LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2008 vp Hallituksen esitys käräjäoikeuksien kokoonpa- noa koskevien säännösten uudistamiseksi
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 16 päivänä kesäkuuta 2008 lähet- tänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsitel- täväksi hallituksen esityksen käräjäoikeuksien kokoonpanoa koskevien säännösten uudistami- seksi (HE 85/2008 vp).
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, oikeus- ministeriö
- laamanni Eero Takkunen, Helsingin käräjä- oikeus
- laamanni Tapani Koppinen, Jyväskylän kärä- jäoikeus
- laamanni Antti Kauronen, Kauhavan käräjä- oikeus
- ma. käräjätuomari Virpi Pirhonen, Tampe- reen käräjäoikeus
- valtionsyyttäjä Olavi Lippu, Valtakunnan- syyttäjänvirasto
- kihlakunnansyyttäjä Mika Mäkinen, Pirkan- maan syyttäjänvirasto
- asianajaja Markku Fredman, Suomen Asian- ajajaliitto
- lakimies Pirkka-Petri Lebedeff, Suomen Kun- taliitto
- puheenjohtaja, käräjätuomari Asko Nurmi, Suomen Lakimiesliitto ry
- puheenjohtaja Martti Korvenmaa, Helsingin lautamiesyhdistys ry
- puheenjohtaja Matti Laukkanen, Suomen Lautamiehet ry
- puheenjohtaja Ilkka Hietaniemi, Suomen Lautamiesliitto SLL ry
- käräjätuomari Mikko Saleva, Suomen tuoma- riliitto ry
- professori Antti Jokela - professori Matti Tolvanen.
Helsingin hovioikeus on antanut kirjallisen lau- sunnon.
Lisäksi valiokunta on saanut professori Jyrki Vi- rolaiselta kirjallisen lausunnon.
HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeuden-
käymiskaaren, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä käräjäoikeuslain käräjäoikeuk- sien kokoonpanoa koskevia säännöksiä.
Yhden virkatuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpano olisi edelleen toimivaltainen käsit- telemään kaikki rikosasiat. Uudeksi kokoonpa-
novaihtoehdoksi ehdotetaan kolmen virka- tuomarin kokoonpanoa, joka voisi käsitellä kaik- kia sellaisia rikosasioita, joissa tällaista kokoon- panoa olisi pidettävä perusteltuna asian laadun tai muun erityisen syyn takia.
Virkatuomarin ja kolmen lautamiehen ko- koonpanoa olisi edelleen mahdollista vahventaa
LaVM 11/2008 vp — HE 85/2008 vp Perustelut
toisella lainoppineella tuomarilla, jos sitä asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on pi- dettävä perusteltuna. Samoin edellytyksin kärä- jäoikeudessa voi olla neljäs lautamies.
Yhden tuomarin kokoonpanon päätösvaltaa ehdotetaan laajennettavaksi käsittelemään sel- laisia rikoksia, joista voi syytteen mukaan seura- ta enintään kahden vuoden vankeusrangaistus sekä tiettyihin muihin nimeltä mainittuihin rikoksiin.
Lautamiehet eivät esityksen mukaan enää osallistuisi riita-asioiden käsittelyyn. Riita-asiat
käsiteltäisiin yhden tai kolmen tuomarin ko- koonpanossa.
Notaari ja käräjäviskaali eivät olisi enää toi- mivaltaisia toimimaan puheenjohtajana lauta- mieskokoonpanossa. He voisivat toimia kolmen tuomarin kokoonpanossa kahden virkatuomarin rinnalla riita-asioiden lisäksi myös rikosasiois- sa. Muutoin notaareja ja käräjäviskaaleja kos- keva toimivaltasääntely säilyisi asiallisesti en- nallaan.
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Yleisperustelut
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavik- si eräitä käräjäoikeuden kokoonpanoa koskevia säännöksiä. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen pe- rusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeel- lisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muu- tosehdotuksin.
Lautamiesjärjestelmä ja sen kehittäminen Lautamiehet ovat Suomessa osallistuneet ali- oikeuksien lainkäyttöön vuosisatojen ajan. Ali- oikeusuudistuksen yhteydessä vuonna 1993 kä- räjäoikeuden peruskokoonpanoksi rikosasioissa säädettiin yksi lainoppinut tuomari ja kolme lau- tamiestä. Tämä kokoonpano säädettiin mahdol- liseksi myös eräissä erikseen säädetyissä riita- ja hakemusasioissa.
Hallituksen esityksessä on mainittu useita eri perusteita, joilla lautamiesjärjestelmää on aiko- jen kuluessa sekä puollettu että vastustettu. Esi- tyksen perusteluissa arvioidaan, että keskeisim- pänä perusteena lautamiesjärjestelmälle on tuo- mioistuinlaitoksen luottamuksen ylläpitäminen.
Lautamiehet vahvistavat käräjäoikeuden ko- koonpanoa ja tuovat siihen uskottavuutta. Lauta- miesten mukanaolo on myös omiaan edistämään asian ja esitetyn näytön monipuolista harkintaa
sekä tuomioistuimen ratkaisun ymmärrettävyyt- tä. Maallikoiden osallistumista lainkäyttöön puoltaa myös kansainvälinen vertailu samoin kuin se, että lautamiesjärjestelmä on käytännös- sä toiminut pääosin hyvin.
