttäjäorganisaatioista. Enemmistö vastaajista edusti keski- tai ylintä johtoa.

Uudistamisen kustannukset ja hyödyt haluttaisiin arvioida rahassa. Päätökset kuitenkin syntyvät suurel- ta osin kokemusten ja tuntuman perusteella. Enem- mistö vastaajista kertoi intuition vaikuttavan päätök- sentekoon. Koska intuition vaikutusta ei haluta viral- lisesti näyttää, on vaarana, että päätökset perustel- laan keksityillä argumenteilla.

Tietojärjestelmiä uudistetaan – vaikutuksista viis

• ELTIS (Extending the LifeTime of Information Sys- tems) on Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutki- musinstituutin toteuttama ohjelmistojen elinkaaren pidentämiseen tähtäävä teollisuusyhteistyöhanke.

Hankkeessa kehitetään mm. uudistamisinvestointien kannattavuuden arviointia. Sen rahoittavat TEKES se- kä yhteistyöyritykset IBS Oy, TietoEnator Oyj ja Tieto- karhu Oy.

Ideariihi on Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja rekrytointipal- veluiden sekä Jykes Oy:n uusi pal- velu yrityksille. Se parantaa opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja työllistymismahdollisuuksia sekä vie opiskelijoiden osaamista maa- kunnan yritysten käyttöön.

Ideariiheen voivat hakea yritykset ja organisaatiot, joilla on opiskelijoiden ratkaistavaksi sopiva tehtävä, joka liittyy organisaation kehittämistarpeeseen tai ongelma- tilanteisiin. Se voi käsitellä tuot-

teen markkinointia, myyntiä tai asiakastyytyväisyyttä.

Yhteen riiheen muodostetaan 4–

6 hengen monitieteinen opiskelijatiimi. Yritysesittelyn jälkeen se ke- hittelee uudenlaisia ideoita ja aja- tuksia organisaation toiminnan ke- hittämiseksi. Apuna voidaan käyt- tää Jykesin yrityskummeja, joilla on vankka yrittäjyystausta. Parhaat ehdotukset esitellään yritykselle.

– Opiskelijatiimi tarjoaa luovia ratkaisuja. Niitä ei välttämättä synny organisaation sisällä, jossa kiire

ja vanhat rutiinit ohjaavat työnte- koa, Muru Linjala tutkimus- ja rekrytointipalveluista kertoo.

Opiskelijat ovat olleet tyytyväi- siä siihen, että ovat päässeet teke- mään töitä oikeaan yritykseen ku- vitteellisen ”casen” sijasta. Samalla he ovat saaneet oivalluksia yrittä- jän arjesta, kokemuksia tiimityöstä ja ennen kaikkea työelämästä.

Ehkä työpaikkakin jollekin tätä reittiä aukeaa. - MP

Lisätietoja: muru.linjala@adm.jyu.

fi, puh.(014) 260 1080

Opiskelijatiimeiltä ideoita yrityksille

Intuitiolla on iso rooli järjestelmien uudistuksissa.

UUVE SöDOR

(6)

LYHYET

Jyväskylän yliopiston ylioppi- laskunnan Ympäristöviikko kokosi yhteen noin 30 ympäristöaiheista tapahtumaa. Tavoitteena oli lisätä ympäristöasioiden näkyvyyttä niin kampusalueella kuin muualla kaupungissa.

Asiantuntijaluentojen ja keskus- telujen lisäksi järjestettiin muun muassa parkkiruutupiknik, luonto- retkeilyä ja kirpputori. Mahdolli- suus kerätä leimoja ympäristöpas- siin nostatti pientä kilpailuhenkeä ja innosti osallistumaan.

Tapahtumaviikon aikana myös JYYn, Senaatin ja yliopiston edustajat esittelivät omia ympäristöoh- jelmiaan.

– Yliopiston energiankäyttöön olemme ympäristövaliokunnassa kiinnittäneet huomiota, siinä olisi vielä parannettavaa. Lämmitykses- sä ja sähkön käytössä voitaisiin säästää kymmeniätuhansia euroja, Ympäristöviikon projektisihteeri ja ympäristövaliokunnan puheenjoh- taja Teemu Tenhunen kertoo.

Tenhusen mukaan jokainen opiskelija voi kantaa vastuunsa lajitte- lemalla jätteensä, tulostamalla jär- kevästi ja vähentämällä biojätteen

määrää opiskelijaruokaloissa. Kor- tepohjan ylioppilaskylässä JYYn energiansäästökampanjan myötä ollaan hiljalleen siirtymässä ener- giansäästölamppuihin ja vettä säästäviin hanoihin ja pönttöihin.

Ympäristöviikon tapahtumia olivat lisäksi järjestämässä JYYn muut valiokunnat, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki ja pai- kalliset ympäristöjärjestöt. -MP

JYY:n Ympäristöviikolta energiavinkkejä

Tietotekniikan tutkimusinsti- tuutin Mobile Media Education for Professionals (MMEP) -projektin osa on ISEB-testauskoulutus ja sertifiointikoe. Kaikki kokee- seen osallistuneet 23 henkilöä läpäisivät kokeen ja saivat ohjel- mistotestaajan sertifikaatin.

ISEB-testaussertifikaatti on Bri- tish Computer Society:n määrit- telemä ja hallinnoima kansainvä- linen koe. Se on tarkoitettu oh- jelmistokehittäjille, testaajille, suunnittelijoille ja projektipäälli- köille. Sertifikaatilla varmiste- taan ohjelmistotestaajien työn ja ohjelmiston laatu. Yritys voi hyö- dyntää sertifikaattia myös mark- kinoinnissa. IT-alan yrityksille laadukas ohjelmistotestaus on kilpailuetu.

Nelivuotinen MMEP-koulutus- ohjelma on tarkoitettu mobiili- teknologiaa hyödyntäville keski- suomalaisille IT-alan pk-yrityksille. Ohjelma tukee langatonta viestintätekniikkaa ja mobiililait- teita hyödyntävien sovellusten kehittämisessä ja markkinoinnis- sa. Projekti saa rahoitusta Euroo- pan sosiaalirahastolta.

Ohjelmisto- testaus kiinnostaa

Kehitysmaatutkimuksen tutkijakoulu (DEVESTU) ja Yhteiskun- nallisen ympäristöalan tutkijakoulu (YHTYMÄ) yhdistivät voimansa ja järjestivät yhteisen tutkijakurssin kestävän kehityksen teemoista.

Pääpuhujiksi oli kutsuttu tohtori Tariq Banuri Tukholman ympäris- töinstituutin Aasian keskuksesta, professori Arthur P.J. Mol Wage-

ningenin yliopistosta sekä dosentti Anja Nygren Helsingin yliopistos- ta. Metodeista esillä olivat erityisesti osallistavat menetelmät.

– Yhteistyö onnistui mainiosti, yhteiskuntapolitiikan professori Marja Järvelä kertoo. Hän kuuluu molempien koulujen johtokuntaan.

Kestävää kehitystä tutkijakoulujen yhteistyöllä

Muistitko sammuttaa valot?

ANTTI SOINI

(7)

LYHYET

PETTERI KIVIMÄKI

Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita aloitti syk- syllä ennätysmäärä, 112. Näiden rekrytointia suunna- taan yhä voimakkaammin englanninkielisiin maiste- riohjelmiin.

Syyslukukaudella käynnistyikin neljä uutta: Mas- ter’s Programme in Digital Culture, Master’s Pro- gramme in Music, Mind and Technology, European Master of Science Programme in Biology of Physical Activity ja Master of Sport Science and Management.

Ulkomaalaisia opiskelijoita on yliopiston kirjoilla kaikkiaan liki 600. Eniten heitä on humanistisessa tiedekunnassa. Kansallisuuksista ovat runsaimmin edustettuina saksalaiset, venäläiset ja kiinalaiset.

Puolalainen Tomasz Małkiewicz ja japanilainen Hiroko Hamaguchi ovat viihtyneet Jyväskylässä tutkinto- opiskelijoina. Hiroko jatkaa Intercultural Communication -maisteriohjelmassa. Tomasz on fysiikan jatko-opiskelija, joka on tutustunut kampukseen jo vaihto-opiskelijana.

Uusia kv-ohjelmia

Scoma eli tieteellinen laskenta ja optimoin- ti monitieteellisissä sovellutuksissa -seminaari lo- kakuun alussa toimi lähtölaukauksena uuden- tyyppiselle Tekes-hankkeelle.

– Tähän asti on mietitty tapoja siirtää viimeisin- tä akateemista tutkimustietoa yritysten käyttöön.

Meidän ajatuksenamme on saada tieto virtaa- maan myös toiseen suuntaan. Kutsumme semi- naariin yritysten edustajia kertomaan sellaisista ongelmista, joihin tutkimus voisi vastata, professori Pekka Neittaanmäki kertoo.

Ongelmana yritysyhteistyössä on hänen mukaansa ollut se, että teollisuus ei ole halunnut tai osannut määritellä niitä keskeisiä kysymyksiä, joihin se haluaisi etsiä vastauksia tutkijoiden kanssa.

Scoma-seminaarissa tartuttiin härkää sarvista.

Usean suuren suomalaisen yrityksen edustajat saatiin määrittämään keskeiset tarpeensa. Heitä kuuntelemaan oli kutsuttu 20 teollisuusyhteis- työhön erikoistunutta kansainvälistä tutkijaa.

