Tiedoksi

(1)

Eräiden osayleisöjen kehitysmaa-ajattelu : laadullinen vastaanottajatutkimus.

Anttila, Päivi & Sivunen, Pia

Isäntä vaihtuu, vaihtuuko henki tutkimus suomalaisen paikallislehdistön omis- tuspohjan muutoksista ja siitä, miten toimittajat ne kokevat.

Holopainen, Veli

Toimittajan kansainvälinen vastuu joukkotiedotuksen sisältöä koskevat kan- sainvälisen oikeuden säännökset ja sään- nösten rikkominen kahdessa sanomaleh- dessä.

Huhtiniemi, Juha

Otto Groth - kadonneen tutkimuskohteen metsästäjä : Otto Grothin teoreettisesta ajattelusta Die unerkannte Kulturmacht -teoksessa.

J alkanen, Marita

Mainoskuvan visuaalinen viestintä.

104

Koivisto, Juha & Väliverronen, Esa Julkisuuden valta : Jurgen Hagermasin sekä Oskar Negtin ja Alexander Klugen julkisuusteorioiden tarkastelua.

Luukkonen, Anna-Maaria

Television ja katsojan suhteen muodostu- misen ehdoista : television muotokieli arkitÖdellisuuden järjestäjänä ja televisio- kontaktin jäsentäjänä.

Maasilta, Marja-Riitta

Mitä Nestle-boikotti viritti suomalaisissa?

Pouru, Aija Lehden linja päätoimittajien sen tehtävistä Rask, Regina

sanomalehtiyritysten ja näkemykset tiedonvälityk-

Suomalaiset urheilutoimittajat huippu-urheilun järjestelmässä.

Ruusuvuori, Juha

Suomalaiset pila- ja huumorilehdet 1900-luvulla.

Olympialaiset ja joukkoviestimet

Kanadassa järjestetään 16-20. helmikuuta 1987 kansainvälinen kongressi "The Olympic movement and the mass media". Esillä on seuraavia aiheita:

urheilun ja joukkoviestimien keskinäinen riippuvuus historiallisesti tarkasteltuna, olympialaiset "mediatapahtumana", olympialaisten joukkoviestimissä käsittelyn ala ja vaikutukset, urheilujournalistien rooli, olympialaisiin osallistuminen: poli- tiikka ja viestimet, television ja urheilun keskinäisriippuvuus, olympialaisten tele- visiointi- ja radiointioikeuksien talous, television vaikutus siihen, miten yleisö ymmärtää olympialaiset, televisioidut olympialaiset "yhteiskunnallisen solidaari- suuden" välittäjänä, markkinointi ja kaupallinen vaikutus, kulttuuriset kysy- mykset, urheiluviestimet ja uusi tekno- logia, tulevaisuuden suuntauksia, mm.

maksu-tv.

Ohjelman ja ilmoittautumistiedot saa osoitteesta: International Media Congress Secretariat, Graduate Pro- gramme in Communication Studies, The University of Calgary, 2500 University Drive N.W., Calgary, Alberta CANADA T2N 1N4, puh. 403-220 6357.

Informaatio- ja

televiestintäpolitiikkaa Amsterdamissa

European consortium for political re- seach järjestää työryhmiensä yhteisistun- non 10-15. huhtikuuta 1987 Amsterdamin yliopistossa. Yksi työryhmistä käsittelee informaatio- ja televiestintäpolitiikkaa Euroopassa. Työryhmän työskentelyä on valmisteltu huhtikuussa 1986 Göte- borgissa olleessa kokouksessa (ks. tar- kemmin ECPR News circular, June 1986). Valmistelevassa kokouksessa pää- tettiin tuottaa tilannekatsausartikkeleita, joista kootaan myöhemmin kirja.

Työryhmän vetäjät ovat: J ill Hills, The City University, Department of Social Science and Humanities, Nort- hampton Square, London EClV OHB, England ja Eugenia Salvador, Universitat Autonoma de Barcelona, Consorci d'Informacio i Documentacio de Cata- lunya, Urgell 187, Barcelona-36, Spain.

