Riikka Granqvist ja Pirjo Taskinen
HOITOTYÖN JOHTAJIEN TYÖNSISÄLTÖ PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kandidaatintutkielma Maaliskuu 2021
TIIVISTELMÄ
Riikka Granqvist, Pirjo Taskinen: Hoitotyön johtajien työnsisältö psykiatrisessa hoitotyössä Kandidaatintutkielma, 36 sivua, 2 liitettä
Tampereen yliopisto, Seinäjoen avoin yliopisto Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede
Ohjaaja: Eeva Harju TtT Maaliskuu, 2021
Sote -uudistuksen rinnalla kulkeva mielenterveysstrategia korostaa mielenterveyspolitiikan ja toimenpiteiden jatkuvuutta, tavoitteellisuutta ja ajantasaisuutta. Hoitotyön johtajat vastaavat potilaiden ja asiakkaiden palveluihin liittyvien kokonaisuuksien laadusta ja kehittämisestä. Sen vuoksi on tärkeää, että hoitotyön johtajien työnsisältöä arvioidaan ja kehitetään psykiatrisessa hoitotyössä. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota tietoa hoitotyön johtajien työn sisällöstä psykiatrisessa hoitotyössä. Vertaisarvioitujen artikkelien tiedonhaku tehtiin Cinahl, Medline, Medic, Business Source Ultimate ja Psycinfo -tietokannoista. Asiasanoina käytettiin suomenkielisiä ja englanninkielisiä synonyymeja sanoille lähiesimies, johtaja, työ, sisältö, työnkuva, psykiatria, mielenterveys, hoitotyö ja erityinen. Sisäänottokriteereinä olivat tutkimukset, jotka käsittelivät hoitotyön johtajien työnsisältöä psykiatrisessa hoitotyössä ja vastasivat asetettuun tutkimuskysymykseen. Tietokantarajauksina käytettiin julkaisuvuosia 2010-2020, suomen- ja englanninkielinen sekä vertaisarvioitu. Poissulkukriteereinä käytettiin kirjallisuuskatsausta, ei käsittele hoitotyön johtajien työnsisältöä ja ei käsittele psykiatriaa. Asiasanahaku tuotti yhteensä 1972 hakutulosta joista tietokantarajauksien, poissulkukriteereiden ja laadunarvioinnin jälkeen tähän kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä 21 kansainvälistä artikkelia. Näiden artikkeleiden tutkimustulokset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Hoitotyön johtajien työnsisältö psykiatrisessa hoitotyössä jakautui viiteen päätulokseen. 1) Hoitotyön johtajan on tärkeä hallita omaa työtään. Oman työn hallintaan kuuluu työtyytyväisyyden, työnsisällön moninaisuuden ja työn roolien hallinta. 2) Hoitotyön johtaja kehittää laatua tukemalla yhteistyötä, aidolla johtajuudella, asiakaslähtöisyydellä, työn laadun arvioinnilla, työsisällön kehittämisellä ja riittävien henkilöstöresurssien ylläpitämisellä. 3) Hän kehittää henkilöstön ammattitaito kannustamalla koulutuksiin, suunnittelemalla työharjoitteluja ja tukemalla ammattitaitoa. 4) Hoitotyön johtaja lisää työhyvinvointia antamalla tukea, kehittämällä turvallista ympäristöä, huomioimalla henkilöstönsä kokonaisvaltaisesti ja varmistamalla riittävät henkilöstöresurssit. 5) Kehittämällä ja arvioimalla palvelujen laatua, varmistamalla laadukkaat toimintamahdollisuudet ja huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista hoitotyön johtaja edistää hoitotyön vetovoimaisuutta.
Katsauksen tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön johtajien työn sisällön kehittämisessä ja uusien työntekijöiden perehdytyksen kehittämisessä. Lisäksi tulokset tuovat hoitotyön johtajien työnsisältöä näkyvämmäksi. Katsauksen perusteella hoitotyön johtajalta vaadittiin monenlaisia ominaisuuksia ja mukautumista erilaisiin rooleihin. Psykiatrisen hoitotyön moninaisuus vaikuttaa omalta osaltaan hoitotyön johtajan työnsisältöön. On tärkeää, että hoitotyön johtajalla on ajankohtaista tietoa ja taitoa asiajohtamisesta sekä ihmisten johtamisesta. Tässä auttaa työnsisällön auki kirjoittaminen sekä sen jatkuva arviointi ja kehittäminen.
Avainsanat: hoitotyön johtaja, työnsisältö, psykiatrinen hoitotyö, kirjallisuuskatsaus Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin Originality Check -ohjelmalla.
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ... 4
2 KESKEISET KÄSITTEET ... 6
2.1 Hoitotyön johtaja ... 6
2.2 Työnsisältö ... 6
2.3 Psykiatrinen hoitotyö ... 7
3 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYS ... 9
4 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TOTEUTTAMINEN ... 10
4.1 Kirjallisuushaku ... 10
4.2 Aineiston kuvaus ja laadunarviointi ... 13
4.3 Aineiston analyysi ... 14
5 TULOKSET ... 17
5.1 Oman työn hallinta ... 18
5.2 Hoitotyön laadun kehittäjä ... 19
5.3 Henkilöstön ammattitaidon kehittäjä ... 21
5.4 Työhyvinvoinnin tukija ... 22
5.5 Hoitotyön vetovoimaisuuden edistäjä ... 23
6 POHDINTA ... 24
6.1 Kirjallisuuskatsauksen luotettavuus ... 24
6.2 Kirjallisuuskatsauksen eettisyys ... 25
6.3 Tulosten tarkastelu ... 26
6.4 Johtopäätökset ... 29
6.5 Jatkotutkimusaiheet ... 30
LÄHTEET ... 32
LIITTEET ... 37
Liite 1. Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt tutkimukset ... 37
Liite 2. Kirjallisuuskatsauksen kirjoittajien vastuualueet ... 47
1 JOHDANTO
Johtamiseen kuuluu työyhteisön perustehtävän varmistaminen ja tavoitteellisen toiminnan johtaminen. Johtajan tulee sisäistää roolinsa työnantajan edustajana ja toimia rohkeasti sekä jämäkästi. Hänen tulee rakentaa työyhteisön pelisäännöt ja seurata niiden toteutumista. Työntekijöitä johtajan tulee kohdella yhdenvertaisesti, kannustavasti ja seurata heidän hyvinvointiaan. Hänen tulee puuttua työyhteisössä ja sen jäsenissä ilmeneviin ongelmiin. Johtajan tulee olla läsnä yhteisössä, luoda positiivisuutta, mutta myös verkostoitua vastuullisesti työyhteisön ulkopuolellekin. Hänen tulee olla esimerkillinen, luotettava ja johdonmukainen. Tärkeää on, että johtaja pitää myös itsestään huolta. ( Mäki ym. 2014.)
Esimiehen rooli on muuttunut ja ajattelun muutos suhteessa työntekijään on muuttunut. Vuosisadan aikana on siirrytty autoritäärisestä kontrolloivasta johtamisesta henkilöstön valmentamiseen ja voimaannuttamiseen sekä itseohjautuvuuden lisäämiseen. Henkilöstöltä odotetaan yhä enemmän vastuun ottamista omasta työstään sekä työn kehittämisestä. Nykyaikaisessa henkilöjohtamisessa on kyse siitä, että miten esimies saisi henkilöstön innostumaan työstään tulosten saavuttamiseksi.
Hyvällä henkilöstöjohtamisella saadaan aikaan monia positiivisia vaikutuksia, kuten työhön sitoutumista ja työssä viihtyvyyttä. (Laaksonen & Salin 2019.) Voidaankin ajatella, että koko organisaatio osallistuu johtamiseen. Jokainen osallistuu johtamiseen esimerkiksi arkisilla vuorovaikutustaidoilla ja vähintäänkin itsensä johtamisella. Johtajan asemassa oleva organisaation jäsen edesauttaa jatkuvasti rakentuvan organisaation toimintaa osallistumalla aktiivisesti monisuuntaiseen vuorovaikutukseen ja työskentelemällä yhdessä organisaation jäsenten kanssa.
Johtajuutta voidaan ajatella kollektiivisena asiantuntijuutena ja esimerkillä johtamisena. (Pietiläinen
& Syväjärvi 2019.)
Hoitotyön johtajan on työssään huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistuksen tavoitteet. Uudistuksessa koko julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin. Kestävä hyvinvointi edellyttää yhteen sovittujen ja laadukkaiden sote - palvelujen turvaamista kaikille suomalaisille. Hoitotyön johtaja pystyy omilla työskentelytavoillaan vaikuttamaan palvelujen laatuun, vaikuttavuuteen ja kustannuksiin. Palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta lisäävät eri ammattiryhmien välinen yhteistyö, digitaalisten palveluiden kehittäminen, asiakastietojen hallinta ja tiedolla johtaminen. (Sote -uudistus 2020.)
Sote -uudistuksen rinnalla kulkeva mielenterveysstrategia korostaa mielenterveyspolitiikan ja toimenpiteiden jatkuvuutta, tavoitteellisuutta ja ajantasaisuutta. Strategiassa on viisi painopistettä:
mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa, mielenterveysoikeudet, ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut sekä hyvä mielenterveysjohtaminen. (Sote-uudistus 2020.) Strategiassa mielenterveyden huomioiminen sisältyy kaikkeen johtamiseen. Mielenterveystyötä ohjataan ja johdetaan suunnitelmallisesti kokonaisuutena. Johtaminen sopeuttaa organisaatiot ja niiden toiminnat mielenterveyteen vaikuttaviin ajankohtaisiin ilmiöihin ja talouden realiteetteihin sekä valmistelee ne kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Johtamisessa varmistetaan ajankohtaisen ja ennakoivan tutkimustiedon ja teknologian saatavuus. Lisäksi johtamisessa käytetään ja seurataan parhaiten soveltuvia indikaattoreita. (THL 2020.)
