Nimestä miestä, sarvesta
■ ■ •• ••
haikaa
Ei nimi miestä pahenna ellei mies ni- meä, sanotaan. Samaa koskee myös paikannimiä. Ilmari Kosonen johdatte- lee meitä taas paikannimien arvoituk
siin omalla kärkevällä tyylillään, joka herätti kynämiehet ainakin paikallis
lehden palstoilla. Hyvä, niin. Puhetta maailmaan mahtuu ja kunnon pöy- himinen paljastaa usein mielenkiin
toisiakin asioita vaikka kaikki sanottu ei paikkaansa pitäisikään. Edellisellä kerralla Kosonen selitti laukaalaiset paikannimet balttisanastolla, nyt on on pohjana ruotsinkielinen sanasto.
Itselläni ei ole erityistä kantaa näihin kahteen sanaan.
Vuonna 2009 Kuusaassa kotiseutujuh
lassa kerroin sanan ” kuusa” tarkoitta
van pientä närettä, mutta tuon tiedon poimin verkosta juhlan alla. Viittaus nopeaan virtauspaikkaan kuulostaa ihan uskottavalta, siihen voisiko al
kuperä olla sitten ruotsinkielessä en
ota kantaa. Itse kallistun edelleen ns.
” vatjalaisteoriaan” , jonka mukaan Laukaassa ja Vatjan välillä on paljon vatjalaista nimistöä. Tuolle välillehän Kymen Kuusankoskikin sijoittuu. Lau
kaan Kuusan kylästähän tuo loppu ’a’
putosi kun tänne saatiin Kuusan rau
tatieasema. Venäjän maalla ei voinut olla kahta saman nimistä asemaa ja yksi Kuusaan asema oli jo Vatjan Lau
kaassa eli Lugassa. Huomattavasti us
kottavammalta kuulostaa Pellosniemen nimen selitys. Pikainen tarkastus Suo
men paikannimikartoilla osoitti, että suunnilleen kaikkien tämän nimisten paikkojen läheisyydessä todella sijaitsi jonkinlainen mäki vaikka paikka olisi
ollut suomaata.
Tämän kirjoittajaa kiinnostaa tällä het
kellä nimen Vuontee alkuperä. Suo
messa on muitakin saman nimisiä paik
koja ja kaikkialla kyseessä on kapea kääntyvä virta. Voisiko suomenkielessä olla ollut esimerkiksi sana "vuonne” , joka tarkoittaisi tällaista? Ainakin Poh- jois-Suomesta löytyy yksi Vuonne ni
minen talo Vuonteenkosken partaalta.
Teksti: Jorma Kyppö
Kuusa
tarkoittaa
koskilaaksoa, oitti
” vesipaikkaa”
Laukaan vuolaan kosken Kuusaan ni
mi on ruotsinkieltä ja kosken vieres
sä olevien Oitinlammen ja Oitinmä- en nimen alku Oit- taas on vanhaa suomenkieltä sanana oit tarkoittaen
’ojantapaista vesikokoomusta’. Suo
messa julkaistiin kyllä v. 2007 paksu Suomalainen paikannimikirja. Siinä mainitaan kyllä noin 10.000 merkit
tävämpää paikannimeä. Niistä noin 4.700 nimelle on yritetty antaa jonkin
lainen etymologinen selitys, siis selitys nimen historiasta, sen kielestä ja nimen sanaston merkityksestä. Mutta tuossa 100 kirjoittajan kokoamassa kirjassa on tavattoman paljon virheitä. Vaikka kirjoittajista osa on päätoimisia nimis
tön tutkijoita, selitykset ovat suurelta osin vääriä ja virheellisiä.
Tutkijat eivät näy tuntevan kieliä, ei
vät tunne Suomen asutushistoriaa ja luonnon käytön historian tuntemus-
Laukaan Joulu 11
