LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi ulosottokaaren 1 lu- vun 32 §:n ja luottotietolain muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 15 päivänä kesäkuuta 2009 lähet- tänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsitel- täväksi hallituksen esityksen laeiksi ulosot- tokaaren 1 luvun 32 §:n ja luottotietolain muut- tamisesta (HE 93/2009 vp).
Lakialoite
Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä
— lakialoitteen LA 53/2007 vp laiksi luot- totietolain 18 §:n muuttamisesta (Tarja Tallqvist /kd ym.), joka on lähetetty valio- kuntaan 27 päivänä syyskuuta 2007.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- lainsäädäntöneuvos Tuula Linna, oikeusmi- nisteriö
- ylitarkastaja Heikki Partanen, tietosuojaval- tuutetun toimisto
- johtaja Anja Peltonen, Kuluttajavirasto - lakiasiainpäällikkö Juuso Jokela, Suomen
Asiakastieto Oy
- vt. johtava lakimies Pekka Heikkilä, Finans- sialan Keskusliitto
- puheenjohtaja Jyrki Lindström, Suomen Peri- mistoimistojen Liitto ry
- puheenjohtaja Harri Lepolahti, Suomen Kih- lakunnanulosottomiesten Yhdistys ry
- talous- ja velkaneuvoja Tomi Nummela ja ta- lous- ja velkaneuvoja Elvi Oikarinen, Vel- kaneuvonta ry.
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut
— Suomen Kihlakunnanvoudit ry
HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITE
Hallituksen esitys
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulosot- tokaaren säännöksiä, jotka koskevat luottotieto- toiminnan harjoittajille annettavia tietoja, sekä luottotietolakia. Esitys koskee saatavan lopul- lisen vanhentumisen vaikutusta maksuhäiriö- merkintöihin ja sitä, mitä tietoja ulosoton tieto- järjestelmästä annetaan luottotietotoiminnan harjoittajille.
Ehdotuksen mukaan ulosottotieto poistettai- siin luottotietorekisteristä, kun ulosottoperus- teen 15 tai 20 vuoden määräaika on kulunut um-
peen ja saatava on siten lopullisesti vanhentu- nut. Uudistuksella pyritään edistämään velal- lisen taloudellisen toimintakyvyn palautumista.
Jos ulosottoperusteen määräaikaa jatketaan tuo- mioistuimen päätöksellä, kyseistä saatavaa kos- keva maksuhäiriömerkintä saataisiin tallettaa luottotietorekisteriin.
Vastaisuudessa ulosoton tietojärjestelmästä annettaisiin luottotietotoiminnan harjoittajille varattomiksi todettuja velallisia koskevien tieto- jen lisäksi tiedot pitkäkestoisesta ulosotosta.
Ulosottoa pidettäisiin pitkäkestoisena, jos pal-
kan tai muun toistuvaistulon ulosmittaus on jat- kunut kahden vuoden aikana vähintään 18 kuu- kauden ajan. Näin maksuhäiriötiedot vastaisivat nykyistä paremmin ulosottovelallisten taloudel- lista tilannetta.
Jos yksityishenkilön velkajärjestelyssä vah- vistettu maksuohjelma on määrätty raukeamaan velallisen omasta hakemuksesta, velkajärjes- telyä koskevat tiedot poistettaisiin luottotieto- rekisteristä lyhyessä määräajassa. Luottotieto- lakia muutettaisiin myös siten, että tuomioistui- men vahvistama sovinto velkomusasiassa ei joh- taisi maksuhäiriömerkinnän tekemiseen.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi- maan noin kolmen kuukauden kuluttua sen jäl- keen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
Lakialoite
Lakialoitteessa LA 53/2007 vp ehdotetaan luot- totietolain (527/2007) muuttamista siten, että velallisen maksuhäiriötä koskeva merkintä pois- tettaisiin luottotietorekisteristä heti, kun saata- van täytäntöönpanokelpoisuudelle säädetty al- kuperäinen 15 tai 20 vuoden määräaika on päät- tynyt ja velka on vanhentunut lopullisesti.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut
Yleistä
Luottotietorekisteriin voidaan merkitä muun muassa konkurssia, velkajärjestelyä, tuomiolla todettua maksun laiminlyöntiä ja ulosottoa kos- keva maksuhäiriötieto. Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen keskeisimmät ehdotukset koskevat luottotietorekisteriin talletettavia ulos- ottotietoja. Lakivaliokunta kannattaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä. Esitys on huolellista työtä, ja siinä on otettu tasapainoi- sesti huomioon sekä velallisen aseman paranta- miseen että luotonantajan luottoriskin pienentä- miseen liittyvät näkökohdat.