Hoitotyön johtajan työnsisältöä psykiatrisessa hoitotyössä on tärkeää arvioida ja kehittää vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota tietoa hoitotyön johtajien työn sisällöstä psykiatrisessa hoitotyössä. Tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön johtajien työnsisällön kehittämisessä, uusien työntekijöiden perehdytyksen kehittämisessä sekä tuoda hoitotyön johtajien työnsisältöä näkyvämmäksi.
2 KESKEISET KÄSITTEET
2.1 Hoitotyön johtaja
Hoitotyön johtajilla käsitetään yleisesti hallintoylihoitajia, ylihoitajia ja lähiesimiehinä työskenteleviä osastonhoitajia. Perinteisten ylihoitaja ja osastonhoitaja nimikkeiden rinnalle on tullut uusia nimikkeitä kuten palvelupäällikkö, palveluesimies ja yksikönjohtaja. Hoitotyön johtajia työskentelee terveyden- ja sosiaalihuollon julkisella tai yksityisellä sektorilla eri organisaatioissa. He johtavat Suomessa lähes 300 000 hoitotyöntekijää. Hoitotyön johtajia tarvitaan strategisiin suunnittelu- ja kehittämistehtäviin sekä henkilöstön lähijohtamiseen. Heillä tulee olla katkeamaton yhteys organisaation eri tasoilta asiakas- ja potilastyöhön. (Meriläinen ym. 2016.)
Hoitotyön johtajat johtavat terveydenhuollon organisaatioiden työtä vastaten potilaiden ja asiakkaiden palveluihin liittyvien kokonaisuuksien laatuun ja kehittämiseen. Työnkuvaan voi kuulua myös asiantuntijatehtäviä, tutkimus- ja opetustehtäviä, terveydenhuollon tarkastajan tehtäviä, kansallisia- ja kansainvälisiä työtehtäviä, erilaisia luottamustehtäviä tai muita yhteiskunnallisia johtotehtäviä. Hoitotyön johtajien työ edellyttää esimiesosaamista, yhteistyökykyä, kehittämis-, tutkimus- ja opetustaitoa, suunnittelutaitoa sekä itsenäisen työskentelyn taitoa. (Meriläinen ym.
2016.)
Perinteinen tapa johtaa on korostanut yksilön johtajuutta ja organisaation hierarkiassa määriteltyyn asemaan perustuvaa johtajan tehtävää ja roolia. Valtaosa vakiintuneista johtamistavoista korostaa henkilöjohtajan ominaisuuksia, kyvykkyyksiä, osaamista ja kehittymiskykyä. Tällaisessa yhteydessä puhutaan johtajan karismasta, johtajan ominaisuuksista, johtamistyylistä ja johtajan käyttäytymisestä.
Uusimpia näkökulmia johtajuudessa on, että johtajuus nähdään yhä vahvemmin kollektiivisena toimintana, johon osallistuu useita ihmisiä. Johtajien lisäksi osallistujina ovat työntekijät, asiakkaat, omistajat ja muut organisaation sidosryhmät. (Eriksson & Lehtimäki 2018.) Tässä työssä hoitotyön johtajilla tarkoitetaan psykiatrisen hoitotyön ylempää johtoa ja osastonhoitajia.
2.2 Työnsisältö
Hoitotyön johtajien työ on esimiestyötä. Esimiehen työ jakautuu asiajohtamiseen ja ihmisjohtamiseen. Asiajohtamisessa tehtävien suorittamisen ja käytettyjen menetelmien sekä
annettujen ohjeiden noudattamisen valvominen on tärkeä osa esimiestyötä. Työtehtäviin kuuluvat myös tavoitteiden asettaminen, toteutumien mittaaminen, henkilö- ja tehtäväjärjestelyjen järjestäminen, työhön opastaminen, työohjeiden antamainen, työsuojelun noudattaminen, työtuntien seuranta, palkkatietojen tarkastus, tarviketilausten tekeminen, laskujen käsittely sekä toiminnan raportointi. Ihmisten johtaminen, heidän ohjaaminen ja kehittäminen yksilöinä sekä ryhmänä on jatkuvasti uudistuva haaste. Esimiehen työpäivät ovat erilaisia, johtuen työelämän monipuolisuudesta ja alaisten muuttuvista tarpeista. Työntekijöiden yksityiselämän ilot ja surut tuovat omat vivahteensa työpaikan tapahtumiin ja ihmissuhteisiin. Ihmisjohtamiseen kuuluu alaisten vahvuuksien ja kehityskohteiden analysointi, henkilöstön koulutus ja valmentaminen, motivaatiotekijöistä huolehtiminen, kannustusjärjestelmät, ryhmätilanteiden johtaminen, kehityskeskustelut, palautteen antaminen, palkitseminen ja ristiriitojen selvittäminen. (Pentikäinen 2009.)
Perustehtävän johtamisessa sosiaali- ja terveysalalla korostuu muutosjohtajuuden sekä talous- ja henkilöstöjohtamisen lisäksi myös yhteistyö ja verkostoituminen. Johtajien toiminta muutoksiin liittyvissä kehittämistöissä painottuu usein työryhmän jäsenenä olemiseen tai resurssien turvaamiseen. Haasteet henkilöstöjohtamisessa liittyvät osaamisen johtamiseen ja sen kehittämiseen.
Verkostoyhteistyö näyttäisi lisääntyvän tulevaisuudessa ja kaikkia johtamiskompetensseja tarvitaan nykyistä useammin. Hyvän johtajan ominaisuutena ja valintakriteerinä korostuivat myös johtajan vuorovaikutustaidot. Johtajan työnsisältö ja työssä tarvittava osaaminen muuttuvat toimintaympäristön muutosten myötä. (Heikka 2008.)
Esimiestyö ei ole pelkästään tiettyjen tehtävien suorittamista, se on myös mallina ja esimerkkinä olemista. Työntekijöiden on hyvä tunnistaa esimiehensä työtehtävät, joten esimiehen on hyvä käydä läpi työntekijöiden kanssa työtehtäväänsä liittyviä tehtäviä ja haasteita. Lukuisten tutkimusten mukaan suhde esimieheen on tärkeä työntekijälle. Esimiesten on tärkeä huolehtia myös omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Hyvinvoiva esimies on edellytys hyvinvoivalle ja tulosta tekevälle työyhteisölle. (Mäki ym 2014.)
2.3 Psykiatrinen hoitotyö
Psykiatrian tehtävä on tutkia ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä. Psykiatrista työtä tehdään moniammatillisissa työryhmissä. Tavoitteena psykiatriassa on ymmärtää, miten perinnölliset ja ympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat toisiinsa ja miten ne ohjaavat sekä aivojen että mielen rakentumista ja toimintaa. Mielenterveyteen voidaan vaikuttaa biologisista, psykologisista,
sosiaalisista ja kulttuurisista tekijöistä käsin. Hyvä mielenterveys näkyy persoonallisuuden kypsyytenä ja tunneälynä. Nämä ominaisuudet näkyvät henkilökohtaisena hyvinvointina, tyytyväisyytenä, joustavuutena ja muuttumiskykynä. Kokonaisvaltainen hoito kohdistuu yksilöön, parisuhteeseen, perheeseen, ryhmään ja jopa yhteisöön. (Lönnqvist & Lehtonen 2019.)
Vuonna 2019 joka viides suomalainen aikuinen kärsi jostain mielenterveyden häiriöstä.
Mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat keskeisimpiä kansanterveysongelmia. Masennushäiriöt aiheuttavat mielenterveyshäiriöistä maailmalaajuisesti suurimman sairaustaakan. Yksilötasolla kuormittavimpia sairauksia ovat psykoosisairaudet. Suomessa mielenterveyshäiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen syy. Mielenterveyden häiriöiden hyvä hoito edellyttää toimivien hoitoketjujen rakentamista perus- ja erityispalveluiden kesken. Palveluja tulisi järjestää itsepalveluina, lähipalveluina ja keskitettyinä erityispalveluina. (Suvisaari ym. 2019.) Tässä työssä psykiatrisen hoitotyön johtajuutta ei ole rajattu toimintaympäristön mukaan.
3 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYS
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota tietoa hoitotyön johtajien työn sisällöstä psykiatrisessa hoitotyössä. Tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön johtajien työn sisällön ja uusien työntekijöiden perehdytyksen kehittämisessä sekä tuoda työn sisältöä näkyvämmäksi.
Tutkimuskysymys:
Millainen on hoitotyön johtajien työnsisältö psykiatrisessa hoitotyössä?
4 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TOTEUTTAMINEN
Kirjallisuuskatsaus
Kirjallisuuskatsaus on prosessimaiseen tieteelliseen toimintaan perustuva systemaattinen tutkimusmenetelmä. Se kehittää tieteenalan teoreettista ymmärrystä ja käsitteistöä. Tämän lisäksi kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan kehittää teoriaa tai arvioida jo olemassa olevaa teoriaa. (Stolt ym, 2016.) Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on esitellä mistä näkökulmista ja miten kyseistä aihetta on tutkittu aiemmin (Tuomi & Sarajärvi 2009). Tämä kirjallisuuskatsaus on toteutettu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoin. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tunnusmerkki on kattava ja puolueeton kirjallisuushaku. Se pyrkii olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden löytämiseen, laadun tarkasteluun, analyysiin ja synteesiin. Kirjallisuuskatsauksen pääasiallinen tarkoituksena on tiivistää ja syntetisoida jo olemassa olevaa tietoa. (Holly ym. 2016, Stolt ym 2016, The Joanna Briggs Institute 2020.)
4.1 Kirjallisuushaku
Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus aloitettiin katsauksen tarkoituksen ja tutkimusongelman määrittämisellä sekä tutkimuskysymyksen asettamisella ja aihepiirin rajaamisella.
Tutkimuskysymyksen asettelu on tärkeä koko kirjallisuuskatsauksen rakennetta ajatellen.
Kysymyksen oikeaoppisella asettelulla on iso merkitys asiaankuuluvan kirjallisuuden löytämiseksi.