NORDICOMista saa työryhmien tarkemman kuvauksen.

Dubrovnik kutsuu

Inter-University Centre of postgraduate studies, Dubrovnik tarjoaa jälleen puit- teet kansainväliselle journalismin tutkimuksen kollokviolle 4-9. toukokuuta 1987. Kollokvion johtajina toimivat Peter Dahlgren (Tukholma) ja Pertti Hemanus (Tampere). Teemana on ¹¹Journalism in Transition".

Kollokvio on tarkoitettu ensisijai- sesti jatko-opiskelijoille, mutta myös gradu-vaiheessa olevat opiskelijat voivat professorin suosituksesta osallistua kol- lokvioon. Osanottajilta edellytetään kir- jallista esitelmää, joka lähetetään etu- käteen Peter Dahlgrenille (os.

J

^ourna-

listhögskolan, Gjörwellsgatan 26, 3 tr., S-112 60 Stockholm).

Osanottomaksu on 3000 Din. IUC tarjoaa majoituksen ja puolihoidon 20$/vrk.

Tarkempia tietoja saa kollokvion johtajilta ja osoitteesta Inter-University Centre of postgraduate studies

Frana Bulica 4 Yu-50 000 Dubrovnik Yugoslavia

Puh. 050 28-666

Viestinnän ekologia

The International Communication Asso- ciation (ICA) järjestää vuotuisen konfe- renssinsa 21-25. toukokuuta 1987 Mont- realissa, Kanadassa. ICA pyytää ohjelma- ehdotuksia ja esitelmiä 1.11.1986 men- nessä. Teemana on viestinnän ekologia.

Yleisistuntojen lisäksi konferenssissa on yhdeksän pysyvää jaostoa (divisions) ja neljä erityisryhmää (special interest groups). Kontaktihenkilö on Robert L.

Cox Executive Director, International Co~munication Association, P.O. Box 105

(2)

9589, Austin, Texas 78776, USA, puh.

512-454 8299.

Pohjoismaiden

elokuvatutkijat Turkuun

Suomen Elokuvatutkimuksen Seura (SETS;

järjestää yhteistyössä Varsinais-Suomen Elokuvakeskuksen kanssa pohjoismaisen elokuvatutkijatapaamisen 13-16. elokuuta

1987 Turussa.

Tämä tapaaminen koostuu kutsuttu- jen luennoitsijoiden esitelmistä sekä työryhmistä. Työryhmien teemoiksi on ehdotettu seuraavia:

1. Kansallinen elokuva ja elokuvatutkimus postmodernissa kulttuurissa

2. Elokuvahistoria ja elokuvan historia 3. Elokuva, televisio, video: kuvan ja

äänen suhde

4. Elokuva-analyysi ja lähiluku 5. Kerronta elokuvassa

Millaisiksi nämä työryhmät muodos- tuvat, riippuu halusta tehdä ehdotuksia alustuksiksi. Järjestäjät odottavat ehdotuksia 31.12. 19 86 saakka. Ehdotuksissa tulisi olla alustuksen otsikko ja lyhyt tiivistelmä. Elokuvatutkijatapaamisen virallisina kielinä ovat ruotsi ja englanti.

Pohjoismainen elokuvatutkijatapaami- nen järjestetään Nordisk Kulturfondin tuella.

Tiedustelut ja ehdotukset voi lähet- tää osoitteella:

Suomen Elokuvatutkimuksen Seura (SETS) elo Jukka Sihvonen

Yleisen kirjallisuustieteen laitos Turun Yliopisto

20500 Turku

Westermarck-seura ja Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos järjestävät 14. pohjoismaisen sosio- logikongressin 21-23.8.1987 Tampereella.

Kongressin pääteemana on "Norden, sociologin och världssamhället".