Edellä esitettyyn viitaten lakivaliokunta pitää lautamiesten osallistumista lainkäyttöön tärkeä- nä ja tarpeellisena myös tulevaisuudessa. Jatkos- sakin tulisi huolehtia siitä, että lautamiehiksi va- litaan kyvykkäitä ja motivoituneita ihmisiä.
Lautamiesjärjestelmän käyttöalaa on kuiten- kin tarpeen kehittää. Lautamieskokoonpanoissa käsitellään nykyisin runsaasti rutiininluonteisia rikosasioita, joissa oikeustosiseikat ja näyttö ovat selviä ja rangaistuskäytäntö vakiintunutta.
Toisaalta rikosasiat ovat myös vaikeutuneet ja laajentuneet, minkä vuoksi käräjäoikeuksien ko- koonpanoissa kaivattaisiin erityisesti laajempaa oikeudellista asiantuntemusta. Lisäksi voidaan ottaa huomioon vuonna 2010 tapahtuva käräjä- oikeusverkoston supistuminen, jonka tavoittee- na on eri tavoin tehostaa käräjäoikeuksien toi- mintaa. Edellä mainitut seikat ja käräjäoikeuk- sien muuttuva toimintaympäristö huomioon ot- taen on näin ollen tärkeää, että käräjäoikeudet voivat kohdentaa paitsi ammattituomareiden myös lautamiesten voimavarat asioiden laadun ja laajuuden mukaan mahdollisimman tarkoituk- senmukaisella tavalla.
Lakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat esittäneet verraten erisuuntaisia näkemyksiä lau-
tamiesten käyttöalasta ja sen kehittämisestä.
Tämä huomioon ottaen hallituksen esitystä voi- daan valiokunnan mielestä pitää verraten koh- tuullisena kompromissina.
Käräjäoikeuden kokoonpanovaihtoehdot rikosasioissa
Yleistä
Käräjäoikeuden kokoonpanovaihtoja rikos- asioissa ovat nykyisin lautamieskokoonpano ja yhden tuomarin kokoonpano. Lautamieskokoon- panoa on lisäksi mahdollista vahventaa toisella lainoppineella tuomarilla tai neljännellä lauta- miehellä, jos se on perusteltua asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi. Uudeksi ko- koonpanovaihtoehdoksi esitetään kolmen lain- oppineen tuomarin kokoonpanoa erityisesti oikeudellisesti vaikeiden asioiden käsittelemi- seksi.
Lakivaliokunta pitää yleisesti ottaen erittäin hyvänä sitä, että käräjäoikeuden kokoonpanolle on vaihtoehtoja. On tärkeää, että asiat voidaan käsitellä mahdollisimman tarkoituksenmukai- sessa kokoonpanossa asian laadun ja laajuuden mukaan. Kokoonpanon tulisi myös olla sitä vah- vempi, mitä merkityksellisempi asia on asian- osaisten oikeusturvan kannalta.
Lautamieskokoonpano ja yhden tuomarin ko- koonpano
Hallituksen esityksen keskeisenä tavoitteena on karsia lautamiesjärjestelmän käyttöä asianosais- ten oikeusturvaa vaarantamatta. Riittävänä pide- tään, että lautamiehet osallistuisivat jatkossa vain sellaisten vakavimpien ja yhteiskunnalli- sesti merkittävien rikosten käsittelemiseen, jois- sa seuraamuksena voi olla tuntuva vankeusran- gaistus. Tämän perusteella esitetään, että lauta- mieskokoonpano olisi käytössä sellaisissa ri- kosasioissa, joissa syytteessä tarkoitetun yksit- täisen rikoksen rangaistusmaksimi on yli kaksi vuotta vankeutta.
Esityksen mukaan lautamiesten käyttöalan supistaminen edellyttää samalla yhden tuomarin kokoonpanon toimivaltuuksien laajentamista.
Täten esitetään, että yhden tuomarin kokoonpa-
nossa voitaisiin käsitellä sellaiset rikosasiat, joissa syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä ri- koksesta ei ole säädetty ankarampaa rangaistus- ta kuin vankeutta enintään kaksi vuotta. Lisäksi tässä kokoonpanossa voitaisiin käsitellä tietyt erikseen mainitut rikokset, joista säädetty enim- mäisrangaistus on yli kaksi vuotta (virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, törkeä varkaus, törkeä kavallus, törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, törkeä kätkemisrikos, törkeä va- hingonteko, törkeä petos, törkeä maksuväline- petos sekä edellä mainittujen rikosten rangaista- va yritys).
Lautamieskokoonpanon käyttöala on edellä selvitetyin tavoin kiinteästi sidoksissa yhden tuomarin toimivaltuuksiin. Lakivaliokunnan mielestä on yleisesti ottaen perusteltua laajentaa yhden tuomarin toimivaltuuksia sellaisiin ri- kosasioihin, joita ei voida pitää vakavina tai yh- teiskunnallisesti merkittävinä. Tällaisissa asiois- sa lautamiehillä vahvennetun kokoonpanon käyttö ei lähtökohtaisesti ole tarkoituksenmu- kaista eikä tarpeellista.