Ulosottoperusteen määräajan umpeen kulu- misen vaikutus maksuhäiriömerkintöihin Ulosottoperusteen määräaikaisuus
Vuonna 2008 voimaan tulleessa ulosottokaares- sa (705/2007) säädetään määräaika ulosottope- rusteen täytäntöönpanokelpoisuudelle. Ulosot- toperusteen määräaika koskee luonnollisen hen- kilön velkoja, ja se on pääsääntöisesti 15 vuotta.
Määräaika on kuitenkin 20 vuotta esimerkiksi silloin, kun velkoja on luonnollinen henkilö.
Kun ulosoton määräaika päättyy, saatava van-
hentuu lopullisesti. Sääntelyn taustalla on tarve asettaa enimmäiskesto kansalaisten velkavas- tuulle, sillä velkaongelmat ovat omiaan aiheutta- maan ja pahentamaan syrjäytymistä.
Nyt käsiteltävänä olevan esityksen keskeinen ehdotus on, että kun ulosottoperusteen 15 tai 20 vuoden määräaika on kulunut umpeen ja saa- tava on lopullisesti vanhentunut, maksuhäi- riömerkintä poistetaan luottotietorekisteristä.
Vastaavansisältöinen ehdotus sisältyi vuonna 2006 annettuun luottotietolakia koskevaan hal- lituksen esitykseen (HE 241/2006 vp), mutta sitä ei eduskuntakäsittelyssä hyväksytty. Lakivalio- kunta katsoi tuolloin, ettei täytäntöönpanokel- poisuuden määräajan päättymistä sinänsä voida pitää osoituksena siitä, että kyseisen henkilön osalta luotonantajan luottoriski olisi ainakaan merkittävästi alentunut (LaVM 32/2006 vp).
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ve- lalliselle näin ollen jää saatavaa koskeva maksu- häiriömerkintä luottotietoihin, vaikka ulosot- toperusteen määräaika on kulunut umpeen ja saatava on lopullisesti vanhentunut. Esityksen perusteluista ilmenee, että velalliset ovat nyky- tilanteessa joutuneet useilla eri tavoilla keske- nään epätasa-arvoiseen asemaan. Lakivaliokun- ta pitää esitystä tärkeänä velallisten keskinäisen tasa-arvon edistämiseksi. Lisäksi on tärkeää, että velallisia tuetaan palaamaan yhteiskunnan aktiivisiksi toimijoiksi. Maksuhäiriömerkintä
voi eri tavoilla hankaloittaa velallisen elämää, esimerkiksi estää vuokra-asunnon tai jopa työ- paikan saamisen. Tämä merkitsee sitä, ettei saa- tavan lopullisen vanhentumisen taustalla olevia tavoitteita voida täydellisesti saavuttaa. Uudis- tuksella on erityisesti merkitystä sellaisille 1990-luvun laman aikana velkaantuneille, jotka eivät ole tämän jälkeen saaneet uusia maksuhäi- riömerkintöjä lisävelkaantumisen vuoksi. Saa- dun arvion mukaan tällaisia henkilöitä on tuhan- sia.
Julkisoikeudelliset saatavat
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin kysy- mys siitä, miksei julkisoikeudellisen saatavan vanhentuminen vastaavasti johda maksuhäiriö- merkinnän poistamiseen luottotietorekisteristä.
On mahdollista ajatella, että velallisen näkökul- masta kaikkia vanhentumistilanteita tulisi käsi- tellä maksuhäiriömerkintöjen suhteen samalla tavalla. Lakivaliokunta kuitenkin katsoo, ettei asia ole näin yksinkertainen. Ensinnäkin esityk- sessä tarkoitettu 15 tai 20 vuoden määräaika koskee niin sanottuja yksityisoikeudellisia saa- tavia, esimerkiksi kauppa- tai luottosopimuk- seen perustuvia velkasuhteita, joiden täytän- töönpano ulosotossa edellyttää tuomioistuimen tuomiota tai päätöstä. Julkisoikeudelliset saata- vat, kuten verot ja julkiset maksut, ovat puoles- taan usein lakisääteisiä ja perustuvat velkojan yksipuoliseen päätökseen tai määräykseen. Eri- tyissäännösten nojalla julkisoikeudelliset saata- vat ovat myös suoraan ulosottokelpoisia eli ne voidaan panna täytäntöön ulosotossa ilman tuo- miota tai päätöstä. Julkisoikeudellisia saatavia koskee yleensä lyhyt, viiden vuoden vanhentu- misaika, jota ei voida katkaista. Viiden vuoden vanhentumisajalle on erilaisia saatavakohtaisia syitä. Esimerkiksi veroissa on kyse jatkuvasti kertyvästä velkamäärästä. Ajatus on, että velal- lisella on kerrallaan perinnässä viiden vuoden verovelat.