Kongressissa on perinteiseen tapaan 3-4 yleisistuntoesitelmää keskusteluineen ynnä työryhmiä. Työryhmiä tullee kaik- kiaan parikymmentä, niiden joukossa myös viestintä- ja informaatiososiologiaa

106

käsittelevä työryhmä. Tarkempia tietoja antaa ja ilmoittautumislomakkeita lähet- tää Elisa Mikkola (os. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, Tampereen yliopisto, PL 607, 33101 Tampere, puh.

931-156 950).

Televisiomainontaa tutkitaan

Massachusettsin yliopistossa USA:ssa ollaan käynnistämässä kansainvälistä tutkimusprojektia "The international theater of consumption: cross cultural analysis of television advertising". Pro- jekti on jatkoa läntisten kulutusyhteis- kuntien mainonnan analyysille, joka on jo tuottanut kirjan "Social communication in advertising: persons, productions and images of well-being", tekijöinä William Leiss, Stephen Kline ja Sut Jhally (Met- huens, Toronto, 1986). Tässä teoksessa kehitettiin mainonnan järjestelmän historiallisen kehityksen teoriaa. Empiirisenä aineistona oli aikakauslehdissä ollut mainonta. Vuonna 1987 ilmestyy toinen kirja: Sut Jhally: The codes of advertising: fetishism and the po!itical economy of meaning in the consumer society (St Martin's Press, New York ja Frances Pinter, London, 1987). Tämä kirja tar- kastelee viestintäjärjestelmän sisäistä taloudellista logiikkaa. Empiirisenä aineistona ovat televisiomainokset.

Jatkoprojekti on tarkoitus ulottaa koskemaan koko maapalloa. Projektin ensimmäisenä vaiheena on kehittää sisäl- lön analyysille ja semiologialle perustuva koodausmalli, joka soveltuisi eri maiden tv-mainonnan analysoimiseen. Toisessa vaiheessa organisoidaan kansainvälinen tutkijoiden välinen yhteistyö. Kolmannes- sa vaiheessa kerätään eri maista tutki- musaineisto, jonka kyseisten maiden tutkijat analysoivat.

Projektin suunnittelijat kutsuvat mukaan eri maiden tutkijoita. Kiinnostu- neet voivat ottaa yhteyttä osoitteeseen:

Sut Jhally, Department of Communica- tion, University of Massachusetts at Amherst, Amherst, Massachusetts, 01003, USA, puh. 413-545 1311.

Myös NORDICOMista saa projektin tarkemman kuvauksen.

Tshernobyl-laskeuma suomalaiseen

tiedotustutkimukseen

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuutta 26.4.1986 on sanottu tieteen lottovoitok- si, jota kukaan ei toivonut. Uusia tutki- muskohteita tämä "lottovoitto" on poiki- nut paitsi biologeille, säteilytutkijoille ja säätieteilijöille, myös tiedotustutkijoille. Seuraavassa lyhyt yhteenveto siitä, mitä tutkitaan ja missä.

Projektin nimenä on "Tiedotustutki- mus suuronnettomuuden julkisuusproses- seista". Heti alkukesästä pantiin tutki- mushankkeet vireille kolmella taholla:

Yleisradiossa, Helsingin yliopistossa ja Tampereen yliopistossa. Yleisradiossa, sen tutkimus- ja suunnitteluosastolla, on Tshernobylin katastrofin johdosta käynnissä kolmikohtainen tutkimushanke.

Ensimmäiseksi on selvityksen alla yleis- radiotiedotuksen organisointi onnetto- muustilanteessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää YLE::n toimintaa Tsherno- bylin onnettomuutta koskevassa tiedon- välityksessä ja kartoittaa tiedon kulku toimituksiin sekä uutisseurannan organisointi toimituksissa. Toiseksi YLE analy- soi kaiken, mitä se kertoi yleisölle val- takunnallisissa radio- ja televisiolähetyk- sissä. Mukana on myös esimerkkiaineis- toja aluetoimitusten lähetyksistä. Aineis- to kerätään ajalta 28.4-16.5. Kolmannek- si YLE on tehnyt puhelinkyselyn, jossa kysyttiin yleisön kokemuksia tiedon le- viämisestä sekä käsityksiä ydinvoimala- onnettomuudesta tiedottamisesta.

