LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 41/2010 vp Hallituksen esitys tuomioistuinharjoittelua kos- kevaksi lainsäädännöksi
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 7 päivänä joulukuuta 2010 lä- hettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti kä- siteltäväksi hallituksen esityksen tuomio- istuinharjoittelua koskevaksi lainsäädännöksi (HE 278/2010 vp).
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- hallitusneuvos, apulaisosastopäällikkö Heik- ki Liljeroos ja ylitarkastaja Jarkko Manner- hovi, oikeusministeriö
- presidentti Olli Varila, Vaasan hovioikeus - laamanni Eero Takkunen ja käräjäoikeuden
sihteeri Marja-Leena Tuormaa, Helsingin kä- räjäoikeus
- laamanni Erkki Hämäläinen, Varsinais-Suo- men käräjäoikeus
- hallinto-oikeuden tuomari Riikka Tiainen, Kuopion hallinto-oikeus
- asianajaja Kaisa Voutilainen, Suomen Asian- ajajaliitto
- oikeustieteen kandidaatti Salla Korhonen, Nuoret Lakimiehet ry.
Kirjallisen lausunnon ovat antaneet
— korkein oikeus
— Rovaniemen hovioikeus
— Oulun hallinto-oikeus.
Lisäksi kirjallisen lausunnon valiokunnalle ovat toimittaneet Helsingin hovioikeus ja Suomen Lakimiesliitto ry.
HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan käräjäoikeuslakia, ho-
vioikeuslakia, hallinto-oikeuslakia, avioliit- tolakia ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa an- nettua lakia muutettaviksi.
Tuomioistuinharjoittelijoiden toimivaltaa laajennettaisiin ja sitä koskevia säännöksiä sel- kiytettäisiin. Tuomioistuinharjoittelua suorit- tavan henkilön virkanimike olisi käräjänotaari.
Lisäksi ehdotetaan toimivalta käräjänotaarin ni-
mittämiseen siirrettäväksi hovioikeudelta kä- räjäoikeuden laamannille.
Esityksessä ehdotetaan myös tuomioistuin- harjoittelun laajentamista hovi- ja hallinto- oikeuksiin.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi- maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Yleisperustelut
Yleistä
Tuomioistuinharjoittelu eli auskultointi on nykymuodossaan kaikille lakimiehille suunnat- tua oikeustieteen koulutusta täydentävää pereh- dyttämistä käräjäoikeuden toimintaan ja tuoma- rin tehtävään. Käytännössä tuomioistuinharjoit- telu toimii keskeisenä rekrytointikanavana tuo- mioistuinlaitoksen tehtäviin. Sitoutumista tuo- mioistuinlaitoksen palvelukseen ei kuitenkaan edellytetä. Tuomioistuinharjoittelu onkin laa- jasti arvostettua ja koettu hyödylliseksi myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolisissa lakimies- tehtävissä.
Esitys ei tuo muutosta tuomioistuinharjoit- telun perusluonteeseen, mutta sen yhtenä tavoit- teena on lisätä harjoittelun koulutuksellisuutta.
Lakivaliokunta pitää koulutuksellisuuden lisää- mistä tärkeänä, koska tuomioistuinharjoittelulla on käytännössä suuri merkitys tuomarin uran kannalta. Toisaalta tuomioistuinharjoittelun on oltava myös tuomioistuimen toiminnan kannalta hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista. Tuomiois- tuinharjoittelijoita ei kuitenkaan tule nähdä yksi- puolisesti tuomioistuimen lisävoimavarana.
Esityksen taustalla vaikuttaa keskeisesti vuo- den 2010 alussa toteutettu kiinteistöjen kirjaa- misasioiden siirto käräjäoikeuksista Maanmit- tauslaitokselle. Siirron seurauksena tuomio- istuinharjoittelijoiden työtehtävät ovat vähen- tyneet ja tehtävien rakenne on muuttunut. Tä- män vuoksi tuomioistuinharjoittelua on tarpeen uudistaa. Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan esitetä, että tuomioistuinharjoittelusta osan voi- si suorittaa Maanmittauslaitoksessa. Saadun tie- don mukaan tämä johtuu muun muassa hal- linnollisista syistä.