(Aveyard 2014.) Toisessa vaiheessa teimme kirjallisuushaun ja valitsemme valintakriteerien perusteella tässä kirjallisuuskatsauksessa käytetyt tutkimusartikkelit. Keskeisiä kirjallisuuden hakujen etsimiseen käytettäviä tahoja ovat tietokannat, viitehaku, käsin haku ja julkaisemattoman eli
”harmaan kirjallisuuden” löytäminen. (Metsämuuronen 2006, Stolt ym 2016.) Tieteellinen julkaisematon kirjallisuus tarjosi arvokasta lähdemateriaalia ja -viitteitä mm opinnäytetöistä ja tutkimuksista. Harmaa kirjallisuus haettiin pääasiassa manuaalisesti. (Holly ym. 2016, Stolt ym.
2016.) Tähän kirjallisuuskatsaukseen ei otettu mukaan julkaisematonta kirjallisuutta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin lokakuussa 2020 systemaattisena kirjallisuushakuna terveystieteiden keskeisimmistä tietokannoista Cinahl, Medline, Medic, ja Psycinfo. Hoitotyön johtamiseen liittyviä tutkimuksia haettiin myös hallintotieteen tietokannasta Business Source Ultimate. Haut tehtiin tietokannoista vapaasanahakuna ja asiasanaston kautta. Hakusanojen määrittelyn apuna käytettiin
Medline -asiasanahakua ja MOT -verkkosanakirjaa. Kirjallisuushaussa käytettiin englannin- ja suomenkielen sanoja nursing*, hoitotyö*, leader*, director*, superintendent*, administrator*, superior*, boss*, management*, supervisory*, lähiesimie*, johtaj*, work*, labour*, job*, employment*, occupation*, työ*, content*, sisältö*, description*, position*, työnkuva*, psychiatr*,
”mental health”*, psykiatri*, mielentervey*, special*, specific* ja erityi*. Hakusanoja yhdisteltiin Boolen operaattoreilla AND ja OR.
Alkuperäistutkimusten hyväksymis- ja poissulkukriteerit päätettiin jo alkuvaiheessa.
Kirjallisuushaussa sisäänottokriteereinä olivat sellaiset tutkimukset, jotka käsittelivät hoitotyön johtajien työnsisältöä psykiatrisessa hoitotyössä ja vastasivat asetettuun tutkimuskysymykseen.
Hakutulostulosten kriittisen arvioinnilla ja hakukriteereiden asettamisella on tarkoitus poimia tutkimukseen vain korkealaatuista ja luotettavaa tutkittua tietoa (Holly ym. 2016). Ennen tietokantarajauksia hakutuloksia löydettiin yhteensä 1972. Tietokantarajauksina käytettiin; ei julkaistu vuosina 2010-2020 (n=617), ei suomen- tai englanninkielinen (n=103), ei vertaisarvioitu (n=186). Tietokantarajausten jälkeen hakutuloksia valikoitui yhteensä 1066. Näistä tutkimuksista otsikon ja abstraktin perusteella valikoitui yhteensä 67 tutkimusta. Poissulkukriteereinä tässä vaiheessa käytettiin kirjallisuuskatsausta (n=105), ei käsittele hoitotyön johtajien työnsisältöä (n=201) ja ei käsittele psykiatriaa (n=713). Koko tekstin perusteella tutkimuksista 46 ei vastannut esitettyyn tutkimuskysymykseen.
Prosessin suunnittelu ja kuvaus kirjallisuuskatsauksen tekemisessä on tärkeää, sillä katsaus on voitava toistaa kuvauksen perusteella samanlaisena (Metsämuuronen 2006). Tämän prosessin myötä valittiin yhteensä 21 tutkimusta, jotka olivat sisäänottokriteereiden mukaiset. Valittuja tutkimuksia tietokannoittain tarkasteltuna: Cinahl n=5, Medline n=12, Medic n=3, Business Source Ultimate n=0 ja Psycinfo n=1. Systemaattinen kirjallisuushaku tietokannoista ja valintaprosessista on kuvattu tarkemmin kuviossa 1.
Tutkimuskysymys:
Hoitotyön johtajien työnsisältö psykiatrisessa hoitotyössä Hakusanat:
- nursing, hoitotyö
- leader, director, superintendent, administrator, superior, boss, management, supervisory, lähiesimies, johtaja
- work, labour, job, employment, occupation, työ - contents, sisältö
- description, position, työnkuva
- psychiatry, mental health, psykiatria, mielenterveys - special, specific, erityinen
Tietokannat:
Cinahl (n=603) Medline (n=1041) Medic (n=38)
Business Source Ultimate (n=256) Psycinfo (n=34)
Kuvio 1. Systemaattinen kirjallisuushaku ja valintaprosessi Sisäänottokriteerit:
Käsittelee hoitotyön johtajien työnsisältöä psykiatrisessa hoitotyössä
Vastaa asetettuun tutkimuskysymykseen
Tietokantarajaukset:
Ei julkaistu vuosina 2010-2020 (n=617)
Ei suomen- tai englanninkielinen (n=103)
Ei vertaisarvioitu (n=186) Hakutulos kokonaisuudessaan ennen
tietokantarajauksia n=1972
Rajattu hakutulos
n=1066 Poissulkukriteerit:
Kirjallisuuskatsaus (n=105)
Ei käsittele hoitotyön johtajien työnsisältöä (n=201)
Ei käsittele psykiatriaa (n=713) Poissulkukriteerit:
Ei vastaa tutkimuskysymykseen (n=46) Otsikon ja abstraktin perusteella valitut
n=67
Valinnat tietokannoittain: Cinahl (n=5) Medline (n=12) Medic (n=3) Business Source Ultimate (n=0) Psycinfo (n=1)
Tietokannoista kokotekstin ja laadunarvioinnin perusteella valittu: (n=21)
4.2 Aineiston kuvaus ja laadunarviointi
Aineiston kuvaus
Koko aineisto koostui laadullisista tutkimuksista (n=21). Tutkimukset oli tehty ympäri maailman:
Alankomaat (n=1), Australia (n=5), Belgia (n=1), Espanja (n=1), Indonesia (n=1), Iran (n=2), Iso- Britannia (n=1), Kanada (n=1), Norja (n=2), Ruotsi (n=2), Suomi (n=3) ja USA (n=1). Tutkimuksia valittiin eniten Australiasta ja Suomesta.
Valituissa tutkimuksissa osallistujamäärät vaihtelivat kuudesta 55:een. Kahdessakymmenessä tutkimuksessa aineisto oli kerätty kokonaan tai osaksi haastattelemalla. Aineistonkeruumenetelminä oli käytetty joko yksilö tai ryhmähaastatteluja. Yksilöhaastatteluista kaksi oli toteutettu puhelinhaastatteluna. Yhdessä tutkimuksessa oli toiminnallinen lähestymistapa, jossa analysoitiin työpajatyöskentelyä ja sen tuottamaa materiaalia. Kolmessa muussa tutkimuksessa oli käytetty haastattelun lisäksi menetelmänä havainnointia ja kahdessa tutkimuksessa lisänä kirjallista materiaalia.
Laadunarviointi
Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen laatimisen yksi tärkeä vaihe on ennalta määritettyjen sisäänottokriteereiden täyttäneiden tutkimusten menetelmällisen laadun kriittinen arviointi. Tähän tutkimukseen valittujen alkuperäistutkimuksien arvioinnin suorittivat molemmat tutkijat itsenäisesti Joanna Briggs -instituutin kehittämän laadullisten tutkimusten arviointilomakkeen pohjalta.
Itsenäisen arvioinnin jälkeen arvioinnit käytiin läpi yhdessä ja keskusteltiin laadunarvioinnin poikkeavuuksista. Tarkistuslistan kyllä -merkinnät (K) laskettiin yhteen ja näiden perusteella muodostettiin yhteinen arviointi eli konsensusarvio. Tutkimusmenetelmä määritteli laadunarvioinnin pisteytyksen. Tarkastuslista laadulliselle tutkimukselle sisälsi yhteensä 10 arviointikriteeriä.
(Hoitotyön tutkimussäätiö 2018.) Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkimusten tuli saada laadunarvioinnissa vähintään viisi pistettä, jotta ne valittiin mukaan tutkimukseen. Kaikki (n=21) tutkimukset saavuttivat riittävät pisteet. Pistemäärät vaihtelivat kuudesta pisteestä maksimipisteisiin.
Tutkimuksissa puutteita oli pääasiassa tutkijan vaikutuksen sekä kulttuuristen ja teoreettisten lähtökohtien kuvaamisessa.
4.3 Aineiston analyysi
Laadullisen sisällönanalyysin tavoitteena on tuottaa tietoa tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä kerätyn aineiston avulla ja tuoda tutkimustulokset näkyviksi. Laadullinen sisällönanalyysi perustuu pitkälti induktiiviseen päättelyyn, jota tutkimuksen tarkoitus ja kysymyksenasettelu ohjaavat. Tässä tutkimuksessa aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tarkoituksena oli hakea ja saada vastauksia tutkimuksen tarkoitukseen ja tutkimuskysymykseen. (Kylmä & Juvakka 2007.)
Tämän kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui pääasiassa englanninkielisestä alkuperäisaineistosta.
Aineistoksi valittiin systemaattisen kirjallisuushaun avulla kerätyt ja laadunarvioinnin jälkeen valitut tutkimukset (n=21, liite 1). Tutkimusaineisto kerättiin näiden tutkimusten tuloksista. Tämän jälkeen aineistolähtöinen laadullinen eli induktiivinen sisällönanalyysi jaettiin kolmivaiheiseksi prosessiksi:
1) aineisto redusoitiin eli pelkistettiin, 2) aineiston klusteroitiin eli ryhmiteltiin ja 3) abrahoitiin eli luotiin tutkimukselle teoreettiset käsitteet. (Tuomi & Sarajärvi 2018.)
Aineiston pelkistämistä voidaan ajatella joko informaation tiivistämisenä tai pilkkomisena osiin.
