KOTIHOIDON HOITAJIEN KOKEMUKSIA HOITOTYÖSTÄ TEKNOLOGIARIKKAASSA YMPÄRISTÖSSÄ
Sannamari Kortelainen Pro gradu -tutkielma Hoitotiede
Terveystieteiden opettajankoulutus Itä-Suomen yliopisto
Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos
Huhtikuu 2021
ABSTRACT
1 JOHDANTO ... 1
2 KOTIHOITO JA HOITOTYÖN TEKNOLOGIA ... 3
2.1 Kotihoitoon liittyvät käsitteet ... 3
2.1.1 Kotihoidon henkilöstö ... 6
2.1.2 Hoitotyössä käytettävä teknologia ... 7
2.2 Kotihoidon hoitajien kokemukset hoitotyöstä ja hoitotyön teknologiasta ... 9
2.2.1 Tiedonhaku ... 9
2.2.2 Hoitotyö kotihoidossa ... 10
2.2.3 Kotihoidon hoitajien kokemuksia hoitotyössä käytettävästä teknologiasta ... 11
2.2.4 Näkemykset hoitotyön teknologiasta tulevaisuudessa ... 12
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 13
4 AINEISTO JA MENETELMÄT ... 14
4.1 Kohderyhmä ... 14
4.2 Teemahaastattelu aineiston hankinnassa ... 15
4.3 Aineiston analyysi ... 16
5 TULOKSET ... 18
5.1 Hoitotyö teknologiarikkaassa ympäristössä ... 19
5.1.1 Hoitotyö kotihoidossa ... 19
5.1.2 Hoitajat teknologian käyttäjinä ... 21
5.2 Hoitajien kokemukset hoitotyössä käytettävästä teknologiasta ... 23
5.2.1 Teknologian käyttö hoitotyössä ... 23
5.2.2 Teknologian tuomat hyödyt ... 25
5.2.3 Teknologian tuomat haasteet ... 28
5.2.4 Asiakkaiden asenteet teknologiaa kohtaan ... 29
5.3 Hoitajien näkemykset tulevaisuuden hoitotyössä käytettävästä teknologiasta ... 30
5.3.1 Asenteet tulevaisuuden teknologiaa kohtaan ... 31
5.3.2 Näkemykset tulevaisuuden hoitotyöstä ... 32
5.4 Yhteenveto tutkimuksen tuloksista ... 34
6 POHDINTA ... 37
6.1 Tulosten tarkastelu ... 37
6.2 Tutkimuksen luotettavuus... 43
6.3 Tutkimuksen eettisyys ... 47
6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet ... 49
LÄHTEET ... 51 LIITTEET
Liite 1. Tieteellisiä artikkeleita hoitotyöstä ja teknologiasta kotihoidossa.
Liite 2. Tutkimustiedote.
Liite 3. Teemahaastattelurunko.
Liite 4. Suostumuslomake.
Liite 5. Esimerkki aineiston luokittelusta.
Hoitotieteen laitos Hoitotiede
Terveystieteiden opettajankoulutus
Kortelainen, Sannamari Kotihoidon hoitajien kokemuksia hoitotyöstä teknolo- giarikkaassa ympäristössä
Pro gradu -tutkielma, 77 sivua, 5 liitettä (16 sivua) Ohjaajat: Yliopistonlehtori, TtT Ari Haaranen ja projektipääl-
likkö, FT Juha Jalkanen Huhtikuu 2021
Terveysalalla teknologia on kehittynyt nopeasti jo kauan aikaa ja kehitys jatkuu koko ajan.
Teknologia nähdään nykyään osana hoitotyötä ja sillä pyritään tehostamaan hoidon hyötyjä sekä vähentämään hoitoon liittyviä riskitekijöitä. Kotihoidossa käytettävällä teknologialla py- ritään kehittämään hoitajien työtä, parantamaan palvelujen laatua ja tukemaan asiakkaan oma- toimisuutta sekä itsemääräämisoikeutta. Teknologian käytöllä tavoitellaan työympäristön muuttamista joustavammaksi ja toimivammaksi. Sen käyttö mahdollistaa vanhojen toimintata- pojen kyseenalaistamisen ja uudelleen suunnittelemisen. Teknologian käyttöönoton yhteydessä on tärkeää huomioida kohderyhmän mielipiteet ja kokemukset. Käyttökokemuksien kautta saa- daan arvokasta tietoa teknologian toimivuudesta ja siihen liittyvistä parannusehdotuksista.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kotihoidossa työskentelevien hoitajien kokemuk- sia hoitotyöstä teknologiarikkaassa ympäristössä ja kuvata heidän näkemyksiään tulevaisuuden hoitotyössä käytettävästä teknologiasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaiseksi hoitajat kokivat nykypäivän hoitotyön sekä millaisia hoitajien kokemukset olivat hoitotyössä käytettä- västä teknologiasta, jotta teknologiaa ja sen käyttöön liittyviä tekijöitä voidaan kehittää vastaa- maan paremmin hoitotyön vaatimuksiin.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä. Tutkimukseen osallistuneet (n=8) olivat lähi- tai sairaanhoitajia, jotka työskentelivät kotihoidossa. Aineisto kerättiin kahdeksalla teemahaas- tattelulla, jotka olivat yksilöhaastatteluja ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan kotihoidossa hoidetaan koko ajan vain huonokuntoisempia ja -muistisempia asiakkaita. Kotihoidossa toteutettava hoitotyö muuttuu myös käytössä olevien teknologisten ratkaisujen vaikutuksesta. Teknologialla voidaan ohjata ja tukea kotihoidossa toteutettavaa hoi- totyötä sekä edistää ja ylläpitää kotihoidon asiakkaiden omatoimisuutta, toimintakykyä ja hy- vinvointia. Kotihoidossa toteutettavaan hoitotyöhön vaikuttavat ajalliset resurssit ja käytössä olevat teknologiset ratkaisut. Teknologian käyttöön liittyvä kouluttaminen on tärkeää kotihoi- don hoitajille, jotta hoitotyötä voidaan toteuttaa laadukkaasti potilasturvallisuus huomioiden.
Tulevaisuudessa teknologiset ratkaisut tulevat lisääntymään ja niillä pyritään vastaamaan pa- remmin kotihoidon asiakkaiden palveluntarpeeseen sekä helpottamaan hoitajien työtä. Jatkossa tulisi tutkia teknologian vaikutusta kotihoidon hoitajien työssä jaksamiseen ja hoitajien anta- man palautteen vaikutusta teknologisten ratkaisujen kehittämisessä.
Asiasanat: hoitajien kokemukset, hoitotyö, kotihoito ja teknologia.
Department of Nursing Science Nursing Science
Nurse Teacher Education
Kortelainen, Sannamari: Home care nurses' experiences of nursing in a technol- ogy-rich environment
Master’s Thesis, 77 pages, 5 appendices (16 pages) Supervisors: Professor, PhD Ari Haaranen and Project manager,
FD Juha Jalkanen April 2021
In health sector, technology has been evolving quickly for a long time and the development continues all the time. Technology is now one part of nursing. It aims to enhance the benefits of treatment and reduce treatment related risk factors. In home care, technology aims to develop the work of nurses, improve the quality of services and support the client's independence and self-determination. The aim is to make the work environment more flexible and functional. Its use makes it possible to question and redesign old ways of working. When introducing tech- nology, it is important to consider the opinions and experiences of the target group. Through user experience, valuable information is obtained about the functionality of the technology and related improvement suggestions.
The purpose of this study was to describe the experiences of home care nurses about nursing in a technology-rich environment and to describe their views on the technology to be used in future nursing. The aim was to provide information on how nurses experienced today's nursing and what the nurses' experiences were with the technology used in nursing. With the help of the information obtained from the research, the technology and the factors related to its use could be developed to better meet the requirements of nursing.
Qualitative methods were used in the study. Participants in the study (n=8) were practical nurses or nurses who worked in home care. The study included eight thematic interviews, which were individual interviews. Thematic interviews were analyzed by inductive content analysis.
According to the results, clients in home care are in worse shape and more forgetful all the time.
The nursing in home care also changes because of existing technological solutions. Technology guides and supports nursing in home care and promotes and maintains the independence, func- tional capacity and well-being of home care clients. In home care, time resources and techno- logical solutions in use affect nursing. Training in the use of technology is important for home care providers so that nursing work can be carried out with high quality considering patient safety. In the future, the number of technological solutions will increase so that technology can better meet the service needs of home care clients and to facilitate nursing. Further research on the effect of technology on the coping of home care nurses at work and the effect of nurses' feedback on the development of technological solutions should be conducted.
Keywords: nurses' experiences, nursing, home care and technology.
1 JOHDANTO
Teknologiset ratkaisut terveydenhuollossa ovat seurausta digitalisaatiosta, joka muuttaa maailmaa nopealla tahdilla. Digitalisaatio on toimintatapojen uusimista ja palvelujen säh- köistämistä. Digitalisaatiota voidaan hyödyntää palvelujen tuottamisessa, kun väestö ikään- tyy ja tukea tarvitaan enemmän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Digitalisaatiolla pyritään turvaamaan terveellinen elin- ja työympäristö, edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä yhdenvertaistamaan saatavilla olevat palvelut. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016.) Suomessa on tavoitteena, että ihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tätä tavoitetta tuetaan erilaisilla kotiin tuotavilla palveluilla, kuten kotihoidolla. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020c.) Kotihoito on kotipalvelun ja kotisairaanhoidon muodostama kokonaisuus. Kotipalvelu huolehtii jokapäiväisistä arjesta selviämisen toiminnoista, kun taas kotisairaanhoito tuo sairaanhoidon asiakkaan kotiin. (Sosiaali- ja terveysministeriö &
Suomen Kuntaliitto 2020.) Suomessa ikääntyneiden osuus koko väestöstä kasvaa ja samalla työikäisten osuus vähenee, jonka vuoksi joudutaan miettimään uusia keinoja vastata ikään- tyneiden palveluntarpeeseen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020c). Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) ja laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden paranta- miseksi linjataan keinot, joilla ikääntyneiden hyvinvointi- ja terveyspalvelujen saanti turva- taan. Yhtenä keinona halutaan hyödyntää teknologian tuomia ratkaisuja. (Sosiaali- ja ter- veysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2020.)