Lakivaliokunta toteaa, että kun kirjaamisasiat olivat käräjäoikeuksissa, tuomioistuinharjoit- telijat saivat laaja-alaista perehdytystä kyseisiin asioihin. Kirjaamisasioiden osaamista voidaan pitää jatkossakin lakimieskunnan kannalta tär- keänä. Kuten valiokunta on aiemmin todennut (LaVL 7/2009 vp), olisi aiheellista pohtia, voi-
taisiinko tämän alan osaamista jatkossakin edis- tää esimerkiksi antamalla tuomioistuinharjoit- telun aikana muutoin koulutusta kirjaamisasiois- ta. Esityksen perusteluista ilmenee, että tuomio- istuinharjoittelijoille on tarkoitus järjestää sekä tuomioistuimien sisäistä koulutusta että myös erillisiä koulutuspäiviä valtakunnallisesti tai ho- vioikeuspiireittäin. Valiokunta katsoo, että kir- jaamisasiat on syytä ottaa tällaista koulutusta suunniteltaessa ja järjestettäessä huomioon.
Tuomioistuinharjoittelun laajentaminen hovi- ja hallinto-oikeuksiin
Tuomioistuinharjoittelua esitetään laajennet- tavaksi hovi- ja hallinto-oikeuksiin. Tuomiois- tuinharjoittelun kesto olisi jatkossakin yksi vuo- si, josta ensimmäiset kuusi kuukautta suoritettai- siin käräjäoikeudessa ja toiset kuusi kuukautta käräjä-, hovi- tai hallinto-oikeudessa. Esityksen valiokuntakäsittelyssä on noussut esiin huoli sii- tä, ettei kuuden kuukauden harjoittelujakso kä- räjäoikeudessa ole riittävä harjoittelijan itsensä eikä käräjäoikeuden kannalta.
Tuomioistuinharjoittelun pääpainon on valio- kunnan mielestä jatkossakin tarpeen ja tarkoi- tuksenmukaista olla käräjäoikeuksissa, sillä kä- räjäoikeudessa tuomioistuinharjoittelija saa ko- kemusta itsenäisestä ratkaisuvallasta. Sen mah- dollistaminen, että osa tuomioistuinharjoittelus- ta suoritetaan hovi- tai hallinto-oikeudessa, on kuitenkin valiokunnan mielestä kannatettavaa.
Tämä antaa tilaisuuden tutustua ao. tuomioistui- men käräjäoikeudesta poikkeaviin tehtäviin ja siellä noudatettavaan menettelyyn ja käytäntöi- hin. Valiokunnan mielestä tämä monipuolistaa tuomioistuinharjoittelua ja voi avata nykyistä laajemmat mahdollisuudet hakeutua tuomiois- tuinlaitoksen eri tehtäviin ja helpottaa uravalin- taa. Harjoittelu voi myös jatkossa toimia keskei- senä rekrytointikanavana hovi- ja hallinto- oikeuksiin.
Valiokunta puoltaa tuomioistuinharjoittelun keston säilyttämistä nykyiseen tapaan vuotena silloinkin, kun harjoittelusta suoritetaan osa ho- vi- tai hallinto-oikeudessa. Tuomioistuinharjoit-
telun keston pidentäminen esimerkiksi puoleen- toista vuoteen, jotta harjoitteluaika käräjäoikeu- dessa olisi aina vuosi, ei nykyoloissa ole toteut- tamiskelpoinen. Tällaiseen pidennykseen ei välttämättä ole harjoittelijoiden puolelta kiin- nostusta ottaen muun muassa huomioon tuomio- istuinharjoittelun matala palkkaus. Toisaalta myöskään harjoitteluajan lyhentäminen hovi- tai hallinto-oikeudessa kuutta kuukautta lyhyem- mäksi ajaksi ei olisi tarkoituksenmukaista, kos- ka vaarana on, että kokemus jäisi liian pintapuo- liseksi. On myös oletettavissa, että jatkossakin pääosa harjoittelijoista haluaa joka tapauksessa suorittaa tuomioistuinharjoittelun kokonaan kä- räjäoikeudessa. Toisaalta niissäkin tapauksissa, joissa harjoittelija siirtyy kuuden kuukauden ku- luttua hovi- tai hallinto-oikeuteen, tuomioistuin- harjoittelu on valiokunnan käsityksen mukaan mahdollista järjestää käräjäoikeudessakin tar- koituksenmukaisesti sekä harjoittelijan että kä- räjäoikeuden kannalta ottaen muun muassa huo- mioon esitetyt muutokset tuomioistuinharjoit- telijoiden toimivaltuuksiin.