Tutkimuskysymys ohjasi pelkistämistä siten, että auki kirjoitetusta aineistosta etsittiin tutkimuskysymykseen sopivia asioita. (Tuomi & Sarajärvi 2018.) Aineistoa pelkistettäessä tuloksista poimittiin alkuperäisilmaisut, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Näitä ilmaisuja muodostui yhteensä 21. Tähän työhön valittujen tutkimusten alkuperäiset ilmaisut muutettiin englanninkielisistä ilmaisuista suomenkielisiksi ja pelkistettiin kadottamatta alkuperäistä informaatiota (Taulukko 1).
Pelkistyksiä muodostui yhteensä 156 kappaletta. Valitut tutkimukset laitettiin aakkosjärjestykseen ja numeroitiin sen mukaisesti. Tutkimuksen numero merkittiin alkuperäisilmiasun ja pelkistysten perään. Näin pystyttiin palaamaan tarvittaessa alkuperäiseen tutkimukseen. Aineisto pyrittiin järjestämään tiiviiseen, mielekkääseen ja selkeään muotoon sekä luomaan sanallinen yhtenäinen kuva aineistosta sisällönanalyysin avulla kadottamatta aineiston sisältämää informaatiota (Tuomi &
Sarajärvi 2018).
Taulukko 1. Esimerkki aineiston pelkistämisestä
Alkuperäinen ilmaisu Pelkistys
Osallistujien mukaan työnohjaukseen liittyy paljon hyviä kokemuksia ja sen koetaan tukevan niin ammattitaitoa…
Työnohjauksen koetaan tukevan ammattitaitoa (8)
As the largest professional group within the mental health nursing workforce, it is essential that nurses are suitably qualified and motivated to contribute not only to the delivery of mental health services…Senior lead- ers in mental health nursing have a crucial role to play in the development and implementation of nursing programmes.
Ammattitaitoinen työvoima on olennainen osa laadukkaita mielenterveyspalveluja (12) Osaava työvoima on olennainen osa laadukkaita
mielenterveyspalveluja (12)
Lisäksi toivoa vahvistavat… työntekijöiden kehittymisen mahdollistaminen…
Toivoa vahvistavat
työntekijöiden kehittymisen mahdollistaminen (15)
By increasing the skill level of each worker, the multi- disciplinary team would be more collaborative.
Jokaisen työntekijän taitotason kasvattaminen lisää monialaisen työryhmän yhteistyötä (16)
Psychiatric nurses were not satisfied with organiza- tional empowering conditions for the management of patients' aggression and reported low levels of access to learning opportunity, receiving support and essential resources that led to unnecessary use of containment measures. Managers must make every effort to create organizational context that make it possible to em- power nurses for optimal practice.
Heidän mielestään
oppimismahdollisuuksia oli vähäisesti saatavilla, jotka johtivat eristämistoimenpiteiden tarpeettomaan käyttöön (17)
Aineiston klusteroinnissa eli ryhmittelyssä aineistosta tutkimuskysymyksen kannalta tärkeät pelkistykset läpikäytiin ja ryhmiteltiin samaa tarkoittavien ilmausten kanssa. Ryhmittely tehtiin mekaanisesti leikkaa ja liimaa -tekniikkaa apuna käyttäen. Samaa aihepiiriä kuvaavat pelkistykset
yhdistettiin ja niille annettiin uusi kuvaava käsite (Taulukko 2). Ryhmittelyn jälkeen alaluokkia muodostui yhteensä 19. (Tuomi & Sarajärvi 2018.)
Taulukko 2. Esimerkki alaluokkien muodostamisesta
Pelkistykset Alaluokka
Työnohjauksen koetaan tukevan ammattitaitoa
Ammattitaitoinen työvoima on olennainen osa laadukkaita mielenterveyspalveluja
Osaava työvoima on olennainen osa laadukkaita mielenterveyspalveluja
Toivoa vahvistavat työntekijöiden kehittymisen mahdollistaminen
Lisäämällä jokaisen työntekijän taitotasoa, monialainen työryhmä olisi enemmän yhteistyötä tekevä
Oppimismahdollisuuksia oli vähäisesti saatavilla, mistä johtui eristämistoimenpiteiden tarpeetonta käyttöä
AMMATTITAIDON TUKEMINEN
Alaluokista tehtiin uusi taulukko ja ne ryhmiteltiin samojen aiheiden tai yhdistävien teemojen mukaisesti. Yläluokkia muodostui yhteensä viisi. Yläluokat nimettiin alaluokkia kuvaavalla tavalla (Taulukko 3). Tässä kirjallisuuskatsauksessa aineiston ryhmittely lopetettiin tähän. Jos yläluokille olisi löytynyt vielä yhdistäviä teemoja, ryhmittelyä olisi voitu jatkaa vielä pääluokkatasolle saakka.
(Tuomi & Sarajärvi 2018.)
Taulukko 3. Esimerkki yläluokkien muodostamisesta
Alaluokka Yläluokka
KOULUTUKSIIN KANNUSTAMINEN TYÖHARJOITTELUN SUUNNITTELU AMMATTITAIDON TUKEMINEN
HENKILÖSTÖN
AMMATTITAIDON KEHITTÄJÄ
5 TULOKSET
Hoitotyön johtajien työnsisältö psykiatrisessa hoitotyössä jakautui viiteen päätulokseen: oman työn hallinta, hoitotyön laadun kehittäjä, henkilöstön ammattitaidon kehittäjä, työhyvinvoinnin tukija ja hoitotyön vetovoimaisuuden kehittäjä. Kirjallisuuskatsauksen tulokset esitetään kuviossa 2.
Kuvio 2. Hoitotyön johtajien työnsisältö psykiatrisessa hoitotyössä
Hoitotyön johtajien työnsisältö psykiatrisessa
hoitotyössä
Oman työn hallinta
Hoitotyön laadun kehittäjä
Henkilöstön ammatti-
taidon kehittäjä Työhyvin-
voinnin tukija Hoitotyön
vetovoimai- suuden edistäjä
5.1 Oman työn hallinta
Hoitotyön johtajan oman työn hallintaan kuului työtyytyväisyyden, työnsisällön moninaisuuden ja työn roolien hallinta (Taulukko 4). Työnohjaus kuului jokaiseen alaluokkaan ja tutkimuksen mukaan sillä on iso merkitys hoitotyön johtajan työn tukemisessa ja työn hallinnassa (8).
Taulukko 4. Oman työn hallinta
Yläluokka Alaluokka
TYÖTYYTYVÄISYYDEN HALLINTA
OMAN TYÖN HALLINTA TYÖNSISÄLLÖN MONINAISUUDEN HALLINTA
TYÖN ROOLIEN HALLINTA
Työtyytyväisyyden hallintaan liittyi tasapainottelu hallinnollisten tehtävien ja kliinisenä roolimallijohtajana toimimisen välissä(2). Turhautumista aiheutti etääntyminen kliinisestä hoitotyössä(2). Työtyytyväisyyttä lisäsi roolin tuomat mahdollisuudet luoda aitoja yhteistyösuhteita palvelujen käyttäjiin(11). Työnsisällön moninaisuuden hallinta on taitoa vastata joustavasti erilaisiin vaatimuksiin(14). Johtajan tulee olla aito ja luova, jotta hän osaa ratkaista eteen tulevia haasteita(14). Hänen on osattava johtaa työtä ja nimetä tarvittaessa vastuuhenkilöt eri tehtäviin(13,15). Hoitotyön johtajat kokivat toisinaan työn hallitsemattomuuden tunnetta ja tunsivat olevansa valmistautumattomia hallinnollisiin tehtäviin(2). Työn roolien hallinnassa korostui johtajien roolin monimutkaisuus. Roolit olivat vaikeasti määriteltävissä ja ne vaihtelivat yksittäisten näkökulmien mukaan(11). Hallinto on yksi osa hoitotyön johtajan roolia(2). Rooleihin vaikutti hoitotyön tehtävien osa-alueiden lisäksi myös yksikössä työskentelevä henkilöstö(2). Mielenterveyden hoitotyön moninaisuus kokonaisuudessaan vaikutti myös psykiatrisella osastolla työskentelevän johtajan työn rooliin(11):
”These findings also reveal the complexity of mental health nursing as a profession and the difficulties that might be encountered in attempts to define it in terms of its component tasks and functions.”
5.2 Hoitotyön laadun kehittäjä
Hoitotyön johtajan tehtävänä on kehittää hoitotyön laatua. Laadun kehittämiseen liittyy yhteistyön tukeminen, aito johtajuus, asiakaslähtöisyys, työn laadun arviointi, työn sisällön kehittäminen ja riittävien henkilöstöresurssien ylläpitäminen (Taulukko 5).
Taulukko 5. Hoitotyön laadun kehittäjä
Yläluokka Alaluokka
YHTEISTYÖN TUKEMINEN AITO JOHTAJUUS
ASIAKASLÄHTÖISYYS HOITOTYÖN LAADUN KEHITTÄJÄ TYÖN LAADUN ARVIOINTI
TYÖNSISÄLLÖN KEHITTÄMINEN RIITTÄVIEN HENKILÖSTÖRESURSSIEN YLLÄPITÄMINEN
Hoidon laatua lisää yhteistyön tukeminen. Hoitotyön johtajan työnsisältöön kuuluu ammattialojen välisen yhteistyön kehittäminen(1). Arvopohjainen ja vastuullinen johtaja kehittää yhteisöllistä ilmapiiriä(3). Yhteistyön tukeminen vaatii vahvaa johtajuutta ja eri tahojen välistä vuoropuhelua(16). Hoitotyön laatu paranee, ongelmien ratkaisu helpottuu ja eettinen ilmapiiri sekä potilasturvallisuus toteutuvat, kun hoitotyön johtaja tekee tavoitteellista yhteistyötä työyhteisön sisällä ja ulkopuolella(3,14,20).