Helsingin yliopiston tiedotusopin laitoksella tutkitaan julkishallinnon tiedo- tustoiminnan organisointia onnettomuus- tilanteessa. Tähän liittyen on käynnissä noin kolmenkymmenen virkamiehen (Sä- teilyturvakeskus, Sisäasiainministeriö, Valtioneuvoston kanslia, Ulkoasiainminis- teriö jne.) haastattelu asian tiimoilta.

Lisäksi on lähetetty postikysely aluetason viranomaisille.

Tampereen yliopistossa Tshernobyl- tutkimuksesta ovat vastuussa tiedotusopin laitos sekä yhteiskuntatieteiden tutkimus- laitos. Tiedotusopin laitoksella tutkimus

on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäi- nen osa pitää sisällään yhdeksän sanoma- lehden (Helsingin Sanomat, Hufvudstads- bladet, Iltalehti, Iltasanomat, Kansan Uutiset, Suomenmaa, Suomen Sosiali- demokraatti, Tiedonantaja, Uusi Suomi), yhden paikallislehden (Loviisan Sanomat) ja kahden aikakauslehden (Apu, Suomen Kuvalehti) määrällisen sisällönanalyysin. Myös STT:n lehdille välittämä aineisto on käyty läpi samaa luokittelurunkoa hyväksikäyttäen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa laajennetaan em. analyysia koskemaan myös maakuntalehdistöä. Opinnäytteiden tekijöiden innokkuudesta riippuen tarkoituksena on saada aikaan mahdollisimman kattava sisällönerittely suuresta osasta kotimaista sanoma-, aikakaus- ja paikallislehdistöä. Alussa nimeltä mainittujen lehtien kohdalla on tarkastelua syvennetty laadullisen erittelyn suuntaan keskittyen tiettyihin teemoihin. Tällaisia aiheita ovat esi- merkiksi onnettomuustiedon kulkuun kohdistettu kritiikki, lehdissä ilmenevä paisuttelu ja sensaatiohakuisuus sekä lähempi tarkastelu siitä, millaiseen asiantuntemukseen/keihin asiantuntijoihin lehdet nojautuivat selostaessaan ydinvoimalaonnettomuutta kaikkine syineen ja seurauksineen.

Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitok- sella tutkitaan kansalaismielipiteen kehi- tystä ensinnäkin heti onnettomuuden jälkeen ja pidemmän aikavälin kehityk- senä eri väestöryhmissä.

Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä on tekeillä myös toimittajien haastattelu, jossa kysellään mm. toimittajien arvioita siitä, miten tietoa onnettomuuden tiimoilta oli saata- villa ja miten sitä käsiteltiin toimituksissa. Mahdollisesti toteutetaan myös osa- tutkimus aiheesta "Suomen kuva ulkomailla" riippuen siitä, miten tietoa tulee vastaavista Tshernobyl-tutkimuksista ulkomailla. Ainakin Ruotsissa on saman- lainen tutkimus tekeillä.

Projektin raportti on maara saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Mahdollista on, että tutkimus Tsherno- bylin ydinvoimalaonnettomuuden tiedo- tuskiemuroiden ympärillä jatkuu vielä ensi vuodenkin puolella.

Ilkka Timonen

107

(3)

9589, Austin, Texas 78776, USA, puh.

512-454 8299.

Pohjoismaiden

elokuvatutkijat Turkuun

Suomen Elokuvatutkimuksen Seura (SETS;

järjestää yhteistyössä Varsinais-Suomen Elokuvakeskuksen kanssa pohjoismaisen elokuvatutkijatapaamisen 13-16. elokuuta

1987 Turussa.

Tämä tapaaminen koostuu kutsuttu- jen luennoitsijoiden esitelmistä sekä työryhmistä. Työryhmien teemoiksi on ehdotettu seuraavia:

1. Kansallinen elokuva ja elokuvatutkimus postmodernissa kulttuurissa

2. Elokuvahistoria ja elokuvan historia 3. Elokuva, televisio, video: kuvan ja

äänen suhde

4. Elokuva-analyysi ja lähiluku 5. Kerronta elokuvassa

Millaisiksi nämä työryhmät muodos- tuvat, riippuu halusta tehdä ehdotuksia alustuksiksi. Järjestäjät odottavat ehdotuksia 31.12. 19 86 saakka. Ehdotuksissa tulisi olla alustuksen otsikko ja lyhyt tiivistelmä. Elokuvatutkijatapaamisen virallisina kielinä ovat ruotsi ja englanti.