Kun esityksessä tarkoitettujen yksityisoikeu- dellisten saatavien vanhentumisen taustalla on ajatus siitä, että velka voidaan antaa anteeksi, kun sitä ei ole saatu perittyä edes 15 tai 20 vuo- den aikana, viiden vuoden vanhentumisen taus-
talla ei ole vastaavanlaista ajatusta. Lisäksi vii- den vuoden vanhentumisaika lasketaan esimer- kiksi verojen ja maksujen osalta jo saatavan määräämistä tai maksuunpanoa seuraavan vuo- den alusta eli huomattavasti aikaisemmasta ajan- kohdasta kuin tuomion antamisesta laskettava ulosoton 15 tai 20 vuoden määräaika. Valiokun- nan näkemyksen mukaan julkisoikeudellisten saatavien viiden vuoden vanhentumisaika on niin lyhyt, että sen voidaan katsoa osoittavan suhteellisen tuoretta maksun laiminlyöntiä. Jul- kisoikeudellisen saatavan maksun laiminlyönti on tuoreempi myös siinä mielessä, ettei velko- jan tarvitse hankkia erillistä ulosottoperustetta kyseisen saatavan perimiseksi ulosottoteitse.
Ulosottoperusteen hankkiminen yksityisoikeu- dellisesta saatavasta voi sen sijaan kestää pit- käänkin. Luotonantajien kannalta verraten tuo- reiden maksuhäiriömerkintöjen poistaminen luottotiedoista heikentäisi luottotietojen kat- tavuutta ja vaikeuttaisi näin luotonantajan mah- dollisuuksia arvioida velallisen kykyä huolehtia maksuvelvoitteistaan. Luottotietojen kattavuus heikentyisi myös sen vuoksi, että viiden vuoden vanhentumisajan piiriin kuuluvien julkisoikeu- dellisten saatavien määrä ulosotossa on merkit- tävä. Edellä esitetyn perusteella valiokunta kat- soo, ettei viiden vuoden vanhentumisaikaa voi- da esityksessä tarkoitetussa suhteessa rinnastaa lopullisen vanhentumisen 15 tai 20 vuoden mää- räaikaan.
Pitkäkestoinen ulosotto
Pitkään jatkuva toistuvaistulon ulosmittaus Ulosotosta annetaan nykyisin luottotietotoimin- nan harjoittajille varattomuustietoja. Varat- tomaksi toteaminen tarkoittaa sitä, ettei velal- lisella ole ollut ulosmittauskelpoista omaisuutta kyseisen saatavan täysimääräiseksi perimiseksi ulosotossa. Kun edellä mainittua luottotietola- kia koskevaa hallituksen esitystä käsiteltiin eduskunnassa, hallituksen edellytettiin ryhty- vän viipymättä toimenpiteisiin luottotietolain täydentämiseksi siten, että ulosottorekisterin jul- kisten tietojen merkitseminen luottotietorekis- teriin tulee mahdolliseksi. Nyt käsiteltävässä
esityksessä ehdotetaankin lisäksi, että ulosotos- ta annetaan luottotietotoiminnan harjoittajalle tiedot myös niin sanotusta pitkäkestoisesta ulosotosta. Ulosotto olisi pitkäkestoinen, jos toistuvaistulon ulosmittaus on jatkunut kahden vuoden aikana vähintään 18 kuukautta. Tavoit- teena on parantaa luottotietojen kattavuutta ja luotettavuutta.
Lakivaliokunnan näkemyksen mukaan, jos toistuvaistulon ulosotto on jatkunut pitkän ajan, velallista voidaan pitää maksukyvyttömänä. Tie- to pitkäkestoisesta ulosotosta on siten merkityk- sellinen tieto luotonantajan näkökulmasta. Li- säksi velallisen kannalta on huomattava, että maksuhäiriömerkintä pitkäkestoisen ulosoton perusteella voi myös ehkäistä velkaongelmien syvenemistä.