– Kysymys ei ole konsultatiivisesta työstä, vaan tutkimustulosten hyödyntämisestä, Neit- taanmäki selventää. Hän on erityisen ilahtunut siitä, että myös Nokia on mukana keskustelussa.

Äskettäin julkistetussa PITAC-raportissa tode- taan, että USA:n kilpailukyvyn kannalta lasken- nallinen tiede on vuosisadan tärkein tiede. Mie- tinnön suomenkielinen tiivistelmä julkistettiin Scoma-seminaarin avajaistilaisuudessa.

– Myös Suomessa pitäisi tehdä vastaava ana- lyysi ja käytännön toimenpideohjelma, Pekka Neittaanmäki ehdottaa.

Tekes rahoittaa Scoma-hanketta 500 000 eurol- la. Projekti jatkuu vuoteen 2010. Tähtäimessä on laajentaa toimintaa Scoma-keskukseksi, johon va- litaan vuosittain kansallisella ja kansainvälisellä haulla 20–30 maisteriopiskelijaa ja noin kymme- nen tohtorikoulutettavaa ja tietotekniikasta, ma- tematiikasta ja luonnontieteistä.

Jatkokoulutuksessa hyödynnetään yhdysvalta- laisia yhteistyöyliopistoja Massachusettissa, Ber- keleyssä ja Stanfordissa. Tavoitteena on, että en- simmäiset tohtoriopiskelijat lähtevät maailmalle jo 2006. Myös maisteriopiskelijoiden on mahdollista suorittaa osa tutkinnosta Massachusetts In- stitute of Technology (MIT) -oppilaitoksessa. -AK

Erilainen Tekes-hanke

(8)

TEKSTI Anitta Kananen KUVA Tuukka Rönkkö

Uusiutuvaan energiaan pienin askelin

Ylistöltä uusinta

tekniikkaa lähialueelle

S

aarijärven koululaiset ovat saaneet käyttöönsä uusinta mahdollista teknologiaa. Jyväskylän yliopiston uusiutuvan energian koulutusohjelmassa on rakennettu koulukeskuksen katolle 6 kW:n aurinkopaneelisto.

Suomen suurin koulurakennukseen asennettu laitteis- to muuttaa auringon säteilyenergian 16,5 %:n hyötysuh- teella sähköksi ja syöttää sen verkkoon. Kesällä koulun sähköstä merkittävä osa tuotetaan auringon valolla.

Järjestelmä toimii sekä koulun opetus- ja laboratoriolaitteena että yliopiston tutkimuslaitteena. Se on kimmo- ke uusiutuvien energiamuotojen ja kestävän kehityksen opetukselle koulussa sen kaikilla asteilla. Järjestelmän sähköntuotantoa voi seurata reaaliajassa koulun tiloissa ja verkossa.

– Tämän tyyppiset hankkeet ovat yliopiston yhteis- kunnallista vaikuttavuutta parhaimmillaan, Uusiutu- van energian koulutusohjelman johtaja, professori Jou- ko Korppi-Tommola perustelee.

Aurinkopaneelisto kuuluu tutkimus- ja demonstraa- tiosarjaan, jossa muita hankkeita ovat mm. Viitasaaren ABC-liikennemyymälän energiaratkaisu, mikrokokoi- nen (60 kW) pelleteillä sähköä ja lämpöä tuottava kattila, Vaajakosken laboratorion aurinkolämpökeräimet ja Ylis- tönrinteen kampuksen hybridijärjestelmä. Viimemaini- tussa tuulesta ja auringosta saatu energia varastoidaan vetyyn, jota käytetään mm. kampuksella olevan poltto- kennoa hyödyntävän vetyauton polttoaineena.

Suomessa on herätty hitaasti

Korppi-Tommola toivoisi Suomen energiapolitiikkaan kannustavampaa otetta hajautettujen energiantuotanto- menetelmien käyttöön ottamiseksi.

– Verotus jarruttaa kehitystä, vaikka tulevaisuudessa energiaverot lopulta kannetaan uusiutuvista energian- tuotantomenetelmistä. Biomassan hyödyntäminen säh- kön ja lämmön yhteistuotannossa on meillä mallikasta.

Saarijärven koulukeskuksen katolle asennettu paneelisto muuttaa auringon säteilyenergian sähköksi ja syöttää sen verkkoon.

(9)

(10)

Uusiutuvan energian koulutus- ja

tutkimusohjelma

• yhteensä viisi professoria kolmesta tiedekunnasta, kaksi tutkimusjohtajaa, kolme tutkijaa, laboratorioinsi- nööri ja projektikoordinaat- tori

• opiskelijoita 48, osa jo valmistunut

• Länsi-Suomen lääninhalli- tuksen myöntämänä EU- aluekehittämisrahastojen kautta rahoitusta 1,5 milj.

euroa. Rahoittajina myös Keski-Suomen kaupungit, kunnat ja yritykset www.uusiutuvaenergia.jyu.fi

Lähes kaikilla muilla uusiutuvien aloilla rahjustamme EU maiden jälkijoukoissa.

– Esimerkiksi EU:n suositus bioperäisten moottori- polttoaineiden käytölle on tälle vuodelle kaksi prosenttia. Suomi on ilmoittanut tavoitteekseen 0,1 %, mutta todellisuudessa ollaan lähempänä 0,01 prosenttia. Tuu- livoimassa EU:n maista päihitämme ainoastaan Luxem- burgin, hän muistuttaa.

– Keskustelu on tiivistynyt vasta viime aikoina, kiitos valitettavasti muutoin niin tuhoisan Katrinan. Olen tyy- tyväinen siihen, että ohjelmamme hankkeet ovat pääs- seet julkisuuteen, ja osaltaan lisänneet keskustelua, Jou- ko Korppi-Tommola sanoo.

Yliopiston tutkijoilla on hyvä keskusteluyhteys ener- giapolitiikasta vastaavaan kauppa- ja teollisuusministeri- öön. Mm. ministeri Mauri Pekkarinen on ollut kiinnos- tunut ja tiedonhaluinen keskustelukumppani.

Jouko Korppi-Tommola muistuttaa, että energiarat- kaisuissa on kuitenkin monia vaikuttajia. – Valitettavasti kova talous sanelee liian usein ratkaisuja.

Kuluttajat avainasemassa

– Kuluttajat ovat avainasemassa. Valtion tukitoimilla markkinat saadaan avatuiksi. Sen jälkeen tuesta voidaan vähitellen luopua. Hienoja esimerkkejä löytyy Saksasta, Ruotsista, Tanskasta, Japanista, jopa USA:sta.

– Uudet teknologiat pitäisi rakentaa niin kauan kuin halpaa öljyä on saatavilla. Tutkimus ja tuotekehittely ja niiden kautta syntyvät uudet markkinat tuovat uusia työ- paikkoja. Vienti kehitysmaihin avaa mittavia mahdolli- suuksia.

Öljy on rajallinen luonnonvara ja raaka-aine. Sen käyt- töä tulee hillitsemään ensi sijassa hinta.

– Me kuluttajat joudumme tarkistamaan asenteitam- me ennemmin tai myöhemmin. Kun bensapistoolin työntää auton tankin suulle, ei näe, kuinka paljon tislat- tua nestettä siirtyy. Jos sama määrä pitäisi kantaa sangol- la, asia tulisi paljon konkreettisemmaksi, Jouko Korppi- Tommola vertaa.

Aurinkopaneelisto toimii sekä koulun opetus- ja laboratoriolaitteena että yliopiston tutkimuslaitteena.

(11)

J

yväskylän yliopiston innovaatioasiamiehen Janne Virtapohjan työnä on jouduttaa tutkimustulosten matkaa patenteiksi ja yritysideoiksi. Suurimmaksi haasteekseen hän nimeää kaupallistamisen.

– Ideoita löytyy, mutta niiden jalostaminen tuotteik- si on tiede- ja tutkimuspainotteisessa yliopistossamme haasteellista. Teknilliset yliopistot ja ne, joissa on lääke- tieteellinen tiedekunta, ovat siinä vahvemmilla.

Janne Virtapohja uskoo kuitenkin Jyväskylän pärjää- vän hyvin etenkin luonnontieteissä sekä informaatio- ja hyvinvointiteknologioissa. Nanoteknologia on myös vah- vasti esillä.

Siihen perustuvia yrityksiä on jo syntynyt, ja tänä vuonna on yksi alaan liittyvä patenttikin myyty.

– Lisää ideoita odotan etenkin hyvinvointiteknologi- an alueelta – niin ja tietenkin informaatioteknologias- ta, hän sanoo.

Työtä vauhdittaa ensi vuoden alusta voimaan tuleva yliopistokeksintölaki. Se velvoittaa hyödyntämään tutki- mustulokset entistä tehokkaammin. Jotta yhteiskunnal- linen vaikuttavuus ei jäisi vain julkaisujen lukumäärän asteelle, täytyy soveltavan tutkimuksen olla hyvin perillä yritysten tarpeista.

