• Ei tuloksia

Hyödyllisiä tietoja ja näkemyksiä yritysten koulutussuunnittelun tueksi näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Hyödyllisiä tietoja ja näkemyksiä yritysten koulutussuunnittelun tueksi näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

________ (} ___

KAUKO HÄMÄLÄINEN

HYÖDYLLISIÄ TIETOJA JA NÄKEMYKSIÄ YRITYSTEN KOULUTUSSUUNNITTELUN TUEKSI

H

enkilökoulutuksen suunnittelusta on kirjoi- tettu viime vuosikymmeninä melko paljon kirjoja. Niiden pahin ongelma on ollut se, että niistä on ollut hyvin vähän hyötyä koulutuksen suunnittelutehtävissä toimiville. Esimerkiksi kou­

lutustarpeiden selvittämistä tarkasteleva kirjalli­

suus vaikuttaa usein hyvin hankalasti ymmärrettä­

vältä. Muutaman vuoden kuluessa on kuitenkin sekä Suomessa että monissa muissa maissa ilmes­

tynyt hyödyllisiäkin teoksia. Esimerkiksi Robinso­

nin ja Robinsonin (1989) teos Training for Impact

antaa hyvän kuvan siitä, miten henkilöstökoulu­

tus voi tukea organisaation strategista kehittämis­

tä.

Merkittävän lisän koulutussuunnittelun kehit­

tämiseksi tarjoaa Aallon, Hätösen ja Vahervan kä­

sikirja Henkilöstön kehittäminen ja kouluttami­

nen sekä siihen liittyvä työkirja. Se on kirjoitettu henkilöille, jotka suunnittelevat pk-yritysten hen­

kilöstökoulutusta.

175

(2)

176

KIRJA-ARVIOITA

Kirjoittajat tuntevat henkilökoulutuksen teori­

oita ja käytäntöä hyvin. He ovat asettaneet teok­

sensa tavoitteeksi sen, että käsikirjan ohjeiden avulla tulisi pystyä laatimaan henkilöstön kehittä­

missuunnitelma, joka perustuu tehtyihin tarve­

analyyseihin. Esipuheessa on lisäksi todettu ta­

voitteeksi se, että yritykset ja koulutuksen tarjoa­

jat kiinnittävät entistä enemmän huomiota kou­

lutuksen vaikuttavuuteen ja että kehittämistarve­

analyysit tulisivat yritysten toiminnan suunnitte­

luvälineistöön kuuluviksi.

Tavoitteiden saavuttamiseksi teoksessa esitel­

lään henkilöstön kehittämisen periaateohjelma, ohjeita kehitystarveanalyysiä varten sekä tarkastel­

laan kehittämis- ja koulutussuunnitelmien teke­

mistä sekä koulutuksen ja kehittämisen arviointia.

Keskeisenä ajatuksena teoksessa on se, että kou-lutuksensuunnittelun ja henkilöstön kehittä­

misen lähtökohtana on yrityksen liikeidea ja siitä johdettu henkilöstöstrategia. Kirjoittajat korosta­

vat, että aina ennen konkreettisten menettelyta­

pojen valintaa tulee taustalla olla yrityksen oma näkemys kehittämisen kokonaisuudesta. Tämä on tärkeä ajatus, koska henkilöstökoulutuksen yleisin ongelma lienee käytännössä juuri koulutuksen ir­

rallisuus organisaation kehittämistarpeista ja yleensä johtamisesta. Yksittäisen työntekijän ke­

hittämistarpeet eivät välttämättä kohtaa organi­

saation muutospyrkimyksiä.

Kirjoittajat korostavatkin, että strategisessa joh­

tamisessa on lähtökohtana tunnistaa oman toi­

minta-alan tulevaisuuden kehityssuunnat ennen kilpailijoita ja suunnittelussa on katsottava koko­

naisuutena osaaminen, yrityksen fyysiset edelly­

tykset sekä markkinatilanne. Koulutustarve lähtee sekä koetuista tarpeista että tulevaisuuden näky­

mistä.

Vaikeaksi koulutustarpeen johtamisen liikeide­

asta voi tehdä se, että yrityksen omat tavoitteet ovat epäselvät ja vaikeasti ilmaistavat. Tämä kos­

kee erityisesti organisaatioita, joiden tuloksena on jotain muuta kuin taloudellisen voiton tuottami­

nen.