Toistuvaistulon ulosmittauksen kesto
Esityksen valiokuntakäsittelyssä on luottotieto- toimintaa edustavien puolelta esitetty, että mak- suhäiriömerkintä tulisi tehdä viimeistään sil- loin, kun toistuvaistulon ulosmittaus on kestä- nyt kuusi kuukautta. Lakivaliokunta kuitenkin katsoo, että ehdotetulle kahdelle vuodelle on asianmukaiset perusteet. Luottotietolain lähtö- kohdan mukaan luottotietorekisteriin saadaan kirjata vain sellaiset tiedot, jotka ovat tarpeen luoton myöntämisen kannalta. Valiokunta ei kat- so, että tieto tilapäisestä maksuongelmasta olisi tällainen tieto. Lisäksi valiokunta toteaa, että niitä tapauksia, joissa toistuvaistulon ulosotto on kestänyt esimerkiksi kuusi kuukautta, on ulosotossa merkittävä määrä. Jos nämä tapauk- set merkittäisiin luottotietorekisteriin, maksu- häiriöiden määrä lisääntyisi huomattavasti. Esi- tyksen perusteluista ilmenee myös, että pienitu- loinen velallinen joutuu luottotietorekisteriin suhteellisen vähäisestä velkamäärästä jo kahden vuoden aikarajan perusteella. Jos maksuhäiriö- merkinnän tuottavan toistuvaistulon ulosmit- tausaika olisi tätä lyhyempi, pienituloiset velal- liset saisivat maksuhäiriömerkinnän jo hyvin vä- häisen velkamäärän perusteella. On myös otet- tava huomioon, ettei ulosotto ole ainoa menet- tely, jonka kautta maksuhäiriömerkinnän voi saada. Jos velkoja on hankkinut saatavalleen yk-
sipuolisen tuomion, velallinen on jo kyseisen tuomion perusteella saanut kolme vuotta kes- tävän maksuhäiriömerkinnän. Kaikkea ulosotol- la olevaa tietoa ei ole muutoinkaan perusteltua luovuttaa liiketoimintana harjoitettavaan luot- totietotoimintaan, koska ulosottotiedot saadaan julkista valtaa käyttämällä.
Valiokunta ei myöskään katso, että ulosotos- ta tulisi jo etukäteen ilmoittaa luottotietorekis- teriin niistä velallisista, joita koskevan toistu- vaistulon ulosmittauksen ulosottomies arvioi kestävän kaksi vuotta. Tällaisen arvion jättämi- nen yksin ulosottomiehelle voisi aiheuttaa velal- lisille oikeusturvaongelmia. Järjestely ei myös- kään kannustaisi velallista hoitamaan velka- asioitaan kuntoon ennen kahden vuoden aikara- jan täyttymistä. Lisätehtävästä aiheutuisi myös tuntuvia kustannuksia ulosottolaitokselle, eikä se palvelisi ulosoton omaa toimintaa.
Soveltamisala
Maksuhäiriötieto pitkäkestoisesta ulosmittauk- sesta tulee esityksen mukaan vain toistuvais- tulon eli lähinnä palkan tai eläkkeen ulosmit- tauksesta. Soveltamisalan rajaus on valiokun- nan mielestä perusteltu. Esineulosmittauksessa aika, jonka kiinteistön, ajoneuvon tai osakkei- den myynti ja ulosottokertymän selviäminen vie, voi vaihdella merkittävästi. Tähän vaikuttaa muun muassa ulosmitatun omaisuuden laatu ja kysyntä, ulosottomiehen ripeys sekä tuomiois- tuimen mahdollisesti määräämä ulosoton kes- keytys. Valiokunta katsoo, ettei luottotietomer- kinnän tekeminen voi olla riippuvainen tällaisis- ta osin sattumanvaraisistakin seikoista. Jollei velkoja saa saatavalleen täyttä suoritusta ulos- mitatun omaisuuden myyntituloksesta, ulosotto päättyy varattomuusesteeseen. Tämä puolestaan johtaa maksuhäiriömerkintään luottotietoihin.
Pitkäkestoinen ulosmittaus ei myöskään kos- ke sellaisia velallisia, joilla ei ole toistuvais- tuloa. Tämä ei kuitenkaan suojaa velallista maksuhäiriömerkinnältä. Jos ulosottomies ei löydä velalliselta ulosmitattavaa tuloa tai omai- suutta taikka velallinen muutoin välttelee ulos- ottoa, asian käsittely ulosotossa päättyy varatto-
muusesteeseen, josta seuraa maksuhäiriömer- kintä.