Yrityksiä syntynyt runsaasti

Jyväskylän yliopistosta on vuodesta 2001 lähtien syntynyt 21 tutkimuslähtöistä yritystä, viimeisten 15 vuoden aikana yhteensä toista sataa. Useimmat ovat aloittaneet toimintansa Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n yritys- hautomossa. Tutkimuslähtöisten lisäksi on muitakin opiskelijoiden ja tutkijoiden perustamia yrityksiä. Niistä ei ole lukumääriä tiedossa.

– Yliopistomme tutkimuslähtöiset yritykset tarvitsevat lisää apua erityisesti kansainvälistymiseen, Virtapoh- ja arvioi.

Kansallisesti luvut ovat erittäin hyviä, kansainvälises- ti jopa erinomaisia, kiitos Suomessa alkaville yrityksille suunnatun julkisen rahoituksen.

– Kolikon kääntöpuolena on se, että Suomessa on eh- kä liiankin ”helppoa” ryhtyä yrittäjäksi erilaisten tukien avulla. USA:ssa yliopistolähtöiset yritykset ”heitetään heti kylmään veteen uimaan”, Virtapohja vertaa.

– Esimerkiksi Texasin kahdessa suurimmassa yliopistossa syntyy vuodessa vain pari tutkimuslähtöistä yri- tystä, mutta ne onnistuvat saamaan pääomarahoitus- ta ja ovat valmiita pörssiin. Meiltä tällaiset onnistumiset puuttuvat, enkä usko että kyseessä on liikeideoiden heikkous, hän lisää.

Tutkimustulosten tuotteistaminen on Suomessa uusi asia lakitasolla. Kun Suomessa yliopistojen tehtävät vuonna 2005 muuttuivat siten, että koulutuksen ja tutkimuksen lisäksi tuli kolmanneksi tehtäväksi tutkimustulosten hyödyntäminen yhteiskunnassa, niin USA:ssa vastaava laki tuli voimaan jo 1870-luvulla. -AK

Innovaatioluvut kestävät vertailun

Lainsäätäjä toivoo nopeampaa hyötyä tutkimuksen tuloksista

Innovaatioasiamies

• Neuvoo keksinnön kehittämisessä tuotteeksi, teknisissä ja rahoitusasioissa sekä salassapitoky- symyksissä.

• Osallistuu hyödyntämistoimiin, mm. lisensointiin ja uuden yritystoiminnan käynnistämiseen http://www.jyu.fi/tutkimus/innovaatio.htm

(12)

Yliopiston omat innovaatiot kovassa käytössä

Korppi kukkona sovellusparvessa

(13)

J

yväskylässä Korppi on yliopistolaisen perustyökalu.

Ja kun kuuntelee tietotekniikan lehtori Vesa Lappa- laista tämän oman innovaation mahdollisuuksista, uskoo, ettei paljon muita työkaluja tarvitsekaan.

Vesa Lappalainen elää kuten puhuu, tapaamisesta tuli ilmoitus Korppi-opintotietojärjestelmän kalenteriin. Ka- lenteri on vanhimpia ja käytetyimpiä Korpin ”lisäpalikoi- ta”. Se palvelee opiskelijoita ja henkilökuntaa noin 2000 kertaa tunnissa.

– Kun saataisiin henkilökunta ymmärtämään erityisesti ryhmäkalenterin tuomat hyödyt. Laitos- ja tiedekunta- neuvostojen sekä muiden vastaavien ryhmien kannattaisi sitä käyttää, Vesa haikailee.

– Opiskelijoiden toive oli saada opetus päivyrin muo- toon ja tästä toiveesta kalenteri kehittyi, Lappalainen kertoo.

Ylläpidosta ja kehittämisestä vastaava noin kymmen- henkinen tiimi parantelee ja täydentää Korppia käyttäji- en palautteen mukaisesti. Esimerkiksi salivarausten liit- täminen järjestelmään on lisännyt hyödyllisyyttä entises- tään.

Kehitystyötä on tehty paitsi tarpeen myös kehittäjien kiinnostuksen mukaan.

– Kun kerran ohjelmointia opettaa, niin onhan tämä ammattitaidon ylläpitämistä, Vesa Lappalainen sanoo.

Hän myöntää, että Korpin ulkoasua voisi vielä joku parannella. – Meille ”kehittäjänörteille” riittää, että toi- mintoja voi käyttää.

Nimipolitiikkaa K-linjalla

Lehtori Lappalainen oli keskeinen hahmo innostuneis- ta pellepelottomista, jotka alkoivat 80-luvulla kehittää

opettajien tarpeeseen rekisteriä. Tekijät eivät arvanneet, mihin työ johtaisi. Tavoitteena oli tavallinen kurssien kirjanpito-ohjelma, joka ristittiin Kurjeksi. Siitä tuli kantamuoto k-alkuisten lintujen mukaan nimetyille oh- jelmistoille.

Korppi kehittyi Kurjen kokemusten pohjalta. Interne- tin mahdollisuudet nostivat linnut siivilleen. Ohjelmaa päästiin käyttämään yhtäaikaisesti monelta koneelta.

Opiskelijat pystyivät itse kirjautumaan kursseille. Opet- tajilta säästyi aikaa, kun nimiä ei tarvinnut enää arvailla käsinkirjoitetuilta listoilta eikä naputella koneelle.

K-linjalle on vuosien saatossa kehittynyt aikamoinen parvi erilaisia sovellusprojekteja. Nimipolitiikassa on yh- tä hairahdusta lukuun ottamatta oltu tiukan kansallisia.

Kalenteri-projekti ehkä haki kansainvälisyyttä nimeä- mällä työnsä Kolibriksi. Opinnäytteenhallinta-ryhmä- kin hieman hairahti. Se oikaisi evoluutiota korottamalla naarasmetson omaksi lintulajikseen, Koppeloksi.

– Korppi ei ole johdannainen mistään sanoista, onpa- han vain hyvä nimi, Vesa Lappalainen kehaisee. Hän on tottunut ehdotuksiin muuttaa nimeä modernimmaksi tai iskevämmäksi.

– Korppi on niitä harvoja lintuja, jotka harjoittavat tai- tolentoa ihan omaksi ilokseen.

Riippulentoa harrastavaa Lappalaista ominaisuus aivan ilmiselvästi viehättää.

Jore on paras kaveri

Korppi pelaa hyvin yhteen yliopiston Jore-opintosuori- tusrekisterin kanssa. Monissa muissa yliopistoissa näitä kahta vastaa Oodi-ohjelma. Jyväskyläläiset pitävät omia ohjelmistojaan joustavampina ja halvempina ylläpitää.

Käyttäjäyhteisön toiveet pyritään täyttämään.

Jore on erikoistutkija Jukka Hartikaisen luomus. Sen kehittämisessä on atk-keskuksella ollut merkittävä rooli.

Se on myyty aikoinaan sekä Tampereen että Turun yliopistoihin, ja elää näiden järjestelmien pohjana edelleen.

TEKSTI Anitta Kananen KUVA Uuve Södor

Vesa Lappalaisella on Korppi-kalenteri mukanaan kännykässään.

(14)

J

yväskylän yliopiston kirjasto on julkaissut opinnäyt- teitä verkossa jo vuodesta 1997 lähtien. Matkan varrella opinnäytteiden verkkojulkaisujärjestelmiä on uudistettu useampaan otteeseen. Syyskuussa otettiin käyttöön thesis.jyu.fi, joka pohjautuu täysin uuteen ajat- telumalliin. Opiskelijoille ja muille opinnäytteitä julkai- seville muutokset eivät ole suuria, mutta teknologia uu- distuu täysin.

Uusi julkaisujärjestelmä pohjautuu julkaisuputki-ajat- teluun, jossa yhteen prosessiin on kytketty kaikki julkai- semisen komponentit. Nyt myös julkaisusopimuksen te- keminen muuttui sähköiseksi. Näin myös siihen liitty- vät tiedot saadaan talteen tietokantaan. Arkistointisyistä myös paperilla toimitettava allekirjoitettu sopimuspape- ri toki edelleen tarvitaan.

Käyttäjätunnistus yhtenäiseksi

Toinen merkittävä muutos liittyy käyttäjätunnistuk- seen. Uudessa järjestelmässä käyttöön otettiin yliopiston ATK-keskuksen tunnuksiin perustuva tunnistus.

Opiskelijat pystyvät kirjautumaan opinnäytteiden jul- kaisujärjestelmään samoilla tunnuksilla, joita käyttävät muutenkin yliopiston järjestelmissä asioidessaan.

Opinnäytteiden julkaisuputki on ensimmäinen Jyväs- kylän yliopistossa tuotantokäyttöön otettu julkaisujär- jestelmä, joka hyödyntää täysin digitaalista tekijänoike- uksien hallintajärjestelmää. Sen teknologiaa on kehitetty vuosien varrella yliopiston kirjastossa ja Dr.ELMA-projektissa.

Julkaisusopimus sähköpostilla

Järjestelmä tuottaa automaattisesti opinnäytteen tie- doilla varustetun valmiin sopimusmallin, jonka opis-

TEKSTI Irene Ylönen ja Pekka Olsbo KUVITUS Maija Fadeev

Joren luonne on nykyisin melko virallinen. – Opin- tosuoritus on pätevä sen jälkeen, kun se näkyy Joressa, Hartikainen kuvailee. Niitä Joressa on 1 780 070, opin- toviikkoja on pitkästi yli viisi miljoonaa.