Tärkeä on myös tekijöiden näkemys, että hen­

kilöstön kehittämisen tavoite on opittujen asioi­

den käyttöönotto yrityksen toiminnassa. Johdon vastuun korostaminen opitun tiedon käyttöön­

otossa on myös vahvasti esillä: ''Johdon on luotava sellaiset olosuhteet, joissa opittuja asioita voidaan

soveltaa ja harjaannuttaa." Johdon roolia koroste­

taan samoin siten, että sen on oltava mukana ja tietoinen kaikista niistä henkilöstön kehittämis­

toimenpiteistä, joita suunnitellaan tai ollaan to­

teuttamassa.

Missään kohtaa ei ole pyritty esittelemään eri­

laisia teorioita esimerkiksi tarveanalyyseistä tai vaikuttavuuden arvioinnista, vaan on valittu jokin kirjoittajia miellyttänyt toimintatapa ja kuvattu se selkeästi.

Teoksen etuna on helppolukuisuus ja tekstin viimeistely. Asiat on esitetty pelkistetysti ja yk­

sinkertaistaen. Siihen on koottu eräitä keskeisiä koulutuksen suunnittelijoiden välttämättä tarvit­

semia tietoja. Kirjoittajat antavat konkreetteja oh­

jeita, miten koulutuksen suunnittelun eri vaiheet tulee toteuttaa. Teoksen lukeminen ei edellytä ai­

kaisempia tietoja koulutuksensuunnittelusta.

Pyrkimys yksinkertaisuuksiin ja pelkistyksiin on johtanut paikoin melkoiseen pinnallisuuteen. Esi­

merkiksi kehitystarveanalyysiä käsittelevä luku on melko viitteellinen ja luettelonmainen.

Jossain määrin vaikeasti ratkaistava kysymys tä­

män tyyppisissä kirjoissa on lähdeviitteiden käyt­

tö tekstissä. Tässä teoksessa ei ole mainittu lähtei­

tä lainkaan, vaikka olisi suoraankin otettu ajatuk­

sia muista teoksista. Tämä johtaa siihen, että jot­

kut muut kirjoittajat voivat viitata tähän teokseen esimerkiksi koulutuksen vaikuttavuutta koskevissa ajatuksissa, vaikka ne on lainattu melko suoraan Robinsonien teoksesta.

Vaikka teos on kirjoitettu pk-yritysten koulu-tuksen suunnittelijoille, se soveltuu hyvin muidenkin organisaatioiden henkilöstökoulutuk­

sesta vastaaville. Samoin se on hyvä johdattelu alan problematiikkaan opiskelijoille, joiden kou­

lutusohjelmiin kuuluu koulutuksensuunnittelua.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Haas- teeksi muodostuu se, että samal- la saattaa ihmisten kokema kiire lisääntyä niin paljon, että kiin- nittyminen elämään jää vajaaksi.. Vauhtia kiihdytetään vuosi vuo-

Akateeminen työttömyys on h yv in pitkälti myös rakenteellinen ja koulutusjärjestelmään liittyvä ilmiö ( esimerkiksi humanistien ylituo­. tanto, suoranaista

Jos sanavartaloiden kahdessa ensi tavussa olisi muinoin tavattu kombinaatio i — e, niin todennäköisesti olisi ollut myös tyyppi e — e, jolla olisi ollut edellytykset

Siinä hän arvosteli kovin sanoin Perhe on pahin -sarjaa siitä, että se esitti Archie Bunkerin rakastettavana, suvait-... semattomana kiihkoilijana (”loveable bigot”), jonka

Jossain vaiheessa lapset al kavat kantaa yhä enemmän huolta vanhemmistaan, hei- dän arjessa selviytymisestään ja erilaisten vanhempien teke- mien valintojen

Näitä vaikeuksia koettiin läpi koulutuspolun, mutta vaikeuksien ilmiasu ja merkitys, esimerkiksi arjessa jaksamisen suhteen, vaihtelivat eri vaiheissa, mikä on

Sen, että tekoa ei kutsuta terrorismiksi, voi tulkita tästä näkökulmasta niin, että tapausta seuranneessa kes- kustelussa ei ole esitetty ratkaisumalleja, joiden peruste-

Osa viime vuosikymmenien analyytti- sen filosofian käsittelemistä ongelmista voidaan luonte- vasti ymmärtää kielitieteellisiksi, ja voikin sanoa, että paitsi