Lakivaliokunnan mielestä yhden tuomarin kokoonpanon määräytymisperusteiden kytkemi- nen syytteenalaisen teon rangaistusmaksimiin on selkeä ja rangaistusmaksimin asettaminen kahteen vuoteen asianmukainen ja perusteltu.
Näitä on myös asiantuntijakuulemisessa verra- ten yleisesti kannatettu.
Se, että yhden tuomarin kokoonpanossa voi- taisiin käsitellä myös tietyt erikseen luetellut rikokset, joista säädetty enimmäisrangaistus on yli kaksi vuotta, perustuu esityksen mukaan sii- hen, että tällä tavoin kyseiset rikokset voitaisiin käsitellä samassa kokoonpanossa kuin rikosten tavalliset tekomuodot. Lueteltujen omaisuuteen kohdistuvien rikosten törkeysarvostelu perustuu useimmiten omaisuuden arvoon, mistä ei sinäl- lään seuraa uusia oikeudellisia tai näytöllisiä on- gelmia. Myöskään luetteloon sisältyvän virka- miehen väkivaltaisen vastustamisen ei esityk- sessä arvioida juuri poikkeavan, rikoksen kohde pois lukien, pahoinpitelystä tai laittomasta uhka- uksesta, jotka voidaan käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa.
LaVM 11/2008 vp — HE 85/2008 vp Perustelut
Lakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden näkemykset yhden tuomarin toimivaltuuksien laajentamisesta lueteltujen rikostyyppien perus- teella olivat erisuuntaisia. Jotkut asiantuntijois- ta vastustivat yksittäisten rikosten luetteloa pitä- en sitä sattumanvaraisena, toiset taas kannat- tivat sitä. Kannattavista osa oli myös sitä mieltä, että luetteloa voisi laajentaa muihinkin teko- muotoihin.
Lakivaliokunta pitää yhden tuomarin toimi- valtuuksien laajentamista luettelossa mainituil- la rikostyypeillä hyväksyttävänä esityksessä esi- tetyillä perusteilla. Esityksen voidaan lisäksi ar- vioida edistävän käräjäoikeuden voimavarojen tarkoituksenmukaista kohdentamista. Valiokun- ta ei pidä perusteltuna eikä tarpeellisena säätää enimmäisrangaistusta, joka yhden tuomarin ko- koonpanossa voidaan tuomita. Yhden tuomarin kokoonpanossa on kysymys normaalista täysi- tutkintaisesta oikeudenkäynnistä, jossa puheen- johtajana toimii lainoppinut tuomari ja vastaa- jalla on mahdollisuus puolustautua.
Lakivaliokunta haluaa kuitenkin korostaa, että lautamieskokoonpano on uudistuksen jäl- keenkin käräjäoikeuden peruskokoonpano. Lau- tamieskokoonpano olisi siten jatkossakin aina toimivaltainen käsittelemään yhden tuomarin toimivaltuuksien piiriin kuuluvat asiat. Myös jäljempänä käsitelty kolmen lainoppineen tuo- marin kokoonpano olisi mahdollinen, jos asian laatu tai muut erityiset syyt sitä puoltavat. Valio- kunnan näkemyksen mukaan lautamieskokoon- panoa voisi olla yhden tuomarin kokoonpanon sijasta syytä käyttää esimerkiksi, jos tuomit- tavasta rangaistuksesta näyttäisi tulevan ankara.
Lisäksi vahvennettu kokoonpano voisi olla pe- rusteltu, jos yhden tuomarin toimivaltuuksien piiriin luettu yksittäinen rikos ei vaikutakaan rutiininluonteiselta tai jos rikosasia on laajaa yleisöä kiinnostava. Myös se, että rikoksen tör- keysarvostelussa on arvioitava muitakin seik- koja kuin rikoksen kohteena olevan omaisuuden arvo, tulisi ottaa kokoonpanon harkinnassa huo- mioon. Esimerkiksi sellaiset anastusrikokset, jotka kohdistuvat kultasepänliikkeeseen tai pankkiin, voisi olla aiheellista käsitellä vahven- netussa kokoonpanossa.
Lisäksi lakivaliokunta haluaa tähdentää asi- anosaisten oikeusturvan merkitystä käräjäoikeu- den kokoonpanon harkinnassa. Käräjäoikeuden kokoonpanolla voi olla merkitystä siihen, missä määrin asianosaiset luottavat ensimmäisen oike- usasteen tekemän ratkaisun oikeellisuuteen. Yh- den tuomarin kokoonpanoa tulisikin käyttää vain sellaisissa asioissa, joissa asianosaisten oikeus- turva ei edellytä lautamiehillä vahvennettua tai kolmen virkatuomarin kokoonpanoa. Muutok- senhaku hovioikeuteen ei siten saisi lisääntyä pelkästään siitä syystä, että asia on käsitelty yh- den tuomarin kokoonpanossa. Valiokunta myös korostaa, etteivät taloudelliset perusteet saa muodostaa estettä lautamieskokoonpanon käyt- tämiselle.
Koska esitys edellä mainituin tavoin merkittä- västi uudistaa yhden tuomarin toimivaltuuksia koskevaa sääntelyä ja vaikuttaa keskeisesti lau- tamieskokoonpanon käyttöalaan, lakivaliokunta katsoo, että oikeusministeriön tulee jatkossa seurata uudistuksen toimivuutta ja vaikutuksia muun muassa lautamieskokoonpanon käyt- töalan ja muutoksenhaun kannalta sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin sääntelyn kehittämi- seksi.
