Kymijoen vaelluskalat, tilannekatsaus
Janne Raunio, Kymijoen vesi ja ympäristö ry.
Sateenvarjo II Kymijoella
Luke toteutti Sateenvarjo II –hanketta Kymijoella v. 2015-2017
Yhteistyökumppaneina alueen voimayhtiöt sekä Kymijoen vesi- ja ympäristö ry
Keskeisiä toimenpiteitä olivat:
PIT-seurantasysteemin rakentaminen Koivukosken ja Korkeakosken kalateihin (3 kpl)
Korkea-, Koivu- ja Ahvenkosken sekä Klåsarön alakanavien 3D-virtausmallinnukset
Sähkökalastukset Kymijoen patojen ala- ja yläpuolella
PIT-seurantasysteemi mahdollistaa nyt ja tulevaisuudessa monipuolisten tutkimusten ja seurantojen toteuttamisen
Istutustutkimukset
Kalateiden toimivuus ja mahdolliset ongelmat
Luonnonkalojen ja istukkaiden vertailu
Kalojen liikkuminen eri jokihaaroissa
Seurantalaitteet
Koivukosken ja Korkeakosken
laitteistoa
Korkeakoski 2017
Lohi: 23 kpl Taimen: 67 kpl
Koivukoski, säännöstelypato 2017
0 10 20 30 40 50 60
3.5.2017 9.5.2017 16.5.2017 23.5.2017 31.5.2017 6.6.2017 12.6.2017 17.6.2017 23.6.2017 1.7.2017 6.7.2017 13.7.2017 18.7.2017 24.7.2017 29.7.2017 3.8.2017 8.8.2017 13.8.2017 18.8.2017 23.8.2017 28.8.2017 2.9.2017 7.9.2017 12.9.2017 17.9.2017 22.9.2017 27.9.2017 2.10.2017 7.10.2017 12.10.2017 17.10.2017 22.10.2017 27.10.2017 1.11.2017
Lohi Taimen
Lohi: 662 kpl Taimen: 60 kpl
Nousulohet 2014-2017
Taimenet 2014-2017
Nousukalamääriin vaikuttavia
tekijöitä
Ohijuoksutus säännöstelypadolla
Nousukalamäärät vs. ohijuoksutus
”normaalivuotena” (v. 2013)
Kalaportaisiin nousseiden lohien
osuus v. 2017
Luonnonkalojen osuus (%)
Poikastutkimukset
Lohen vaelluspoikastuotto
(potentiaali n. 100 000 – 200 000)
Lohen 0+ poikastiheydet patojen ala-
ja yläpuolella
Lohet eivät ole löytäneet Korkeakosken kalatietä yhtä hyvin kuin taimenet
Koivukosken nousukalamäärät pitkälti riippuvaisia ohijuoksutuksista ja vuosienvälinen vaihtelu siksi suurta
Ohijuoksutusten ollessa vähäisiä, kaloja nousee enemmän Koivukosken voimalan portaaseen
Tutkimustarpeita: lohien seuranta Korkeakosken alapuolella, jokeen nousevien emokalojen
laskenta…