Esitykseen sisältyvät säännökset vain mah- dollistavat tuomioistuinharjoittelun laajentami- sen hovi- tai hallinto-oikeuksiin. Tarkoitus on, että asetustasolla annetaan täydentäviä säännök- siä muun muassa tuomioistuinharjoittelijoiden valinnasta. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että säännösten antama mahdollisuus toteutuu myös käytännössä. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että hovi- ja hallinto-oikeuksilla on voimavaro- jensa ja henkilöstörakenteensa puolesta mahdol- lisuus luoda harjoittelupaikkoja. On myös tär- keää, että niissä tapauksissa, joissa tuomiois- tuinharjoittelusta osa suoritetaan hovi- tai hal- linto-oikeudessa, tuomioistuinharjoittelijan va- linta tapahtuu yhteistoiminnassa ao. tuomiois- tuimen ja käräjäoikeuden kanssa. Lisäksi hovi- ja hallinto-oikeuteen tulisi voida hakea riippu- matta siitä, missä käräjäoikeudessa ensimmäi- nen osa harjoittelusta on suoritettu.
Toimivaltuudet
Tuomioistuinharjoittelijan toimivaltuudet on ny- kyisin porrastettu harjoitteluajan mukaan. Hal- lituksen esityksen tarkoituksena on aikaistaa
tuomioistuinharjoittelijan toimivaltuuksia. Kun tuomioistuinharjoittelija ei nykyisin voi ensim- mäisten kahden kuukauden aikana ratkaista omalla vastuullaan minkäänlaisia asioita, hän voisi jatkossa suoraan lain nojalla muun muassa ratkaista kansliassa hakemusasioita ja riidat- tomia velkomusasioita. Nykyisin tuomioistuin- harjoittelija saa ratkaista tällaisia asioita kahden kuukauden harjoittelun jälkeen. Lisäksi tuomio- istuinharjoittelija voisi esityksen mukaan kah- den kuukauden harjoittelun jälkeen muun muas- sa ratkaista rikosasioita yhden tuomarin istun- nossa, kun nykyisin tällainen toimivalta on nel- jän kuukauden harjoittelun jälkeen.
Esityksessä myös osin laajennetaan tuomiois- tuinharjoittelijan toimivaltuuksia. Kun nykyisin tuomioistuinharjoittelija saa yhden tuomarin is- tunnossa ratkaista sellaisia rikosasioita, joista säädetty enimmäisrangaistus on yksi vuosi ja kuusi kuukautta vankeutta, hän voisi jatkossa ratkaista rikosasioita, joista säädetty enimmäis- rangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Rangais- tukseksi tuomioistuinharjoittelija voisi kuiten- kin jatkossakin tuomita vain sakkoa.
Lakivaliokunta katsoo, että tuomioistuinhar- joittelijan toimivaltuuksia on tarpeen kehittää erityisesti kirjaamisasioiden siirron vuoksi. Toi- mivaltuuksien sääntelyn periaatteellisen merki- tyksen vuoksi tulee kuitenkin ottaa huomioon tuomioistuinharjoittelun tarkoitus ja harjoitteli- jan asema samoin kuin se, ettei tuomioistuinhar- joittelu saa vaarantaa oikeusturvaa eikä oikeu- denmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia.