Kunnianloukkausrikokset ja yksityiselämää koskevan tiedon levittäminen ovat rikostyyp- pejä, joissa lautamiehistä voi olla hyötyä ja jois- sa esille tulevat kysymykset sopivat hyvin lauta- miesten käsiteltäviksi. Kyseisten rikosasioiden käsitteleminen lautamieskokoonpanossa yhden tuomarin kokoonpanon sijasta on esitettyjen säännösten nojalla jatkossakin mahdollista. Lau- tamieskokoonpano, kuten myös jäljempänä käsi- telty kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpa- no, on valiokunnan käsityksen mukaan asianmu- kainen esimerkiksi, jos asian oikeudellinen vai- keusaste sitä edellyttää tai asia on herättänyt laa- jaa julkista huomiota.
Kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpano rikosasioissa
Hallituksen esityksen mukaan käräjäoikeus on päätösvaltainen myös kolmen lainoppineen jäse- nen kokoonpanossa, jos sitä asian laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perus-
teltuna. Esityksen perustelujen mukaan mikä ta- hansa rikostyyppi voisi lähtökohtaisesti tulla käsiteltäväksi kolmen tuomarin kokoonpanossa.
Lisäksi on mainittu esimerkkejä sellaisista tyy- pillisistä rikoksista, joissa tämän kokoonpanon käyttö voisi olla perusteltua. Tarkoitus kuiten- kin on, että kolmen lainoppineen tuomarin ko- koonpanoa käytettäisiin nimenomaan oikeudel- lisesti vaikeissa asioissa.
Lakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat lähes yksimielisesti kannattaneet kolmen lainop- pineen tuomarin kokoonpanon käyttöönottoa rikosasioissa. Myös valiokunta pitää tätä uutta kokoonpanoa tarpeellisena ja perusteltuna lisä- nä käräjäoikeuden kokoonpanovaihtoehtoihin.
Rikosasiat ovat yhteiskunnallisen nopean kehi- tyksen myötä monimutkaistuneet ja laajentu- neet. On hyvä, että esimerkiksi oikeudellisesti vaikeita ja todistusaineistoltaan laajoja asioita voidaan käsitellä pelkästään lainoppineista tuo- mareista koostuvassa kokoonpanossa. Kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpano näin ollen vahventaa asianosaisten oikeusturvaa ja voi edistää lainkäytön keskittämistä käräjäoikeus- tasolle. Kolmen ammattituomarin kokoonpanos- sa on mahdollista myös ottaa huomioon tuoma- reiden mahdollinen erikoisosaaminen.
Lakivaliokunta toteaa, että kolmen lainop- pineen tuomarin kokoonpanon määräytymis- perusteet on esityksessä säännelty yleisluontei- sin kriteerein. Vastaavanlaisia kriteerejä käy- tetään kuitenkin jo voimassa olevissa käräjä- oikeuden kokoonpanoa koskevissa säännöksis- sä (oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 2 § ja käräjä- oikeuslain 17 §). Tällaisella sääntelyllä on etu- ja, koska se mahdollistaa kokoonpanon harkin- nan joustavasti ja yksittäistapauksittain. Säänte- ly ei kuitenkaan saa olla liian väljää, koska tämä voi johtaa käytännössä siihen, että kolmen tuo- marin kokoonpano muodostuu pääsäännöksi tai että kyseistä kokoonpanoa ei käytetä niissäkään asioissa, joissa se olisi perusteltua. Tämän vuok- si ja koska kokoonpano on uusi, lakivaliokunta katsoo, että oikeusministeriön tulee jatkossa seurata kolmen lainoppineen tuomarin kokoon- panon määräytymisperusteiden toimivuutta ja
vaikutuksia sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpitei- siin sääntelyn kehittämiseksi.
Lisäksi lakivaliokunta pitää hyvin tärkeänä, että käräjäoikeuksilla on myös käytännössä tosi- asialliset mahdollisuudet käyttää kolmen lainop- pineen tuomarin kokoonpanoa esityksessä ehdo- tetuissa asioissa. Käräjäoikeuksien tuomari- voimavaroista on siten huolehdittava. Resurs- sien niukkuus ei saa muodostaa tosiasiallista es- tettä uuden kokoonpanon käyttämiselle.
Käräjäoikeuden kokoonpano riita-asioissa Lautamiehet voivat nykyisin osallistua eräiden perheoikeudellisten asioiden, holhousasioiden sekä huoneenvuokra-asioiden käsittelyyn. Hal- lituksen esityksen mukaan lautamiehet eivät enää jatkossa osallistuisi riita-asioiden käsit- telyyn, vaan nämä asiat käsiteltäisiin yhden tai kolmen tuomarin kokoonpanossa. Esityksen pe- rustelujen mukaan lautamieskokoonpano on rii- ta-asioissa ollut käytännössä erittäin harvinai- nen.