Lisäksi valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että pitkäkestoisen ulosoton piiriin kuuluvat myös sellaiset toistuvaistulon ulosmittaukset, jotka on toteutettu ulosottokaaren 4 luvun 59 §:ssä tarkoitetun maksusuunnitelman avulla.
Tämä johtuu siitä, että maksusuunnitelmalla ker- tyneet varat katsotaan ulosmitatuiksi, jolloin ne ovat samassa asemassa kuin normaalilla ulos- mittauksella saadut varat (ulosottokaaren 4 lu- vun 62 §:n 2 momentti).
Siirtymäaika
Esityksessä ehdotetaan kahden vuoden siirtymä- aikaa pitkäkestoisen ulosoton käyttöönotolle.
Tämä perustuu siihen, että velallisille tulee an- taa riittävä aika pyrkiä saamaan velka-asiansa kuntoon, ennen kuin maksuhäiriömerkintä tulee pitkäkestoisesta ulosotosta. Valiokunta pitää eh- dotettua siirtymäaikaa perusteltuna ottaen huo- mioon, että taloudellinen tilanne on tällä hetkel- lä heikko. Kahden vuoden siirtymäaikaa puoltaa myös se, että parin lähivuoden aikana 1990-lu- vun alun laman aikana velkaantuneet vapautu- vat velkavastuustaan. Ei ole tarkoituksenmu- kaista, että tällaisissa tapauksissa tehtäisiin en- sin merkintä ulosoton pitkäkestoisuuden perus- teella, mutta se poistettaisiin pian saatavan lo- pullisen vanhentumisen vuoksi. Kahden vuoden siirtymäaika varmistaa myös sen, että ulosoton tietojärjestelmiin ehditään tehdä tarvittavat pit- käkestoisen ulosoton seurannan edellyttämät muutokset.
Tuomioistuimen vahvistamat sovinnot Luottotietorekisteriin saa voimassa olevan lain- säädännön mukaan tallettaa viranomaisen totea- mana maksuhäiriötietona tiedon tuomioistui- men vahvistamasta sovinnosta. Saadun selvityk- sen mukaan maksuhäiriömerkinnän mahdol- lisuus on käytännössä vaikeuttanut sovintojen aikaansaamista. Lakivaliokunta pitää tärkeänä sovintojen edistämistä ja kannattaa siten esitys- tä siitä, ettei tuomioistuimen vahvistamasta so- vinnosta seuraa maksuhäiriömerkintää.
Velkajärjestelytiedot
Maaliskuussa 2008 tuli voimaan yksityishenki- lön velkajärjestelystä annetun lain muutos (117/2008), jonka mukaan velallisella on ehdo- ton oikeus saada maksuohjelma raukeamaan.
Uudistuksessa korostettiin tuolloin, ettei mak- suohjelman rauettamisesta yleensä saisi seurata velalliselle haitallisia seurauksia. Kyseisen uu- distuksen tavoitteiden kanssa on jossain määrin epäjohdonmukaista se, että luottotietorekis- teriin jää velkajärjestelyä koskeva maksuhäiriö- merkintä. Lakivaliokunta puoltaa siten esityk- seen sisältyvää ehdotusta siitä, että yksityishen- kilön velkajärjestelyä koskevat tiedot poistetaan luottotietorekisteristä, kun maksuohjelma on määrätty raukeamaan velallisen hakemuksesta.
Esityksen mukaan maksuhäiriömerkintä pois- tetaan luottotietorekisteristä kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun velallinen osoittaa, että mak- suohjelma on määrätty raukeamaan hänen hake- muksestaan. Kolmen kuukauden aika on perus- teltu velkojien kannalta, sillä tuona aikana vel- kojat voivat esimerkiksi tarvittaessa hankkia ulosottoperusteen. Valiokunnan mielestä kysei- nen aika ei ole kohtuuton velallisen kannalta.
Vaikka velkajärjestelytieto poistetaan luot- totietorekisteristä, sitä ei poisteta velkajärjeste- lyrekisteristä. Valiokunta pitää tätä asianmukai- sena ottaen huomioon luottotietorekisterin ja velkajärjestelyrekisterin erilaiset käyttötarkoi- tukset. Velkajärjestelyrekisteri on viranomaisen ylläpitämä rekisteri, ja julkisuusperiaatteen to- teuttaminen edellyttää, että tietty määrä viran- omaistoiminnassa syntynyttä tietoa on julkista.
