Tieteellisten tutkimusten tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman luotettavaa tietoa tutkit-tavasta aiheesta. Tutkimusta tehdessä voi kuitenkin sattua virheitä ja tämän vuoksi on tär-keää, että tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan. (Kääriäinen & Lahtinen 2006, Kylmä &
Juvakka 2014, Tuomi & Sarajärvi 2018.) Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida usealla eri tavalla. Luotettavuutta voidaan arvioida joko laadullisen tutkimuksen yleisillä luotettavuuskriteereillä tai laadullisen tutkimuksen eri menetelmiin liittyvillä luo-tettavuuskriteereillä. Laadullisen tutkimuksen yleiset luotettavuuskriteerit ovat uskotta-vuus, vahvistettauskotta-vuus, reflektiivisyys ja siirrettävyys. (Kylmä & Juvakka 2014.)
Tässä tutkimuksessa uskottavuuden varmistamiseksi haastateltaville annettiin hyvin aikaa tutustua haastatteluteemoihin ennen varsinaista haastattelua. Haastatteluteemat lähetettiin haastateltaville yleensä viisi päivää, mutta viimeistään kaksi päivää ennen haastattelua.
Haastatteluihin varattiin hyvin aikaa, jotta jokainen haastateltava pystyi tuomaan kaikki ha-luamansa näkökulmat esille tutkittavasta aiheesta. Haastatteluiden aikana tehtiin tarvitta-essa tarkentavia kysymyksiä, joilla varmistettiin, että asia oli ymmärretty oikein ja juuri sillä tavoin kuin haastateltava sen tarkoitti. Aineistoa analysoidessa ymmärrystä tutkitta-vaan aiheeseen lisättiin huolellisella aineistoon perehtymisellä. Tutkimuksen aiheeseen pe-rehtyminen aloitettiin jo kaksi vuotta ennen pro gradu -tutkielman tekoa kandityön parissa.
Tämän tutkimus raportin kirjoittamisessa käytettiin apuna tutkimuspäiväkirjaa, jota on kir-joitettu kandityön aloituksesta lähtien (Hirsjärvi & Hurme 2018).
Tutkimuksen vahvistettavuutta lisää tarkka ja huolellinen raportointi tutkimuksen eri vai-heista, mikä mahdollistaa tutkimuksen etenemisen seurannan. Tutkimuksen tulosten ja joh-topäätöksien arvioinnin helpottamiseksi tutkimusraportin tulos -osiossa on esitetty suoria lainauksia haastatteluista. Koko tutkimusprosessin ajan pyrittiin mahdollisimman objektii-viseen ja ennakkoluulottomaan työskentelyyn, mitkä ovat oleellisia tekijöitä tutkimuksen reflektiivisyyden kannalta (Kylmä & Juvakka 2014). Tutkimuksen aihe ja teemat perustui-vat systemaattiseen tiedonhakuun ja sieltä esille nousseisiin näkökulmiin. Teemahaastatte-lujen teemojen muodostumiseen vaikutti systemaattisen tiedonhaun lisäksi tutkielman teki-jän näkökulma tutkittavasta aiheesta. Tutkimuksen tekiteki-jän kokemus kotisairaalatyöskente-lystä auttoi ymmärtämään paremmin haastateltavia hoitajia, mutta samalla se saattoi vai-kuttaa myös aineiston analysointiin. Tutkimusraportissa on kuvattu haastateltavia hoitajia
ja heidän työympäristöään, jotka mahdollistavat tutkimustulosten siirrettävyyden arvioin-nin. Haastateltavien kuvaamisessa on kuitenkin huomioitu heidän anonymiteettinsä säily-minen.
Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta tulee arvioida myös tutkimuksen eri vaiheissa (Kylmä & Juvakka 2014). Tutkittavasta aiheesta tehtiin systemaattinen kirjallisuushaku, jo-hon tutkimuskysymykset perustuivat (Grant & Booth 2009). Tutkittava aihe oli ajankohtai-nen ja tärkeä, koska hoitajien näkökulma on huomioitava teknologian jalkauttamisen jokai-sessa vaiheessa; muotoilussa, kehittämisessä ja käytössä. Käyttökokemuksien kautta saa-daan arvokasta tietoa teknologian toimivuudesta ja siihen liittyvistä parannusehdotuksista.
(Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.)