Terveydenhuollossa teknologialla voidaan tukea ihmisten hyvää elämää, itsemääräämisoi- keutta, ihmisarvoa ja osallisuutta. Lisäksi teknologia tukee inhimillisen hoidon ja huolenpi- don toteutumista. Teknologian tulee olla saatavilla yhdenvertaisesti, oikeudenmukaisesti ja helposti ja sen käytöstä tulee sopia hoidettavan kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.) Kotihoidossa teknologisia ratkaisuja tarvitaan toteutettavan hoitotyön tueksi (Ter- veyden ja hyvinvoinnin laitos 2020c), koska kotona hoidetaan jatkuvasti yhä huonokuntoi- sempia ja vanhempia sekä monenlaista apua ja tukea tarvitsevia ihmisiä. Vuodesta 2016 vuoteen 2018 kotihoidon asiakasmäärät kasvoivat 4000 kotihoidon asiakkaalla. Kotihoi- dossa on pyritty lisäämään hoitajaresursseja niin, että ne vastaisivat kotihoidon asiakasmää- riin. Tämän vuoksi näiden kahden vuoden sisällä kotihoidon hoitajaresursseja on lisätty yli 1700 hoitajalla. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020a.)
Kotihoidossa teknologian käyttö on lisääntynyt ja kehittynyt vuosien saatossa (de Veer ym.
2011). Teknologia nähdään osana työntekoa ja sillä pyritään tehostamaan hoitotyötä sekä vähentämään hoitotyöhön liittyviä riskitekijöitä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010). Tek- nologiset ratkaisut tarjoavat terveysalan ammattilaisille kliinistä tukea (World Health Or- ganization 2010) ja niiden avulla pyritään kehittämään hoitajien työtä, parantamaan palve- lujen laatua ja tukemaan asiakkaan omatoimisuutta sekä itsemääräämisoikeutta (Hammar ym. 2017). Toimintatapoja tulee muuttaa, jotta ne vastaisivat paremmin nykyiseen palve- luntarpeeseen. Muutoksella tavoitellaan joustavampia ja toimivampia työympäristöjä (Val- tiovarainministeriö 2021). Digitalisaatio tuo haasteita työyhteisöihin, kun hoitajien tulee opetella uusia toimintatapoja. Siksi on tärkeää, että työyhteisöt kiinnittävät huomiota tek- nologian kouluttamiseen, jotta hoitajilla olisi tietoa ja taitoa käyttää teknisiä laitteita kliini- sen osaamisen lisäksi. (Wilbright ym. 2006, European Comission 2012, 9)
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata kotihoidossa työskentelevien hoita- jien kokemuksia hoitotyöstä teknologiarikkaassa ympäristössä ja kuvata heidän näkemyk- siään tulevaisuudessa käytettävästä hoitotyön teknologiasta. Jotta teknologiaa ja sen käyt- töön liittyviä tekijöitä voidaan kehittää, on tärkeää ottaa huomioon hoitajien näkökulma teknologian jalkauttamisen jokaisessa vaiheessa; muotoilussa, kehittämisessä ja käytössä.
Käyttökokemuksien kautta saadaan arvokasta tietoa teknologian toimivuudesta ja siihen liittyvistä parannusehdotuksista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.) Tutkimuksen aihe on ajankohtainen ja siitä saatua tietoa voidaan hyödyntää teknologian ja sen käytettävyyden kehittämisessä.
2 KOTIHOITO JA HOITOTYÖN TEKNOLOGIA
2.1 Kotihoitoon liittyvät käsitteet
Kotihoidon käsitteen määrittelyssä käytetyt kriteerit ovat olleet kauan epätarkkoja ja epä- yhtenäisiä. Tämä johtuu osittain kotihoidon historiasta, koska kotipalvelu ja kotisairaan- hoito ovat kuuluneet eri hallintokuntiin 1990-luvun alkuun saakka. Kotipalvelu on ollut osa sosiaalitoimea ja kotisairaanhoito on kuulunut terveystoimen alaisuuteen. Kotihoito käsit- teen käyttö ja vakiintuminen alkoi Suomessa kotihoidon integrointikehityksen myötä 1990- luvulla. (Tepponen 2009, Paljärvi 2012.) Kotihoito -käsite esiintyi ensimmäisen kerran lain- säädännössä vuonna 2004 (Paljärvi 2012). Valtiotalouden tarkastusvirasto (2010) totesi, että kotihoito -käsite on sisällöltään epämääräinen ja tästä syystä kotihoidon asiakkaat saa- vat eritasoista hoitoa.
Nykyään kotihoito määritellään sosiaalihuoltolain (1301/2014) 20§:ssä kotipalvelun ja ter- veydenhuoltolain (1326/2010) 25§:ssä määritetyn kotisairaanhoidon muodostamaksi koko- naisuudeksi. Kotipalvelu on asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon liittyvää avustamista asi- akkaiden kotona. Lisäksi kotipalvelu avustaa toimintakyvyn ylläpidossa, lasten hoidossa ja kasvatuksessa, asioinneissa sekä jokapäiväisissä arjen toiminnoissa. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.) Kotisairaanhoito on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä asi- akkaan kotona toteutettua terveyden ja sairauden hoitoon liittyvää palvelua. Terveyden- huollossa hoito tarkoittaa terveydenhoidollisia toimenpiteitä, joiden avulla seurataan ter- veydentilaa, tehdään hoitotoimenpiteitä tai lääkitään. Usein nämä käsitteet voivat limittyä toisiinsa. (Van Aerschot ym. 2017.) Kotisairaanhoitoon kuuluu myös määräaikainen koti- sairaalahoito, joka on tehostettua kotisairaanhoitoa. Kotisairaalahoito toiminta voi olla pe- rusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon tai niiden yhdessä järjestämää terveydenhuollon palvelua. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Tässä tutkielmassa kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon muodostamaa palvelukokonaisuutta pois lukien kotisai- raalahoito.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa kotihoidon lainsäädännöstä, ohjauksesta ja yleisestä suunnittelusta. Kunta voi halutessaan yhdistää kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kotihoi- doksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2021.) Kansallinen tavoite on, että jokainen voisi asua
kotonaan mahdollisimman pitkään, jopa koko elämänsä. Kotihoito auttaa tavoitteeseen pää- syä, kun ihminen tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020a.) Terveydenhuollossa hoiva tarkoittaa fyysistä huolenpitoa, henkistä tukea, päivän askareissa auttamista ja läsnäoloa (Sointu 2016). Hoivaa tarvitaan, kun oma toimintakyky on heiken- tynyt (Sipilä 2003). Omaiset voivat hoivata perheenjäsentään palkatta tai sitä varten voidaan palkata työntekijä esimerkiksi kotihoidosta (Anttonen & Zechner 2009).
Kunta myöntää kotihoidon palvelut yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Pal- veluntarpeen arviointi tulee tehdä viipymättä, viimeistään seitsemän päivän kuluessa siitä, kun esimerkiksi asiakas itse tai hänen omaisensa on ottanut yhteyttä sosiaalitoimeen koti- hoidon palvelujen saamiseksi. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakkaalle tehdään asiakassuunnitelma, joka sisältää muun muassa asiakkaan ja ammattilaisen arvion tuen tar- peesta ja tarvittavista palveluista sekä arvion asiakkuuden kestosta. Asiakassuunnitelmassa tulee käydä ilmi asiakkaan oma näkemys ja mielipide palveluntarpeestaan. Asiakassuunni- telmaa tulee myös päivittää tarpeen mukaan. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.) Kotihoidon rinnalla kotiin on saatavilla myös tukipalveluita, joilla turvataan kotona asuminen. Kotihoi- don tukipalveluita ovat ateriapalvelu, siivous, vaatehuolto, kauppa- ja asiointipalvelut sekä sosiaalista toimintaa tukevat palvelut. Usein kotiin tarjottavat palvelut muodostuvat julkis- ten, yksityisten ja järjestöjen tuottamista palveluista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2021.) Kotihoidon palveluita voi käyttää tilapäisesti tai säännöllisesti. Kotihoidon asiakkaalla tar- koitetaan asiakasta, jolla on ollut vähintään yksi kotihoidon käynti kuluneen kalenterivuo- den aikana. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiksi luetaan ne asiakkaat, joiden luona kotihoito on käynyt kotikäynneillä vähintään kuutena päivänä kahden kuukauden aikana. Jos asiak- kaalla on vähintään yksi kahden viikon jakso kalenterivuodessa, jolloin kotihoito on käynyt kotikäynneillä vähintään 28 kertaa, kutsutaan asiakasta silloin intensiiviseksi eli paljon pal- veluja käyttäväksi asiakkaaksi. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020b.) Tässä tutkiel- massa kotihoidon asiakkaalla tarkoitetaan kaikkia asiakkaita yleisesti, jotka käyttävät ko- tihoidon palveluita.
Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveys- palveluista (980/2012) säädetään, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla laadukkaita ja niiden tulee turvata ikääntyneille hyvä hoito ja huolenpito. Laissa säädetään myös, että pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti kotiin saatavissa olevilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Kodilla tarkoitetaan yhden tai useamman ihmisen vakinaista asuntoa
(Kotimaisten kielten keskus 2020). Koti on kotihoidon asiakkaille tärkeä paikka, jossa he haluavat asua. Koti on paikka, joka luo asiakkaalle turvallisuuden tunnetta ja jossa jokainen voi tuoda esille omaa yksilöllisyyttään. (Eloranta 2009.) Asiakkaan koti on samalla kotihoi- don hoitajien työpaikka, joten joskus voidaan ajautua ristiriitaisiin tilanteisiin siitä, mitä hoitoon liittyviä välineitä asiakkaiden kotona tulisi olla. Asiakkaalla on omaan hoitoon liit- tyvissä asioissa itsemääräämisoikeus, mutta samalla työnantajalla on työsuojeluvelvoite huolehtia hoitajien ergonomisesta työskentelystä. (Koivula ym. 2018.) Tässä tutkielmassa kodilla tarkoitetaan paikkaa, jonne kotihoidon hoitajat tekevät kotikäyntejä.