Siitä, kuinka monta vuotta Korpin ja Joren rahkeet kestävät, ei oikein kukaan uskalla esittää arviota, vuo- sia kuitenkin. Korpilla on oma ohjausryhmänsä, jota ve- tää Atk-keskuksen johtaja Esa Auramäki. Ohjelmaa on viimeiset kolme vuotta kehitetty yliopiston yhteisin varoin.

Kestettävä kovaa käyttöä

Rekisteröityneitä käyttäjiä Korpissa on liki 35 000, val- taosa opiskelijoita, opettajia liki tuhat.

– Nykyisellä palvelimella voi olla enintään noin 500 yhtäaikaista käyttäjää, ja silloin on kyseessä jo melkoi- nen ruuhka, Pauli Kujala kertoo.

Päivittäin kirjaudutaan useita tuhansia kertoja. Kii- reisintä on syyskuun ja tammikuun alussa kurssien alkaessa.

– Syyskuun viidentenä meni 12 000 kirjautumisen ra- ja rikki, mutta seuraava päivä oli Korppi-paralla vielä kiireisempi. Kirjautumisten määrä jäi tosin alle 10 000, mutta käyttäjät vierailivat useammalla sivulla, hakivat tarkempia tietoja kursseista ja tutkivat lukujärjestyksi- ään, Kujala lisää.

Mitä Korpissa voi tehdä?

• hoitaa kurssin kirjanpitoon liittyvät asiat, myös sähköpostilistat ja niiden arkistot

• varata tilan

• ohjata opiskelijoita/keskustella ohjaajan kanssa opinnäytteenhallinta-toiminnon avulla

• henkilökohtaiset opintosuunnitelmat

• ilmoittautua kursseille, jolloin ilmoittautumisista muodostuu lukujärjestys

• pitää henkilökohtaista tai ryhmäkalenteria, yliopiston tapahtumakalenterin saa Korpissa siirrettyä omaan kalenteriinsa

Lisätietoa: https://korppi.jyu.fi Korpin käyttöön kouluttaa http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi

(15)

kelija saa hyväksymisen jälkeen suoraan sähköpostiinsa tulostettavaksi ja allekirjoitettavaksi. Näin opiskelijoiden ei enää tarvitse erikseen täyttää sopimuspaperia.

Uuden järjestelmän merkittävin ominaisuus ei kuitenkaan ole pelkästään se, että sopimusteksti ja sopimuksen tiedot siirtyvät automaattisesti sopimukseen, vaan se, että järjestelmä antaa mahdollisuuden käyttöoikeuksien au- tomaattiseen kontrollointiin.

Koska sopimuksen sisältö on kuvattu sekä ”ihmiskielel- lä” että koneiden ymmärtämällä ODRL-kielellä, voidaan aineistojen käyttöä jatkossa kontrolloida ja rajoittaa. Jyväs- kylän yliopistossa tätä ”julkaisuputki”-ajattelua sovelletaan vähitellen lähes kaikkeen digitaaliseen materiaaliin.

URN identifioi

Järjestelmän URN-tunnus-generaattorin avulla jokainen opinnäyte tai mikä tahansa muu digitaalinen objek- ti voidaan identifioida eli nimetä ainutkertaisella Jyväs- kylän yliopiston tunnuksella. Tämä on merkittävä asia digitaalisten aineistojen hallinnan kannalta.

Uudistus helpottaa työtä yliopiston kirjastossa. Kun opinnäytteen kuvailu- ja sopimustiedot ovat välittömästi sähköisinä käytettävissä, ei aikaa tuhlaannu paperisopi- musten odotteluun, vaan opinnäyte voidaan viedä verkkoon kaikkien luettavaksi heti.

Jyväskylän yliopiston kirjastossa ovat Suomen suurim- mat verkko-opinnäytteiden kokoelmat, lähes 5000 kap- paletta. Vuonna 2004 kirjastoon luetteloitaviksi toimite- tuista opinnäytteistä oli 33 % sähköisiä. Eniten niitä on saatu musiikin, liikuntabiologian ja liikunnan sosiaali- tieteiden laitoksilta, niukimmin erityispedagogiikan, tietotekniikan, tietojenkäsittelytieteiden ja psykologian laitoksilta sekä taloustieteellisestä tiedekunnasta.

Verkkojulkaisu yhteen putkeen

Tekijänoikeudet ja

käyttäjätunnistus tarkentuivat

(16)

D

r. Elma Oy on nuori ohjelmistotuotteita ja asi- antuntemusta tarjoava yliopistolähtöinen yritys. Sen asiakkaita ovat digitaalisen julkaisemi- sen kanssa työskentelevät sisällöntuottajat ja julkaisijat sekä kuluttajat. Asiakaskuntaa löytyy esimerkiksi yliopis- toista.

Yrityksen idean pohjalla on Dr. Elma -projekti. Se oli mukana suunnittelemassa kirjaston uutta sähköistä jul- kaisujärjestelmää. Nyt yrityksenä Elma myy digitaalisen julkaisualan yrityksille ohjelmistoja ja asiantuntijapalve- luja. Tilat sen toiminnalle ovat löytyneet Jyväskylän teknologiakeskuksen yrityshautomosta.

– Yrityksen perustana on projektissa tehty tutkimus, joka on ollut systemaattista työtä innovaatioiden löytä- miseksi. Sen jälkeen tarvitaan kärsivällisyyttä idean tuot- teistamiseksi. Keksintö tai tutkimus on silloin tuote, kun joku on valmis maksamaan siitä, Elman toimitusjohtaja Eetu Luoma määrittelee.

Innovaatio on hänen mukaansa sitä, että tehdään asiat toisin tai paremmin.

Tytäryhtiö tuottaa nanoepoksia

Nanolab Systems Oy:n toimitusjohtaja Pasi Keinänen on edelleen työn ohessa nanofysiikan tohtoriopiskelija.

Hänet työllistävän yrityksen ideat syntyivät professori Jorma Virtasen tutkimusryhmässä. Nanolabin ideana on kaupallistaa nanokeksintöjä. Se lisensioi, myy tai pe- rustaa idean ympärille tytäryhtiön. Yksi tällainen, nanoepoksia tuottava Amroy Europe Oy, on jo toiminnassa.

Keinäsen yrittäjäkumppani Mika Tilli on samasta ryh- mästä lähtöisin. Jorma Virtanen on yrityksessä mukana omistajana.

Nanolab Systems toimii nanotiedekeskuksen tiloissa Ylistöllä. – Keskusteluyhteyden säilyminen tutkijoihin on tärkeä asia, Pasi Keinänen sanoo. Hän kiittelee yliopistoa

erityisen joustavasta suhtautumisesta aloitteleviin yrit- täjiin.

Molemmat nuoret toimitusjohtajat vakuuttavat ole- vansa tyytyväisiä ratkaisuunsa.

– Yrittäjänä olo on vapaampaa ja palkka parempi kuin yliopistolla, Pasi Keinänen perustelee.

Vinkkinä firmaa perustaville Pasi Keinänen sanoo, ettei teknologiaa kannata kehittää liian pitkälle ennen kau- pallistamista.

– Keskeneräisestä tuotteesta tulee paras asiakaspalau- te.

Pahimpana puutteena tietojärjestelmätiedettä opiskel- lut Luoma toteaa firmassaan olleen liiketoimintaosaami- sen ohuuden.

– Sekään ei ole mahdoton asia oppia, tai ainahan osaa- jan voi palkata tai osaamista ostaa, hän toteaa.

Aloittavalle löytyy apua

Aloittelevalle yrittäjälle löytyy tukea ja apua sekä yli- opistolta että julkisin varoin ylläpidettävistä yhtiöistä lähiympäristöstä.

Pasi Keinänen on kokenut yrittäjyystukiverkoissa myös ongelmia.

– Kaupungissa on monta toimijaa yrittäjyyttä edistä- mässä, mutta niillä ei ole riittävästi koordinoitua yhteis- toimintaa eikä kykyä käyttää hyväkseen keskinäistä sy- nergiaansa, hän kritikoi.

Teknologiakeskuksen Launch Pad -koulutuksen si- sältöä molemmat pitävät toimivana konseptina. – Siinä sai rauhassa miettiä ja kehittää ideaansa. Koulutus antoi työvälineitä siihen, Eetu Luoma sanoo.

Pasi Keinänen on samoilla linjoilla, mutta varauksin.

– Sisältö on sopiva kokonaisuus, mutta koulutuksen ta- voitteiden ja sen avaamien mahdollisuuksien pelisäännöt pitäisi selventää. -AK

Yliopistopohjainen yritys ei synny hetkessä

Tutkimus ei ole vielä tuote

(17)

K

orkeakoulutuksen professori Jussi Välimaan työ- taipale yliopistossa alkoi 1980-luvulla lukuisten pätkätöiden sarjalla. Hän työskenteli ensin historian laitoksella, toimi vuoden tiedottajana, siirtyi tut- kijaksi Koulutuksen (silloiseen Kasvatustieteiden) tutki- muslaitokseen, ja päätyi väittelemään yhteiskuntapoli- tiikkaan 1990-luvulla.

Välimaata kiinnostaa korkeakoulutus yhteiskunnalli- sena ilmiönä. Yliopisto ei kuitenkaan ole helppo kohde kriittiseen tutkimukseen.

