Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttäminen
Vuorovaikutteisen prosessin kuvaus
Teppo Vehanen, LUKE
Pia Rotko, SYKE Mika Marttunen, SYKE
Vaelluskalafoorumi
8.4.2015
HYVINVOINTIA ELINVOIMAISISTA VAELLUSKALAKANNOISTA
● Kymijoki on Suomenlahden ja Etelä-Suomen merkittävin lohijoki ja tärkeä hyvinvoinnin lähde.
● Vaelluskalojen elvyttämisen tavoitteet sekä kalastuksen ja vesivoimantuotannon tarpeet on sovitettu yhteen
rakentavalla vuoropuhelulla.
● Joella on suuri virkistys- ja kulttuuriympäristöarvo. Joki elinvoimaisine vaelluskalakantoineen tukee merkittävästi alueen elinkeinotoimintaa.
Hankkeessa laadittu VISIO Kymijoelle:
● Laatia yhdessä Kymijoen alueen toimijoiden kanssa suositukset toimenpiteistä, joilla edistetään Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämistä ja eri osapuolten tavoitteiden yhteensovittamista.
● Luoda foorumi ja strukturoitu prosessi, jossa asianosaiset
yhdessä keskustelevat Kymijoen ”käytön kehittämisen” tavoitteista, tulevaisuuskuvista ja keinoista niiden saavuttamiseksi.
● Laatia kokonaisvaltainen eri osapuolten näkemyksiä kokoava ja yhteensovittava toimintaohjelma, jossa esitetään
jatkotoimenpiteet ja niiden kiireellisyysjärjestys.
● Kehittää myös muissa vesistöissä hyödynnettävä lähestymistapa
● Hyödyntää toiminnallisia ryhmätyötekniikoita ja
monitavoitearvioinnin ”työkaluja” ensimmäistä kertaa yhdessä
Hankkeen tavoitteet
• Kymijoen alaosan tilan, käytön ja suojelun tavoitteiden
yhteensovittaminen.
• Painopiste niissä tavoitteissa ja toimenpiteissä, joilla vaikutusta Kymijoen vaelluskalakantoihin.
• Merialue, jokisuu ja yläpuolinen vesistö mukana niiltä osin kuin niiden tavoitteet liittyvät tai toimenpiteet vaikuttavat Kymijoen alaosan
vaelluskalakantoihin.
Hankkeen rajaus
Tavoitteet prosessille
Sidosryhmien edustajia 85 kpl ja sidosryhmiä 55 kpl Hankkeen toteutuksessa käytettiin
monitavoitearviointia ja toiminnallisia menetelmiä
● Asiantuntijatiedon ja paikallistiedon vuorovaikutteiseen hyödyntämiseen.
● Erilaiset näkökulmat yhdistävä jäsentely- ja keskustelukehikko, jonka avulla eri osapuolet voivat arvioida järjestelmällisesti
vaihtoehtoja, niiden vaikutuksia ja näkemyserojen syitä.
● Tässä hankkeessa monitavoitearviointia sovellettiin mm.
○ hankkeen toteutuksen suunnittelussa ja tiekartan laadinnassa
○ keskeisten sidosryhmien tunnistamisessa
○ eri osapuolten tavoitteiden jäsentämisessä
○ toimenpiteiden tunnistamisessa ja vaikutusten arvioinnissa
○ toimenpideyhdistelmien vertailussa
○ tutkimustarpeiden priorisoinnissa
Monitavoitearviointi
Toiminnalliset menetelmät
● Auttavat yhteisen näkemyksen luomisessa ja asioiden näkyväksi tekemisessä, jolloin
keskustellaan samasta asiasta.
● Työskentely suunnitellaan niin, että sillä tuetaan verkostoitumista ja jokaisen näkemystä
arvostetaan tasapuolisesti.
● Työskentelyn keskustelut käydään ensin
pienemmissä turvallisiksi koetuissa ryhmissä ja vasta myöhemmin yhteisesti.
● Menetelmissä käytetään apuna myös kuvakortteja, janoja ja karttatyöskentelyä, symboleja jne.
Hankkeen päävaiheet
● Määritettiin suunnitteluongelma
● Tunnistettiin hankkeen kannalta olennaiset sidosryhmät ja niiden roolit
● Tehtiin työtä koskevia rajauksia
● Kaikki sidosryhmien (55 kpl) tavoitteet tuotiin esille => saatiin yhteinen kuva Kymijoen kehittämisestä keskustelujen pohjalle
● Kaikki toimenpiteet tuotiin esille ja niitä lisättiin keskustelujen kuluessa
○ Etukäteen ei voi tietää, mitkä toimenpiteet liittyvät hankkeen tavoitteita edistäviin ja mitkä ovat muuten kokonaisuutta tukevia.
● Tunnistettiin näkemyseroja ja keskusteltiin niistä mahdollisimman avoimesti
Kohdistettiin arviointia ja keskustelua olennaisimpiin asioihin ja etsittiin ratkaisuja
Suunnittelun vaiheet
Tavoitehierarkia
Vuoropuhelun tukemisen keinoja
● Työpajojen vetäjät ”jokaisen osallistujan puolella”, jotta
arvostava ilmapiiri oli mahdollista syntyä.