Hoitotyö koostuu asiakkaan kohtaamisesta ja hoidon tarpeen määrittelystä, johon pyritään vastaamaan systemaattisesti suunnitellulla hoitotyöllä (Eriksson 1997). Terveydenhuolto- laki (1326/2010), laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) ja laki potilaan ase- mista ja oikeuksista (785/1992) velvoittavat terveydenhuollon ammattilaisia toteuttamaan hoitotyötä näyttöön perustuen. Lisäksi toimintaa ohjaa terveydenhuollon eettiset periaatteet.
Eettisiä periaatteita ovat oikeus hyvään hoitoon, ihmisarvon kunnioitus, itsemääräämisoi- keus, oikeudenmukaisuus, hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri, yhteistyö sekä keskinäinen arvostus. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.)
Kotihoidossa hoitotyötä toteutetaan ympärivuorokautisesti asiakkaiden kotona (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2020). Kotihoidossa on aina otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen tilanne, kotirauha ja yksilön vapauteen liittyvät näkökulmat (Koivula ym. 2018). Laadukas kotihoito on ennakoivaa ja kuntouttavaa ja se perustuu asiakkaan toi- mintakyvyn arviointiin sekä nopeaan reagointiin, jos asiakkaan hyvinvoinnissa tai toimin- takyvyssä tapahtuu muutoksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2020.) On tärkeää, että hoitajien ja asiakkaiden välille syntyy luottamuksellinen hoitosuhde, jotta asiakas voi kokea voivansa vaikuttaa omaan hoitoonsa ja olla siihen osallisena. Kotihoi- dossa on tärkeää, että hoitotyötä toteutetaan asiakkaan voimavarojen mukaisesti. (Eloranta 2009.) Kotihoidossa työ jaetaan välittömään välilliseen työhön. Välitön työ tarkoittaa, asi- akkaan välittömässä läheisyydessä tehtävää hoitotyötä, jota voidaan toteuttaa myös etähoi- tona. Välillinen työ tarkoittaa koulutuksia, matka-aikoja ja toimistotyöskentelyä. Näihin tu- lee varata riittävästi aikaa työpäivästä, jottei hoitajan tarvitse lyhentää asiakkaalle suunni- teltua asiakasaikaa tai omia työehtosopimuksessa määriteltyjä taukoja. (Suomen lähi- ja pe- rushoitajaliitto 2017.)
Kotihoidossa joudutaan miettimään ja tehostamaan uusia toimintatapoja laadukkaan hoito- työn toteuttamiseksi, koska hoitajaresurssit eivät lisäänny samassa suhteessa asiakasmää- rien kanssa. Tehostamiskeinoina käytetään muun muassa palveluiden karsimista, välittö- män työajan nostamista, palvelusuunnitelmien aikaresurssien läpikäymistä ja erilaisia tek- nologisia ratkaisuja. (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto 2017.) Kotihoidossa lisääntyvä tek- nologia ja sen käyttö sekä sähköisestä tietoturvasta huolehtiminen edellyttävät, että hoitajat saavat jatkuvaa koulutusta muuttuviin ratkaisuihin (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto 2017, Niemelä ym. 2018, Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2020). Hoitajien työskentelytavat muuttuvat teknologian myötä, joten työyhteisöissä on oltava saatavissa teknistä tukea, kun uusia teknologisia ratkaisuja jalkautetaan käytäntöön (Sosiaali- ja ter- veysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2020).
2.1.1 Kotihoidon henkilöstö
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014), terveydenhuoltolaki (1326/2010), laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) ja laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) määrittelevät hoitohenkilökunnan riittä- vän määrän ja osaamisen. Näillä tekijöillä mahdollistetaan laadukas ja turvallinen kotihoito (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2020).
Kotihoidossa työskentelee noin kolmasosa vanhuspalveluiden henkilöstöstä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018b). Kotihoidon henkilöstö koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä, joita voivat olla sairaan- ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaa- lialan ohjaaja ja -kasvattaja, kotiavustaja ja -hoitaja, geronomi, fysio- ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet. (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto 2013.) Suurin osa kotihoidon henki- löstöstä on lähi- tai perushoitajia ja sairaanhoitajia (Noro ym. 2015). Tässä tutkielmassa kotihoidon henkilöstöllä tarkoitetaan lähi- ja sairaanhoitajia, jotka työskentelevät kotihoi- dossa ja heistä käytetään nimitystä kotihoidon hoitajat.
Lähihoitaja on suorittanut sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon. Tutkinto sisältää 180 opintopistettä, joista 145 opintopistettä koostuu ammatillisista opinnoista ja 35 opinto- pistettä on yhteisiä tutkinnonosia. Lähihoitaja voi lisäksi hankkia lisä- ja täydennyskoulu-
tuksia ammatti- ja erikoistutkintojen kautta. (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto 2021.) Lä- hihoitaja on nimikesuojattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Nimikesuojattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö on henkilö, jolla on oikeus käyttää asetuksella säädettyä ammattihenkilön ammattinimikettä. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994.)
Sairaanhoitaja on suorittanut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon. Tut- kinto on laajuudeltaan 210 opintopistettä. Tutkinnon vaatima osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella määriteltyä yhtenäistä korkeakoulutasoa. (Savonia-ammattikorkeakoulu 2021.) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira, laillistaa tutkintoon val- mistuvan sairaanhoitajan terveysalan laillistetuksi ammattihenkilöksi (Valvira 2021). Jotta sairaanhoitaja voidaan laillistaa, tulee sairaanhoitajakoulutuksen täyttää koulutuksen vä- himmäisvaatimukset (Opetushallitus 2021). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EY ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehys säätelevät sairaanhoitajan ammattipä- tevyyttä ja yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusta (Opetushallitus 2021).
2.1.2 Hoitotyössä käytettävä teknologia
Sosiaali- ja terveysalalla teknologialla tarkoitetaan sellaisia ratkaisuja, jotka liittyvät hoi- vaan, hoitoon, toimintakyvyn vajauksien ja heikentymisen estämiseen tai hidastamiseen, niissä tukemiseen tai kuntouttamiseen. Teknologia -nimitys tarkoittaa hoitotyössä myös monipuolista valikoimaa erilaisia apuvälineitä, laitteita ja toimintajärjestelmiä. Hoitotyössä käytettävää teknologiaa voidaan käyttää niin kotona kuin hoitolaitoksissa, joko itsenäisesti tai avustettuna. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.)
Viirkorven (2015) mukaan hoitotyössä teknologiaksi määritellään ratkaisut, jotka sisältävät älyä. Tällaisia ratkaisuja ovat teknologiset laitteet, joiden avulla voidaan muun muassa vies- titellä käyttäjien kanssa, vastaanottaa ja analysoida tietoa käyttäjistä sekä ohjata käyttäjiä toimimaan laitteesta saadun tiedon perusteella. Teknologialla ei tarkoiteta yksinkertaisia hoitotyössä käytettäviä apuvälineitä. Hoitotyössä käytettävästä teknologiasta voidaan käyt- tää myös käsitteitä hyvinvointi- ja ikäteknologia. Hyvinvointiteknologia käsite tarkoittaa laitteita tai järjestelmiä, jotka auttavat ylläpitämään tai parantamaan käyttäjien toimintaky-
kyä, terveyttä ja hyvinvointia. Ikäteknologia käsite tarkoittaa iäkkäiden käyttäjien käyttä- mää teknologiaa, jotka tukevat iäkkäiden omaa toimintaa tai häntä hoitavien toimintaa.
Tässä tutkielmassa hoitotyö teknologiarikkaassa ympäristössä tarkoittaa hoitotyön toteut- tamista kotihoidon asiakkaan kotona, jossa teknologisia ratkaisuja hyödynnetään vanhojen toimintatapojen rinnalla tai niiden tilalla.
Hoitotyössä käytettävän teknologian lähtökohtana tulee olla kotihoidon asiakkaan itsemää- räämisoikeuden lisääminen tai tukeminen, palveluiden parantaminen ja kotihoidon hoitajien työn kehittäminen sekä vahvistaminen. Kotihoidossa käytetään useita erilaisia teknologisia ratkaisuja, mutta niiden käytön monipuolisuus vaihtelee maakunnittain. Teknologiset rat- kaisut kohdistuvat kotihoidossa asiakkaiden turvallisuuteen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitoon sekä vuorovaikutukseen. Näitä ovat esimerkiksi lääkejakelut, turvarannekkeet, hälyttimet ja erilaiset sovellukset, joiden kautta asiakkaat voivat pitää yhteyttä läheisien sekä hoitajien kanssa. (Hammar ym. 2017, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto 2017, Forsberg 2018, Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2020.) Lisäksi hoitajilla on käy- tössä erilaisia hoitotyötä tukevia teknologisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi työpäivän orga- nisointia helpottava toiminnanohjausjärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmät auttavat ko- tihoidon hoitajia työpäivän organisoinnissa ja reaaliaikaisessa tiedonvaihdossa. Niiden avulla voidaan tehostaa työn, ajan ja resurssien hallintaa. Toiminnanohjausjärjestelmät mahdollistavat myös asiakkaiden kokonaisvaltaisemman hoidon lisäten samalla potilastur- vallisuutta. (de Veer ym. 2011, Göransson ym. 2018, Klemets ym. 2019, Fastroi 2021.) Koneellisen lääkejakelun ja lääkerobottien avulla pyritään poistamaan lääkehoitoon koh- distuvia inhimillisiä virheitä, joita lääkkeiden käsin jakamisessa voi tapahtua. Näiden rat- kaisujen käyttäminen parantaa lääketurvallisuutta ja samalla vähentää lääkehävikkiä. Sa- maan aikaan hoitajat pystyvät keskittymään enemmän asiakkaaseen kohdistuvaan hoitotyö- hön. Koneellinen lääkejakelu tapahtuu apteekissa, jossa asiakkaiden lääkkeet jaetaan ko- neellisesti annospusseihin. (Hammar ym. 2017.) Lääkerobotti ohjaa kotihoidon asiakasta lääkkeenotossa hänen kotonaan. Lääkerobotti mahdollistaa oikeiden lääkkeiden ottamisen oikeaan aikaan oikealla annoksella. Kotihoidon hoitajat voivat valvoa lääkkeiden ottamista tai niiden ottamatta jättämistä etänä lääkerobotin lähettämän tiedon perusteella. (Evondos 2021.)
