Enkeli, demoni - selittämätön nainen · DIGI

Vuoden 2005 joululehden ilmestymisen jälkeen on huitlislaisittain tutluja ^uusia tohtorinväitöksiä ollut ainakin kaksi.

Huittisissa

v. l968

syntynyt fi|, maisteri Kati Launis os, Valtonen, vanhemmat Sointu ^ja Altti Valtonen, on väitellyt tohtorilai Turun yliopistossa 12. I L2005.

Enkeli, demoni

- selittämätön ^nainen

FM Kati Launiksen vditöskir- ja Kerrotut ^{naiset -} Suomen ensimmäiset naisten kirjoit- tarln

t

rornaanit naiseuden maarittelij öinä on tutkimus naisten kirjoittamista romaa-

neista I84O

-

1860-luvun Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan viiden kirjai- lijan ^- Fredrika Vilhelmina Carstensin, Charlotta Falk- manin,'Wendla Randelinin,

Fredrika Runebergin

ja Marie Linderin - romaaneja naisten keinona osallistua it- seään läheisesti koskevaan, naisesta ja perheestä kdyryyn keskusteluun aikana, ^j olloin naisilla ei ollut julkisuudessa

j uurik aan s ananv aLtaa.

Tutkimus osoittaa

ro-

maaneissa

tuotettujen naiskuvien moninaisen kir-

jon

ja muutoksen. Launis tutkii, millaisia merkityksiä naiski

rjailijat

arrtavat ro- maaneissaan rakkaudelle, avioliitolle ^ja perheelle, joi- den maarrttely

kuului

aian yhteisku nnallise n keskuste- lun ytimeen. Vankkumatto- maksi ihanteeksi 1800-luvun kuluessa noussut näkemys naisesta kodin hengettäre-

na - ditinå, ja vatrnona - saa naiski

rjailijoilta

osakseen kriittisen ia monipuolisen käsittely.. Sen rinnalle he tuottavat erilaisia aikaansa sidottuja, kulttuurisia ^nais- kuvia, kuten avionrikkoja, kuoleva nainen ja itsenäinen

"sinisukka".

Fredrika Runebergin ja Marie Linderin 1860-luvul- la ilmestyneissä romaaneissa naisen rooli

ditin

^javaimo-

na kyseenalaistuu. Linder, varhainen feministi, näkee perheroolin naisen alista- misen paamekanism ina ja visioi aikaa, jolloin "vangin raskaat kahleet" hellitt avat ia ^nainen voi kouluttautua, valita itselleen amm.atin ja toimia siinä. Jo aiemmin om- pelij attar efi ia naimattoman naisen hahmot kuvittavat eri tavoin naisen riippuvaista asemaan "armoleivdn syö- jana".

Tuodessaan

esiin

unohdetut

keskustelijat Launiksen tutkimus tekee samalla nälqyväksi sen, että kulttuurinen keskustelu on aina mo niäänistä, valtanå-

ke myks i ä lcys e e nalaistavaa

ja ristiriitaista. Naisesta ja perheestä eivät 1800-luvun puolivdlin Suomessa keskus-

telleet vain jo asemansa va-

kiinnuttaneet, _J. V Snellma- nin ja Zacharias Topeliuksen kaltaiset miehet, vaatr myös naiski rjaiLijat, ^j

oille

kehit- tyva rornaanimuo to tarjosi keskeisimmän vdylän poh- tia naisen asemaa ja saada äänensä kuuluviin.

Lauttakylä-lehti esitteli

L7 .LL.?OO5 ilmestyneessä numerossaan varsin laaias- ti väitöskirjan aihetta haasta-

tellen myökin Kati Launista.

Haastatteluss a Launis totesi kuinka

juuri

huittislaissyn-

tyinen

^{W'endla Randelin}

oli viidestä käsitellystä nais- kirjaili ^jasta ehkä mieluisin.

Fil, maist. Kati Johanna ^Launik- sen väitoskirja "Kerrotut _naiset.

Suomen ensimmäiset naisten ki rjoittamat romaanit ^naiseu- den määrittelijöinä. " Vi rallisena vastaväittäjänä toimi prof. Liisi

Huhtala Oulun yliopistosta ja kustoksena prof. Lea Rojola.

FM Kati Launis on syntynyt l968 Huittisissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi l9B7 Lautlakylän lukiosta. Hän on valmistunut

fllosofian maisteriksi 1996 Turun yliopistosta. Hän toimii tutki- jana Turun yliopistossa, Väitös kuului kotimaisen kirjallisuuden alaan.

Randelin oli

kirjoittanut

L848 Den Fallna romaanin, joka julkaistiin ruotsinkie- lisenä.

Kati

Launis halusi suomerrtaa

kirjan ia

^löysi sille vielä kustantajankin j^

kirja ilmestyi v. L999.

I

0

Huitlisten Joulu 2006