Aidolla johtajuudella on suuri merkitys hoitotyön laatuun. Hoitotyön johtajan ollessa aidosti läsnä toteutuivat organisaation eettinen kulttuuri sekä keskeisimmät ja tärkeimmän arvot(2,3). Tehottomilla johtamistavoilla oli vaikutusta henkilöstön jaksamiseen ja palvelujen laatuun(4,7):
”…ineffective managerial approaches in the organization could lead to mental and emotional exhaustion…decreased and poor service quality…”
Hoitotyön johtaja voi vahvistaa hoitajan toivoa omalla esimerkillään ja kohtaamalla työntekijät empaattisesti sekä arvostavasti(15). Riittämätön johtajan tuki heikensi hoitotyön laatua esimerkiksi tarpeettomina eristämisinä psykiatrisessa hoidossa(17).
Hoitotyön johtajalta edellytetään asiakaslähtöisyyden tukemista, mikä kehittää hoitotyön laatua.
Asiakaslähtöisyyteen kuului recovery eli toipumiskeskeinen ajattelu(2). Sillä oli positiivinen vaikutus
yhteistyöhön ja hoidossa olevaan asiakkaaseen(9). Hoitotyön johtajat kokivat roolissaan palkitsevana sen, että he pystyivät oman roolinsa kautta auttamaan asiakkaita(11). Asiakaslähtöisyyttä he kehittivät esimerkiksi arvioimalla potilasturvallisuutta riskien arvioinnin kautta(20).
Johtajan tulee kehittää hoitotyön laatua arvioimalla sitä. Riskien arviointia ja auditointia käytetään psykiatrialla hoitotyön laadun arvioinnissa(13). Esimerkiksi turvallisuuskävelyjen kautta pystytään havainnoimaan työ- ja potilasturvallisuutta vaarantavia tekijöitä(20). Laatua arvioidaan myös palautteiden kautta sekä käymällä keskustelua yksikössä ja työnohjuksissa(1,8). Laatua hoitotyön johtaja lisää kehittämällä työnsisältöä. Työnsisällön kehittäminen riippui osastosta ja siellä työssä olevasta henkilökunnasta(2). Johtajan työhön kuuluu kehittää työnsisältöä niin, että eettinen hoitotyö toteutuu(3,17). Hoitotyön johtajien vastuulla on, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus optimaaliseen työntekoon(17). Työn tulisi olla työntekijällä hallittavissa maantieteellisistä etäisyyksistäkin riippumatta(7). Hoitotyön johtajalla on iso merkitys asiakaslähtöisen ja terveyttä edistävän työn kehittämisessä psykiatrisessa hoitotyössä(9,10,11). Työnsisällön kehittämiseen tulisi ottaa mukaan koko henkilökunta ja sitä voidaan arvioida esimerkiksi työnohjauksissa(8). Riittävät henkilöstöresurssit parantavat hoidon laatua. Jos työntekijöitä on yksikössä liian vähän, hoitotyön laatu ja työntekijöiden jaksaminen heikkenee(4). Psykiatrisessa hoitotyössä riittämättömät resurssit johtivat esimerkiksi tarpeettomien eristämistoimenpiteiden käyttöön(17):
”…essential resources that led to unnecessary use of containment measures”.
5.3 Henkilöstön ammattitaidon kehittäjä
Hoitotyön johtajan työnsisältöön kuuluu henkilöstön ammattitaidon kehittäminen. Ammattitaidon kehittämiseen sisältyy koulutuksiin kannustaminen, työharjoittelun suunnittelu ja ammattitaidon tukeminen (Taulukko 6).
Taulukko 6. Henkilöstön ammattitaidon kehittäjä
Yläluokka Alaluokka
HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON KEHITTÄJÄ
KOULUTUKSIIN KANNUSTAMINEN TYÖHARJOITTELUN SUUNNITTELU AMMATTITAIDON TUKEMINEN
Henkilöstön ammattitaitoa kehitetään kannustamalla koulutuksiin. Hoitotyön johtajilla on tärkeä rooli erikoistumisopintoihin kannustamiseen ja tukemiseen(6,14). Erityisesti kokeneempia johtajia tuli ottaa mukaan yhä enemmän koulutuksen arviointiin ja kehittämiseen(12):
”Senior leaders in mental health nursing have a crucial role to play in the development and implementation ofnursing programmes, and their input should be facilitatedand taken into full consideration.”
Johtajan työskentely tulisi integroida kaikkeen psykiatrisen hoitotyön koulutukseen ja ohjaukseen(11). Hoitotyön johtajan työhön liittyy myös työharjoittelun suunnitteleminen. Heidän tulee osata valmistella tulevat työharjoittelut ja tukea opiskelijoita koko mielenterveysharjoittelun aikana(6,18). Ammattitaidon tukeminen kuuluu hoitotyön johtajan työhön ja liittyy henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen. Työntekijöiden ammattitaidon tukeminen lisää työntekijöiden toivoa, taitotasoa, yhteistyökykyä ja hoitotyön laatua(15,16,). Ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta on olennainen osa laadukasta psykiatrista hoitoa(12,17). Työnohjaus koettiin yhtenä ammattitaitoa tukevana keinona(8).
5.4 Työhyvinvoinnin tukija
Työhyvinvoinnin tukemiseen kuuluu johdon tuki, turvallinen ympäristö, henkilöstön kokonaisvaltainen huomioiminen sekä riittävät henkilöstöresurssit lisäävät työhyvinvointia (Taulukko 7).
Taulukko 7. Työhyvinvoinnin tukija
Yläluokka Alaluokka
JOHDON ANTAMA TUKI
TURVALLISEN YMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
TYÖHYVINVOINNIN TUKIJA HENKILÖSTÖN KOKONAISVALTAINEN HUOMIOINTI RIITTÄVÄT HENKILÖSTÖRESURSSIT
Johdon tuella oli merkitystä henkilöstön työhyvinvointiin(2,10). Tukeen liittyi tehokkaat johtamistavat ja laadukkaan hoitotyön mahdollistaminen(4,9). Myös työn arvioinnin sekä keskustelutilanteiden mahdollistaminen lisäsivät työhyvinvointia(5,8). Työhyvinvointia hoitotyön johtajat voivat tukea arvioimalla ja kehittämällä ympäristön turvallisuutta. Turvallisuutta arvioidaan muun muassa turvallisuuskävelyjen kautta(20):
”WRs were considered feasible, and the added value for the boards of directors consisted of an increased sense of urgency and safety awareness”.
Psykiatrisessa hoitotyössä työtekijät kokevat henkistä ja fyysistä väkivaltaa, minkä vuoksi erilaisten suojelu- ja vakuutusohjelmien kehittäminen on tärkeää(21).
Hoitotyön johtajat tukevat työhyvinvointia huomioimalla henkilöstönsä kokonaisvaltaisesti.
Johtajalla on suuri rooli työkyvyn ylläpitämisessä ja tukemisessa(2,4,7). Tukea henkilöstö tarvitsee toivon säilyttämiseen, haasteiden voittamiseen, työilmapiirin parantamiseen ja henkilöstön välisten konfliktien selvittämiseen(7,15,16). Työohjauksesta on apua työhyvinvoinnin arvioinnissa ja kehittämisessä(8). Henkilöstön riittävä määrä lisää työhyvinvointia. Yksin tehtävä työ lisäsi hoitajissa ahdistusta(7). Riittämättömät henkilöstöresurssit voivat johtaa uupumukseen sekä varhaiseläkkeelle siirtymiseen psykiatrisilla osastoilla(4).
5.5 Hoitotyön vetovoimaisuuden edistäjä
Hoitotyön johtaja edistää hoitotyön vetovoimaisuutta arvioimalla ja kehittämällä palvelujen laatua, varmistamalla laadukkaat toimintamahdollisuudet ja huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista (Taulukko 8).
Taulukko 8. Hoitotyön vetovoimaisuuden edistäjä alaluokista yläluokkaan
Yläluokka Alaluokka
HOITOTYÖN
VETOVOIMAISUUDEN EDISTÄJÄ
PALVELUN LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN LAADUKKAIDEN TOIMINTAMAHDOLIISUUKSIEN VARMISTAMINEN
HENKILÖSTÖN HYVINVOINNISTA HUOLEHTIMINEN
Palvelujen laadun arviointi ja kehittäminen edistävät hoitotyön vetovoimaisuutta. Ratkaistavia asioita ovat rahoitukseen, työvoiman saatavuuteen, palvelujen tarpeen lisääntymiseen ja muuttumiseen sekä teknologian keittymiseen liittyvät seikat(14). Vahva johtajuus sekä joustavat ja mukautuvat lähestymistavat kehittävät palvelujen laatua sekä edistävät hoitotyön vetovoimaisuutta(19):
”Managers must nurture the capacity of their own organisation to respond flexibly to the demands, by establishing a responsive culture and structure”.
Hoitotyön johtaja edistää vetovoimaisuutta varmistamalla laadukkaat toimintamahdollisuudet.
Kielteiseen asenteeseen ammattia kohtaan voi vaikuttaa henkilöstön riittämättömyys ja tehottomat johtamistavat(4). Asianmukaisten käytäntöjen ottaminen mukaan toimintaan lisää henkilöstön motivaatiota, ylläpitää resursseja ja vaikuttaa opiskelijoiden haluun valita mielenterveyden hoitotyön ura omakseen(18). Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen motivoi henkilöstöä ja ylläpitää organisaation henkilöstöresursseja. Kiinnittämällä huomiota henkilökunnan fyysiseen ja henkiseen terveyteen, tarpeisiin sekä puuttumalla heidän ongelmiinsa, hoitotyön johtajat tukevat henkilöstön hyvinvointia(4,18).