Toimivaltuuksien aikaistaminen mahdollis- taa sen, että tuomioistuinharjoittelijalle voidaan jo alusta alkaen tarjota mielekästä ja mahdolli- simman monipuolista työtä. Muutoksen voidaan arvioida myös tehostavan tuomioistuinharjoit- telua ja nopeuttavan siitä saatavaa hyötyä, mikä on tärkeää muun muassa niissä tapauksissa, jois- sa harjoittelu jatkuu hovi- tai hallinto-oikeu- dessa. Toisaalta valiokunta korostaa, että toimi- valtuuksien aikaistaminen edellyttää jäljempänä painotetuin tavoin muun muassa tuomioistuin- harjoittelijan henkilökohtaiseen ohjaukseen pa- nostamista.
Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää kui- tenkin erityistä huomiota siihen, että tuomio- istuinharjoittelijan toimivalta käsitellä yhden tuomarin istunnossa rikosasioita esitetään ulo- tettavaksi sellaisiin rikosasioihin, joissa enim- mäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Tämä merkitsee sitä, että tuomioistuinharjoittelija voi- si jatkossa käsitellä muun muassa pahoinpitely- jä, kuolemantuottamuksia, törkeitä vammantuot- tamuksia ja laittomia uhkauksia, vaikkakin hän voi tuomita niistä vain sakkorangaistuksen. Va- liokunnan käsityksen mukaan kyse ei välttämät- tä ole sellaisista rikosasioista, jotka ovat suhteel- lisen tavanomaisia ja joissa on pitkälti vakiintu- nut rangaistuskäytäntö, kuten esityksen perus- teluissa esitetään. Esimerkiksi kuolemantuot- tamukset ja laittomat uhkaukset ovat vahvasti ta- pauskohtaisia rikoksia, joissa seuraamuksen laa- tua on etukäteen vaikea ennakoida. Esityksessä toimivaltuuksien laajentamista perustellaan myös sillä, että tuomioistuinharjoittelija voi jo nykyisin kirjallisessa menettelyssä käsitellä ky- seisiä rikosasioita. Tältä osin on kuitenkin huo- mattava, että kirjallisen menettelyn edellytyk- senä on, että syytetty tunnustaa syytteessä selos- tetun rikoksen ja suostuu asian ratkaisemiseen ilman pääkäsittelyä.
Entistä enemmän korostetaan myös sitä, että oikeudenkäynnin pääpainon tulee olla käräjä- oikeuksissa. Tätä ilmentää muun muassa hovi- oikeuksissa vuoden 2011 alusta voimaan tullut jatkokäsittelylupajärjestelmä, jossa tietyissä asioissa asian enempi käsittely hovioikeudessa edellyttää jatkokäsittelylupaa. Tällaista lupaa ei kuitenkaan pääsäännön mukaan tarvitse myön- tää yksinomaan näytön arvioimista varten. Läh- tökohta siitä, että käräjäoikeuksien ratkaisuihin tulee voida luottaa, asettaakin entistä korkeam- mat vaatimukset käräjäoikeuksien ratkaisu- toiminnan laadulle. Käräjäoikeuskäsittelyn suh- de uuteen jatkokäsittelylupajärjestelmään on nyt käsiteltävänä olevan esityksen kannalta mer- kityksellinen, koska tuomioistuinharjoittelijan käsittelemät rikosasiat ovat pääosin sellaisia, että niiden enempi käsittely hovioikeudessa edellyttää jatkokäsittelylupaa.
Edellä esitetty huomioon ottaen valiokunta katsoo, että tuomioistuinharjoittelijan toimival- tuuksien laajentaminen esitetyllä tavalla edellyt- tää, ettei tässä yhteydessä kumota käräjäoikeus- lain 17 §:n 3 momenttia, kuten esityksessä on ehdotettu. Momentin mukaan tuomioistuinhar- joittelijaa ei saa määrätä käsittelemään yksin tai käräjäoikeuden puheenjohtajana sellaista asiaa, jota laatunsa tai laajuutensa vuoksi on pidettävä liian vaikeana ratkaista. Säännös velvoittaa laa- mannia seuraamaan notaareille jaettavien asioi- den laatua ja laajuutta. Samalla se on käytännös- sä antanut hovioikeuksille mahdollisuuden val- voa notaareiden toimivaltuuksien käyttöä ja mahdollistanut tuomioistuinharjoittelussa tapah- tuneen virheen korjaamisen palauttamalla asian käsittely käräjäoikeuteen. Jos käräjäoikeuslain 17 §:n 3 momentti poistettaisiin, laamannin vas- tuu jäisi yleisten säännösten varaan. Valiokunta ei pidä tätä riittävänä eikä asianmukaisena ot- taen erityisesti huomioon tuomioistuinharjoit- telijan toimivaltuuksiin esitetyt muutokset. On myös asianosaisten oikeusturvan kannalta tar- peellista, että keino korjata tuomioistuinharjoit- telussa syntynyt virhe säilytetään myös jat- kossa. Saadun selvityksen mukaan juttujen pa- lauttamiset eivät ole olleet yllätyksellisiä ja niil- lä asia on saatu korjattua varsin joutuisasti.