Pohjoismainen elokuvatutkijatapaami- nen järjestetään Nordisk Kulturfondin tuella.

Tiedustelut ja ehdotukset voi lähet- tää osoitteella:

Suomen Elokuvatutkimuksen Seura (SETS) elo Jukka Sihvonen

Yleisen kirjallisuustieteen laitos Turun Yliopisto

20500 Turku

Westermarck-seura ja Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos järjestävät 14. pohjoismaisen sosio- logikongressin 21-23.8.1987 Tampereella.

Kongressin pääteemana on "Norden, sociologin och världssamhället".

Kongressissa on perinteiseen tapaan 3-4 yleisistuntoesitelmää keskusteluineen ynnä työryhmiä. Työryhmiä tullee kaik- kiaan parikymmentä, niiden joukossa myös viestintä- ja informaatiososiologiaa

106

käsittelevä työryhmä. Tarkempia tietoja antaa ja ilmoittautumislomakkeita lähet- tää Elisa Mikkola (os. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, Tampereen yliopisto, PL 607, 33101 Tampere, puh.

931-156 950).

Televisiomainontaa tutkitaan

Massachusettsin yliopistossa USA:ssa ollaan käynnistämässä kansainvälistä tutkimusprojektia "The international theater of consumption: cross cultural analysis of television advertising". Pro- jekti on jatkoa läntisten kulutusyhteis- kuntien mainonnan analyysille, joka on jo tuottanut kirjan "Social communication in advertising: persons, productions and images of well-being", tekijöinä William Leiss, Stephen Kline ja Sut Jhally (Met- huens, Toronto, 1986). Tässä teoksessa kehitettiin mainonnan järjestelmän historiallisen kehityksen teoriaa. Empiirisenä aineistona oli aikakauslehdissä ollut mainonta. Vuonna 1987 ilmestyy toinen kirja: Sut Jhally: The codes of advertising: fetishism and the po!itical economy of meaning in the consumer society (St Martin's Press, New York ja Frances Pinter, London, 1987). Tämä kirja tar- kastelee viestintäjärjestelmän sisäistä taloudellista logiikkaa. Empiirisenä aineistona ovat televisiomainokset.

Jatkoprojekti on tarkoitus ulottaa koskemaan koko maapalloa. Projektin ensimmäisenä vaiheena on kehittää sisäl- lön analyysille ja semiologialle perustuva koodausmalli, joka soveltuisi eri maiden tv-mainonnan analysoimiseen. Toisessa vaiheessa organisoidaan kansainvälinen tutkijoiden välinen yhteistyö. Kolmannes- sa vaiheessa kerätään eri maista tutki- musaineisto, jonka kyseisten maiden tutkijat analysoivat.

Projektin suunnittelijat kutsuvat mukaan eri maiden tutkijoita. Kiinnostu- neet voivat ottaa yhteyttä osoitteeseen:

Sut Jhally, Department of Communica- tion, University of Massachusetts at Amherst, Amherst, Massachusetts, 01003, USA, puh. 413-545 1311.

Myös NORDICOMista saa projektin tarkemman kuvauksen.

Tshernobyl-laskeuma suomalaiseen

tiedotustutkimukseen

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuutta 26.4.1986 on sanottu tieteen lottovoitok- si, jota kukaan ei toivonut. Uusia tutki- muskohteita tämä "lottovoitto" on poiki- nut paitsi biologeille, säteilytutkijoille ja säätieteilijöille, myös tiedotustutkijoille. Seuraavassa lyhyt yhteenveto siitä, mitä tutkitaan ja missä.