6 POHDINTA
6.1 Kirjallisuuskatsauksen luotettavuus
Aiheen valinta tässä kirjallisuuskatsauksessa osoittautui helpoksi. Aiheen eettiseen pohdintaan kuuluu selkeyttää kenen ehdoilla aihe valitaan ja miksi tutkimukseen ryhdytään (Tuomi & Sarajärvi 2018). Aihe valikoitui kirjallisuuskatsauksen tekijöiden omasta mielenkiinnosta hoitotyön johtamista ja erityisesti psykiatrian erikoisalaa kohtaan. Myös oma osaaminen tältä erikoisalalta motivoi tutkimuksen tekemiseen. Hoitotyössä eri erikoisaloilla työhön ja johtamiseen liittyy erilaisia piirteitä.
Näiden piirteiden tunnistaminen on tärkeä ja työn sujumista edesauttava elementti erikoisaloilla työskenteleville johtajille. Tämän tutkimuksen alkuvaiheessa ei tiedetty, paljonko aiheesta olisi olemassa olevaa tutkittua tietoa. Systemaattisella kirjallisuushaulla ei löytynyt yhtään tutkimusta, jotka olisivat vastanneet suoraan tutkimuskysymykseen hoitotyön johtajien työnsisällöstä psykiatrisessa hoitotyössä. Tämän tutkimukset tulokset tuovat siis päivitettyä tietoa ja näkökulmia hoitotyön johtajien työnsisällöstä psykiatrian erikoisalalla. Alkuperäisenä ajatuksena tutkimuksessa haluttiin tuoda tietoisuuteen ja konkreettisesti esille millaista psykiatrisessa hoitotyössä työskentelevän johtajan työ käytännössä on ja mitä se pitää sisällään. Tutkimuksen myötä kuitenkin aiheen merkitys ja lisätutkimusaiheet sekä ennen kaikkea aiheen ajankohtaisuus korostuivat. Tärkeitä elementtejä luotettavan tutkimuksen osoittamiseksi olivat selkeästi esille tuotu tutkimuksen kohde ja tutkimuksen tarkoitus sekä omat sitoumukset tutkimukseen tutkijana. (Tuomi & Sarajärvi 2018.)
Tehtävänantona oli toteuttaa tutkimus tietyin kriteerein. Näitä kriteereitä noudattaen tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä. Työn luotettavuutta lisäsi etukäteen asetettujen hakukriteereiden asettaminen ja niistä kiinnipitäminen.
Hakustrategia suunniteltiin tarkasti ennen hakujen tekemistä. Kirjallisuuskatsaukseen käytettyjen tutkimuksien tuli olla tehtynä vuosina 2010-2020 ja ne tuli olla julkaistuna englannin- tai suomenkielisenä. Tutkimuksien tuli olla vertaisarvioituja, ei kirjallisuuskatsauksia. Hakukriteereiden mukaista tutkittua tietoa haettiin terveystieteiden keskeisimmistä tietokannoista ja hoitotyön johtamiseen liittyviä tutkimuksia haettiin myös hallintotieteiden tietokannasta.
Kirjallisuuskatsauksessa käytettyyn aineistoon ei valittu julkaisematonta kirjallisuutta.
Edellä mainittujen kriteereiden mukaisesti saadut tulokset käsittelivät pitkälti psykologiaa tai turvallisuuden näkökulmaa psykiatrisessa hoitotyössä. Tutkimuskysymys tarkentui tutkimuksen etenemisen ja hakutulosten myötä. Tutkimuskysymykseksi muodostui lopulta: Millainen on
hoitotyön johtajien työnsisältö psykiatrisessa hoitotyössä? Kirjallisuushaussa kuvatun menetelmän mukaisesti löydettyjen tutkimusten joukosta valikoitui yhteensä 21 tutkimusta, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Löydetyt tulokset arvioitiin kahden henkilön toimesta JBI:n laadunarviointikriteereitä käyttäen. Löydettyjen tutkimusten pohjalta edettiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin eteenpäin, joten työskentely pysyi strukturoituna ja perustui yleisesti tunnettuun menetelmään luotettavuutta lisäten.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkimuksen siirrettävyyttä Suomeen heikentää alkuperäisten tutkimusten kansainvälisyys. Suomessa tehtyjä tutkimuksia oli vain kolme. Luotettavuuden arvioinnissa on hyvä muistaa, että tutkimusta arvioidaan kokonaisuutena. Luotettavuutta on pyritty parantamaan sisäisestä johdonmukaisuudesta kiinnipitämällä. Aineiston keruun hakustrategian huolellisella kuvauksella, tutkimuksen luotettavuuden arvioinnilla ja tutkimuksen analysoinnin raportoinnilla tutkimuksesta on pyritty tekemään mahdollisimman luotettava. (Tuomi & Sarajärvi 2018). Viitteisiin ja lähteisiin on viitattu läpi koko tutkimuksen asianmukaisesti ja monipuolisesti sekä tarkasti Hoitotiede -lehden ohjeiden mukaisesti. Kandidaattitutkielman opponentit ja ohjaava opettaja ovat olleet merkittävä tuki koko prosessin ajan.
6.2 Kirjallisuuskatsauksen eettisyys
Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta ja tutkimuksen eettisyydestä on aina tutkijalla itsellään ja tutkimuksen uskottavuuden ja tutkijan eettisten ratkaisuiden perusta on noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä (Tuomi & Sarajärvi 2018). Tässä kirjallisuuskatsauksessa on pidetty kiinni tutkimuseettisen neuvottelukunnan tieteellisen tutkimuksen kriteereiden mukaisista eettisesti kestävistä tiedonhankinta- ja tutkimus sekä arviointimenetelmistä (TENK 2012). Tarkoituksena on ollut tehdä tutkimuksesta mahdollisimman laadukas, toistettavissa oleva ja paikkaansa pitävä.
Kriteereiden mukaiset menetelmät ovat helpottaneet tutkimuksen laadunarviointia ja eettisyydestä kiinnipitämistä.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa on huomioitu tarkkuus tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tulosten arvioinnissa. Yleisestä huolellisuudesta ja rehellisyydestä on pidetty kiinni koko tutkimuksen ajan. Kirjallisuuskatsauksen tekemistä on ohjannut eettinen sitoutuneisuus ja tutkimuksessa tehdyt valinnat ovat noudattaneet hyvää moraalia. (Tuomi & Sarajärvi 2018.) Tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu tieteelliselle tiedolle asetettujen kriteereiden mukaisesti. Tutkimuksen tekijällä on laaja-alainen vastuu, sillä tutkimuksen tulokset voivat ulottua
kauas tulevaisuuteen tai koskettaa lukuisia ihmisiä (Kylmä & Juvakka 2007). Aiemmat tutkimukset ja tutkijoiden työt on huomioitu asianmukaisesti ja kunnioittavasti muun muassa asianmukaisilla lähdeviitteillä. Näiden toimintatapojen myötä heidän työnsä ovat saaneet tarvittavan arvon ja merkityksen (TENK 2012).
6.3 Tulosten tarkastelu
Tämä kirjallisuuskatsaus tuotti tietoa hoitotyön johtajien työn sisällöstä psykiatrisessa hoitotyössä.
Hoitotyön johtajien työnsisältö psykiatrisessa hoitotyössä jakautui viiteen päätulokseen: oman työn hallinta, hoitotyön laadun kehittäjä, henkilöstön ammattitaidon kehittäjä, työhyvinvoinnin tukija ja hoitotyön vetovoimaisuuden kehittäjä.
Hoitotyön johtajan oman työn hallinta nousi esille tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksista. Työn hallintaan kuului työtyytyväisyyden, työnsisällön moninaisuuden ja työn roolien hallinta.
Pentikäinenkin (2009) on kuvannut kirjassaan esimiehen työn moninaisuutta. Psykiatrisen hoitotyön moninaisuus ja sen vaikutukset oman työn rooliin nousivat esiin tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksista. Holmin & Severinssonin (2010) kirjallisuuskatsauksen mukaan psykiatrisen hoitotyön johtajat tarvitsevat monenlaisia taitoja tehdäkseen muutoksia potilaiden sekä henkilökunnan parhaaksi. Näitä taitoja olivat hoitotyön laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen, näyttöön perustuvan hoidon implementointi, vuorovaikutustaidot sekä kyky tukea ja antaa voimaa muille.
Heikan (2008) tekemän tutkimuksen tuloksissa ilmeni hoitotyön johtajan työnsisällön ja työssä tarvittavan osaamisen muuttuvan toimintaympäristön muutosten myötä. Roolien vaihtelevuus yksittäisten näkökulmien mukaan tuli esille myös tämän katsauksen tuloksista. Esimieheksi kasvetaan eikä kasvamisen matka lopu koskaan. Esimieheksi kasvamisen matkalla on tärkeää ottaa vastaan palautetta ja pyytää sitä itsekin. Oman tyylin ja linjan löytäminen on tärkeää. Kysymystä:
”Millainen olen persoonana ja miten toimin?” on tärkeää pohtia oman tyylin ja linjan löytämiseksi.
(Laaksonen & Salin 2019.) Edellytys hyvinvoivalle ja tulosta tekevälle työyhteisölle on se, että myös esimies huolehtii omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan (Mäki ym. 2014). Työtyytyväisyyttä tämän kirjallisuuskatsauksen mukaan lisäsi roolien tuomat mahdollisuudet luoda aitoja yhteistyösuhteita.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa hoitotyön johtajan työnsisältöön psykiatrisessa hoitotyössä kuului hoitotyön laadun kehittäminen. laadun kehittämiseen liittyi yhteistyön tukeminen, aito johtajuus,
asiakaslähtöisyys, työn laadun arviointi, työn sisällön kehittäminen ja riittävät henkilöstöresurssit.
Tulokset olivat samansuuntaisia kuin Vesterisen (2013) tekemässä tutkimuksessa. Siinä johtamistyyleillä oli vaikutusta yhteistyöhön, työntekijöiden työhyvinvointiin ja sitoutumiseen, työyksikön toimintaan ja kehittämistyöhön sekä organisaation ilmapiiriin. Kvistin (2004) väitöskirjan tutkimustulosten mukaan johtajien mielestä hoidon laatua edistäviä tekijöitä olivat työyhteisö, eettiset asiat ja ammattitaito. Hoidon laadun toteutumista estivät eniten kiire ja riittämätön henkilökuntamäärä. Samansuuntaisia tuloksia tuli esille myös tässä kirjallisuuskatsauksessa.