Lisäksi valiokunta painottaa, että tuomiois- tuinharjoittelijan toimivaltuuksien muutokset edellyttävät merkittävää käytännön panosta- mista tuomioistuinharjoittelijan henkilökohtai- seen ohjaukseen ja koulutukseen sekä harjoit- telusuunnitelmaan. On siten välttämätöntä, että esityksessä esitetyllä tutortuomarilla tai muulla ohjaajalla ja muullakin henkilökunnalla on riit- tävästi aikaa muiden työtehtäviensä ohella neu- voa ja ohjata tuomioistuinharjoittelijaa. Eri- tyisesti tuomioistuinharjoittelijoille jaettavien asioiden etukäteiskontrollin merkitys ja tarve korostuu. Tärkeää on kehittää muun muassa sel- laisia toimintatapoja, että jo etukäteen työteh- täviä jaettaessa voidaan arvioida, että asia on laadultaan ja laajuudeltaan tuomioistuinharjoit- telijalle sopiva.
Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että uudistuksen soveltamista ja käytännön vaikutuk- sia seurataan.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta
3 a §. Pykälän 3 momentissa säädetään käräjä- viskaalin nimittämisestä. Voimassa olevan mo- mentin mukaan hovioikeus nimittää käräjä- viskaalin. Nyt momenttiin esitetään lisäystä sii- tä, että laamannilla on oikeus nimittää käräjä- viskaali määräajaksi. Laamannin nimitystoimi- valta ei olisi riippuvainen määräaikaisen virka- suhteen pituudesta.
Lakivaliokunta on tuomarin nimittämistä koskevasta hallituksen esityksestä (HE 280/2010 vp) antamassaan mietinnössä (LaVM 38/2010 vp) hyväksynyt lainmuutoksen, jonka mukaan laamanni nimittää tuomarin käräjä- oikeuteen enintään vuodeksi. Valiokunta ei kui- tenkaan tässä yhteydessä pidä tarpeellisena, että laamannin toimivalta nimittää käräjäviskaali määräajaksi rajoitettaisiin vastaavaksi määrä- ajaksi, sillä käräjäviskaalin virka ei ole tuoma- rin virka eivätkä käräjäviskaalin toimivaltuudet vastaa tuomarin toimivaltuuksia. Valiokunta eh- dottaa momenttiin kuitenkin sanonnallista muu- tosta.
4 a §. Pykälässä säädetään voimassa olevan lain mukaisesti käräjänotaarin kielitaitoa kos- kevista kelpoisuusvaatimuksista. Käräjäoikeus- lakiin on vastikään lisätty uusi 1 b §, jonka tar- koituksena on mahdollistaa nk. kielituomarin ni- mittäminen kaksikielisiin käräjäoikeuksiin kärä- jäoikeuden tuomiopiirin vähemmistön kielel- listen oikeuksien turvaamiseksi. Oikeusminis- teriöltä saadun selvityksen mukaan vastaavan muutoksen tekeminen tuomioistuinharjoitte- lijoiden kielitaitovaatimuksiin ei ole esityksen valmistelussa ollut esillä. Ministeriön käräjä- oikeuksilta saaman tiedon mukaan tuomioistuin-
harjoittelijoiden kielitaitoon kiinnitetään käy- tännön rekrytoinnissa huomiota.
