Laajentuva ammattikuva, verkkokoulutus ja yhteydet asiakkaisiin – EAHIL-konferenssi pohtii muutosta
terveystieteen tietoympäristössä
Saila Huuskonen & Maritta Tuhkio
Kansainvälinen terveystieteiden alan kirjasto- ja tietoammattilaisten EAHIL-kon- ferenssi (European Association for Health Information and Libraries) järjestet- tiin Roomassa 11.6.-13.6.2014. Sekä konferenssin tunnuslauseessa ”Divided we fall, united we inform” että avauspuheenvuorossa välittyi viesti yhteistyön merkityksestä ja näkemys ammattikunnastamme laajennetun perheen kaltai- sena yhteisönä. Useat konferenssin esitykset kertoivat ainakin välillisesti muu- toksen tuulista, jotka puhaltavat niin tietoammattilaisten toimintaympäristössä kuin tehtävänkuvissa.
E
AHIL-konferenssi järjestettiin nyt neljännen- toista kerran. Rooma tarjosi konferenssille iki- muistoisen helteiset ja ikiaikaiset puitteet. Kan- salliskirjasto (http://www.bncrm.librari.benicul- turali.it/) toimi konferenssin päänäyttämönä.Rooman kansalliskirjasto on perustettu jo 1876 ja nykyinen rakennus valmistui 1975. Kirjaston kokoelma käsittää mm. 7 miljoonaa painettua kirjaa, 2000 inkunaabelia, 8000 käsikirjoitusta ja 20.000 karttaa.
Kansalliskirjaston saleissa kuuntelimme panee- likeskusteluja ja suullisia esityksiä sekä katselim- me postereita ja esittelimme omaamme.
Konferenssin esitykset kiertyivät kuuden en- nalta nimetyn teeman ympärille: tekninen kehi- tys ja sen tuomat haasteet kirjastoammattilaisille, tutkimuksen tuki, taloudelliset reunaehdot, po- tilasinformaatio, bibliometriikka ja semantiikka.
Esitykset toivat näkyville tietoammattilaisten monipuolisen työnkuvan ja ammatillisen osaa- misen sekä erilaisia paikallisia käytäntöjä ja in- novointeja palveluiden järjestämisessä.
Sosiaaliset tapahtumat mahdollistivat epäviral- lisemman jutustelun ja verkostoitumisen. Tällai- sia sosiaalisia tilaisuuksia olivat vastaanotto Is-
tituto Superiore di Sanitàn puutarhassa, vierai- lu Borghesin galleriaan sekä konferenssi-illalli- nen Hotel Parco dei Principi:ssä. Artikkelissam- me esittelemme valikoituja otoksia konferenssin runsaasta annista ja kuvaamme oma kokemus- tamme posterin tekijöinä ja esittäjinä.
Muuttuva toimintaympäristö ja ammattiroolit
Ensimmäisen konferenssipäivän pääpuhuja Ma- ria Cassella kuvasi muutosta kirjastonhoitajien toimintaympäristössä. Näitä muutoksia hän lu- etteli seuraavasti: tiedon luonteen muuttuminen digitaalisten aineiston myötä, uudet toimijat tie- teellisessä viestinnässä ja yhteiskunnan asettamat odotukset ja paineet kirjastoille.
Cassella nosti erityisesti esille tieteen avoimuu- den monitahoisena ilmiönä. Tähän avoimuuteen kuuluvista asioista hän antoi lukuisia esimerkke- jä kuten avoimen lähdekoodin, tieteellisen tie- don avoimen saatavuuden ja arvioinnin sekä tut- kimusaineiston avoimuuden. Tämä avoimuuden maailma on kuitenkin pirstalainen ja kirjaston- hoitajan rooli onkin koota palaset yhteen ja hal- lita kokonaisuutta. Tämä tarkoittaa kirjastonhoi-
tajalle myös uusia taitovaatimuksia ja uusia am- mattirooleja.