– Korkeakoulujen toimintatavoista on hyvä olla tietoi- sia, jos halutaan kehittää toimintaa. On hyvä muistaa, et- tä muutos- ja kehitystyöt tarkoittavat usein poliittista toimintaa. Sillä on kuitenkin muitakin tavoitteita kuin toiminnan kehittäminen – vaikkapa omien resurssien tur- vaaminen, Välimaa tiivistää.

Kaikkein heikoimmassa asemassa rahoituskilpailus- sa ovat humanistinen sekä yhteiskuntatieteellinen tutkimus. Luonnontieteissä tutkimus on helpommin organi- soitavissa suurina tutkimusprojekteina. Niillä on myös enemmän rahoituslähteitä. Toisaalta hyvä tutkimus löy- tää kilpailunkin oloissa rahoittajansa.

Kriteerit hukassa

Uusi palkkausjärjestelmä tuo mukanaan monia jännit- teitä, lisää byrokratiaa ja esimiesten valtaa. Toisaalta sen on arveltu tuovan oikeudenmukaisuutta ja reiluutta. Jo- kainen saisi palkkansa sen mukaan mitä on tehnyt.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

– Työn luonnetta ja työtehtäviä arvioitaessa selkeät ar- viointikriteerit puuttuvat, Välimaa huomauttaa.

Tuoko järjestelmä oikeudenmukaisuutta, jos ihmisiä arvioidaan epäselvin kriteerein? Tutkija on kuin yrittäjä ja kaikkeen hänen toimintaansa liittyy riskejä. Rahoitus- ta ei löydy tai tutkimus voi epäonnistua. Tutkijan työssä on kuitenkin aina mukana ripaus vapautta.

– UPJ ei tule poistamaan pätkätöitä, mutta varsinkin aloittelevien tutkijoiden asema saattaa parantua rahalli- sesti, Välimaa rauhoittelee.

Organisaatio vai yksilöiden yhteisö?

Yliopistossa yhdistyy kaksi ulottuvuutta. Ensinnäkin se edustaa koko sitä järkiperäisen ajattelun traditiota, johon me kuulumme. Todellinen yliopisto on mielentila.

Toisaalta se on oikeudellinen yksikkö, valtion laitos, jolla on osoite. Se on virasto, seinät ja tilat. Sanassa yliopisto kiteytyy siten sekä ajattelun traditio että organisaa- tio, jonka puitteissa traditiota jatketaan ja uudistetaan.

Näiden kahden ulottuvuuden lisäksi toimintaan tuo dynamiikkaa tutkimustyö, joka tuottaa uusia tutkimus- aloja.

– Parhaimmillaan yliopisto on akateemisesti kilpaile- va ja kilvoitteleva, mutta sosiaalisesti turvallinen työyh- teisö, Välimaa innostuu.

Korkeakoulututkimuksen haasteena on tarkentaa kä- sitystä yliopistojen toiminnasta. Samalla niitä on pystyt- tävä arvioimaan kriittisesti kuten mitä tahansa ilmiötä tai laitosta.

TEKSTI Sami Niinistö KUVAT Tuukka Rönkkö

PROFESSORI ESITTELYSSÄ

Muuttuuko yliopisto? Ja mihin suuntaan?

Uusi palkkausjärjestelmä saattaa parantaa aloittelevien tutkijoiden asemaa, Jussi Välimaa arvioi.

(18)

LIIKUNTA JA TERVEYS

Huipulla urheilu

ohittaa opiskelun

(19)

TEKSTI Talvikki Lehtolainen KUVAT Petteri Kivimäki

S

uomi ei ole viime vuosina loistanut yleisurheilume- nestyksellään. Tätä mieltä ovat ainakin katsojat ja tiedotusvälineet. Miten menestystä arvioivat Hel- singin MM-kisoissa mukana olleet huippuyleisurheilijat ja liikuntasosiologian tutkija?

Urheilun ja opiskelun ristipaineessa elävät kilpajuoksi- jat Kirsi Mykkänen ja Carla Bosco eivät aio heittää hans- koja tiskiin. Vaikka välillä epäonnistuu, pitää katse suun- nata eteenpäin. Liikuntasosiologian assistentti Jari Läm- sän mielestä yleisurheilun tulevaisuudenkuva on haas- teellinen.

Urheilu ensin

Kirsi Mykkänen lopettelee yhteiskuntapolitiikan opin- tojaan, jotka ovat edenneet normaalivauhdilla, vaikka urheilu on aina ollut ykköstilalla.

– Urheilussa pyrin tekemään koko ajan parhaani. Opis- kelusta en stressaa, koska valmistumisella ei ole kiire. Ur- heilussa ei voi joustaa samalla tavalla, hän toteaa.

Myös johtamista opiskelevan Carla Boscon mielessä urheilu kulkee aina hieman opintojen edellä.

Alkusyksyn treenitauon jälkeen luennoille oli mahta- va palata.

– Syksyisin tulee usein kahmittua liikaakin opintoja.

Treenien alkaessa opintoja voi tiputtaa, jos aika ei riitä, hän sanoo.

Miten menestystä mitataan?

Maailmalla monet yleisurheilijat ovat ammattilaisia, eikä heidän tarvitse huolehtia taloudestaan. Suomessa tilanne on aivan toinen. Suomalaiset vaativat yleisur- heilusta tuloksia, vaikka toiminta on Kirsi Mykkäsen mielestä kaukana ammattilaisuudesta.

– Kun otetaan huomioon Suomen yleisurheilujoukku- een resurssit ja budjetti, pärjääminen kesän MM-kisoissa Helsingissä oli mielestäni huippuluokkaa. Valmentajam- me tekevät vapaaehtoistöitä ja urheilijoidenkin on koko ajan opiskeltava tulevaisuutta varten, Mykkänen toteaa.

Carla Bosco on menestyksestä samaa mieltä.

– Mielestäni Suomen menestys MM-kisoissa ei ollut huono. Yleisurheilu on menossa hyvään suuntaan ja esimerkiksi joukkueen yhteishenki on mielestäni todella hy- vä, hän kertoo.

Jari Lämsä allekirjoittaa ongelman yleisurheilun va- paaehtoistyöstä, mutta ei anna Suomen joukkueen me- nestykselle hyvää arvosanaa.

Carla Bosco (vas.) osallistui Helsingin MM-kisoihin pikaviestin varanaisena.

Kirsi Mykkäsen lajina oli 400 metrin juoksu.

(20)

– Kisoista tuli yksi pronssimitali, ja koska takana on kahdet aikuisten arvokisat ilman mitalia, voisin sa- noa joukkueen menestyneen rimaa hipoen, Lämsä toteaa.

Helsingin MM-kisat olivat mo- lemmille urheilijoille kuitenkin hieno kokemus.

– Olin 4x100 metrin viestijouk- kueessa varanaisena. Vaikka en pääs- sytkään juoksemaan, minussa syttyi sellainen tunne, että tuonne minä haluan, Carla Bosco kertoo.

400 metrin juoksuun osallistu- neen Kirsi Mykkäsen kunnon ajoit- taminen ei osunut kohdalleen, mutta kisoista jäi silti hieno fiilis.

– Kotiyleisön edessä juokseminen oli todella hieno kokemus, vaikka oma suoritukseni ei ollutkaan huippuluokkaa. Monelle urheilijal- le, myös itselleni, jäi parantamisen varaa, mutta moni urheilija onnistui omalla tasollaan loistavasti, Myk- känen muistuttaa.

Taistelua harrastajista

Sekä Mykkänen että Bosco aikovat jatkaa huippu-urheilua niin pitkään kun kehitystä suorituksissa tapah- tuu. Lämsän mukaan Suomen yleisurheilun tulevaisuus ei ole toivoton kunhan laji mukautuisi muuttunee- seen yhteiskuntaan.

– Yleisurheilu nojautuu perintee- seen ja maaseutuyhteiskuntaan. Ra- kenteet ovat muuttuneet ja monet joukkuelajit ovat ajaneet suosiossa yleisurheilun ohi. Urheilukouluikäi- siä harrastajia riittää, mutta aikuis- yleisurheilijoita ei juuri ole, Lämsä kertoo.

Viime vuosina harrastajamää- rät eivät ole tippuneet radikaalisti, mutta yleisurheilun asema on selke- ästi muuttunut.

– Yleisurheilun nimi jo kertoo, että se on laaja kokonaisuus. Har- rastuksena yleisurheilu on hanka- la, koska siinä mitataan vain sent- tejä ja sekunteja. Pitäisi löytää uusia aspekteja, jotta lajilla olisi mah- dollisuuksia tulevaisuudessa, Läm- sä ehdottaa.

OLE MIES ! OLE SIRKKA !

Tule koelauluun! Maanantaisin klo 18.30 Kolmikulma, Puistokatu 2A, 6 krs,

Jyväskylä sinfonian harjoitustila Sovi oma koelauluaika ja soita:

Nikke 050 581 5376 Mieskuoro Sirkat - www.sirkat.fi

��

(21)

Jyväskylän yliopisto tarjoaa Suo- messa ainutlaatuista räätälöityä opetusta päteviksi yhteiskuntaopin opettajaksi haluaville. Valtio-oppi koordinoi yhteiskuntatiede-oppiai- netta, jonka opetuksesta se tarjoaa mittavimmaan osuuden. Opintojak- soja 60 opintoviikon kokonaisuu- teen tarjoavat myös muut yhteis- kuntatieteet sekä taloustieteet.