Tutkimukseen haastateltavat valittiin mukaan käyttämällä tarkoituksenmukaista otantaa, jolla pyritään siihen, että haastateltavat tietävät tutkittavasta aiheesta mahdollisimman pal-jon. Tällä otanta tekniikalla pyrittiin vaikuttamaan aineiston laatuun. (Polit & Beck 2017.) Tutkimukseen haastateltavat olivat yhdestä kotihoidon organisaatiosta, joiden määrä jäi melko vähäiseksi. Haastateltavia olisi voinut saada lisää hakemalla tutkimuslupaa useam-malta kotihoidon organisaatiolta. Haastattelut toteutettiin yhtä lukuun ottamatta puhelimitse vallitsevan covid-19-tilanteen vuoksi, vaikka laadullinen tutkimus toteutetaan yleensä lähi-kontaktissa tutkimukseen haastateltavien kanssa. Jos haastattelut olisi tehty kasvotusten, olisi sillä lisätty ymmärrystä tutkittavasta kontekstista. (Kylmä & Juvakka 2014.) Haastat-teluiden tekeminen puhelimitse koettiin hieman haasteelliseksi, koska tutkimushaastattelui-den tekemisestä ei ollut aikaisempaa kokemusta. Puhelimitse tehdyt haastattelut saattoivat vaikuttaa myös haastatteluiden pituuteen. (Irvine ym. 2013.)
Laadullisessa tutkimuksessa ei ole selvää ohjetta riittävästä otoskoosta, koska se riippuu tutkimuksen tarkoituksesta ja aineiston rikkaudesta sekä monipuolisuudesta (Kyngäs ym.
2011). Vaikka haastateltavien määrä jäi melko vähäiseksi, haastatteluissa ei ilmennyt enää uusia näkökulmia tutkittavasta aiheesta, joten saturaatio eli aineiston kyllääntyminen saa-vutettiin (Tuomi & Sarajärvi 2018). Aineiston saturaatiota eli kyllääntymistä pidetään tär-keimpänä kriteerinä otoskoon riittävyyden arvioinnissa (Guthrie ym. 2004). Jos haastatel-tavia olisi saatu lisää, olisi ollut mahdollista, että myös uusia näkökulmia tutkittavasta ai-heesta olisi ilmennyt. Tutkimukseen kerätty aineisto oli kuitenkin tarpeeksi monipuolinen ja kattava vastaamaan tutkimuskysymyksiin sekä lisäämään tietoa hoitajien kokemuksista hoitotyöstä teknologiarikkaassa ympäristössä.
Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, mikä mahdollistaa haastateltavien kokemuksien, us-komuksien, ajatuksien ja tunteiden ilmaisun tutkittavasta aiheesta (Kylmä & Juvakka 2014).
Haastattelujen luotettavuutta voi heikentää haastateltavien taipumus antaa suositeltavia vas-tauksia tutkittavasta aiheesta (Hirsjärvi & Hurme 2018). Tämän tutkimuksen haastattelut olivat ilmapiiriltään avoimia ja luottamuksellisia. Tutkittava aihe ei ollut arkaluonteinen ja haastateltavilla oli paljon kokemusta sekä tietoa aiheesta, joten haastateltavat kertoivat ai-heesta hyvin vapautuneesti sekä monipuolisesti. Haastateltavat toivat esille useita eri näkö-kulmia tutkittavasta aiheesta, ja he olivat pohtineet jo ennakkoon haastattelun teemoja, mikä mahdollisti tutkittavan asian laajemman ymmärryksen ja käsittelyn.
Teemahaastattelussa on oleellista, että haastattelu etenee valittujen teemojen varassa ja haastattelusta puuttuvat tarkat sekä yksityiskohtaiset kysymykset. Tämän avulla haastatel-tavien ääni saatiin paremmin esille, kun kysymykset eivät rajautuneet liian tarkasti. (Hirs-järvi & Hurme 2018.) Haastateltaville toimitettiin teemahaastattelun runko etukäteen tutus-tuttavaksi, jotta haastatteluissa saataisiin mahdollisimman paljon monipuolista tietoa tutkit-tavasta aiheesta (Tuomi & Sarajärvi 2018). Ennen varsinaisia haastatteluita tehtiin esihaas-tattelu sairaanhoitajalle, joka työskentelee kotisairaanhoidossa. Esihaasesihaas-tattelulla saatiin tie-toa haastattelun kestosta, teemahaastattelu rungosta ja haastattelukysymyksistä. Teema-haastattelun runko todettiin toimivaksi eikä siihen tehty muutoksia. Haastattelukysymyksiä tarkennettiin apukysymyksin, jotta tutkittava aihe avautuisi haastateltavalle mahdollisim-man hyvin.