Riittämätön tuki ja resurssin vähäisyys johtivat esimerkiksi tarpeettomiin eristämisiin psykiatrisessa hoitotyössä.
Heikan (2008) tutkimustuloksissa johtajan työnsisältöön kuuluivat yhteistyö ja verkostoituminen sekä osaamisen johtamien ja sen kehittämiseen. Hyvän johtajan ominaisuutena ja valintakriteerinä korostuivat myös johtajan vuorovaikutustaidot. Johtamisessa yhteiseen visioon innostaminen näkyivät myös Vuorisen (2008) ja Vesterisen (2013) tutkimuksissa. Yhteistyön tukeminen tuli esille tämänkin katsauksen tuloksissa. Hoitotyön johtajat mahdollistavat, motivoivat ja rohkaisevat eri ammattiryhmiä hoitotyön kehittämiseen (Antinaho 2018). Tässä kirjallisuuskatsauksessa ei selkeästi tullut esille osaamisen johtamista tai kannustamista kehittämiseen. Katsauksessa käsiteltiin hoitotyön johtajan vastuuta kehittämisestä ja henkilökunnan mukaan ottamista. Johtajuus nähdäänkin yhä vahvemmin kollektiivisena toimintana, johon johtajien lisäksi osallistujina ovat työntekijät, asiakkaat, omistajat ja muut organisaation sidosryhmät (Eriksson & Lehtimäki 2018). Tässä kirjallisuuskatsauksessa tuli esille Nordlingin (2018) artikkelissakin tuotu näkökulma mielenterveyspalvelujen keskeisen viitekehyksen muutoksesta recovery eli toipumisorientaation suuntaan. Viitekehys toteutuu pitkälti positiivisen psykiatrian tavoitteiden ja käytäntöjen avulla.
Arvopohjan keskiössä on potilaan paras, riippumatta johtajan ammatillisesta taustasta tai hierarkkisesta asemasta (Virtanen 2010). Mielenterveyden häiriöiden hyvä hoito edellyttää toimivien hoitoketjujen rakentamista (Suvisaari ym. 2019).
Tässä kirjallisuuskatsauksessa psykiatrisen hoitotyön johtajan työnsisältöön kuului henkilöstön ammattitaidon kehittäminen. Ammattitaidon kehittämiseen sisältyi koulutuksiin kannustaminen, työharjoittelun suunnittelu ja ammattitaidon tukeminen. Vuorisen (2008) väitöskirjan tulokset tukevat tätä näkemystä. Tuloksien mukaan osastonhoitajat ovat tien näyttäjiä, harkitsevia ja suunnitelmallisia johtajia, jotka rohkaisivat sairaanhoitajia tukemalla, kannustamalla ja palkitsemalla heitä.
Antinahonkin (2018) tutkimuksen tuloksissa hoitotyön johtaja kannustaa osallistumaan ja kokeilemaan erilaisiin kehittämistöihin. Tämän lisäksi hoitotyön johtajat tarvitsevat jatkuvan kehittämisen johtamiseen mahdollisuuksia, koulutusta ja valmennusta. Tätä näkökulmaa ei tässä
kirjallisuuskatsauksessa tullut esille. Hoitotyön johtajalla on tärkeä rooli osaamisen kehittämisessä ja urakehityksen tukemisessa. Siihen sisältyy oppimisen mahdollistaminen työyhteisössä. Osaamisen kehittäminen, täydennyskoulutuksen joustavat järjestelyt ja laadukas opiskelijaohjaus lisäävät henkilöstön ammattitaitoa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009.)
Tämän kirjallisuuskatsauksen tutkimustulosten mukaan hoitotyön johtajan työhön kuuluu työhyvinvoinnin tukeminen psykiatrisessa hoitotyössä. Johdon tuki, turvallinen ympäristö, henkilöstön kokonaisvaltainen huomioiminen sekä riittävät henkilöstöresurssit lisäävät työntekijöiden työhyvinvointia. Työhyvinvointi voidaan mieltää tasapainon hakemisena ennemmin kuin pysyvään tilaan pyrkimisenä. Työhyvinvointiin vaikuttavat myös ihmisen oman elämän tilanteet ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Työhyvinvoinnin kehittäminen on osa organisaatioiden kehittämistä (Pietiläinen & Syväjärvi 2019). Vesterisen (2013) tekemä tutkimus tukee tämän katsauksen tuloksia. Hänen mukaan johtamistyyleillä on vaikutusta yhteistyöhön, työntekijöiden työhyvinvointiin ja sitoutumiseen, työyksikön toimintaan ja kehittämistyöhön sekä organisaation ilmapiiriin. Hoitotyön johtajien organisatorinen ja yksilöllinen tuki edisti sairaanhoitajien eettistä turvallisuutta ja työtyytyväisyyttä (Poikkeus 2019). Työhyvinvoinnin arviointia sekä kehittämistä tukevat tämän kirjallisuuskatsauksen mukaan keskustelutilanteet ja työnohjaus. Työnohjaus on ammattilaisen avulla tapahtuvaa työn kehittämistä. Työnohjaukseen kuuluu tunteiden, kokemusten ja kysymysten tarkastelua koskien omaa työtä, työroolia ja työyhteisöä (Suomen Työnohjaajat Ry 2021).
Tehokkaat johtamistavat, työn arviointi ja laadukkaan hoitotyön mahdollistaminen tukivat tämän kirjallisuuskatsauksen mukaan työnhyvinvointia. Kvistin (2004) tekemässä tutkimuksessa tuli myös esille, että henkilöstö oli tyytyväisempää, jos hoito oli laadukasta. Kiire ja riittämätön henkilökuntamäärä estivät eniten hoidon laadun toteutumista. Työuupumusta suojaavia tekijöitä Kansteen (2005) tutkimuksen mukaan olivat palkitseva muutosjohtajuus ja työntekijöiden aktiivinen valvominen. Uupumukseen altistavana tekijänä oli passiivinen välttäminen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksissa ei puhuttu valvomisesta vaan ennemminkin arvioinnista. Tämän katsauksen mukaan johtajalla on suuri rooli työkyvyn ylläpitämisessä. Tätä tulosta tukee Virtasen (2010) tekemä tutkimus, minkä mukaan johtajan arvoja tulisi olla potilaslähtöisyyden lisäksi avoimuus, luottamuksellisuus, lojaalisuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus.
Hoitotyöntekijöiden työn kuormitusta psykiatrisessa hoitotyössä lisää väkivaltaisuuden kohtaaminen.
Konttilan (2020) tuoreen tutkimuksen tuloksien mukaan psykiatrisessa avohoidossa työskentelevät sairaanhoitajat kohtaavat potilaiden taholta tulevaa psyykkistä väkivaltaa ja työyhteisön sisäistä
väkivaltaa ja häirintää. Nämä heikentävät työntekijän työhyvinvointia aiheuttaen muun muassa uupumusta ja masennusta. Tutkimuksessa kritiikki kohdistui pääasiassa vuorovaikutukseen lähijohtajan kanssa, lähijohtajalta saadun tuen puutteeseen sekä organisaation tapaan huolehtia työntekijöiden työhyvinvoinnista. Henkinen ja fyysinen väkivalta nousivat myös tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksissa esille. Työhyvinvointia hoitotyön johtajat voivat edistää huomioimalla henkilöstönsä kokonaisvaltaisesti ja arvioimalla sekä kehittämällä ympäristön turvallisuutta. Psykiatrisen hoitotyön johtaminen on keskinäisten suhteiden luomista ja sillä on vaikutusta työskentelyn tehokkuuteen sekä sairaanhoitajien ammattitaitoon. Psykiatrisessa hoitotyössä työskentelevien johtajien tulisi olla transformationaalisia johtajia. Tämän lisäksi johtamisessa tulisi asettaa eettiset huolenaiheet jatkuvasti etusijalle organisaation kaikilla tasoilla.
(Blegen & Severinsson 2011.)
Hoitotyön johtajien työnsisältöön kuuluu tämän kirjallisuuskatsauksen mukaan vetovoimaisuuden edistäminen, mihin liittyy palvelujen laadun kehittäminen, laadukkaiden toimintamahdollisuuksien varmistaminen ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Osaamisen kehittämisellä, täydennyskoulutuksen järjestämisellä ja laadukkaalla opiskelijaohjauksella on vaikutusta henkilöstön pysyvyyteen ja hoitotyön vetovoimaisuuteen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009). Harmoisen (2014) tekemän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia tämän kirjallisuuskatsauksen kanssa. Hänen mukaan työhön sitoutumista lisäsi arvostava johtaminen. Mitä vähemmän arvostavaa johtamista oli, sitä enemmän työstä lähdettiin.
6.4 Johtopäätökset
Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella hoitotyön johtajien työnsisältö psykiatrisessa hoitotyössä on osittain riippuvainen siitä, missä ja kenen kanssa työskentelee. Tulosten mukaan hoitotyön johtajalta vaadittiin monenlaisia ominaisuuksia ja mukautumista erilaisiin rooleihin.
Psykiatrisen hoitotyön moninaisuus vaikutti omalta osaltaan hoitotyön johtajan työnsisältöön.
Työnohjauksella on vaikutusta hoitotyön johtajan oman työn hallinnassa, työnsisällön ja henkilöstön työhyvinvoinnin arvioinnissa ja kehittämisessä.
Hoitotyön johtajan tulisi johtaa laadukasta työtä oman esimerkin kautta, empaattisesti ja arvostavasti.