Esityksen valiokuntakäsittelyssä eräät asian- tuntijat ovat kuitenkin esittäneet, että lautamies- ten käyttö riita-asioissa tulisi säilyttää ennal- laan. Lautamiehistä on havaittu olevan erityistä hyötyä esimerkiksi lapsen huoltoa, asumista ja tapaamista koskevissa asioissa. Lautamies- kokoonpanoon on pyritty määräämään kumman- kin sukupuolen edustajia yhtä paljon, koska on katsottu tärkeäksi, ettei tuomioistuin kokoon- panonsa puolesta näytä puolueelliselta kumman- kaan vanhemman näkökulmasta.
Lautamiesten mukanaolosta riita-asioiden kä- sittelyssä voi olla muun muassa edellä mainitus- ta syystä hyötyä. Lautamieskokoonpanon poista- mista riita-asioiden käsittelystä puoltaa kuiten- kin lautamiesten käytön vähäisyys käytännössä.
Nyt tarkoitettu ehdotus on myös johdonmukai- nen osa hallituksen esityksen kokonaisratkaisua lautamiesten käytön vähentämiseksi. Lakivalio- kunta pitää kuitenkin tärkeänä, että oikeusminis- teriö seuraa uudistuksen toimivuutta ja vaiku- tuksia.
LaVM 11/2008 vp — HE 85/2008 vp Perustelut
Asiantuntijajäsen
Lakivaliokunta on esityksen käsittelyssä kiinnit- tänyt huomiota siihen, että tuomioistuinten ko- koonpanoissa tarvittaisiin myös erityisesti vero- tuksen ja taloudellisten asioiden erikoisosaamis- ta. Kokoonpanon vahventaminen tällaisella asiantuntijalla on mahdollista ainakin Ruotsis- sa. Suomessa asiantuntijan käyttö on nykyisin mahdollista eräiden asioiden käsittelyssä hallin- to-oikeudessa.
Nyt käsiteltävänä oleva esitys ei sisällä mah- dollisuutta vahventaa käräjäoikeuden kokoonpa- noa erityisasiantuntijalla. Lakivaliokunnan mie- lestä tällaista vahventamista ja sen tarvetta olisi kuitenkin hyvä jatkossa arvioida. Esitetty kol- men lainoppineen tuomarin kokoonpano rikos- asioissa on hyvä uudistus ja omiaan edistämään tuomareiden erikoisosaamista. Tämä ei kuiten- kaan poissulje sitä, etteikö kokoonpanoa voisi joissakin tapauksissa olla hyvä vahvistaa muul- lakin kuin oikeudellisella osaamisella. Lisäksi voidaan ottaa huomioon, ettei lautamieskokoon- pano enää jatkossa olisi mahdollinen perhe- oikeudellisissa asioissa. Näiden asioiden käsit- telyä voisi olla hyvä vahventaa esimerkiksi lap- sipsykologian asiantuntemuksella.
Käräjäviskaalin ja notaarin toimivalta Nykyisin neljä kuukautta virassa toiminut notaa- ri voi laamannin määräyksestä toimia muun mu- assa lautamieskokoonpanon puheenjohtajana.
Edellytyksenä on, ettei vastaaja ole vangittu eikä jostakin syytteessä mainitusta rikoksesta ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai kaksi vuotta vankeutta. Notaaria ei kuitenkaan saa määrätä käsittelemään asiaa, jota laatunsa tai laajuutensa vuoksi on pidettävä vai- keana ratkaista. Käräjäviskaalilla on notaaria vastaava toimivalta.
Hallituksen esityksen mukaan notaarin ja kä- räjäviskaalin toimivalta säilyisi pääosin entisel- lään. Notaari ja käräjäviskaali eivät kuitenkaan enää olisi toimivaltaisia toimimaan puheenjoh- tajana lautamieskokoonpanossa. Tämä perustuu esityksen perustelujen mukaan siihen, että uu- distuksen jälkeen ammattituomari voisi yksin
ratkaista kaikki sellaiset jutut, joissa voidaan tuomita enintään kahden vuoden vankeusran- gaistus. Perusteltuna ei myöskään pidetä sitä, että notaari ratkaisisi lautamieskokoonpanossa asioita, joissa on yli kahden vuoden rangaistus- maksimi. Esityksen mukaan notaarit ja käräjä- viskaalit voisivat kuitenkin toimia kolmen tuo- marin kokoonpanossa kahden virkatuomarin rin- nalla myös rikosasioissa. Tämän katsotaan kom- pensoivan lautamieskokoonpanojen puutteen ai- heuttamaa koulutuksellista vajetta. Lisäksi no- taari ja käräjäviskaali voisivat edelleen käsitellä rikosasioita yhden tuomarin istunnossa sekä kir- jallisessa menettelyssä.
Asiantuntijakuulemisessa on esitetty huolia notaarin ja käräjäviskaalin toimivaltuuksien ka- ventamisesta. Notaarien ja käräjäviskaalien on esitetty lautamieskokoonpanossa käsitelleen suuren osan sellaisia rutiinijuttuja, jotka uudis- tuksen myötä olisivat yhden ammattituomarin kokoonpanossa käsiteltäviä.