● Ryhmäkeskustelut ensin
pienemmissä ryhmissä ja vasta myöhemmin yhteisesti.
● Työpajojen tilan valinta: pöydät ja tarvittaessa tuolitkin voitiin siirtää pois työskentelyn tieltä ja seinille voitiin kiinnittää
keskusteluja varten materiaalia.
● Tuolit järjestettiin alussa
puolikaareen, jotta osallistujat näkivät toisiaan mahdollisimman paljon esitysdiojen lisäksi.
● Toteutuksen joustavuus suhteessa suunnitelmiin sekä kokonaisuutena hankkeen aikana että myös työpajojen aikana.
Rentous ja joustavuus loivat keskustelevaa ilmapiiriä.
● Kaikkien sidosryhmien tavoitteita ja toimenpide-
ehdotuksia kuultiin yhtä paljon arvostaen.
● Jatkossa vastaavissa hankkeissa olisi tärkeää pohtia, miten sidosryhmien tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan tuoda esiin menemättä liikaa yksityiskohtiin.
Toisaalta yksityiskohtien ymmärtäminen helpottaa kokonaisuuden jäsentämistä.
Onko järkevää arvioida tavoitekeskustelun jälkeen
toimenpiteet ensin ryhmittäin ylemmällä tasolla ja poimia niistä tarkempaan arviointiin vain ne toimenpideryhmät, joihin liittyy näkemyseroja?
• Jotta prosessissa päästäisiin syvemmälle on harkittava pidetäänkö työpajojen ryhmät samoina (suljettuina) ja ilmoittautumiset pyydetään kaikkiin työpajoihin samalla kertaa
Ei tarvitsisi virittää aina uusia ihmisiä prosessiin
Voitaisiin edetä keskusteluissa syvemmälle näkemyseroihin
Kutsut tulisi laittaa ajoissa ja niissä perustella järjestelyt, jotta ei aiheuttaisi vahinkoa prosessille
Kehittämisajatuksia
● Työpajat kokonaisuudessaan sekä niissä käydyt keskustelut:
○ Palaute aina hyödyllisen ja erittäin hyödyllisen välillä.
○ Melko hyödyllisiksi tai hyödyttömiksi työpajoja tai niiden keskusteluja ei kokenut kukaan.
○ Vastausvaihtoehdot: 5=Erittäin hyödyllinen, 4=Hyödyllinen, 3=Melko hyödyllinen, 2=Hyödytön, 1=Vaikea arvioida
● Hankkeen toimenpidesuositukset:
○ Keskiarvo 3,9; vastaukset jakautuivat melko tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten välille.
○ Vastausvaihtoehdot: 5=Erittäin tyytyväinen, 4=Tyytyväinen, 3=Melko tyytyväinen, 2=Tyytymätön, 1=Vaikea arvioida
● Uuden tiedon saanti:
○ Keskiarvo 6,9; keskihajonta 1,1
○ Vastausvaihtoehdot 0= en yhtään―10=todella paljon
● Ymmärryksen muiden osapuolten tavoitteista lisääntyminen hankkeen aikana:
○ Keskiarvo 7,1 keskihajonta oli 1,4
○ Vastausvaihtoehdot 0= en yhtään―10=todella paljon
Työpajojen palaute
Toiminnalliset menetelmät ja
monitavoitearviointi tutkivat hyvin toisiaan.
Hyvä tasapaino vapaamuotoisemman vuoropuhelun sekä jäsennetyn ja järjestelmällistä arviointia eteenpäinvievän keskustelun välillä.
Työpajasarjan edetessä oli havaittavissa, että taukojen aikana keskustelun määrä lisääntyi. Osallistujat keskustelivat avoinna olevista asioista ja osaa asioista saatiin vietyä eteenpäin
saman tien.
● ”Päällimmäisenä jäi kokonaisuuden laajuus ja monimutkaisuus.”
● ”Työpajoilla oli tärkeä merkitys vesialueen omistajien ja kunnostajien välisessä tiedonkulussa.”
● Keskusteltiin näkemyseroista siten, että ”tultiin omista poteroista pois”.
● ”Opettavainen prosessi, yhteensovittamista edistävä.”
● ”Hyödyllistä katsoa myös muista näkökulmista.”
● ”Syventänyt tietoa laajasta kokonaisuudesta.”
● ”Jäsentänyt kokonaisuutta.”
● ”Vesivoimataloutta ei ole pahasti haukuttu.”
● ”Hyvä perusta jatkolle.”
● ”Ajantasaisuus.”
● ”Positiivinen kokonaisuus, paljon uutta tietoa, vielä puuttuu tietoa, jopa perustavanlaatuista.”
● ”Hyvää oli asioiden edistyminen.”
● ”Uusia näkökulmia asioihin. Vaikutusmahdollisuudet parantuneet.”