Kotihoidossa käytetään erilaisia turvateknologian mahdollistamia valvontajärjestelmiä, joi- den avulla asiakkaat saavat oikeanlaisen avun oikeaan aikaan. Kotihoidossa käytettävä tur- varanneke on ehkä tunnetuin asiakkaan turvallisuutta lisäävä teknologian ratkaisu. Turva- rannekkeen kautta asiakas pystyy hälyttämään apua itselleen, kun sitä tarvitsee. Turvaran- nekkeesta hälytykset tulevat kotihoidolle, jonka jälkeen kotihoidon hoitajat ottavat yhteyttä asiakkaaseen ja tarvittaessa tekevät tarkistuskäynnin asiakkaan kotona. Kotihoidossa käy- tetään myös poistumisvalvontaa, joka valvoo asiakkaan liikkumista kodista ulos ja sisään.
Myös seurantalaitteet, kuten ovihälyttimet, liiketunnistimet ja GPS-paikantimet turvaavat esimerkiksi muistisairaiden asiakkaiden kotona asumista. Turvallisuutta lisääviä ratkaisuja ovat myös erilaiset hälytinjärjestelmät, kuten hälytinmatto ja sensorilattia, jotka tunnistavat muun muassa asiakkaan kaatumisen ja lähettävät hälytyksen suoraan kotihoidon hoitajille tai omaisille. (Hammar ym. 2017, Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2020.)
Kotihoidon asiakkaiden omatoimisuutta ja hyvinvointia tuetaan sekä lisätään teknologisten laitteiden ja sovelluksien avulla. Kotihoidon asiakkaat hyödyntävät teknologiaa hyvinvoin- tia edistävien sovelluksien ja liikkumista mahdollistavien laitteiden sekä sosiaalisten vuo- rovaikutustilanteiden yhteydessä. Etä- ja virtuaalihoito ovat eniten käytetyimpiä omatoimi- suutta tukevia teknologisia ratkaisuja, joita voidaan toteuttaa puhelimen, tabletin tai tieto- koneen välityksellä. (Doran ym. 2012, de Veer ym. 2011, Lyngstad ym. 2014 Hammar ym.
2018.) Muita omatoimisuutta tukevia ratkaisuja ovat esimerkiksi erilaiset hyvinvointiran- nekkeet, kognitiivista toimintakykyä tukevat pelit ja seurarobotit (Hammar ym. 2018).
2.2 Kotihoidon hoitajien kokemukset hoitotyöstä ja hoitotyön teknologiasta
2.2.1 Tiedonhaku
Systemaattinen tiedonhaku tehtiin CINAHL, Medic ja Scopus tietokannoista sekä manuaa- lisilla hauilla. Hakutuloksien rajauksina käytettiin CINAHL-tietokannassa aikaväliä 2006- 2021 ja peer review. Scopus -tietokannassa rajauksina toimi aikaväli 2006-2021, document type; article, review, nursing ja english language. Aikaväli rajattiin 15 vuoteen, koska tuolta aikaväliltä löytyi jo tarpeeksi tutkimusartikkeleita (liite 1), vaikka aiemmista tutkimuksista
olisi voinut saada myös lisää mielenkiintoisia tuloksia. Tiedonhausta poissuljettiin pelkäs- tään teknologian toimintoihin tai ominaisuuksiin liittyvät sekä kotihoidon asiakkaiden nä- kökulmasta kirjoitetut artikkelit, koska haluttiin löytää tietoa juuri hoitajien kokemuksista.
Myös artikkelit, joissa kokemukset olivat kirjoitettu sairaalassa työskentelevien hoitajien näkökulmasta, poissuljettiin tiedonhausta.
2.2.2 Hoitotyö kotihoidossa
Viime vuosien aikana asiakkaan kotona toteutettava hoitotyö on muuttanut muotoaan men- neistä vuosista (Sävenstedt ym. 2006, Kröger ym. 2018). Kotihoidossa toteutettava hoitotyö on supistunut ja työnkuvasta on poistettu useita sellaisia tekijöitä, joilla ennen yksilöitiin asiakkaan saama kotihoito. Näitä ovat esimerkiksi siivous, ruoanlaitto ja kahvittelu. Nykyi- sessä palvelujärjestelmässä kotona asumisen tukemista ovat perushoiva ja -hoito. (Kröger ym. 2018.)
Kotihoidon hoitajien työnkuvaan on tullut huomattavasti lisää hallinnollisia töitä ja kirjaa- mista (de Veer & Francke 2010, Kröger ym. 2018). Ne vievät paljon aikaa päivittäisestä hoitotyöstä. (Kröger ym. 2018.) Kotihoidon hoitajat kokevat teknologiaan kohdistuvaa ra- situsta enemmän kuin osastoilla työskentelevät hoitajat (Vehko ym. 2017). Kotihoidon hoi- tajat pitävät kuitenkin työtehtäviään mielekkäinä ja Suomessa työn mielekkyys on lievästi korkeammalla kuin muissa pohjoismaissa. (Kröger ym. 2018.)
Kotihoidon asiakkaat ovat lisääntyneet vuosien kuluessa (de Veer & Francke 2010, Kröger ym 2018). Hoitotyöhön tämä vaikuttaa työvuorossa autettavien asiakasmäärien kasvuna (Kröger ym. 2018.) Kotihoidon hoitajilla on vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa päivit- täiseen työskentelyynsä (Kröger ym. 2018), koska työt aikataulutetaan organisaatiosta kä- sin. Organisaation aikatauluttaman työajan vuoksi, kotihoidon asiakkaiden yksilöllisiä tar- peita tai toiveita ei voida aina ottaa huomioon hoitotyön toteuttamisessa asiakkaan kotona.
Tähän tarvittaisiin lisää ajallisia resursseja. (Kieft ym. 2014, Cederbom ym. 2017.)
Kotihoidon fyysinen rasite, esimerkiksi raskaiden nostotöiden osalta, on hieman keventynyt lisääntyneiden apuvälineiden ansiosta. Kotihoidon hoitajia motivoi työssään vuorovaikutus kotihoidon asiakkaiden kanssa ja tieto siitä, että he voivat auttaa heitä. (Kröger ym. 2018.) Kotihoidon hoitajien keskuudessa koetaan riittämättömyyden tunnetta, koska kotihoidon
asiakkaat eivät saa riittävää hoitoa (Vehko ym. 2017, Kröger ym. 2018) henkilöstöresurs- sien vähyyden vuoksi (Vehko ym. 2017).
Kotihoidossa työtehtäviä on liikaa ja se näkyy palkallisina ja palkattomina ylitöinä sekä lounastauon väliin jättämisenä tai lyhentämisenä (Kröger ym. 2018) työssä koetun kiireen vuoksi (Vehko ym. 2017, Kröger ym. 2018). Lisäksi kotihoidossa on esiintynyt usein hen- kilökunnanvajausta päivittäisellä sekä viikoittaisella tasolla tarkasteltuna. Tämä aiheuttaa kotihoidon hoitajissa huolta kotihoidon asiakkaisiin kohdistuvien riskien näkökulmasta.
(Kröger ym. 2018.)
2.2.3 Kotihoidon hoitajien kokemuksia hoitotyössä käytettävästä teknologiasta
Kotihoidossa käytettävä teknologia on kehittynyt viime vuosien aikana. Kotihoidossa on uusimpina teknologisina ratkaisuina käyttöön tulleet sähköiset potilastietojärjestelmät, kan- nettavat tietokoneet, tabletit, sähkölukot ja etähoito. (de Veer ym. 2011, Doran ym. 2012, Lyngstad ym. 2014.) Teknologian hyödyntäminen mahdollistaa hoitajien ammatillisen tu- kemisen ja sillä on vaikutusta myös hoitotyöhön käytettyyn aikaan (de Veer ym. 2011).
Teknologian avulla hoitajat pystyvät paremmin suunnittelemaan asiakkaan kokonaisval- taista hoitoa (Göransson ym. 2018, Klemets ym. 2019) ja ottamaan yhteyttä lääkäreihin sekä muuhun hoitotiimiin (Lyngstad ym. 2014). Teknologia lisää myös kotihoidon asiak- kaan turvallisuuden tunnetta (Sävenstedt ym. 2006, Lind ym. 2007, Coco ym. 2018, Gö- ransson ym. 2018, Kleiven ym. 2020) ja vuorovaikutusta (Funderskov ym. 2019) sekä edis- tää heidän hyvinvointiansa (Sävenstedt ym. 2006).
Kotihoidossa hoitajien asenne teknologian käyttöä kohtaan on positiivinen, vaikka teknolo- gian käyttö hoitotyössä on vielä vähäistä (Øyen ym. 2018) ja saatavilla olevia teknologisia ratkaisuja on hyvin erilaisia (Rydenfält ym. 2019). Oikeanlainen teknologia ja sen helppo- käyttöisyys lisäävät hoitajien itsevarmuutta teknisten laitteiden käytössä. Liian monimut- kainen tietojärjestelmä lisää hoitajille paineita suoriutua työstään ja näin lisää työhön liitty- vää stressiä. (Nilsson ym. 2008.)
Tietosuojan säilyminen on tiedonhaun perusteella yksi nykypäivän hoitotyön haasteista, koska monet hoitajat pääsevät näkemään saman järjestelmän kautta useita asiakastietoja
(Chiang & Wang 2016). Myös henkilökohtaisten asioiden kertominen hoitajille saattaa koi- tua haasteeksi, esimerkiksi perheenjäsenten ollessa läsnä videopuhelun aikana (Funderskov ym. 2019). Hoitajilla on vaikeuksia arvioida asiakkaan kykyä käyttää teknologisia laitteita (Lind ym. 2007, Nilsson ym. 2008). Kaikille asiakasryhmille ei ole edes mielekästä tarjota teknologisia laitteita, kuten esimerkiksi saattohoitopotilaille (Lind ym. 2007).
Peruskoulutusta ei pidetä riittävänä teknologian osalta ja siihen toivotaan lisäkoulutusta ja -ohjeistusta (Lind ym. 2007, Nilsson ym. 2008, Klemets ym. 2019). Osaamisen kehittämistä pidetään tärkeänä erilaisten työmenetelmien ja teknologian osalta (Pool ym. 2013). Aiempi kokemus ja tieto teknologiasta vaikuttavat hoitajien suhtautumiseen teknologiaa kohtaan (Kleiven ym. 2020). Koulutus auttaa hoitajia myös ymmärtämään teknologian tuomat hyö- dyt ja edut hoitotyöhön (Lapveteläinen ym. 2006).