Muuttuvat ammattiroolit ja uusien taitojen omaksuminen näkyivät myös konferenssin esi- tysten aiheissa. Saksalainen Norbert Sunderbrink puhui tutkimusryhmän toimintaan vahvasti in- tegroituneen informaatikon työstä.
Brittiläisen Shona Kirtleyn esitys liittyi kirjas- tonhoitajien rooliin terveystieteellisen tutkimuk-
sen raportointikäytäntöjen edistäjänä. Kirjaston- hoitajan rooli voi laajentua myös esimerkiksi kir- jallisuusterapian ja terveyden edistämisen alueille.
EQUATOR (Enhancing the Quality and Tran- sparency of Health Research) perustettiin vuon- na 2008 edistämään ja tukemaan tutkimustie- don raportoinnin luotettavuutta ja näkyvyyttä.
EQUATORin verkkosivuilta (www.equator-net- work.org) löytyy raportointisuositusten tietokan- ta ja työkalupakki eri käyttäjäryhmille kuten kir- joittajille, toimituskunnille ja kirjastonhoitajille.
EQUATORin avulla kirjastoammattilaisilla on mahdollisuus tukea tutkijoita hyvien raportoin- tikäytäntöjen omaksumisessa ja siten vaikuttaa välillisesti myös tutkimusten laatuun.
Tiedon jakamista asiakkaille ja harvinaisten tautien tietokanta
Skotlantilainen Jan Manson sai parhaan EAHIL- ensikertalaisen palkinnon suullisesta esitykses- tään, joka käsitteli ”seeprojen metsästystä”. Man- son käytti seeproja vertauskuvana harvinaisille sairauksille. Hän kertoi esityksessään Euroopan Unionin rahoittamasta projektista (http://www.rarebestpractices.eu/), jonka tavoitteena on koo- ta tietokannaksi harvinaisiin sairauksiin liittyviä kliinisiä hoitosuosituksia.
Nykyisin keinoin hoitosuosituksia on vaikea löytää, koska tieto on hajautunut useampaan tie- tokantaan ja yleisiin Internetin lähteisiin. Lisäk- si nämä haut tuottavat usein paljon epärelevant- teja tuloksia. Mansonin mielestä uusi, harvinai- siin sairauksiin keskittyvä tietokanta voisi tukea oivallisesti sekä lääkäreiden että potilaiden no- peaa tiedonlähteille pääsyä. Tämän tietokannan on tarkoitus olla yleisessä käytössä vuonna 2015.
Brittiläisen Ben Skinnerin konferenssin par- haana suullisena esityksenä palkittu esitys kuva- si KnowledgeShare järjestelmää, joka on käytös- sä NHS:n kirjastopalveluissa Kaakkois-Englan- nin alueella. Kirjasto tarjoaa ydinpalvelujaan ja pitää yhteyttä asiakaskuntaansa tämän web-poh- jainen sovelluksen avulla.
Kansalliskirjasto
Kuva: Saila Huuskonen
Lääketieteen tiedonhakuun tehoa
Norjalaisen Marte Øde- gaardin esityksen aihee- na oli viimeisen vuoden lääketieteen opiskelijoi- den tiedonhallinta. Ase- telma oli mielenkiintoi- nen, koska tässä vaiheessa opiskelijoiden tiedonha- kutaitojen opetuksesta oli kulunut jo runsaasti ai- kaa. Ennen valmistumis- taan lääketieteen opiske- lijat perehtyivät näyttöön perustuvaan käytäntöön.
Kirjallisen työn aiheena oli kliininen tapaus, jon-
ka yhteydessä selvitettiin näyttöä.
Työn menetelmä-osassa opiskelijat kertoivat, kuinka hakivat tietoa. Ødegaard analysoi me- netelmä-osan perusteella opiskelijoiden tiedon- hakutaitoja monesta näkökulmasta: tietokanto- jen käyttö, Boolen logiikka, PICO ja systemaat- tinen haku. Tutkimuksen avulla saatiin selvil- le, minkälaiset opiskelijoiden tiedonhakutaidot ovat opiskelun loppuvaiheessa ja mihin opetuk- sessa pitäisi jatkossa panostaa. Opiskelijat osaavat tiedonhaun perusteet, mutta vaativammat haut ovat haasteellisia.