Lakivaliokunta yhtyy edellä esitettyyn huo- leen ja katsoo, että notaarin ja käräjäviskaalin nykyiset toimivaltuudet toimia lautamiesko- koonpanon puheenjohtajana tulisi tämän uudis- tuksen yhteydessä säilyttää ennallaan. Valiokun- nan mielestä yhden tuomarin toimivaltuuksien laajentamisesta esitetyllä tavalla ei välttämättä seuraa tarvetta poistaa notaarin ja käräjäviskaa- lin toimivaltaa toimia lautamieskokoonpanon puheenjohtajana. Kuten hallituksen esityksessä- kin todetaan, lautamieskokoonpano voi jatkos- sakin aina käsitellä yhden tuomarin toimival- tuuksien piiriin kuuluvat asiat. Käytännössä voi olla tarkoituksenmukaista ja järkevää käräjäoi- keuden voimavarojen käyttöä, että lautamies- kokoonpanon puheenjohtajana voi tällöin toi- mia notaari tai käräjäviskaali. Notaaria ei kui- tenkaan edelleenkään saa määrätä käsittelemään asiaa, jota laatunsa tai laajuutensa vuoksi on pi- dettävä vaikeana ratkaista.
Lakivaliokunta haluaa lisäksi kiinnittää huo- miota siihen, että tuomioistuinharjoittelu on välttämätön edellytys tuomarinuralle. Valiokun- ta on aikaisemmissa mietinnöissään kiinnittänyt huomiota tuomioistuinharjoitteluun ja sen kou- lutukselliseen sisältöön (LaVM 9/1993 vp) ja
korostanut, että tuomioistuinharjoitteluun tulee sisällyttää tuomitsemistoimintaa (LaVM 11/1986 vp). Lautamieskokoonpanon puheen- johtajana toimiminen antaa kokemusta tuomit- semistoiminnasta ja tuo tuomioistuinharjoit- telun sisältöön mielekkyyttä. Lakivaliokunta kiinnittää huomiota tuomioistuinharjoittelun si- sältöön ja mielekkyyteen myös sen vuoksi, että muun muassa käräjäoikeusverkoston supistami- nen, kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirto pois käräjäoikeuksista ja rikosasioiden kirjallisen menettelyn käyttöönotto osaltaan vähentävät no- taarien työtehtäviä.
Lakivaliokunnan mielestä notaarin toimival- tuuksia ei ole tarpeen supistaa tämän esityksen yhteydessä senkään vuoksi, että oikeusministe- riössä on parhaillaan vireillä työryhmätyö, jossa arvioidaan tuomioistuinharjoittelun kehittämis- tä niin, että harjoittelu antaisi nykyistä parem- mat valmiudet tuomarin tehtäviin käräjäoikeuk- sien muuttuvassa työympäristössä. Notaarin ase- man ja toimivaltuuksien kehittäminen onkin hyvä jättää mahdollisimman laaja-alaisena kysy- myksenä edellä mainitulle työryhmälle.
Lautamiesten käytön supistamisesta saata- vien säästöjen kohdentaminen
Hallitusohjelman mukaan lautamiesten käytön supistamisesta aiheutuvat säästöt kohdennetaan pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vah- vistamiseen. Hallituksen esityksessä ar- vioidaan, että ehdotetut muutokset vähentäisi- vät lautamiesmenoja noin 1 miljoonalla eurolla vuodessa. Esityksen mukaan tällä summalla voi- taisiin käytännössä palkata 12 tai 13 käräjätuo- maria taikka 8 tai 9 käräjätuomarista ja käräjä- sihteeristä koostuvaa työparia.
Lakivaliokunta tähdentää, että lautamiesme- nojen vähentymisestä saatavat säästöt tulee koh- dentaa hallitusohjelman mukaisesti. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota lautamiesten käyt- töalan supistamisesta saataviin säästöihin myös käsitellessään vuoden 2009 talousarvioesitystä ja painottanut erityisesti tuomariresurssien vah- vistamista (LaVL 15/2008 vp).
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uu- distuksella tavoiteltavat säästöt realisoituvat vasta ajan myötä. Syntyvien säästöjen määrästä voidaan tehdä alustavia johtopäätöksiä syksyllä 2009. Tuolloin voidaan arvioida, missä määrin kohdentamisvaraa on vuodelle 2009 ja missä määrin käräjäoikeuksiin voidaan osoittaa lisä- henkilöstöä vuoden 2009 aikana. Tämä huo- mioon ottaen lakivaliokunta katsoo, että oikeus- ministeriön on seurattava lautamiesten käyt- töalan supistamisesta syntyviä säästöjä sekä an- nettava lakivaliokunnalle selvitys säästöistä ja niiden kohdentamisesta vuoden 2009 syysistun- tokauden loppuun mennessä.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamises- ta
2 luku. Päätösvaltaisuudesta
1 §. Pykälän 1 momentissa säädetään lautamies- kokoonpanosta ja 2 momentissa kolmen lainop- pineen jäsenen kokoonpanosta rikosasioissa.
Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttiin vä- häistä sanonnallista tarkistusta, jotta sanamuoto olisi yhdenmukaisempi 1 momentin kanssa.
3. Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta
17 §. Esitetty pykälä ei sisällä voimassa olevan 17 §:n 2 momentin 4 kohtaa vastaavaa säännös- tä, joka mahdollistaa sen, että laamanni voi mää- rätä virassa neljä kuukautta olleen notaarin toi- mimaan oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa lautamieskokoonpanossa puheen- johtajana, ei kuitenkaan rikosasiassa, jossa syy- tetty on vangittu tai jossa jostakin syytteessä tar- koitetusta yksittäisestä rikoksesta on säädetty muu tai ankarampi rangaistus kuin sakko tai kak- si vuotta vankeutta. Kyseisen kohdan poisjät- tämistä on hallituksen esityksessä perusteltu sil- lä, että uudistuksen jälkeen ammattituomari voi- si yksin käsitellä kaikki sellaiset jutut, joiden kä- sittelemiseen laamanni voi nykyään antaa notaa-
LaVM 11/2008 vp — HE 85/2008 vp Päätösehdotus
rille määräyksen ja joissa voidaan tuomita enin- tään kahden vuoden vankeusrangaistus.
Lakivaliokunta on yleisperusteluissa maini- tuista syistä katsonut, ettei notaarin toimival- tuuksia toimia lautamieskokoonpanon puheen- johtajana ole välttämätöntä eikä tarkoituksen- mukaista tämän uudistuksen yhteydessä poistaa.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että 3. la- kiehdotuksen 17 §:n 2 momenttiin lisätään uusi kohta, joka asiallisesti pääosin vastaa nykyisin voimassa olevaa sääntelyä. Valiokunnan ehdot- tama kohta eroaa voimassa olevasta laista kui- tenkin siinä, että notaarin toimivaltaa toimia lau- tamieskokoonpanon puheenjohtajana rajoite- taan paitsi silloin, jos vastaaja on vangittuna, myös silloin, jos vastaaja on matkustuskiellos- sa. Matkustuskieltoa koskevan rajoituksen lisää- minen perustuu siihen, että hallituksen esityk- sessä tällainen rajoitus sisältyy yhden tuomarin toimivaltuuksia koskevaan saman pykälän 1 mo- mentin 2 kohdan c alakohtaan. Matkustuskiel- lon nostamista vangitsemisen ohella pakkokei- noksi, joka eväisi notaarin toimivallan, perustel-
laan hallituksen esityksessä johdonmukaisuu- den vaatimuksella, koska myös matkustuskielto on voimakkaasti henkilön vapauteen kohdistuva pakkokeino. Lakivaliokunta katsoo, että tällä pe- rusteella myös notaarin toimivaltaan toimia lau- tamieskokoonpanon puheenjohtajana tulee teh- dä sama rajoitus. Lisäksi valiokunnan ehdot- tama kohta eroaa vähäisesti voimassa olevasta laista terminologiansa puolesta. Tarkoitus on, että kohta näin vastaisi paremmin edellä mainit- tua esitystä yhden tuomarin toimivaltuuksista (1 momentin 2 kohdan c alakohta).
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta ehdot- taa,
että 2. lakiehdotus hyväksytään muutta- mattomana ja
että 1. ja 3. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutoseh- dotukset).
Valiokunnan muutosehdotukset
1.
Laki
oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 5 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 768/2002, muutetaan 2 luvun 1, 2 ja 4 §, 6 §:n 1 momentti ja 7 § sekä 8 luvun 4 §,
sellaisina kuin ne ovat, 2 luvun 1 § laeissa 1052/1991 ja 1181/2000, 2 § mainitussa laissa 1052/1991 ja laissa 690/1997, 4 §, 6 §:n 1 momentti ja 7 § mainitussa laissa 1052/1991 sekä 8 luvun 4 § mainitussa laissa 768/2002, sekä
lisätään 2 lukuun uusi 3 a § seuraavasti:
2 luku
Päätösvaltaisuudesta 1 §
(1 mom. kuten HE)
Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasias- sa myös kolmen lainoppineen jäsenen kokoon- panossa, jos sitä asian laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna.
2, 3 a, 4, 6 ja 7 § (Kuten HE)
8 luku
Hakemusasioiden käsittely 4 §
(Kuten HE) Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
3.
Laki
käräjäoikeuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (581/1993) 5 §:n 1 momentti, 6 §:n 3 momentti sekä 7 ja 17 §, sellaisena kuin niistä on 17 § osaksi laeissa 467/2001 ja 247/2006, seuraavasti:
5—7 § (Kuten HE)
17 § (1 mom. kuten HE)
Lisäksi laamanni voi määrätä virassa neljä kuukautta olleen notaarin toimimaan yksittäises- sä asiassa:
(1 kohta kuten HE)
2) jäsenenä oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa; (poist.)
3) jäsenenä oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 1 §:ssä ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa an- netun lain 6 luvun 11 §:ssä tarkoitetussa tapauk- sessa; ja
4) puheenjohtajana oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ko- koonpanossa rikosasiassa, jossa mistään syyt- teessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehty- nä ole säädetty muuta tai ankarampaa rangais- tusta kuin sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta eikä vastaaja ole syytteessä tarkoitetun rikoksen johdosta vangittuna tai matkustuskiel- lossa. (Uusi)
(3 mom. kuten HE)
Voimaantulosäännös (Kuten HE)
LaVM 11/2008 vp — HE 85/2008 vp Päätösehdotus
Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2008
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Heidi Hautala /vihr
vpj. Anna-Maja Henriksson /r jäs. Esko Ahonen /kesk
Timo Heinonen /kok Oiva Kaltiokumpu /kesk Ilkka Kantola /sd Sampsa Kataja /kok Krista Kiuru /sd
Jari Larikka /kok Sanna Lauslahti /kok Outi Mäkelä /kok Markku Pakkanen /kesk Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Tero Rönni /sd
Mirja Vehkaperä /kesk vjäs. Markus Mustajärvi /vas.