2.2.4 Näkemykset hoitotyön teknologiasta tulevaisuudessa
Hoitajat ovat valmiita ottamaan käyttöön hoitotyön uusia teknologisia ratkaisuja (Kivekäs ym. 2017). Van Aerschot ym. (2017) ja Rantanen ym. (2018) tekemien tutkimuksien mu- kaan, iäkkäiden hoitajien suhtautumien on positiivisempaa kuin nuorenpien, ja he uskovat robottien sopivan hoitotyöhön nuoria hoitajia useammin. Yleisesti kuitenkin robotiikka ja muu teknologia nähdään täydentävänä työvälineenä hoitotyössä eikä niinkään hoitajaa kor- vaavana tekijänä. Hoitajat uskovat teknologian käytön lisäävän työmäärää ja hallinnollisia tehtäviä. (de Veer & Francke 2010.) Hoitajan korvaavuuteen liittyviä pelkoja kuitenkin tuodaan esille työpaikkojen ja ihmiskontaktin vähenemisen sekä epäinhimillisen hoidon yh- teydessä (Broadbent ym. 2012, Coco ym. 2018, Lehto & Rantanen 2018).
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata kotihoidossa työskentelevien hoita- jien kokemuksia hoitotyöstä teknologiarikkaassa ympäristössä ja kuvata heidän näkemyk- siään tulevaisuudessa käytettävästä hoitotyön teknologiasta. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millaiseksi hoitajat kokevat nykypäivän hoitotyön sekä millaisia hoitajien kokemukset ovat hoitotyössä käytettävästä teknologiasta, jotta teknologiaa ja sen käyttöön liittyviä teki- jöitä voidaan kehittää vastaamaan paremmin hoitotyön vaatimuksiin.
Tutkimuskysymyksinä ovat:
1. Millaisena kotihoidon hoitajat kokevat nykypäivän hoitotyön teknologiarikkaassa ym- päristössä?
2. Millaisena kotihoidon hoitajat kokevat roolinsa teknologian käyttäjänä hoitotyössä?
3. Millaisia kokemuksia kotihoidon hoitajilla on hoitotyössä käytettävästä teknologiasta?
4. Millaisia näkemyksiä kotihoidon hoitajilla on tulevaisuuden hoitotyössä käytettävästä teknologiasta?
4 AINEISTO JA MENETELMÄT
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisin eli laadullisin menetelmin, koska tarkoituksena oli kuvata kohderyhmän kokemuksia tutkittavasta aiheesta. Laadullinen tutkimus perustuu aineiston laatuun eikä niinkään sen määrään. Tämän vuoksi laadullisessa tutkimuksessa osallistujia on yleensä vähän. Aineiston keräämisellä pyritään samaan mahdollisimman laaja ja rikas aineisto tutkittavana olevasta ilmiöstä. (Kylmä & Juvakka 2014.) Tutkimuksen aineisto ke- rättiin teemahaastatteluiden avulla ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyy- sillä. Tässä tutkimuksessa ei ollut tarkoitus tehdä yleistystä tutkivasta aiheesta vaan tulkita yksittäisten haastatteluihin osallistuneiden kokemuksia ja näkemyksiä (Leinonen ym.
2017).
4.1 Kohderyhmä
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat lähi- ja sairaanhoitajat, jotka työskentelevät eräässä ko- tihoidon organisaatiossa. Ennen tutkimuksen aloittamista tutkimuslupaa haettiin kirjalli- sena kotihoidon organisaatiolta. Organisaation yhteyshenkilö lähetti tutkimustiedotteen (liite 2) kotihoidon lähi- ja sairaanhoitajille. Kolme hoitajaa ilmoitti suoraan sähköpostitse kiinnostuksestaan osallistua haastatteluun. Tutkimustiedote lähetettiin uudelleen kahden viikon kuluttua ensimmäisestä rekrytointiviestistä, jonka jälkeen kolme hoitajaa ilmoitti ha- luavansa osallistua haastatteluun. Tutkimustiedote lähetettiin vielä kolmannen kerran, mutta tämän jälkeen ei saatu yhtään hoitajaa lisää haastateltavaksi. Lopulta kahteen hoita- jaan oltiin yhteydessä suoraan, koska haastateltavien rekrytoinnin loppuvaiheessa käytettiin apuna lumipallotekniikkaa. Lumipallotekniikalla tarkoitetaan haastateltavien rekrytointia aiemmin haastatteluun osallistuneen henkilön kautta (Kylmä & Juvakka 2014, Polit & Beck 2017). Tällä tekniikalla saatiin kahden hoitajan yhteystiedot, joita kysyttiin haastateltaviksi.
Molemmat hoitajat halusivat osallistua haastatteluun.
Haastatteluun osallistui yhteensä kahdeksan (n=8) hoitajaa, jotka työskentelivät kotihoi- dossa. Kaikki haastatteluun osallistuneet hoitajat olivat naisia. Haastateltavat työskentelivät
kotihoidossa joko lähi- (n=7) tai sairaanhoitajan (n=1) tehtävissä. Haastateltavien ikä vaih- teli 33–64 ikävuoden välillä ja keski-ikä oli 51,4 vuotta. Työkokemusta kotihoidosta heillä oli puolesta vuodesta 33 vuoteen, keskiarvon ollessa 11,2 vuotta.
4.2 Teemahaastattelu aineiston hankinnassa
Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelu (Kyngäs ym. 2011), joka on lähempänä strukturoimatonta kuin strukturoitua haastattelua. Oleellista teemahaastattelussa on, että haastattelu etenee valittujen teemojen varassa ja haastattelusta puuttuvat tarkat sekä yksi- tyiskohtaiset kysymykset. Teemahaastattelu perustuu oletukseen, että kaikkia haastatelta- vien kokemuksia, uskomuksia ja ajatuksia sekä tunteita voidaan tutkia kyseisen menetelmän avulla. (Hirsjärvi & Hurme 2018.) Teemahaastattelu valittiin tämän tutkimuksen aineiston- keruumenetelmäksi, koska se on joustava tapa kerätä empiiristä eli kokemusperäistä aineis- toa. Teemahaastattelu tuo myös haastateltavien äänen kuuluviin, joten se mahdollistaa hei- dän ajatuksien ja kokemuksien tutkimisen tutkittavasta aiheesta.
Tämän tutkimuksen teemahaastattelurunko (liite 3) pohjautui aiemmin tehtyyn systemaat- tiseen tiedonhakuun. Haastattelun teemat liittyivät hoitotyön teknologiaan hieman eri näkö- kulmista. Haastatteluissa haluttiin tietoa siitä, miten hoitajat kokivat hoitotyön teknolo- giarikkaassa ympäristössä, millainen hoitajien rooli oli teknologian käyttäjinä, millaisia ko- kemuksia hoitajilla oli hoitotyön teknologiasta sekä millaisia näkemyksiä hoitajilla oli tu- levaisuudessa käytettävästä hoitotyön teknologiasta.
Ennen varsinaisia haastatteluita tehtiin esihaastattelu, jolla testattiin haastattelun kestoa ja teemahaastattelurunkoa sekä kysymyksien muotoa. Esitestaus tehtiin sairaanhoitajalle, joka työskentelee kotihoidossa. Esihaastattelu kesti noin 27 minuuttia. Esihaastattelun perus- teella selvisi, että teemahaastattelurunko on hyvä lähettää haastateltavalle etukäteen, jotta hän pystyy valmistautumaan haastatteluun paremmin. Lisäksi todettiin, että haastatteluky- symyksiä on hyvä avata apukysymyksin, jotta haastateltava pystyy käsittämään asian laa- jemmasta näkökulmasta. Esihaastattelussa ei käytetty apukysymyksiä, joten esihaastatelta- van vastaukset jäivät suppeiksi ja pinnallisiksi.
Teemahaastattelu voidaan toteuttaa joko yksilö- tai ryhmähaastatteluina (DiCicco-Bloom
& Crabtree 2006). Tässä tutkimuksessa haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina kahdeksalle
kotihoidon hoitajalle, koska tutkimuksessa haluttiin saada syvällinen käsitys haastateltavan kokemuksista tutkittavaan aiheeseen liittyen (Rubin & Rubin 2005). Lisäksi COVID-19 - tilanne loi omat haasteensa tapaamisille ja aikataulujen yhteensovittamisille. Haastattelui- den ajankohdat sovittiin sähköpostitse tai puhelimitse kotihoidon hoitajien kanssa. Teema- haastattelurunko lähetettiin sähköpostitse haastateltaville, jotta he pystyivät tutustumaan sii- hen etukäteen. Haastattelut toteutettiin puhelimitse, yhtä haastattelua lukuun ottamatta, joka toteutettiin kasvokkain kotihoidon yksikössä. Haastattelut toteutettiin 30.11.2020- 25.1.2021 välisenä aikana.
Haastattelun alussa käytiin läpi suostumuslomake (liite 4) ja haastateltavalta varmistettiin, oliko hänellä mitään kysymyksiä haastatteluun tai tutkimukseen liittyen. Suostumuslomake allekirjoitettiin kahtena kappaleena, joista toinen jäi haastateltavalle ja toinen tutkielman tekijälle. Lisäksi haastateltavalle kerrattiin vielä tutkimuksen tarkoitus ja luottamukselli- suus, sekä kerrottiin haastattelun äänittämisestä.
Ennen haastattelun äänittämistä kysyttiin haastateltavan taustatiedot; sukupuoli, ikä, koulu- tus ja työkokemus kotihoidossa. Haastattelut etenivät pääsääntöisesti teemahaastattelurun- gon teemojen mukaisesti. Haastattelut tehtiin luottamuksellisessa ilmapiirissä ja haastatte- lun teemoihin syvennyttiin hyvin. Tutkimuksen tekijä teki tarvittaessa tarkentavia kysy- myksiä varmistuakseen, että oli ymmärtänyt haastateltavan esittämän asian oikein. Yksi haastattelu keskeytyi hetkeksi ulkopuolisten tekijöiden vuoksi, mutta haastattelua päästiin jatkamaan nopeasti sen jälkeen, eikä se vaikuttanut haastattelun etenemiseen. Lyhyin haas- tattelu kesti 13 min 24 s ja pisin haastattelu kesti 45 min 27 s, keskimäärin haastattelut kestivät 23 min 24 s. Haastattelut äänitettiin kahteen laitteeseen, Olympuksen ääninauhuriin ja Sony Xperia älypuhelimeen, äänityksen onnistumisen varmistamiseksi.