Lakivaliokunta toteaa, että käräjäoikeusver- koston uudistuksen yhteydessä useita kaksikieli- siä käräjäoikeuksia lakkautettiin. Sellaiset kärä- jäoikeudet, joissa edellytetään ruotsin kielen erinomaista taitoa, ovat siten vähentyneet. Käy- tännössä tämä voi vaikeuttaa ruotsinkielisten pääsyä harjoittelemaan käräjäoikeuksiin, joiden tuomiopiirin enemmistön kieli on suomi. Vas- taavasti suomenkielisten voi olla vaikea päästä harjoittelemaan Pohjanmaan käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirin enemmistön kieli on ruotsi.
Valiokunta pitää tärkeänä, että tuomioistuin- harjoittelupaikkoja löytyy jatkossakin niin suo- men- kuin ruotsinkielisille, sillä tuomioistuin- laitoksen palveluksessa tarvitaan molempia kie- liä osaavia tuomareita. Sitä, ovatko nykyiset kie- litaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset tässä suhteessa riittäviä, tulee tämän vuoksi jatkossa seurata.
17 §. Yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten lakivaliokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 3 momentti, joka asiallisesti vastaa voimas- sa olevan pykälän 3 momenttia.
Johtolause. Johtolausetta on tarkistettu 17 §:n osalta lainmuutosten 289/2009 ja 579/2009 huo- mioon ottamiseksi.
Käräjäoikeuslain 17 §:ää on muutettu myös lailla 777/2010, joka kuitenkaan ei ole tullut vie- lä voimaan. Kyseinen lainmuutos liittyy sakon ja rikesakon määräämistä koskevaan uudistukseen (754/2010), jonka voimaantulosta on tarkoitus säätää erikseen lailla. Nyt käsiteltävänä olevas- sa esityksessä ei ole esitetty tuomioistuinharjoit- telijan toimivaltuuksien laajentamista rikesak- koasioihin. Esityksen perustelujen mukaan tar- koitus on, että esitykseen sisältyvät muutokset tuomioistuinharjoittelijan toimivaltuuksiin ote- taan huomioon säädettäessä sakkoa ja rikesak- koa koskevan uudistuksen voimaantulosta.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta ehdot- taa,
että 2.—5. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja
että 1. lakiehdotus hyväksytään muutet- tuna (Valiokunnan muutosehdotuk- set).
Valiokunnan muutosehdotukset
1.
Laki
käräjäoikeuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan käräjäoikeuslain (581/1993) 3 a, 3 b, 4, 4 a, 14—17 ja 19 §, 20 §:n 2 momentti ja 21 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 3 a ja 3 b § laissa 1326/1994, 4 a § laissa 1204/2003, 17 § laeissa813/2008, 289/2009 ja 579/2009, 19 § osaksi laeissa 370/1999 ja 579/2009, 20 §:n 2 mo- mentti laissa 960/2000 ja 21 §:n 1 momentti laissa 629/2005, seuraavasti:
3 a § (1 ja 2 mom. kuten HE)
Hovioikeus nimittää käräjäviskaalin. Laa- manni (poist.) nimittää käräjäviskaalin mää- räajaksi.
3 b, 4, 4 a ja 14—16 § (Kuten HE)
17 § (1 ja 2 mom. kuten HE)
Käräjänotaaria ei saa määrätä käsitte- lemään yksin tai käräjäoikeuden puheenjohtaja- na asiaa, jota laatunsa tai laajuutensa vuoksi on pidettävä vaikeana ratkaista. (Uusi 3 mom.)
19—21 § (Kuten HE) Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2011
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Janina Andersson /vihr
vpj. Anna-Maja Henriksson /r jäs. Esko Ahonen /kesk
Kalle Jokinen /kok Oiva Kaltiokumpu /kesk Ilkka Kantola /sd Krista Kiuru /sd Jari Larikka /kok
Outi Mäkelä /kok Raimo Piirainen /sd
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Tero Rönni /sd
Mauri Salo /kesk Kari Uotila /vas Lasse Virén /kok.
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Marja Tuokila.