Ødegaard toteaa, että tiedonhaun opetukses- sa on lisättävä hakustrategioiden läpinäkyvyyttä, selvennettävä terminologiaa systemaattisen tie- donhaun yhteydessä ja kiinnitettävä huomiota Boolen logiikan käyttöön. Tiedekunnalle anne- tussa palautteessa mainittiin myös tietokantojen laaja kirjo, ei-kliinisten ongelmien hakujen haas- teellisuus ja monimuotoisten ongelmien käytän- nön harjoittelun tarve.
E-oppiminen ja lähiopetus yhteen
Kanadalainen Elene Springall kertoi e-oppimi- sen ja lähiopetuksen sulauttamisesta yhden kurs-sin aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää vahvistusta näkemyksel- le, että sulautettu oppi- minen on sopiva mene- telmä opettaa informaa- tiolukutaitoja lääketie- teen opiskelijoille. Hän halusi myös selvittää, mit kä tekijät vaikuttavat sulautetun oppimisme- netelmän menestykseen tai päinvastoin.
Springall perustaa joh- topäätöksensä kahteen pi lot ti- testiin koskien opis ke lijoiden informaa- tiolukutaitoja ja kahden tiedekunnan edustajan (IT-asian tuntija, pedagoginen asiantuntija) haas- tatteluun. Springall mielestä sulautettu oppimi- nen voi olla toimiva menetelmä informaatiolu- kutaidon opetuksessa lääketieteen opiskelijoille, mutta se edellyttää erityisen huolellista suunnit- telua. Sekä lähiopetuksen että online-osuuden komponenttien täytyy olla linjassa oppimista- voitteiden kanssa ja käytettyjen aktiviteettien on edistettävä oppimista.
Arviointia on tehtävä joka tasolla, jotta var- mistetaan menetelmien ”myyvyys” opiskelijoil- le. Oppimismenetelmien testaus tällä tavoin vaa- tii rohkeutta, mutta antaa myös uusia työkalu- ja opetuksen kehittämiseen. Springall totesi, et- tä kaikki ei toiminut niin kuin hän oli etukäteen ajatellut ja seuraavaksi täytyy jälleen suunnitella jotain aivan uutta.
Tilaa informaatikko –palvelu posteriksi
Matkamme Roomaan alkoi jo kesällä 2013, lä- hes vuosi ennen varsinaista konferenssia. Tuolloin aloimme kehitellä posteri-ideaa Tilaa informaa- tikko -palvelusta. Ideamme jalostui ensin abst- raktiksi, jolla tarjosimme työtämme konferens- Posterin äärellä juuri ennen yleisöryntäystä
Kuva: Saila Huuskonen
siin loppusyksystä 2013. Artikkelimme Book-an- information-specialist-service: supporting resear- chers’ and future researchers’ information skills on luettavissa kokonaisuudessaan konferenssin sivuilla (http://www.iss.it/binary/eahi/cont/30_
Saila_Huuskonen_Poster_Full_text.pdf).
Posterin tekeminen on pitkälti tiimityötä, jos- sa monenlainen osaaminen yhdistyy. Vastasim- me itse aineiston analysoinnista, kirjoittamisesta ja posterin ulkoasun ideoinnista. Posterin ulko- asun työstämiseen saimme kuitenkin korvaama- tonta apua kollegoiltamme. Graafisessa suunnit- telussa apuaan antoi Marita Alanko ja posterim- me valokuvista huolehti Erja Kymäläinen.
