Kymijoen Korkeakosken kalatie
Vaelluskalafoorumi 11.2.2014, Oulu Kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi
MMM / Luonnonvaraosasto
Tausta
• Kymijoki on valtakunnallisesti yksi tärkeimmistä kalatiekohteista.
• Joella on yli 200 hehtaaria poikastuotantoaluetta osittain nyt jo meriyhteyden päässä.
• Yksi kalatie avaisi lohelle ja muilla vaelluskaloille nousureitin jokeen.
• Suomenlahdelta puuttuu vaelluskalojen luonnonkierron mahdollistava merkittävä nousuvapaa vaelluskalajoki.
• Valtion rahoitusta yritetty Kymijoelle aiemminkin – rahoitus saatiin vuonna 2013.
Valtion osallistuminen
• Valtio ryhtynyt poikkeuksellisesti Korkeakosken kalatien
päärahoittajaksi. Valtio on hankkeessa myös luvanhakijana.
• Vesi- ja kalatalousasioissa MMM on muuttamassa linjaansa valtion osallistumisesta:
- Valtion ei pitäisi toimia kalatie- ja kunnostushankkeissa luvanhakijana.
=> Valtion velvoitteet mahdollisimman pieniksi
Korkeakosken kalatiesuunnitelma
- Mitoitettu 0,5 m³/s virtaamalle
- Lisäksi alaosaan voidaan pumpata 1,5 m³/s
AVIn lupa 24.1.2014
• Kalatietä ei saa ottaa käyttöön ennen kuin luvan saaja on sopinut Statkraft Suomi Oy:n kanssa vesivoiman menetyksen korvaamisen.
• Kalatien liittäminen voimalaitospatoon on tehtävä Statkraft Suomi Oy:n kanssa sovittavalla tavalla.
• Määrätty korvaus käyttöoikeudesta osakaskunnan alueelle ja oikeudesta muuttaa kalastuslaituria.
• Perustelut:
- Viipurin läänin maaherran 25.3.1929 antama päätös:
Voimalaitoksen omistajan on korvauksetta sallittava sovittaa kalaporras voimalaitoksen vasemmalle puolelle, jos sellainen katsotaan tarpeelliseksi rakentaa padon yhteyteen.
Kalaportaan ja mahdollisen lisäturpiinin vaikutus juoksutuskapasiteetin
lisäämiseen
• Korkeakosken voimalaitospadon mahdolliseen
lisäjuoksutuskapasiteettiin on varauduttava ilmastonmuutostilanteessa.
• Kalaporras estää vanhan uittoaukon avaamisen tulva-aukoksi.
• Statkraft Suomi Oy haluaa varata laitoksen vasemman puolen (alavirtaan katsottuna) mahdolliselle lisäkoneelle.
• Em. varausten jälkeen lisäjuoksutuskapasiteettia on otettavissa
käyttöön 30 m³/s vanhan voimalaitoskanavan kautta, mutta rakenteita on vahvistettava. Kustannuksia ei ole selvitetty.
• Kymijoelle ei ole tehty harvinaisten tulvien (toistuvuus 1/500) tilanteelle ilmastonmuutoslaskelmia, koska Kymijoella ei ole patoluokituksen
mukaisia I luokan patoja.
Kompromissiehdotus
• Rakennetaan kalaporras suunnitelman mukaisesti, jolloin vanha uittoaukko ei ole otettavissa juoksutuskäyttöön.
• Varataan laitoksen vasen puoli uudelle turpiinille ja varataan vanhan voimalaitoksen kanava uuden koneen konevirtaamaa vastaavalle tulva- aukolle (30 m³/s).
• Jos Korkeakosken mitoitusvirtaamaa on syytä tulevaisuudessa kasvattaa 30 m³/s, voidaan samaan aikaan Koivukosken haaraan virtaamaa lisätä.
60-90 m³/s, mikä vastaa arvioita ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lisätarpeesta.
• Korkeakosken voimalaitoksen yläpuolella joen kapeus rajoittaa vesimäärän lisäämistä tulvatilanteessa.
• Kompromissiehdotuksen on hyväksynyt Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä patoturvallisuusviranomaisena toimiva Hämeen ELY-keskus.
• Statkraft Suomi Oy ratkaisee kantansa auki olevaan lisäjuoksutusasiaan 24.2.2014 mennessä, jolloin luvan valitusaika päättyy.