Teemahaastatteluiden toteuttamisesta ei ollut aiempaa kokemusta tai koulutusta, joten se voi vaikuttaa haastattelujen luotettavuuteen. Koulutuksella tai aiemman kokemuksen perus-teella olisi mahdollisesti saatu kerättyä rikkaampi ja monipuolisempi aineisto tutkittavasta aiheesta. Teemahaastattelusta saatu koulutus ja aiempi kokemus olisi saattanut parantaa myös haastattelutaitoja. (Hirsjärvi & Hurme 2018.) Tutkimusaiheeseen perehtyminen ja oma motivaatio auttoivat haastatteluiden tekemisessä. Myös aiemmin tehty opinnäytetyö kandivaiheessa selkeytti ja paransi haastattelujen luotettavuutta, koska teemahaastattelun aiheita oli pohdittu jo sieltä lähtien.
Aineiston laatua parannettiin litteroimalla aineisto mahdollisimman pian haastattelun jäl-keen. Litterointia helpotti hyvälaatuiset haastattelujen äänitykset. (Hirsjärvi & Hurme 2018.) Litteroinnin luotettavuutta lisää sanatarkka kirjoitus haastateltavien puheesta.
Haas-tatteluista ei kuitenkaan litteroitu haastateltavien äänenkäyttöä tai taukoja, koska induktii-vinen sisällönanalyysi tehtiin puheen sisällöstä. Litteroidut tekstit luettiin samanaikaisesti äänityksien kanssa, jotta varmistuttiin tekstien oikeinkirjoittamisesta. Kaikkea ei kuiten-kaan saada kirjoitettua pelkän äänityksen perusteella vaan aina jää jotain huomaamatta, jo-ten litteroinnin ei voida ajatella olevan täydellinen (Ruusuvuori & Nikander 2017). Litte-roinnin luotettavuutta olisi voinut parantaa pyytämällä toista henkilöä litteroimaan haastat-teluista valittuja otoksia, joita olisi sitten verrattu keskenään (Hirsjärvi & Hurme 2018).
Sisällönanalyysi sopii erityisen hyvin strukturoimattoman aineistoon analysointiin (Kyngäs ym. 2011). Sisällönanalyysiin luotettavuuteen voi vaikuttaa objektiivisuuden puute, jos omien ennakkoluulojen annetaan vaikuttaa tutkittavaan aiheeseen (Tuomi & Sarajärvi 2018). Tutkielman tekijän kokemus kotisairaala työstä on voinut vaikuttaa tulkintoihin hoi-tajien kokemuksista hoitotyössä käytettävästä teknologiasta. Aineisto analysoinnissa on tä-män vuoksi pyritty huomioimaan objektiivisuus koko analysointivaiheen ajan. Kotihoi-dossa toteutettava hoitotyö ja siellä käytössä olevat teknologiset ratkaisut olivat kuitenkin osittain erilaisia kuin kotisairaalassa. Tämän vuoksi kotihoidossa toteutettavaan hoitotyö-hön ja teknologisiin ratkaisuihin perehdyttiin vielä paremmin, jotta ymmärrys kotihoidossa toteutettavaan hoitotyöhön lisääntyi.
Tämän tutkielman tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaiseksi hoitajat kokivat nykypäivän hoitotyön sekä millaisia hoitajien kokemukset olivat hoitotyössä käytettävästä teknologi-asta, jotta teknologiaa ja sen käyttöön liittyviä tekijöitä voidaan kehittää vastaamaan parem-min hoitotyön vaatimuksiin. Tutkielmassa kuvataan siis yksittäisten ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta, joten tutkielman tulokset eivät ole yleistettävissä (Leinonen ym.
2017) Laadullisessa tutkimuksessa ei aina päästä samaan tulkintaan toisen tutkijan toimesta todellisuuden moninaisuuden vuoksi (Kylmä & Juvakka 2014). Tämän tutkielman tulok-sena on tutkielman tekijän oma tulkinta siitä, millaisia kokemuksia kotihoidon hoitajilla on hoitotyöstä teknologiarikkaassa ympäristössä. Tuloksia voidaan hyödyntää työyhteisöissä, jotta teknologiaa ja sen käyttöön liittyviä tekijöitä voidaan kehittää vastaamaan paremmin hoitotyön vaatimuksiin.