Posterimme hyväksyttiin konferenssin ohjel- maan alkutalvesta. Talven ja alkukevään aikana analysoimme Tilaa informaatikko -palvelun käyt- täjätilastoja, asiakkaiden palvelutilauksia ja niihin liittyviä sähköposteja sekä pientä kyselyaineis-
toa, jolla olimme keränneet palautetta asiakkail- ta. Loppupäätelmiemme mukaan informaatik- ko on eräänlainen “henkilökohtainen valmenta- ja”, joka johdattaa asiakkaansa läpi tiedonhaku- karikoiden ja antaa tälle samalla myös henkistä tukea. Tämän vuoksi pedagogiset ja vuorovaiku- tustaidot ovat tärkeitä informaatikoille.
Minute madness - posterisessio
Konferenssissa saimme mainostaa posteriamme”One minute poster madness sessions” -tilaisuu- dessa. Esityksessämme meidän piti tavoittaa pos- terimme ydinsanoma ja samalla houkutella ylei- söä varsinaisen posterin äärelle. Mainospuheen ansiosta moni poikkesikin luoksemme jutuille posterien esittelytilaisuuteen. Keskusteluissa ver- tailimme esimerkki Tilaa informaatikko -palve- lun käytännön järjestelyjä, palvelun markkinoin- tia ja keinoja tavoittaa tutkijoita.
Helteinen Rooma
Kuva: Saila Huuskonen
Norjalaisten kollegoidemme posteri tutkaili Ti- laa informaatikko -palvelua asettaen rinnakkain asiakkaiden tarpeet ja kirjastonhoitajien haasteet.
Heidän mukaansa työ asiakkaiden parissa oli pal- kitsevaa ja asiakaspalaute myönteistä. Toisaalta ajalliset resurssit ja jatkuva omien taitojen yllä- pitäminen asettivat työlle myös haasteita.
Postereita oli esillä noin kuusikymmentä ja aiheiden kirjo oli runsas. Huomiota saivat esi- merkiksi informaatiolukutaito, tutkijapalvelut ja elektroniset kirjat. Konferenssin parhaan posterin palkinnon nappasivat irlantilaiset Breffni Smith ja Gethin White työllään, joka esitteli kirjaston- hoitajien kansallista yhteistyötä ja osallistumis- ta kliinisten hoitosuositusten laatimiseen. Par- haina ensikertalaisina palkittiin unkarilaiset Bea Winkler ja Melissa Bánd, joiden posteri käsit- teli avointa tieteellistä julkaisemista eläinlääke- tieteessä.
Mitä jäi kotiin tuomisiksi
Palasimme kotiin mukanamme matkalaukulli- nen uusia kokemuksia, vatsa täynnä pastaruokaa ja italialaisen sitruslikööri Limoncellon maku kie- lellämme. Konferenssin antia sulattelemme vie- lä pitkään. Tietoammattilainen on monen roolin pelaaja, joka joutuu aktiivisesti etsimään omaan pelipaikkaansa. Ensi vuonna Edinburghissa jär- jestettävä EAHIL-konferenssi on työpajamuo-
toinen. Teemana on tuolloin tutkimus: “Rese- arch-Minded: supporting, understanding, and conducting research”. Kääntäkää katseenne koh- ti Skotlantia! &
Konferenssin sivut:
http://www.iss.it/eahil2014/
Konferenssin julkaisut: http://www.iss.it/eahil20 14/index.php?lang=2&anno=2014&tipo=2 Konferenssin kuva-antia:
https://www.flickr.com/photos/eahil_2014/
Kiitämme LM Tietopalvelua matka-apurahasta, jonka saimme BMF:n (Bibliothecarii Medicinae Fenniae ry) kautta.
Tietoa kirjoittajista
Saila Huuskonen, informaatikko Tampereen yliopiston kirjasto – Terveystieteiden osasto (Tertio) sähköposti: saila.huuskonen@uta.fi Maritta Tuhkio, informaatikko Tampereen yliopiston kirjasto – Terveystieteiden osasto (Tertio) sähköposti: maritta.tuhkio@uta.fi