Positiivinen vaikutus hoitotyön laatuun on asiakaslähtöisellä työskentelyllä ja työnsisällön kehittämisellä. Tulosten mukaan kehittäminen vaatii vahvaa johtajuutta ja vuoropuhelua eri tahojen
välillä. Tämä vaatii hoitotyön johtajalta hyviä vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja hyvän yhteistyön saavuttamiseksi
Hoitotyön johtajalla on tulosten mukaan vaikutusta opiskelijoiden ja työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen ja sitä kautta psykiatrisen hoitotyön laatuun. Henkilöstöltä vaaditaan tänä päivänä monenlaista osaamista ja tämä tuo haasteita esimiehelle tukea kaikkien työntekijöiden ammatillista osaamista. Yhä enemmän työelämässä näkyy halu tehdä mukavaa työtä ja työyhteisöt tukevat työntekijöitä kokonaisvaltaisemmin. Tämä näkyy haasteena ihmisjohtamisessa. Miten tehdä yksiköstä vetovoimainen yhteisö, joka tukee kaikkien siellä työskentelevien työntekijöiden toiveita ja tarpeita, unohtamatta tietenkään laadukasta ja kustannustehokasta hoitotyötä?
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan hoitotyön johtaja on työhyvinvoinnin tukija. Psykiatrian erikoisalalla korostuu erityisesti turvallisuuteen liittyvät näkökulmat sekä henkilöstön kokonaisvaltainen huomiointi. Fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa on pidetty aikoinaan niin sanotusti psykiatriseen hoitotyöhön kuuluvana asiana vaikka näin ei saisi missään ammatissa olla. Tähän asiaan on onneksi kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Hoitotyön johtajalla on tärkeä rooli työturvallisuuden ja potilasturvallisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä psykiatrisessa hoitotyössä. Työturvallisuuteen liittyvät tekijät vähentävät myös työn vetovoimaisuutta. Vetovoimaisuuteen vaikuttivat lisäksi vahva johtaja, joka valvoo laatua ja pitää huolta työntekijöistään.
On tärkeää, että hoitotyön johtajalla on ajankohtaista tietoa ja taitoa asiajohtamisesta sekä ihmisten johtamisesta. Tämä tarkoittaa työnsisällön auki kirjoittamista ja sen jatkuvaa arviointia sekä kehittämistä. Myös systemaattinen perehdyttäminen työhön sekä työyhteisön henkilöstön vahvuuksiin ja kehittämistarpeisiin on tärkeää, kun uusi hoitotyön johtaja aloittaa työtään. Hoitotyön johtajan tulisi kehittää ammatillista osaamistaan ja erityisen tärkeää on, että hän pitää omasta hyvinvoinnista huolta. Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön johtajien työn sisällön kehittämisessä ja uusien työntekijöiden perehdytyksen kehittämisessä. Lisäksi tulokset tuovat hoitotyön johtajien työnsisältöä näkyvämmäksi.
6.5 Jatkotutkimusaiheet
Kirjallisuuskatsauksen tulokset antoivat viitteitä hoitotyön johtajan työnsisällöstä. Mielestämme tärkeää olisi kuitenkin selvittää, että millaisia ovat psykiatrisen hoitotyön johtajien kokemukset työnsisällöstä Suomessa. Hoitotyön organisaatioiden rakenteet, hoitotyön johtajan työnsisältö,
psykiatriset hoitomuodot ja potilaan kohtaaminen voivat olla erilaisia maasta riippuen ja ne vaikuttavat myös hoitotyön johtajan työnsisältöön. Hoitotyön johtajien työnsisältöä voisi mitata esimerkiksi työajan ja -sisällön mittarilla. Selvitysten kautta hoitotyön johtajan työnkuva psykiatriassa selkeytyisi ja siitä tulisi näkyvämpää. Työnsisällön avaaminen parantaisi ja tehostaisi myös uuden johtajan perehdyttämistä ja se mahdollistaisi työnsisällön systemaattisemman kehittämisen ja arvioinnin. Tutkimustuloksista tuli esille hoitotyön johtajan työnsisällön monimuotoisuus. Tärkeää olisi kehittää hoitotyön johtajan täydennyskoulutustarjontaa niin, että johtaja pystyisi omalla toiminnallaan tukemaan laadukkaita sote -palveluita psykiatrisessa hoitotyössä.
LÄHTEET
Antinaho T. 2018. Potilaalle lisäarvoa hoitotyöstä. Toimintatutkimus työajanseurannasta hoitotyön kehittämisessä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/20148 (Viitattu 27.11.2020)
Aveyard H. 2014. Doing a Literature Review in Health and Social Care a Practical Guide. 3rd edition.
McGraw-Hill Education.
https://ebookcentral.proquest.com/lib/tampere/reader.action?docID=1630540 (Viitattu 23.02.21) Blegen N. & Severinsson E. 2011. Leadership and Management in Mental Health Nursing.
Journal of Nursing Management 19(4), 487-97.
Eriksson P. & Lehtimäki H. 2018. Johtaminen ja työelämä -teoksessa T. Michelsen, K. Reijula, L.
Ala-Mursula, K. Räsänen & J. Uitti (toim.) Työelämän perustietoa. Kustannus Oy Duodecim.
Helsinki, 217-227.
Harmoinen M. 2014. Arvostava johtaminen terveydenhuollossa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/96359/978-951-44-9668-4.pdf?sequence1 (Viitattu 12.12.2020)
Heikka H. 2008. Sosiaali- ja terveysjohtajan työn sisältö ja kompetenssit. Väitöskirja. Oulun yliopisto.
https://docplayer.fi/366584-Acta-sosiaali-ja-terveysjohtajan-tyon-sisalto-ja-kompetenssit-helena- heikka-d-968-universitatis-ouluensis-oulu-2008-medica.html (Viitattu 08.12.2020)
Hoitotyön tutkimussäätiö. 2018. JBI (Joanna Briggs Instituutti). Tutkimusten arviointikriteeristöt.
https://www.hotus.fi/jbin-kriittisen-arvioinnin-tarkistuslistat/ (Viitattu 3.12.2020)
Holly C, Salmond S.W. & Saimbert M.K. 2016. Comprehensive Systematic Review for Advanced Nursing Practice. 2rd edition. Springer Pub. New York.
https://ebookcentral.proquest.com/lib/tampere/reader.action?docID=4586202 (Viitattu 23.02.2021) Holm A.L. & Severinsson E. 2010. The Role of The Mental Health Nursing Leadership. Journal of Nursing Management 18, 463–471.
Kanste O. 2005. Moniulotteinen hoitotyön johtajuus ja hoitohenkilöstön työuupumus terveydenhuollossa. Väitöskirja. Oulun yliopisto.
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514276485.pdf (Viitattu 04.12.2020)
Konttila J. 2020. Nurses’ experiences of workplace violence in psychiatric nursing: a qualitative re- view protocol. Hotus, Hoitotyön tutkimussäätiön artikkeli väitöstutkimuksesta.
https://www.hotus.fi/jenni-konttilan-vaitostutkimuksessa-rakennettu-hypoteettinen-malli-kuvaa- tyossa-kohdatun-vakivallan-ja-tyohyvinvoinnin-valista-yhteytta/ (Viitattu 15.12.20200)
Kvist T. 2004 Hoidon laatu - Potilaiden ja henkilöstön yhteinen asia. Väitöskirja. Kuopion yliopisto.
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/9266 (Viitattu 05.12.2020)
Kylmä J. & Juvakka T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. Edita Prima Oy. Helsinki.
Laaksonen L. & Salin S. 2019. Iloa ja intohimoa johtamiseen. Käytännön eväitä sosiaali- ja terveysalan esimiestyöhön. Oppian. Helsinki.
Lönnqvist J. & Lehtonen J. 2019. Psykiatria ja mielenterveys. Teoksessa: Lönnqvist J., Marttunen M., Henriksson M., Partonen T., Aalberg V., Seppälä O. 2019. Psykiatria.
https://www.oppiportti.fi/op/pkr00100/do (Viitattu 27.12.2020)
Meriläinen M., Koivisto K., Sirviö P. & Tensing M. 2016. Hoitotyön johtaminen. Teoksessa: K.
Koivisto & Sandelin, P. (toim.) Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa - Aputytöstä asiantuntijaksi -juhlajulkaisu. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 33.
http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2016112930047 (Viitattu 13.02.2021)
Metsämuuronen J. 2006. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. International Methelp Ky. Helsinki.
Mäki T., Liedenpohja A-M. & Parikka U-R. 2014. Johtamisen kulmakivet. Fioca Oy. Helsinki.
Nordling E. 2018. Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa mielenterveystyössä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 134(15), 1476-1483.
Pietiläinen V. & Syväjärvi A (toim). 2019. Johtamisen psykologia. PS -kustannus. Jyväskylä.
Pentikäinen M. 2009. Ensiaskeleet esimiehenä. WS Bookwell Oy. Juva
Poikkeus T. 2019. Sairaanhoitajien eettisen osaamisen tukeminen. Väitöskirja. Turun yliopisto.
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/146809/AnnalesD1408Poikkeus.pdf?sequence=1&is Allowed=y (Viitatttu 01.12.2020)
Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön.
Toimintaohjelma 2009-2011. Julkaisuja 2009:18. Yliopistopaino. Helsinki.
Sote-uudistus 2020.
https://soteuudistus.fi (Viitattu 13.12.2020) Suomen Työnohjaajat Ry 2021.
https://www.suomentyonohjaajat.fi/tyonohjaus (Viitattu 19.01.2021)
Stolt M., Axelin A. & Suhonen R. (Toim.) 2016. Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yliopisto Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A:73. 2. korj. p.
Suvisaari J., Joukamaa M. & Lönnqvist J. 2019. Mielenterveyden häiriöiden yleisyys ja hoidon tarve.
Teoksessa: Lönnqvist J., Marttunen M., Henriksson M., Partonen T., Aalberg V., Seppälä O. 2019.
Psykiatria.
https://www.oppiportti.fi/op/pkr02600/do (Viitattu 17.01.2021)
Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen.
https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf (Viitattu 13.01.2021) The Joanna Briggs Institute 2020.
https://wiki.jbi.global/display/MANUAL/1.1+Introduction+to+JBI+Systematic+reviews (Viitattu 22.02.2021)