Projektin nimenä on "Tiedotustutki- mus suuronnettomuuden julkisuusproses- seista". Heti alkukesästä pantiin tutki- mushankkeet vireille kolmella taholla:

Yleisradiossa, Helsingin yliopistossa ja Tampereen yliopistossa. Yleisradiossa, sen tutkimus- ja suunnitteluosastolla, on Tshernobylin katastrofin johdosta käynnissä kolmikohtainen tutkimushanke.

Ensimmäiseksi on selvityksen alla yleis- radiotiedotuksen organisointi onnetto- muustilanteessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää YLE::n toimintaa Tsherno- bylin onnettomuutta koskevassa tiedon- välityksessä ja kartoittaa tiedon kulku toimituksiin sekä uutisseurannan organisointi toimituksissa. Toiseksi YLE analy- soi kaiken, mitä se kertoi yleisölle val- takunnallisissa radio- ja televisiolähetyk- sissä. Mukana on myös esimerkkiaineis- toja aluetoimitusten lähetyksistä. Aineis- to kerätään ajalta 28.4-16.5. Kolmannek- si YLE on tehnyt puhelinkyselyn, jossa kysyttiin yleisön kokemuksia tiedon le- viämisestä sekä käsityksiä ydinvoimala- onnettomuudesta tiedottamisesta.

Helsingin yliopiston tiedotusopin laitoksella tutkitaan julkishallinnon tiedo- tustoiminnan organisointia onnettomuus- tilanteessa. Tähän liittyen on käynnissä noin kolmenkymmenen virkamiehen (Sä- teilyturvakeskus, Sisäasiainministeriö, Valtioneuvoston kanslia, Ulkoasiainminis- teriö jne.) haastattelu asian tiimoilta.

Lisäksi on lähetetty postikysely aluetason viranomaisille.

Tampereen yliopistossa Tshernobyl- tutkimuksesta ovat vastuussa tiedotusopin laitos sekä yhteiskuntatieteiden tutkimus- laitos. Tiedotusopin laitoksella tutkimus

on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäi- nen osa pitää sisällään yhdeksän sanoma- lehden (Helsingin Sanomat, Hufvudstads- bladet, Iltalehti, Iltasanomat, Kansan Uutiset, Suomenmaa, Suomen Sosiali- demokraatti, Tiedonantaja, Uusi Suomi), yhden paikallislehden (Loviisan Sanomat) ja kahden aikakauslehden (Apu, Suomen Kuvalehti) määrällisen sisällönanalyysin.

Myös STT:n lehdille välittämä aineisto on käyty läpi samaa luokittelurunkoa hyväksikäyttäen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa laajennetaan em. analyysia koskemaan myös maakuntalehdistöä.

Opinnäytteiden tekijöiden innokkuudesta riippuen tarkoituksena on saada aikaan mahdollisimman kattava sisällönerittely suuresta osasta kotimaista sanoma-, aikakaus- ja paikallislehdistöä. Alussa nimeltä mainittujen lehtien kohdalla on tarkastelua syvennetty laadullisen erittelyn suuntaan keskittyen tiettyihin teemoihin. Tällaisia aiheita ovat esi- merkiksi onnettomuustiedon kulkuun kohdistettu kritiikki, lehdissä ilmenevä paisuttelu ja sensaatiohakuisuus sekä lähempi tarkastelu siitä, millaiseen asiantuntemukseen/keihin asiantuntijoihin lehdet nojautuivat selostaessaan ydinvoimalaonnettomuutta kaikkine syineen ja seurauksineen.

Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitok- sella tutkitaan kansalaismielipiteen kehi- tystä ensinnäkin heti onnettomuuden jälkeen ja pidemmän aikavälin kehityk- senä eri väestöryhmissä.

Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä on tekeillä myös toimittajien haastattelu, jossa kysellään mm. toimittajien arvioita siitä, miten tietoa onnettomuuden tiimoilta oli saata- villa ja miten sitä käsiteltiin toimituksissa. Mahdollisesti toteutetaan myös osa- tutkimus aiheesta "Suomen kuva ulkomailla" riippuen siitä, miten tietoa tulee vastaavista Tshernobyl-tutkimuksista ulkomailla. Ainakin Ruotsissa on saman- lainen tutkimus tekeillä.

Projektin raportti on maara saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Mahdollista on, että tutkimus Tsherno- bylin ydinvoimalaonnettomuuden tiedo- tuskiemuroiden ympärillä jatkuu vielä ensi vuodenkin puolella.

Ilkka Timonen

107

(4)

Varttuneet

tieteenharjoittajat

Suomen Akatemian Yhteiskuntatieteelli- nen toimikunta on myöntänyt varttunei- den tieteenharjoittajien apurahan seuraa- ville tiedotustutkijoille:

Prof. Kaarle Nordenstreng, TaY, 6 kk Kansainvälisen viestinnän doktriinit Prof. Osmo A. Wiio, HY, 6 kk

1. Uuden viestintätekniikan yhteiskunnal- liset vaikutukset

2. Organisaatioviestinnän tutkimusmene- telmän (OCD) edelleen kehittäminen ja kansainvälinen vertailu

Lehdistö historioitsijoiden valinnat

Suomen lehdistöhistoriallisen yhdistyksen hallitus valitsi järjestäytymiskokoukses- saan keväällä 1986 yhdistyksen puheen- johtajaksi edelleen Lars Ladgrenin (os.

Tullikirjurintie 4 J 28, 00750 Helsinki, puh. työ 90-160 4037, koti 90-367 584).

Sihteerinä jatkaa Kyösti Lamminpää (os. Siltasaarenkatu 24 D 96, 00530 Helsinki, puh. työ 90-122 2019, koti 90-711 496). Muut hallituksen Jasenet (1986) ovat: Pirkko Leino-Kaukiainen (varapuheenjohtaja), Eeva-Liisa Aalto, Jukka-Pekka Pietiäinen, Raimo Salo- kangas, Marketta Takkala, Ari Uino ja Ulla-Stina Westman.

Norjan ja Tanskan

tiedotustutkijakokoukset

Norj.an tiedotustutkijoiden yhdistys (Norsk medieforskerlag) piti kevätkonferenssiosa maaliskuussa teemanaan humanistinen viestintävälinetutkimus. Konferenssissa pidettiin seuraavat esitelmät:

S0r.en Kj0r~p: Humanistisk og sam- f~nnsvitenskaphg mediaforskning i histo- nsk og teoretisk perspektiv

Bj0rn S0rensen: Filmvitenskap som humanistisk disiplin

108

Katherine Skretting: Norsk reklame- films historie

Jostein Gripsrud: Dynastiet

Stig Kulset: NRKs valgnatt på TV Astrid de Vibe: Trivial-litteratur Esitelmiä voi tiedustella NML:n puheenjohtajalta Birger Nymolta (Insti- tutt fro presseforskning, Box 1093 Blin- dern, Oslo 3, puh. 454 268).

Tanskan tiedotustutkijoiden (Sam- meslutningen af medieforskere i Dan- mark, SMID) 1 0-vuotisjuhlakokous pide- tään 12-13 marraskuuta 1986 Fugls0ssä, lähellä Arhusia. Teemana on TV-tarjon- nan kansainvälistyminen Tanskasta kat- sottuna. Alustukset ovat:

Morten Giersing: Hovedtendenser i den internationale mediaudvikling og mulighederne for national og international regulering

Nicolas R. Garnham: Cultural nationalism and internationalism and the development of a world market in cultural commodities and services

Olav Harslc;Jf: Internationalismen i Danmark som kulturradikal bevaegelse fra Brandes og til vore dage

Manuel Alvarado: Latest tendencies in international television production and the European market. Which kind of programmes will dominate future markets?

Preben Larsen og Frands Mortensen:

Hvorfor vil vi gerne have danske TV- programmer? Hvad gc;Jr dem egentlig bedre, kulturpolitisk set?