Yhteiskuntatieteelle on kysyn- tää koulumaailmassa. Perusopetuk- sen luokilla 6–9 ja lukioissa on juuri otettu käyttöön uudet opetussuun- nitelmat. Niissä yhteiskuntaoppi on itsenäistynyt omaksi oppiaineekseen ja sen tuntimäärää on lisätty. Aiem- min historia ja yhteiskuntaoppi arvi- oitiin yhteisellä arvosanalla.

– Opettajiksi aikovilla on nyt mahdollisuus räätälöidä yksilöllinen opettajuuspätevyys itselleen. Yhteis- kuntatieteen voi aivan mainiosti yh- distää esimerkiksi kieliopintoihin, professori Marja Keränen ehdot- taa. Aineen perusopinnot ovat kaikille avoimia, syventävään vaihee- seen haetaan.

Yhteiskuntatieteen pro-seminaari aloitettiin kuluvana syksynä, ja sinne on jo ehtinyt ilmoittautua ryhmälli- nen opiskelijoita.

– Analysoimme ainakin aluksi koulujen oppikirjallisuutta. tutkim- me metodiopinnoissa minkälaiseen politiikkakäsitykseen ne perustuvat, seminaaria vetävä opettaja Heikki Marjomäki lupaa. Normaalikoulun historian ja yhteiskuntaopin opetta-

jana hän tietää, minkälaiseen työhön opiskelijoita pitää valmentaa.

Opetussuunnitelman uudistuk- sen taustalla Marjomäki näkee ylei- sen huolen nuorten poliittisesta pas- siivisuudesta. Asiaan on herätty val- takunnan tasollakin.

Politiikan retoriikan tunnistamista

– Haluttomuuden ja passiivisuuden taustalla on lasten ja nuorten tunne, etteivät he pysty vaikuttamaan asi- oihin. Tässä on yhteiskuntatieteellä

mahdollisuus auttaa tulevia opettajia ymmärtämään ja analysoimaan nykyajan poliittisia ilmiöitä. Tar- vitaan kykyä tunnistaa ilmiöiden poliittisuus ja viestinten retoriikka, Marjomäki sanoo.

Ne, joiden korvaan yhteiskuntatiede kuulostaa tutulta, eivät ole ihan väärässä. Ainetta on opetettu valtio- opin laitoksella koko ajan, 80-luvulle saakka oman apulaisprofessorin voi- min. Sitä tarvitsivat pakollisena sivu- aineena historian opettajiksi valmis- tuneet, nyt muutkin. -AK

Lisätietoa: www.jyu.fi/yhtfil/val

Yhteiskuntatieteestä täsmätietoa opettajiksi aikoville

Heikki Marjomäki ohjaa Normaalikoulun 9d:n Suomen kansallisia vähemmistöjä käsittelevää projektiyötä.

UUVE SödoR

(22)

M

ediakasvatus tähtää kaikenikäisten ihmisten medialukutaidon kehittämiseen. Monitietei- selle alalle on ominaista tutkimuksen linkit- tyminen käytännön kasvatustyöhön.

Yhtenä alan tienraivaajana Sirkku Kotilainen on tottunut ylittämään rajoja paitsi eri tieteiden ja ammatti- ryhmien, myös eri yliopistojen välillä. Tampereen yliopistossa toimittajaksi valmistunut ja kasvatustieteestä väitellyt Turun yliopiston dosentti työskentelee parhaillaan Jyväskylän yliopistossa ja on juuri saanut valmiiksi kahden politiikkaohjelman projektin Mediakasvatuksen kehittämistarpeet yhdessä Helsingin yliopistossa toimi- van Sara Sintosen kanssa. Tutkijakoulun rakennustöissä hän uurastaa Turun yliopiston suunnassa.

Koulun tukea tarvitaan

Jyväskylän yliopistoon Kotilaista houkutti Nykykult- tuurin tutkimusyksikön monitieteinen Yksilö, yhteisö, media -tutkijaryhmä, jonka ilmapiiri on avartanut Ko- tilaista oman tutkimuksensa näkökulman kehittelyssä.

Hänen oma tutkimushankkeensa Nuoret paikallisina vaikuttajina verkossa on Nuorisotutkimusverkoston ra- hoittama

– Tähän mennessä saamani tulokset ovat kansalaisvai- kuttamisen näkökulmasta lupaavat. Samalla tulee jälleen esiin se, ettei tietoverkko yksin ole tuottanut muutosta, vaan siihen on tarvittu koulun tukea, Kotilainen kertoo.

Mediakasvatus on nuori, mutta pirteästi käynnistynyt alue, jonka piirissä toimivat tutkijat ja käytännön kasvat- tajat ovat kekseliästä pioneeriryhmää. Ala etenee kuitenkin hajanaisesti innokkaiden persoonallisuuksien varas- sa; eihän mediakasvatuksella ole vakiintunutta asemaa opettajankoulutuksessa tai koulutyön käytännöissä.

Mediakasvatuksesta osalliseksi – jos onni suo

– Mediapedagogisessa kehityksessä huolestuttaa kasva- va epätasa-arvo, joka syntyy kuntien, koulujen ja kou- lutusyksiköiden, yliopistojen sekä rahoittajien erilaisista priorisoinneista. Jopa saman kunnan eri kouluissa käsi- tellään aihealuetta paljon, vähän tai ei ollenkaan, Koti- lainen harmittelee.

Kotilaisen aloitteesta kesällä perustettu Mediakas- vatuksen seura on yksi avaus edistää kansallisesti alan tutkijoiden ja toimijoiden yhteistyötä ja koordinointia.

Kotilaisen mukaan tarvittaisiin myös napakka julkinen koordinointikeskus, joka edistäisi tutkimusta ja parhai- den käytäntöjen leviämistä.

Verkkovaikuttaminen vaatii mediataitoja

TEKSTI Anu Mustonen KUVA Janne Laitinen

Mediakulttuuri on Sirkku Kotilaisen intohimo, mutta vapaa- aikana häntä vetävät puoleensa liikunta, luonto ja hiljaisuus.

YKSI MEISTÄ

(23)

ESTEETöN YLIoPISTo

Esteetön yliopisto

• Toimii opetusneuvoston alaisuu- dessa osana OPLAApro -hanketta.

• Määrittää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen esteettömyyden kriteerit.

• Yliopiston kirjasto on jo kartoitta- nut verkkopalvelujen ja rakenne- tun ympäristön esteet ja niiden poistaminen on meneillään.

• Esteettömyyden edistäminen on kirjattu yliopiston viestinnän linjauksiin.

• Opettajille suunnattu henkilöstö- koulutus aloitetaan ja sitä tarjo- taan koko henkilöstölle.

• Juuri aloitettu Esok-hanke kokoaa korkea-asteen oppilaitokset valta- kunnalliseksi verkostoksi.

Yhdenvertaisen

osallistumisen asialla

Jyväskylän yliopistossa työtä esteet- tömän opiskelun turvaamiseksi on tehty Esteetön yliopisto -hankkeessa reilun vuoden ajan. Paikallisen ke- hittämistyön lisäksi esteettömyys- tietoa levitetään ympäri Suomen.

Jyväskylän yliopisto koordinoi juuri käynnistynyttä Esteetön opis- kelu korkea-asteen oppilaitoksissa (Esok) -hanketta, johon kutsutaan aktiivisia toimijoita muista Suomen korkeakouluista. Oppilaitosten yh- teistyössä tärkeintä on tietoisuuden lisääminen sekä henkilöstökoulu- tus.

Esteettömyys ei ole uusi termi, mutta monelle vieläkin epäselvä. Es- teettömästä opiskelusta puhuttaessa tulevat Jyväskylän yliopistossa helposti mieleen Seminaarinmäen sa- dat portaat, kapeat käytävät ja kor- keat kynnykset, jotka voivat haitata liikkumista.

Kaikki esteet eivät kuitenkaan ole fyysisiä. Ne ovat mitä tahansa yhden- vertaista osallistumista vaikeuttavia seikkoja fyysisessä tai sosiaalisessa ympäristössämme. Monet opiske- lua haittaavat yksilölliset tekijät ovat ulospäin näkymättömissä. Oppimis- vaikeudet, masennus, ahdistuneisuus ja vaikka alentunut näkökyky voivat haitata täysipainoista työntekoa.

Esteettömyyden tulisi ulottua myös sosiaaliseen toimintaan; myös

harrastusten ja kulttuurin täytyisi olla kaikkien saatavilla. Esteettömyys- työn tavoitteena on rakentaa ympä- ristöjä ja käytäntöjä, jotka ovat kaikkien saavutettavissa taustasta tai toi- mintakyvystä riippumatta. Yhden- vertaisuus saattaa edellyttää myös yksilöllisiä tukipalveluja.

Suunnittelija Hannu Puupponen kertoo, että sekä paikallisessa Estee- tön yliopisto -hankkeessa että valta- kunnallisessa Esok:issa tärkeimpänä tavoitteena on tietoisuuden lisäämi- nen ja henkilöstökoulutus.