Ulosottotietojen luovuttaminen luottotietotoi- minnan harjoittajalle
Esitys ei tuo muutosta siihen, että ulosotosta an- netaan luottotietotoiminnan harjoittajalle tiedot kahdelta kuukaudelta. Se, että ulosotosta luovu- tettaisiin tätä vanhempia tietoja, mahdollistaisi nykyistä helpommin uuden luottotietotoimin- nan aloittamisen. Lakivaliokunnan saaman tie- don mukaan tällä hetkellä ulosottolaitos luovut- taa varattomuustietoja kahdelle toimijalle. Kah- ta kuukautta vanhempien ulosottotietojen anta-
miseen liittyy se ongelma, etteivät kyseiset tie- dot ole enää ajantasaisia. Esimerkiksi tieto saa- tavan maksamisesta tehdään vain luottotieto- rekisteriin. Lakivaliokunta pitää voimassa ole- van oikeustilan säilyttämistä perusteltuna, kos- ka on tärkeää, että luottotietorekisteriin anne- taan oikeaa ja tuoretta tietoa velallisten maksu- häiriöistä. Ei myöskään olisi velallisten oikeus- turvan kannalta kohtuullista, että velallisella oli- si vastuu korjata uusille luottotietotoiminnan harjoittajille luovutetut ulosottotiedot, jotka ei- vät ole enää ajan tasalla.
Saadun tiedon mukaan luottotietolain voimas- saolon aikana luottotietolain edellyttämiä ilmoi- tuksia luottotietotoiminnan aloittamisesta on tehnyt yhteensä neljä yritystä. Näin ollen alalle on odotettavissa uusia toimijoita tietojen luovut- tamista koskevasta rajoituksesta huolimatta.
Voimaantulo
Esityksen mukaan ulosottomies ilmoittaa luot- totietotoiminnan harjoittajille maksuhäiriömer- kinnät liittyen sellaisiin saataviin, joita koskeva ulosoton määräaika on päättynyt ennen lain voi- maantuloa. Ulosottomies ilmoittaa luottotieto- toiminnan harjoittajille maksuhäiriömerkinnät myös niissä tapauksissa, joissa ulosottoperus- teen määräaika menee umpeen lain voimaantu- lon jälkeen. Lakivaliokunta korostaa, että ulos- ottomiehillä on merkittävä vastuu lopullisesti vanhentuneiden saatavien selvittämisestä ja seu- raamisesta.
Saadun selvityksen mukaan vanhentuneiden saatavien selvittäminen ja seuraaminen on tar- koitus toteuttaa ulosoton tietojärjestelmän avul- la. Oikeusministeriöltä valiokuntakäsittelyn ai- kana saadun tiedon mukaan kyseinen tietojärjes-
telmä on tarkoitus saada valmiiksi helmikuussa 2010. On tärkeää, että ulosoton tietojärjestelmä toimii luotettavasti ehdotettujen lakien voimaan tullessa. Tämän vuoksi oikeusministeriö on tuo- nut esiin, että lainmuutokset tulisivat voimaan 1.4.2010. Lakiehdotusten voimaantulosäännök- sissä voimaantuloaika ehdotetaan kuitenkin jä- tettäväksi yleisesti noudatetun käytännön mu- kaan avoimeksi.
Tiedottaminen
Maksuhäiriömerkinnän poistaminen luottotieto- rekisteristä, kun ulosoton määräaika kuluu um- peen ja saatava lopullisesti vanhenee, samoin kuin kahden vuoden siirtymäajan jälkeen voi- maan tuleva pitkäkestoinen ulosotto ovat mer- kittäviä muutoksia velallisten kannalta. Laki- valiokunta pitää tärkeänä, että näistä muutoksis- ta ja niiden vaikutuksista tiedotetaan riittävästi.
Lakialoite
Lakivaliokunta puoltaa, että ehdotus saatavan lopullisen vanhentumisen vaikutuksesta maksu- häiriömerkintöihin hyväksytään hallituksen esi- tyksessä ehdotetussa muodossa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että lakialoite hylätään.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta ehdot- taa,
että lakiehdotukset hyväksytään muut- tamattomina ja
että lakialoite LA 53/2007 vp hylätään.
Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2009
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Janina Andersson /vihr
jäs. Esko Ahonen /kesk Kalle Jokinen /kok Oiva Kaltiokumpu /kesk Ilkka Kantola /sd Krista Kiuru /sd
Jari Larikka /kok Sanna Lauslahti /kok Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Tero Rönni /sd
Kari Uotila /vas vjäs. Leena Harkimo /kok.
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Marja Tuokila.