4.3 Aineiston analyysi
Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Siinä aineis- ton analysointi perustuu päättelyyn, jota tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset oh- jaavat. (Vaismoradi ym. 2013, Kylmä & Juvakka 2014, Hirsjärvi & Hurme 2018.) Aineiston analysoinnissa haastattelut litteroitiin tekstiksi, jonka jälkeen aineistoon perehdyttiin. Ai-
neistosta valittiin analyysiyksiköt, jotka pelkistettiin ja ryhmiteltiin kategorioihin. Analy- soinnin lopussa kategorioista muodostettiin aineistonlähtöinen synteesi, joka vastasi tutki- muskysymyksiin. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, Kylmä & Juvakka 2014.) Aineiston analysointi aloitettiin sillä, että äänitetyt haastattelut litteroitiin eli kirjoitettiin tekstiksi. Haastattelut kirjoitettiin sanatarkasti haastateltavan puheesta. Tutkimuksen teki- jän esittämät kysymykset kirjoitettiin silloin sanatarkasti, jos haastateltavalle esitettiin lisä- kysymys tai tarkennus käsiteltävästä teemasta. (Hirsjärvi & Hurme 2018.) Teemahaastatte- lurungossa esille tulevia kysymyksiä ei kirjoitettu tekstiksi äänitetyistä haastatteluista. Jo- kainen haastattelu litteroitiin viikon kuluessa haastattelusta (Hirsjärvi & Hurme 2018).
Kaikki äänitetyt haastattelut olivat hyvälaatuisia. Litteroitua tekstiä tuli yhteensä 29 sivua, fonttina oli Time New Roman, fontin koko oli 12 ja riviväli oli 1,5.
Litteroinnin jälkeen aineistoa luettiin useaan kertaan ja sen sisältöön perehdyttiin. Aineis- tosta valittiin analyysiyksiköiksi tutkimuksen tarkoitukseen ja tutkimuskysymyksiin poh- jautuen lauseita tai lauseen osia, jotka kuvasivat tutkittavaa asiaa. Nämä analyysiyksiköt alleviivattiin aineistosta ja siirrettiin erilliseen taulukkoon (liite 5). Analyysiyksiköiksi va- litut lauseet tai lauseen osat pelkistettiin yksinkertaisemmaksi, kuitenkin niin, että niiden alkuperäinen merkitys säilyi. Pelkistetyt ilmaisut klusteroitiin eli ryhmiteltiin sisällön mu- kaisesti samankaltaisiin alakategorioihin, jonka jälkeen ne nimettiin mahdollisimman hyvin sisältöä kuvaaviksi. Tämän jälkeen alakategoriat ryhmiteltiin sisältöjen samankaltaisuuk- sien perusteella ja niistä muodostettiin yläkategoriat. Yläkategoriat nimettiin kuvaamaan mahdollisimman hyvin ryhmiteltyjä alakategorioita. Viimeisenä yläkategorioista muodos- tettiin pääkategoria, joka vastasi tutkimuksen aiheeseen. (Kylmä & Juvakka 2014, Hirsjärvi
& Hurme 2018, Tuomi & Sarajärvi 2018.)
5 TULOKSET
Aineiston analyysissa muodostui yksi pääkategoria; kotihoidon hoitajien kokemuksia hoi- totyöstä teknologiarikkaassa ympäristössä. Tulos -osion seuraavat alaluvut on jaoteltu pää- kategorian alle muodostuneiden kolmen yläkategorian mukaisesti; hoitotyö teknologiarik- kaassa ympäristössä, kokemukset hoitotyössä käytettävästä teknologiasta ja näkemykset tu- levaisuuden hoitotyössä käytettävästä teknologiasta (kuvio 1). Osion viimeiseen alalukuun on koottu yhteenveto tutkimuksista (luku 5.5). Tässä tulos -osiossa käytetään käsitettä haas- tateltavat ja hoitajat, jotka tarkoittavat tässä luvussa kotihoidossa työskenteleviä lähi- ja sai- raanhoitajia. Tuloksissa esitetään myös suoria lainauksia hoitajien haastatteluista, mutta murresanat on muutettu kirjakielelle haastateltavien anonymiteetin säilyttämiseksi.
Kuvio 1. Hoitajien kokemuksia hoitotyöstä teknologirikkaassa ympäristössä.
Kotihoidon hoitajien kokemuksia hoitotyöstä teknologiarikkaassa
ympäristössä
Hoitotyö teknologiarikkaassa
ympäristössä
Hoitotyö kotihoidossa
Hoitajien rooli teknologian
käyttäjinä
Kokemukset hoitotyössä käytettävästä teknologiasta
Teknologian käyttö hoitotyössä
Teknologian tuomat hyödyt
Teknologian tuomat haasteet
Asiakkaiden asenteet teknologiaa kohtaan
Näkemykset tulevaisuuden
hoitotyössä käytettävästä teknologiasta
Asenteet tulevaisuuden teknologiaa kohtaan
Näkemykset tulevaisuuden
hoitotyöstä
5.1 Hoitotyö teknologiarikkaassa ympäristössä
Aineiston analyysissä yläkategoriaan “hoitotyö teknologiarikkaassa ympäristössä” muo- dostui kaksi alakategoriaa, jotka ovat hoitotyö kotihoidossa ja hoitajat teknologian käyttä- jinä. Kategoriat on esitetty kuviossa 2.
Kuvio 2. Hoitotyö teknologiarikkaassa ympäristössä.
5.1.1 Hoitotyö kotihoidossa
Kaikissa haastatteluissa hoitajat kertoivat pitävänsä kotihoidossa työskentelystä. Hoitajat kokivat hoitotyön olevan itsenäistä, monipuolista ja vaihtelevaa, koska he pääsevät kohtaa- maan erilaisia asiakkaita työpäivän aikana. Lisäksi monipuolisuutta ja vaihtelevuutta hoito- työhön lisää päivittäin muuttuva työkuva. Hoitajat kokivat myös jatkuvasti oppivansa pal- jon uutta. Hoitotyön toteuttaminen asiakkaiden kotona koettiin tärkeäksi ja palkitsevaksi, koska ilman hoitajien apua asiakkaat eivät voisi asua kotonaan turvallisesti ja perustarpeet tyydytettyinä.
Kotihoidon hoitajien kokemuksia
hoitotyöstä teknologiarikkaassa
ympäristössä
Hoitotyö teknologiarikkaassa
ympäristössä
Hoitotyö kotihoidossa
Hoitajien rooli teknologian käyttäjinä
”…tää on se mun juttu, elikkä mä tykkään tästä. …tää on vaihtelevaa ja tässä oppii tosi paljon uutta” H2
”minun mielestä kotihoidossa työskentely on mielenkiintoista ja se on hyvä paikka työskennellä. Siinä monipuolisesti pääsee kohtaamaan erilaisia henkilöitä ja asi- akkaita ja ykskään päivä ei oo samanlainen…” H6
”…tykkään, hyvin tämmöstä asiakkaan voimavaroin tehtävää työtä, …todella vaihteleva työ” H3
”pidän työstäni kotihoidossa, siitä kun voimme hoitaa asiakkaita heidän omissa kodeissaan, tunnen itseni tarpeelliseksi”H4
Hoitotyön koettiin muuttuneen vuosien saatossa. Hoitajat kuvasivat toteutettavan hoitotyön olevan vapaampaa kuin esimerkiksi laitoshoidossa työskennellessä. Hoitotyössä käytettä- vien apuvälineiden ansiosta hoitotyön toteuttaminen asiakkaiden kotona koettiin fyysisesti kevyeksi. Hoitajat kokivat, että hoitotyön toteuttaminen on haastavampaa kuin aiemmin, koska kotihoidossa hoidetaan koko ajan huonokuntoisempia ja -muistisempia asiakkaita.
Hoitotyön koettiin ainaisen kiireen vuoksi myös raskaammaksi kuin aiemmin. Hoitajat il- maisivat huolensa siitä, että työntekijöitä tulisi olla kotihoidossa riittävästi.
”aikaisempina vuosina kun olin kotihoidossa niin me tehtiin kaikkee, siivottiin, lei- vottiin, pestiin ja hoidettiin myös tämä lääkinnällinen puoli, …nythän tämä on pe- rushoitoo mitä vanhuksille annetaan, siihen kuuluu ruoka, puhtaus ja lääkehoito,
…täysin muuttunut niiltä ajoilta tämä työ” H3
”on tullut kyllä helpotusta, että meillä on esimerkiksi kotona hoidettaville sairaa- lasängyt, erilaisia nostureita ja apuvälineitä, että se fyysisyys keventy ku ei tarvitse enää rymytä siellä matalan sängyn päällä, kun on käytettävissä apuvälineitä parem- min” H7
”…jos asiakas on esimerkiksi huonokuntoisempi tänään, menee hänen hoitoonsa enempi aikaa, tämä johtaa taas ”kilpajuoksuun” työpäivässä, …on väärin ottaa toi- selta asiakkaalta aikaa, jotta ylitöitä ei tulisi” H4
”haastavammaksi tämä on tullut, kun huonompikuntoisia ja muistisia ihmisiä on kotona” H7
”…työntekijöitä pitäisi olla riittävästi ja työpäivässä pitäisi olla niin sanotusti väl- jää, jotta asiakkaat saisi niille varatun ajan eikä ylitöitä tulisi” H4
5.1.2 Hoitajat teknologian käyttäjinä
Kotihoidossa teknologian koettiin lisääntyneen. Toiminnanohjausjärjestelmät ohjaavat hoi- tajien työpäivää ja samalla ne antavat esimiehille mahdollisuuden valvoa toteutettavaa hoi- totyötä. Teknologian koettiin myös sitovan hoitajia asiakkaan luona käytettyyn aikaan. Hoi- tajat kuvasivat teknologian käytön vievän ison osan hoitotyöhön käytettävästä ajasta. Hoi- tajat kokivat, että teknologia on kuitenkin välttämätön ratkaisu, jotta kotona voidaan hoitaa huonokuntoisempia asiakkaita.