– Jyväskylän yliopiston omille in- ternetsivuille kootaan tietoa meidän käytännöistämme. Ympäristöjen ja käytäntöjen esteettömyyttä kuvail- laan, jotta opintojen suunnittelemi- nen olisi helpompaa. Valtakunnalli- sen Esok-hankkeen edetessä tullaan kokoamaan internetportaali, johon kootaan eri oppilaitosten kokemuksia esteettömyyden kehittämistyöstä, Puupponen sanoo.

Henkilöstökoulutus pyritään aloittamaan Jyväskylässä mahdolli- simman pian.

– Eri ammattiryhmät tarvitsevat työhönsä erilaista tietoa opiskelun esteettömyydestä ja oppijoiden yksi- löllisistä tarpeista. Koulutus suunni- tellaan niin, että sen sisällöt ja toteu- tus vastaavat henkilökunnan toivei- ta, Puupponen toteaa.

TEKSTI Talvikki Lehtolainen KUVA Solja Ryhänen

Tasa-arvoinen luentotilanne, vai onko?

(24)

EETTISET

Viime keväästä lähtien Jyväskylän yliopiston etiikan opettajia on kokoontunut workshopeihin, joissa pereh- dytään etiikan opettamisen ongelmiin ja teemoihin.

Etiikan opettajilla tarkoitetaan tässä kaikkia niitä, jotka integroivat eettisiä näkökulmia omaan opetukseensa tai pitävät (ammatti)etiikkakursseja. Mukana on ollut mm. liikuntatieteilijöitä, psykologeja, ja kasvatus- tieteilijöitä.

Ensimmäisellä kokoontumiskerralla professori Jus- si Kotkavirta hahmotti, miksi etiikkaa pitäisi opettaa ja miten etiikan opetuksen pitäisi kiinnittyä opiskelijoiden elämään. Kotkavirran mielestä etiikka ei päästä opettajaa helpolla.

Toisella kerralla akatemiatutkija Liisa Myyry Hel- singin yliopistosta alusti James Restin moraalisen käyt- täytymisen teoriasta, joka kuvaa ihmisen kykyä havai- ta moraalikonflikteja, tehdä päätöksiä ja toteut- taa niitä käytännössä. Teoria antaa suuntaviitto- ja siihen, mihin etiikan opettamisella pyritään vaikuttamaan.

Opiskelijoita kannattaa herätellä pohti- maan ammattialansa eettisiä ongelmia ja rat- kaisemaan niitä etiikan tarjoamien teorioi- den avulla. Myös moraalisesti oikean te- on käytännön toteutusta kannattaa poh- tia. Heikkotahtoisuushan on meille kaikille tuttu ilmiö.

Jaoimme workshopin osallistujat kahteen keskustelupiiriin, jotka saivat tehtäväkseen tarkas- tella jotain opetukseensa liittyvää eettistä ongelmaa.

Kumpikin ryhmä päätyi kiihkeään keskusteluun pää- töksenteon vaikeudesta silloin, kun yksittäiset opiskelijat pyytävät erilaisiin syihin vedoten erivapauksia tai helpotuksia opintosuorituksiinsa. Monilla syyt ovat todellisia – toiset yrittävät päästä helpommalla kuin muut. Miten taata oppimistulokset ja oikeudenmukai- suus ja samalla ottaa huomioon opiskelijoiden ongel- mat?

Oman ammattialani probleemojen lisäksi olen ha- vainnut tarpeelliseksi perehtyä moraalipsykologian, so-

siaalipsykologian ja etiikan tutkimuksiin ja teorioihin.

Filosofia tarjoaa käsitteistöä ja eväitä kriittiseen ajatte- luun. Moraali- ja sosiaalipsykologia tarjoavat ymmär- rystä moraalikäsityksistä, vuorovaikutuksesta, yksilön moraalin kehittymisestä ja käyttäytymisestä.

Workshopissa keskitymme yhteen asiaan kerrallaan.

Pyrimme kehittämään tätä työtä, joka ei liene täysin mahdotonta. Kolmannen kerran kokoonnumme tam- mikuussa. Silloin käsittelemme ihmiskäsityksiä etiikan opetuksessa. Seuraa yliopiston tapahtumakalenteria!

Tervetuloa mukaan!

Tero Vartiainen

FT, lehtori, tietojenkäsittelytieteiden laitos

Etiikan opettaminen

– mission impossible?

(25)

KoLUMNI

Turo Uskali erikoistutkija

Tarina kertoo, että Kalifornian Piilaakso syntyi 1970-luvulla ainakin osittain paikallisten sanomalehtien kor- keatasoisen teknologiauutisoinnin ansiosta. San Jose Mercury News ja San Francisco Chronicle olivat oivalta- neet keksintöjen merkityksen ja mikä tärkeintä – osasi- vat myös raportoida niistä ammattitaitoisesti.

Ideat, raha ja työntekijät alkoivat virrata San Jo- seen ja Palo Altoon. Maailman johtavia tietotekniikan suuryrityksiä syntyi (Intel, Apple) ja syntyy yhä, kuten Yahoo! ja Google.

Myöhemmin uusia Piilaaksoja on pystytetty kaikki- alle maailmaan, myös Suomeen.

Tarvittiin kuitenkin yli 30 vuoden odottelu ja ruot- salainen valtiollinen innovaatiovirasto Vinnova ennen kuin innovaatiojournalismin käsite näki päivänvalon.

Käsitteen ideoi fysiikan tohtori David Nordfors. Ny- kyään Nordfors johtaa innovaatiojournalismin tutkimus- ja koulutustyötä maailmankuulussa Stanfordin yliopistossa, Kaliforniassa.

Nykyaikainen osastoitunut journalismi on tehokas tapa tuottaa päivittäin sisältöjä joukkoviestimiin. Se ei kuitenkaan ole kovin hyvä käsittelemään monimutkai- sia ja hitaita muutoksia. Tärkeitä uutisaiheita putoaa päivittäin myös eri osastojen välimaastoihin.

Innovaatiojournalismi (injo) on yksi yritys vastata tähän. Se on yhdistelmä talous-, teknologia ja tiedejour- nalismia. Yhteiskunnan menestymisen kannalta tärkeät innovaatiojärjestelmät ovat sen keskeisiä aiheita.

Lähihistorian pörssiromahdukset ovat selkeästi

osoittaneet, miten helposti kokeneetkin talousjourna- listit sekä meillä että muualla voivat hurahtaa erilaisiin

”jatkuvan kasvun” ja ”uuden talouden” harhoihin.

Vaatii todellista ammattitaitoa löytää tulevaisuuden menestyjät tuhansien joukosta. Heikkojen signaalien tunnistaminen on siinä tärkeää. Ei olekaan ihme, että innovaatiojournalistit hakevat viiteryhmäänsä tulevai- suudentutkijoista.

Tutkija voi mahduttaa artikkeleihinsa monia vaihto- ehtoisia kehityskulkuja esimerkiksi biotunnistetekno- logian maailmanmarkkinoista. Innovaatiojournalistin juttuun – tai ainakaan otsikkoon – tuskin mahtuu jat- kossakaan kuin yksi, kärjistävä näkemys.

Vuosina 2004–2005 ensimmäiset suomalaiset ja saksalaiset innovaatiojournalismin tutkijat verkostoituivat Stanfordin kanssa ja aloittivat yhteistyön. Syksyllä alaa esitellään ensimmäistä kertaa Aasiassa. Kiinan lisäksi kiinnostus näyttää viriävän Pakistanista Taiwaniin.

Avoin kysymys on, synnyttääkö globaali innostus ai- kanaan myös nykyistä parempaa innovaatiojournalismia.

Tätä testataan parhaillaan Jyväskylän yliopiston vies- tintätieteiden laitoksella, maailman ensimmäisellä yliopisto-opiskelijoille suunnatulla innovaatiojournalismin pilottikurssilla.

Kirjoittaja toimii erikoistutkijana viestintätieteiden laitoksella ja opettaa siellä innovaatiojournalismia.

Innovaatiojournalismi:

teoriasta käytäntöön

UUVE SödoR

(26)

KEVYTJYVÄ

Syksy saa – ja kehittämisen uudet tuulet ilmaantuvat yliopistoihin samalla varmuudella kuin sienet metsiin.

Nyt brändätään, tuotteistaan ja tuotesijoitellaan!

Miten Jyväskylän yliopistosta tehdään brändi – ja vielä tunnettu ja arvostettu? Alma materimme ääkkö- sellisyys on pikkuriikkisen ongelmallinen. Siis kättelyssä kehiin maailmankieli englanti. Kaupunki tarvitsee uuden nimen: miten olisi vaikkapa Grainy Village?

Siitä kumpuavat helposti myös monet yliopistoa puffaavat sloganit: Grainy Village – It’s a Brainy Village!

Imago avartuu oitis globaaliksi: Be brainy – study at the ’Grainy’, ja kiirimme tunnettuuslistalla niukasti ohi Joshkar-Olan teknisen korkeakoulun, Manitoban liike- taloudellisen yliopiston ja muiden maineikkaiden opin- ahjojen!

Seuraavaksi käydään yliopiston tuotevalikoiman kimppuun. Oma logo ja väritys jo on. Siitä on hyvä aloittaa.