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Marja Tuokila.
VASTALAUSE
Perustelut
Sosialidemokraatit kannattavat lakiesityksen mahdollistamaa kolmen virkatuomarin uutta kokoonpanoa silloin, kun se on asian laadun tai muun erityisen syyn kannalta perusteltua. Sen sijaan emme kannata esityksen sisältämää koko- naisratkaisua lautamiesten käytön radikaaliksi vähentämiseksi nykyisestä. Joiltakin osin lauta- miessäännösten tarkistaminen on kuitenkin mie- lestämme perusteltua.
Mielestämme viimeaikaisten uudistusten joh- dosta yleistynyt kirjallinen menettely on jo jos- sain määrin jopa vaarantanut oikeusturvan toteu- tumista niin rikoksista epäiltyjen kuin rikosten asianomistajienkin kohdalla. Monijäseninen ko- koonpano käytettäessä tuomiovaltaa parantaa ratkaisun laatua ja lisää oikeusturvaa, kun asiaa on tuomioharkintaa tehtäessä pohdittu monelta kannalta. Sikäli lautamiehillä on myös tärkeä kontrollifunktio oikeudenkäytössä.
Nykyjärjestelmä mahdollistaa sen, että yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistaan kirjallises- sa menettelyssä asioita, joista voi rangaistukse- na seurata maksimissaan kaksi vuotta vankeut- ta. Pidämme järjestelmän yhdenmukaisuuden kannalta perusteltuna, että myös suullisessa me- nettelyssä voitiaisiin käyttää yhden tuomarin ko- koonpanoa kahden vuoden rangaistusmaksimin rajaan asti.
Lautamiesinstituution puolesta esitetyt perus- telut eivät tue kuitenkaan heidän rajaamistaan pois tiettyjen listattujen rikostyyppien osalta tätä vakavammissa rikoksissa. Lukuisten aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan lautamiesjärjestel- män ylläpitämistä puoltaa myös se, että lauta- miesten käyttö ylläpitää suuren yleisön luot- tamusta tuomioistuinlaitosta kohtaan. Lauta- miesjärjestelmän synnyttämällä luottamuksella on merkitystä paitsi rikos- myös riita-asioiden käsittelyssä. Toisin kuin hallitus esittää, lauta- mieskokoonpanon käyttäminen tulisi säilyttää edelleen mahdollisena riitajutuissa, sillä esimer- kiksi lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoi- keutta käsittelevissä jutuissa lautamiehistä on havaittu olevan selvää hyötyä.
Lautamiesjärjestelmän ylläpitäminen esittä- mällämme yhtenäisellä tasolla olisi kustannus- tehokas tapa varmistaa oikeudenkäytön julki- suus, ratkaisuharkintaa usein hyödyttävä paikal- listuntemus ja elämänkokemus, kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen, tuomarin harkinnan peilaaminen ja parantaminen sekä oikeusturvan toteutuminen. Säästöjen pakonomainen nipistä- minen sieltä, missä kustannustehokkuus on par- haimmillaan, ei ole tarkoituksenmukaista. On totta, että käräjäoikeuksia vaivaavien jutturuuh- kien purkamiseen tarvitaan lisäresursseja. Re- sursseja tarvitaan myös joissakin juridisesti han- kalimmissa jutuissa kolmen tuomarin kokoonpa- non käyttämiseen. Määrärahoja näihin tarpei- siin ei tulisi etsiä niin, että heikennetään kansa- laisten oikeustajua tai luottamusta oikeuslaitok- seen. Sosialidemokraattien mielestä kyseessä ei ole nollasummapeli. Käräjäoikeuksien ruuhkaa on purettava, mutta sitä ei saa tehdä asianosais- ten oikeusturvaa heikentämällä. Käräjäoikeuk- sien tuomarivoimavaroista on huolehdittava muuten kuin vesittämällä historiallista lauta- miesjärjestelmäämme.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että 2. ja 3. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisina ja että 1. lakiehdotus hyväksytään muu- toin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 1 ja 6 § muutettuina seuraavasti:
Vastalauseen muutosehdotukset 1 §
(1 ja 2 mom. kuten LaVM)
Käräjäoikeus on päätösvaltainen 1 momentis- sa tarkoitetussa kokoonpanossa myös:
1) yhteiselämän lopettamista, avioeroa ja puolison elatusta koskevassa asiassa;
LaVM 11/2008 vp — HE 85/2008 vp Vastalause
2) lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatus- ta koskevassa asiassa;
3) isyyden vahvistamista ja kumoamista kos- kevassa asiassa;
4) lapseksiottamista koskevassa asiassa;
5) holhouslaissa tarkoitetussa asiassa; sekä 6) huoneenvuokrasuhteesta johtuvassa riita- asiassa. (Uusi 3 mom.)
6 §
Rikosasiassa käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja, jos mis- tään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikok- sesta ei syytteessä mainittujen seikkojen val- litessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangais- tusta kuin vankeutta enintään kaksi vuotta (poist.).
— — — — — — — — — — — — — —
Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2008 Tero Rönni /sd
Ilkka Kantola /sd
Krista Kiuru /sd Markus Mustajärvi /vas