”teknologian käyttö on välttämätöntä, sillä suuntaus yhteiskunnassamme on hoi- taa enenevästi huonokuntoisempia asiakkaita heidän kodeissaan” H4
”teknologia on nyt tullut tähän aika isoksi osaksi, silloin kun minäkin aloitin, niin asiakaslistat oli papereilla, että niitähän kuljetettiin mukana, mutta sitten tuli nämä hienot mobiilit ja sitä myöten jäi listat” H1
”…koen, että se ottaa ison osan siitä ajasta, se puhelimen pitäminen koko ajan mukana. Lähinnä se on sitä, että muistat kirjata sinne ja sitten pitäis muistaa kir- jata siellä asiakkaan luona” H7
”puhelin myöskin sitoo meidät siihen,…että me ollaan siellä asiakkaan luona eikä vaan merkitä puhelimeen. tää on minusta hyvä, että meidän työtämme tarkkail- laan, että me tehdään sen asiakkaan hyväksi ne työt ja ollaan se aika mitä sinne on määrätty” H8
Hoitajat kertoivat olevansa valmiita kokeilemaan kaikkia uusia teknologisia ratkaisuja, jos ne vain helpottavat työntekoa ja hyödyttävät asiakkaita. Osa hoitajista kertoi teknologian käytön olevan itselleen helppoa ja luontaista. Suurin osa hoitajista koki omaavansa perus- taidot teknologian käytössä. Hoitajat ilmaisivat teknologian käytön haasteiden riippuvan ihmisistä ja heidän kokemuksistaan sekä taidoistaan. Osa hoitajista koki, että teknologia tuo haasteita asiakkaan ja hoitajan väliseen vuorovaikutukseen. Osa hoitajista kaipasi myös en- tistä aikaa, jolloin teknologialla ei vielä ollut niin suurta roolia hoitotyössä.
”…olen ollut aina valmis kokeilemaan uusia asioita, …en sano, että tietotekno- logia taidot ois mitenkään superia, omaan ihan tavalliset perustaidot” H5
”hoitajan rooli on, että me mennään sen puhelimen mukaisesti, eli siinä on paljon hyvää, mutta sitten siinä on paljon myös sitä huonoa. siis, jos hoitaja ei osaa jutella asiakkaalle, … vaan näppäilee sitä puhelinta ja tekee vaan ne työt mitä siellä puhelimessa näkyy, niin jotenkin mä koen et teknologia tuo asiakkaan ja hoitajan välille semmosen pienen raja-aidan” H8
”kyllä mä kaipaan sitä entistä aikaa, kun oltiin hoitajat ihan hoitajan roolissa eikä vain puhelinnäppäilijöinä tuolla asiakkaan luona” H8
”haasteita on, riippuu ihmisestä ja joskus jos on lähellä eläkeikää niin voi olla haasteita, mutta ei voi yleistää, joskus nuoremmillakin voi olla haasteita” H5
Hoitajat kokivat teknologian uudeksi asiaksi omassa työssään. Teknologian käytön koettiin vaativan opettelua, osaamista ja tiedon hankkimista. Hoitajat kertoivat, että näitä vaadittiin esimerkiksi laitteen käytön ja tiedonsiirron hallitsemisessa. Osa hoitajista koki, että koulu- tusta teknologian käyttöön on ollut riittävästi, kun taas osa hoitajista ilmaisi lisäkoulutuk- sille olevan tarvetta. Teknologian koettiin vähentävän työn kuormittavuutta.
”minun mielestä on koulutettu riittävästi ja eihän se koulutus varmista että sinä osaat vaan se vaatii sinulta aktiivisuutta hakea sitä tietoa lisää jos ei kerralla mennyt oppi perille” H2
”…vaatii osaamista, että osaa käyttää laitteita ja muutenkin on enemmän jonkun ohjelman kautta tehtävää tiedonsiirtoa” H3
”…teknologian käyttö vaatii paneutumista ja tiedon hankkimista, miten joku toi- mii ja miten joku kirjataan” H3
”jos niitä on vähän niin se tarvitsee ohjausta, kun niiden kanssa toimiminen ja pelaaminen ei oo niin automaattista, mutta kyllä koulutusta on kaikkeen saanu”
H5
”koen sen uutena asiana toisaalta, että kun se lisääntyy, mutta semmosena työn- kuormittavuutta vähentävänä” H6
5.2 Hoitajien kokemukset hoitotyössä käytettävästä teknologiasta
Aineiston analyysissa yläkategoriaan ”kokemukset hoitotyössä käytettävästä teknologiasta”
muodostui neljä alakategoriaa, jotka ovat teknologian käyttö hoitotyössä, teknologian tuo- mat hyödyt, teknologian tuomat haasteet ja asenteet teknologiaa kohtaan. Kategoriat on esi- tetty kuviossa 3.
Kuvio 3. Kokemukset hoitotyössä käytettävästä teknologiasta.
5.2.1 Teknologian käyttö hoitotyössä
Kotihoidossa käytettiin hyödyksi useita erilaisia teknologian tuomia ratkaisuja osana hoito- työtä. Hoitajat kertoivat kotihoidossa käytettävän sähköistä tietojärjestelmää, lääkerobot- teja, etähoitoa, aktiivisuutta mittaavia rannekkeita, turvapuhelinta, sähkölukkoja ovihälytti- miä, paikantavia turvalaitteita, erilaisia asiakkaiden siirtoihin käytettäviä apuvälineitä, pa- rohyljettä ja verensokeria mittaavia sensoreita. Lisäksi lääkärin kotikäyntejä tehtiin etä- käynteinä.
Kotihoidon hoitajien kokemuksia
hoitotyöstä teknologiarikkaassa
ympäristössä
Kokemukset hoitotyössä käytettävästä teknologiasta
Teknologian käyttö hoitotyössä
Teknologian tuomat hyödyt
Teknologian tuomat haasteet
Asiakkaiden asenteet teknologiaa kohtaan
”meillä on aktiivisuusranneke, joka mittaa miten joku muistisairas asiakas vaikka yöt nukkuu ja miten liikehtii, pystytään sellaista seuraamaan,…etäyhteys on nyt- ten tabletilla,…lääkerobotit siellä asiakkaan luona, se antaa ne lääkepussit sitten asiakkaalle ja kertoo mitä niille lääkkeille pitää tehdä,…etähoito on yks osa ko- tihoidon työtä” H3
”käytössä on sähkökäyttöisiä ja ilman sähköä toimivia siirtolaitteita, …etähoito- laitteet eli otamme yhteyttä asiakkaaseen etälaitteiden kautta, näemme toisemme ja ohjaamme asiakasta, …käytössä on myös sähköinen sairaalasänky, turvaran- neke, ovihälytin ja gps-paikannin” H4
Hoitajilla oli paljon positiivisia kokemuksia teknologian käytöstä hoitotyössä, mutta heillä oli myös paljon näkemyksiä siitä, kuinka hoitotyössä käytettävää teknologiaa voitaisiin vielä kehittää. Hoitajat ilmaisivat, että teknologisia ratkaisuja tulisi resursoida vielä koh- dennetummin asiakkaiden tarpeiden perusteella. Eri firmojen valmistamien apuvälineiden käyttöön toivottiin lisää perehdytystä ja apuvälineiden ohjeiden sekä ohjeistuksien toivottiin olevan paremmin hoitajien saatavilla. Hoitajat kokivat, että apuvälineitä voisi olla enem- mänkin ja niitä voisi päivittää uudempiin versioihin, jotta niiden käyttö olisi sujuvampaa sekä turvallisempaa.
”käyttökokemukset on hyvät, en mä moiti niitä ne on ihan hyvät, mutta ne täytyy osata kohdentaa oikein, esim. videopuhelut tulis kohdentaa oikein, viedään sellai- seen paikkaan missä ei tule käytyä muuten” H8
”jos välimatka on pitkä ja ei oo oikeestaan mitään muuta kuin lääkkeenanto niin jos asiakas on siinä kunnossa, että pystyy sitä lääkerobottia käyttämään ja hyödyntä- mään niin se on tosi hyvä”H6
”aika pitkälti positiivisia kokemuksia on ollut,…toki ohjekirjat ja ohjeistukset vois olla helpommin saatavilla, …toki puhelimessa on internetti, mutta sekin on haasta- vaa, että mistä sinä sen luotettavan tiedon laitteen käyttöön otat, semmonen tuo työ- hön tökkivyyttä” H6
”apuvälineitä vois olla lisääkin ja apuvälineitä ois hyvä päivittää uudempiin versi- oihin, kun on sellaisiakin, jotka on tosi vanhoja jo ja rupee jopa mietityttämään että onko ne ees käyttökelposiakaan” H6
5.2.2 Teknologian tuomat hyödyt
Teknologian avulla pystyttiin vähentämään tai lyhentämään fyysisesti käytäviä kotikäyntejä ja korvaamaan ne videoyhteyksin tehtävinä etäkäynteinä. Etäkäynnit koettiin hyviksi suu- ren ja koko ajan lisääntyvän asiakasmäärän vuoksi. Lisäksi etäkäynnit mahdollistivat asi- akkaan näkemisen kuvaruudun kautta, jonka hoitajat kokivat hyödyllisenä lisänä asiakkaan voinnin arvioinnissa.
”otetaan tabletilla yhteys asiakkaaseen ja tehdään se käynti tabletin välityksellä, sitten tarkistetaan, että onko syönyt tai ottanut lääkkeet tai sitten asiakas ottaa ne lääkkeet siinä kotonaan ja hoitaja seuraa sen siitä tabletilta” H5
”ja sitten tietysti jos on mahdollista, että ei tarvitse fyysisesti käydä, voi ottaa etäyhteyden, niin silla lailla saadaan apua sitten niille, ketkä tarvitsee sitä apua enemmän, jopa kahdenautettavia meillä on”H7
”…etähoitolaitteet eli otamme yhteyttä asiakkaaseen etälaitteiden kautta. Nä- emme toisemme ja ohjaamme asiakkaan ottamaan esimerkiksi lääkkeet. Oikea lääkepussi varmistetaan, kun asiakas näyttää meille kuvaruutuun lääkepussin.