Tarvittaisiin kuitenkin hieman innovatiivisempaa ja nuorekkaampaa otetta. Kaikki yliopiston leidithän ha- luaisivat push-upit ja stringit sopiviin kohtiin kirjail- luilla soihduilla, vai mitä? Ja miehiä miellyttäisi var- maan mäyräkoirallinen oman panimon Opinsauna- olutta, eikö totta?

Henkilökunnalle voitaisiin tarjota asevelihintaan joko naposteluporkkanaa (omalla yliopistologolla koris- tellussa pussukassa) tai vaihtoehtoisesti eleganttia koi- vukeppiä – saatavana myös jalopuisena ja hopeapäisenä ihan esimiehen UPJ-arvioista riippuen.

Mietitäänpä suomalais- ta äänimaisemaa kännykän kutsuäänineen. Eikö ole- kin niin, että liian usein kuuluu tuo tuttu nokia- lainen – mitä vikaa olisi ’jyväskyläläisessä’? Oli- sipa somaa, jos yliopis- tolaisten kännykästä ka- jahtaisi oma laulu!

Sovitetaan vaikka Kuoppamäen Sini- nen ja valkoinen uu- delleen: Terra sekä si- ninen, värit ovat Jy- viksen! Ja millaisia mahdollisuuk- sia tarjoaisivat- kaan logot kän- nykkään: Tilaa nyt kännykkää- si tiukkailmei- nen talousjoh- taja rahankäyt- töäsi vahtimaan, ikioma dekaani- si, joka muistuttaa aina kun aika tuottaa uusi julkaisu tai

Brändätään, tuotteistetaan

ja sijoitellaan

(27)

MIETTINEN

Ajan keskustasta Mattilanniemen suuntaan. Olen sel- vinnyt putkesta ja rullaan kohti satamaa. Olen yksin.

Enpäs olekaan! Jänis säntää edestäni juoksuun. Vieres- sä leveä väylä houkuttelee yöautoilijat kiihdyksiin. Mi- nä päätän kokeilla miten lujaa jänis kulkee, pärjäänkö pyörällä.

Vaikka on vauhtia, mielessä ehtii käydä ajatus, pomppako se Rantaväylälle ja jääkö auton alle. Ei pomppaa. Pyörätien oja ohjaa viivasuoraan. Pyörä- tie haarautuu, oja loppuu. Kuin singon putkesta jänis syöksyy ojasta pöheikköön. Karikkeen rapinasta tiedän, että matka jatkuu.

Kun saan taas näköyhteyden, ollaan jo Nokia Oyj:n nurmikolla. Homogeenisessa ympäristössä pako muut- tuu paloittain lineaariseksi: syöksy, suunnanvaihto, syöksy… Päättelen, että se on Nokian jänis, koska sinne se onnistuu häviämään. Jahti on ohi.

Eläinrääkkäystä, sanoisi jänisten ystävä. Itse asiassa minä tein luontokappaleelle palveluksen. Urbaanijänik- sen elämä on helppoa. Jos käy liian pehmeäksi, ei pär- jää kissapedolle.

Jokaisella on merkityksensä kaupunkiekosysteemis- sä, vaikkakaan sitä ei ole mihinkään etukäteissuunnitel- maan kirjattu. Sivutoimisen satiirikon osaksi koitui olla Nokian jäniksen sparraaja.

Jänis on nopea, mutta ajatus vielä nopeampi. Tästä- kin piti tulla satiiri.

Jouni K. Nieminen

Ajatus onkin

Mattilanniemen rusakko

soihtu, joka sekunnin välein sammahtaa vitsik- käästi (vain 90c/ viesti!!!)!

Eipä unohdeta opiskelijoita. Kun opiskelija- ravintolat saadaan mukaan toimintaan, voidaan lapsosille kehittää omat Jylypahka-ateriat. Jokai- sen annoksen mukana hassunhauska proffafiguu- ri! Kerää koko sarja! Ensi kuussa hupaisa tohto- rinhattu, josta riittää iloa halloween-bileissä!

Ja sitten tuotesijoittelemaan! Tutustutaanpa Sa- lattujen elämien syysjakson dialogiin:

-- Hei kato! Tässä lehdessä kerrotaan, että Jy- väskylän yliopiston tutkijat ovat kehitelleet ryppy- jä poistavan ja liikalihavuutta estävän AIDS-rokot- teen! – Eikös joku sieltä vasta saanut sen Nobelin palkinnon?

Tai käydään salakuuntelemassa Idolsin tuomarei- den kysymyksiä nuorille tähdenaluille:

– Mitä haluaisit opiskella?

– No ei sen niin väliä mut Jyväskylässä.

Ja mitä näkyykään ajankohtaisessa keskusteluohjel- massa? Kamera zoomaa asiantuntijan pinssiin: Olen JY:n alumni ja ylpeä siitä.

Kaikki yllä olevat ehdotukset luovutetaan ilomielin yliopiston viestinnästä vastaavien tahojen käyttöön ja edelleen jalostettavaksi.

Musta kylki

(28)

TIEdoNNÄLKÄÄN

Osmo Pekonen (toim.): Suomalai- sen modernin lyriikan synty – Juh- lakirja 75-vuotiaalle Lassi Num- melle on ilmestynyt Snellman-insti- tuutin B-sarjassa. Se on tilattavis- sa Snellman-instituutista hintaan 10€/kpl. www.snellman-instituutti.

kuopio.fi/

Juhlakirja on kunnianosoitus kuo- piolaisrunoilija Lassi Nummelle.

Se sisältää neljä tutkielmaa. Kirjan toimittaja Osmo Pekonen itse kirjoittaa modernistirunoilijoiden Lassi Nummen ja Lasse Heikki- län suhteesta.

Kai Laitinen muistelee Kuopion Yhteiskoulun opettajaa Jorma Korpelaa. Katriina Kajannes analysoi Lassi Nummen lyyristä varhaistuotantoa ja Anna-Liisa Alanko tarkastelee hänen novelli- aan Kulku (1949).

Teokseen sisältyy myös Lasse Heikkilän aikaisemmin julkaisema- ton runosarja ”Peili-elegiat”.

Lassi Nummen Kuopioon liitty- viä runoja on koottu sikermäksi, minkä lisäksi Nummi on kirjoitta- nut teosta varten kolme uutta ru- noa.

Modernin lyriikan juurilla

Matti Vesa Volanen: Opiskeleva Pohjoinen Keski-Suomi. Toisen as- teen koulutuksen kehittäminen. Jy- väskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 22, 20 euroa. Tilaukset: puh. (014) 260 3220, ktl-asiakaspalvelu&ktl.

jyu.fi, fax (014) 260 3241.

Pohjoisen Keski-Suomen tulisi yh- teistyössä Jyväskylän ja Jämsän seutukuntien kanssa kehittää maa- kunnallisesti toisen asteen koulutuksen alueellinen opintojärjestel- mä, jossa huomioitaisiin myös aikuisten ja ikääntyvän väestön kou- lutustarpeet. on elintärkeää saada peruskoulun jälkeinen koulutus tu- kemaan ja vahvistamaan alueellis- ta kehitystä.

Tällaisiin tuloksiin on Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen toimeksiannosta tullut Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimus- laitoksen tutkija Matti Vesa Vola-

nen. Hänen selvityksensä on jul- kaistu nimellä ”opiskeleva pohjoinen Keski-Suomi”.

Pohjoisessa Keski-Suomessa osa nuorista jää kouluttamatta peruskoulun jälkeen. Toisaalta monet lähtevät opiskelemaan kauemmak- sikin, vaikka paikkoja olisi seutu- kunnallakin.

Peruskoulun tunnetusti tasa-ar- voiset oppimistulokset purkautu- vat toisen asteen koulutukseen py- rittäessä: se, mistä peruskoulusta oppilas valmistuu, vaikuttaa olen- naisesti siihen meneekö hän am- matilliseen koulutukseen, lukioon vai syrjäytyykö koulutuksesta. Jy- väskylän seutu imaisee huomatta- van osan nuorista, osan siirtyessä jo heti peruskoulun jälkeen maa- kunnan ulkopuolelle.

Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tulisi ottaa yhdessä vas- tuu koko ikäluokasta: kaikille tulisi taata toisen asteen koulutus ja yhä

useammalle omalla seutukunnalla.

Matti Vesa Volanen ehdottamalla ohjelmalla kehitettäisiin alueellinen opintojärjestelmä, jossa kootaan yhteiseen kehittämistyöhön toisen asteen koulutus, sekä lukiot ja ammatilliset oppilaitokset että nuorten ja aikuisten koulutus. ohjelma on sovitettu yhteen Jyväsky- län seudun toisen asteen koulutuksen kehittämistyön kanssa.

Koulutuksesta tukea alueelle

Vapauttaako verkko?

Pertti Lappalainen: Verkolla val- taa. Internet ja poliittisen kansa- laistoiminnan näkymät. Jyväsky- lä: SoPhi.

Verkko ja verkosto ovat tämän hetken muotitermejä monella tie- teenalalla. Pertti Lappalaisen uutuuskirja lähestyy niitä verkko- aktivismin ja kansalaisten poliittisen toiminnan perspektiivistä.

Lappalainen rajaa kirjansa näkö- kulman koskemaan nimenomaan verkkotaitoisia kansalaistoimijoi- ta, ja tästä lähtökohdasta hän luo katsauksen muutamiin viimeai-