Lisätietoja saa SMIDin puheenjohtajalta Ole Prehniltä (os. Aalborg Universi- tetscenter, Postboks 159, 9100 Aalborg, puh. 08-159 111/198). Ilmoittautumis- lomakkeen saa myös NORDICOMista, puh. 931-157 045.

sanoille mit: akka, donna, dödö, feminiini,

ilmaiseksi jäsenilleen, uuden jäsenen. pysty samaan, mutta Nykysuomen sana- slangisanakirjassa haku- nainen mainitut synonyy- beibi, bärtsi, bööna, emäntä, eukko, fatima,

gimu, hertta, jeda,

giltsi, gögö, honey, jentta, jytämimmi, keuhko, kile, kiltsi, kimatsu, kimma, kimu, kimuli, kinkku, kone, koppelo, kotka, kraksi, kremma, kökö, kölö, liha, lilli, lolita, Iyyli, masii- na, mekko, mimmi, mimuli, minttu, mirkku, missi, misu, naaras, nahka, pano- puu, pimatsu, pimaus, pimu, pirjo, pirkko, poslari, posliini, posliinipillu, potka, pupu, rassi, rauta, reetta, reisi, ritsa, rosa, sakkoliha, siiri, sisko, skremma, sohvi, sorsa, sussu, suttura, sämpylä, tipu, täky, untuva, viiva, viivi, ämmikki, ämmä.

Loppuosa peili-palstasta on koottu Tampereen yliopiston Tiedotusopin nais- tutkimuskurssin osanottajien kokemuksis- ta.

***

"Lehden työhönottohaastattelussa

kysytään siviilisäätyä. Jos naispuolinen työnhakija on naimisissa, haastattelij'a kyselee tarkkaan aviomiehen tulevaisuuden suunnitelmat, nainen kun yleensä vaihtaa miehen työpaikan mukana paik- kakuntaa. Työhönottohaastattelussa kysy- tään tytöltä seurusteleeko hän. Kun ei seurustele, kysytään, miksi ei, mikä on vikana, onhan hakija sentään nätti tyttö.

Lehden toimituksessa on, harvinaista kyllä, yksi ainoa mies, muut ovat naisia; miehen oikeutena on arvostella työtovereidensa ulkonäköä ja vaatetusta,

luoda ahdistavan

linen Koko

kiltisti tätä miestä ennenkuin hän saapuu, ei kukaan pääse kotiin. hyväksyy toistuvat myöhäs- edustaahan mies vapaata ja bo-

heemia meihin kotihuolia

naisiin verrattuna,

"Kaikki haluavat

huolehtiviin

levat olevansa loistavia, valmiita kirjoittajia, koska ovat pärjänneet ainekirjoituksessa, Me tarvitsemme ripei- tä uutistoimittajia, Näkemiin." sanoi päätoimittaja, haudaten kulttuurisivu- aineeni,"

***

11Pelin aloitus: Ekavuotiset saavat vielä suhteellisen tasa-arvoisesti töitä sukupuolesta riippumatta, mutta mitä enemmän opiskellaan, sitä enemmän alkavat munat painaa valintaperusteena, Ne samat pojannaperot kurssiltani paine- levat Helsingin Sanomiin yhden kesän paikallislehtikokemuksella. Syksyllä he kuvaavat elämäänsä journalismin poluilla tämäntasoisesti: juotiin paljon viinaa ja ajeltiin talon laskuun taksilla. Tiedos- tavia miehiä,

Kokemukseni mukaan naisilla on ongelmia pomojen kanssa. Miehille on niin tärkeää kiipiä ja saada Asema, etteivät he voi muuta kuin nuolla. Talvi- sin tiedotusopin laitoksella ollaan kovaa gurua ja kiroillaan, kun kesällä lehdessä ei uskalla.

Myös laitoksemme miesopettajat antavat tuntea, että tytöt eivät oikein sovi alalle. On jopa sanottu suoraan:

"Ämmistä ei ole mihinkään".

***

109

1