Voimme ohjata asiakkaan ottamaan aamu- tai iltapalaa, lounasta jne. Etälaitteet vähentävät fyysisiä käyntejämme. Tämä on hyvä, sillä asiakkaita on paljon ja asi- akkuudet lisääntyvät koko ajan” H4
”nyt on puhelimen kautta osittain tehty tarkistussoittoa ja tarkalla korvalla kuun- neltu mikä siellä on mahdollisesti tilanne, mutta ei olla nähty ja jouduttu lähte- mään käymään asiakkaan luona,…kyllä se videoyhteys vaan helpottaa sitä arvi- ointia nyt” H3
Lääkevirheiden mahdollisuus väheni, kun käyttöönotettiin lääkerobotteja ja annosjakelu.
Lääkerobotit myös mahdollistivat asiakkaan muistuttelun tulevasta hoitajan käynnistä, jonka avulla asiakkaat osasivat valmistautua tarvittavilla toimenpiteillä tulevaan käyntiin.
Lääkerobotit myös vähensivät hoitajien fyysisiä käyntejä asiakkaan luona, jos asiakas oli aikaisemmin tarvinnut apua vain lääkehoidon osalta.
” käyntejä ollaan voitu vähentää lääkerobotin kautta ja annosjakelulääkkeet tuli niin lääkkeiden jako on jäänyt pois ja sitä kautta virheidenkin mahdollisuus” H2
”käyntejä on myös voitu lyhentää, jos sulla esimerkiksi on avanneasiakas, joka käy omatoimisesti suihkussa, mutta tarvii sitten avanteen paikalleen laiton niin se
lääkerobotti voi kertoa, että hoitaja tulee lähiaikoina niin se suihkussa käynti aika jää pois eikä meidän tarvii huolehtia siitä soittamisesta” H2
”lääkerobotit on vähentänyt fyysisiä käyntejä, siihen laitetaan kahden viikon lääkkeet ja sitten se aina muistuttaa asiakasta, että ottaa lääkkeet” H7
Teknologian koettiin helpottavan hoitotyötä ja antavan mahdollisuuden oppia uutta. Tek- nologian kehittymisen koettiin vähentävän hoitajien fyysistä rasitusta sekä työnkuormitta- vuutta. Hoitajat kokivat, että lääkärin ja muun hoitotiimin konsultoiminen helpottui tekno- logisten ratkaisujen myötä. Sähkölukot mahdollistivat asiakkaiden ovien avaamisen etänä, joka vähensi hoitajien ajamia matkoja asiakkaiden välillä. Sähkölukot mahdollistivat myös työskentelyn ilman valtavaa määrää avaimia.
”kyllähän se helpottaa ja samalla se antaa mahdollisuuden valtavasti oppia uutta” H2
”teknologian kehittyminen hoitotyössä vähentää hoitajien fyysistä rasi- tusta,…apuvälineiden käyttö vähentää hoitajien fyysistä rasitusta. Oikeat työot- teet ja apuvälineiden oikeaoppinen käyttö vähentää hoitajien tuki- ja liikuntaelin vaivoja ja sairauslomia”H4
”…mahdollisuus soittaa lääkärille ja konsultoida, että se on sellainen positiivi- nen asia, että jos tuntuu, että ei itse osaa niin aina voi konsultoida” H7
”sähkölukko sekin helpottaa paljon, kun ei tarvitse avainten kanssa pelata vaan saa etänäkin avata tai jos päiväkin muuttuu niin onhan se aika iso helpotus” H1
Teknologian ansiosta hoitotyötä toteutettiin kokonaisvaltaisemmin asiakkaan kotona. Ko- konaisvaltaisemman hoidon mahdollisti tietojärjestelmän käyttö, jota voitiin selata asiak- kaan luona ja johon voitiin välittömästi kirjata asiakasta käsittelevät tiedot. Tietojärjestel- mien koettiin jalkautuneen hyvin osaksi hoitotyötä ja niitä osattiin käyttää monipuolisesti.
Hoitajat kokivat myös tiedonsiirron ja potilasturvallisuuden parantuneen tietojärjestelmien myötä.
”pystytään kirjaamaan asiakkaan luona ja ennen kaikkea nähdään ne aiemmat kirjaukset, kun paljon paikatkin vaihtuu. Eikä tartte päivän päätteeksi kirjoittaa eikä aamulla ensimmäiseksi avata konetta ja sieltä lukea vaan voi paikan päällä sitten lukea” H1
”se helpottaa mun työtä, mulla on siellä mahdollista kotikäynnin aikana vaikka selata ja kattoo labravastauksia ja tehdä labrapyyntöjä ja kirjata kun on asiak- kaan luona. Sehän on asiakkaan aikaa hoivalle ja hoidolle varattu ja samalla pystyn kysymään asiakkaalta tarkentavia kysymyksiä niin minä katson että se on etu” H5
”on se tehnyt helpotusta, että tehdään koneella, että ei tarvitse käsin kirjoit- taa,…kyllähän se on sitä tiedon siirtoo parantanu ja se on kun jää sinne jonnekin muistiin ja siihen voi sitten palata,…näkee edellisen käynnin, että mitä tulee ottaa huomioon, pystyy edelliset käynnit selaamaan” H3
Teknologia koettiin hyödylliseksi myös kotihoidon asiakkaiden näkökulmasta. Teknologia mahdollisti huonokuntoisempien asiakkaiden kotona hoitamisen. Hoitajat kertoivat, että erilaiset teknologiset ratkaisut tukevat ja edistävät asiakkaan hyvinvointia sekä toimintaky- kyä. Turvallisuutta kotona asumiseen lisäsivät lääkerobotit ja turvarannekkeet, joiden koet- tiin turvallisuuden lisäksi lisäävän asiakkaiden hallinnan tunnetta omasta hoidostaan.
”…huonokuntosia ja muistisia ihmisiä on kotona, että tarvitaan kaikkia teknolo- giata valvomaan, että voivat olla siellä kotona, eivätkä vahingoita itteesä” H7
”ovihälyttimet ja turvapuhelimet kun alkaa olemaan muistisairaita kotona niin silleen vähän turvallisempi on jättää, kun tietää, että jos lähtee ovesta ulos niin sieltä tulee hälytys niin tietää mennä katsomaan” H7
”mun mielestä eniten vaikuttaa turvallisuuteen eli asiakkaat kokee turvarannek- keen tosi tärkeenä, kun ne tietää, että ne saa nappia painamalla sen avun” H2
”lääkerobottiin liittyen asiakkaat oli tosi hyvillään, että hoitajat ei koko ajan ramppaa vaan he voivat tuntee tavallaan hallinnan tunnetta, kun voivat itse hoi- taa lääkityksen, asiakkaat ottaa vastuuta peremmin terveydestä itse” H2
Teknologian koettiin olevan ratkaisu yksinäisten kotihoidon asiakkaiden kohdalla. Hoitajat kokivat, että asiakkaille, jotka käyttävät etälaitteita, etäyhteydenotot ovat merkityksellisiä ja isoja tapahtumia arjessa. Etäyhteyksien avulla hoitajat kokivat pystyvänsä paremmin tu- kemaan ja ylläpitämään asiakkaiden toimintakykyä.
”nää etäyhteyden otot varmasti jonkin verran pystyy joittenkin asiakkaiden koh- dalla sitä yksinäisyyttä helpottamaan” H2
”ne jotka siihen innostu niin ne nauttii siitä ja osa asiakkaista on että ne ei halua koskaan luopua siitä etäyhteydenpidosta, koska ne kokee sen niin isona ja merki- tyksellisenä tapahtumana siihen arkeen ja meillä on ollut aika monta tyytyväistä asiakasta” H2
”…sillä saadaan asiakkaiden toimintakykyä ylläpidettyä paremmin” H6
5.2.3 Teknologian tuomat haasteet
Teknologian koettiin tuovan mukanaan myös haasteita. Erilaiset hälyttimet lisäsivät hoita- jien ylimääräisiä käyntejä asiakkaiden kotona, joihin hoitajat kokivat ajallisten resurssien olevan puutteelliset. Osa hoitajista koki myös teknologian vievän aikaa itse asiakkaaseen kohdistuvasta hoitotyöstä, ja tämän vuoksi he kirjasivat joskus asiakaskäyntiin liittyvät tie- dot muualla kuin asiakkaan luona. Osa hoitajista koki tiettyjen asiakasryhmien jäävän ilman kontaktia teknologian lisääntyessä, ja he kokivat sen aiheuttavan enemmän yksinäisyyttä.
”turvapuhelin hälytyksiä tulee, mitkä saattaa sotkee sitten sen aikataulun, että joudut lähtemään välillä sitten muualle” H7
”ovihälytin tuottaa paljon hälytyksiä ja ne on sitten pakko lähteä aina katsomaan, kun ne hälyttää” H3
”tosiaan, jos ihmisten kanssa juttelee kotona sen hoitoajan mikä siellä menee, antaa sen ajan sille juttelulle niin minäkin useasti kirjaan oven ulkopuolella, mutta kyllä minä kirjaan siellä asiakkaan luonakin ja sitten luen että mitä minä oon kirjannu, että oonko käsittäny oikein ja oonko kirjannu oikein” H8
”toisaalta tää teknologia vie siihen, että tietyt asiakkaat jää ilman kontaktia, jos esimerkiksi lääkerobottia ennen oli se fyysinen käynti,…kun ihmiset sitten erakoi- tuu ja yksinäistyy, …tää on vähän niin ku kakspiippuinen juttu tää teknologia”
H8
Lähes kaikki hoitajat kertoivat haastatteluissa, että käytössä oleva tietojärjestelmä on puut- teellinen, koska sinne ei voinut kirjata suoraan kaikkia asiakkaaseen liittyviä tietoja. Hoita- jat kokivat tämän hyvin stressaavaksi ja ylimääräistä työtä tuottavaksi tekijäksi, koska he joutuivat työpäivän jälkeen kirjaamaan kotihoidon toimistolla puuttuvat tiedot asiakkaista.
