Kymijoen tulvaryhmä
Sidosryhmätyöpaja 17.9.2019
Heinolan WPK-talo
Raportin sisältö
⚫
Johdanto ja päivän ohjelma
⚫
Kuvaus käytetyistä työmenetelmistä
⚫
Osallistujat ja ryhmäjako
⚫
Ryhmänvetäjien muistiinpanoja ja huomioita keskusteluista
⚫
1. keskustelukierros: 1. hallintakierroksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen ja tähän vaikuttaneet seikat
• Nostot osallistujien kirjauksista
• Kirjaukset ryhmittäin
⚫
2. keskustelukierros: alustavia hahmotelmia uusiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi
• Nostot osallistujien kirjauksista
• Kirjaukset ryhmittäin
⚫
Loppukeskustelu: yhteenveto ja reflektointi tilaisuuden annista
• Nostot ja huomiot loppukeskustelusta
Johdanto ja päivän ohjelma
⚫ Tilaisuus oli osa Kymijoen alaosan merkittävän tulvariskialueen hallintaprosessia ja tulvaryhmien työskentelyä
⚫ Yleisellä tasolla tilaisuudella pyrittiin edistämään
sellaista kehitystä, jossa alueelliset toimijat osallistuvat entistä aktiivisemmin ja konkreettisemmin tulvariskien hallintasuunnitelman laadintaan ja toteutukseen
alueellaan.
⚫ Tilaisuuden konkreettisia tavoitteita olivat:
• Päästä tilanteeseen, jossa osapuolet kokevat entistä enemmän ratkaisevansa tulvariskien hallintaan liittyviä ongelmia ja haasteita yhdessä.
• Tulvaryhmälle muodostuu hyvä käsitys nykyisen tulvariskien hallintasuunnitelman toteutumisesta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä sekä syvällisempi ymmärrys realistisista
tavoitteenasettelua varten suunnitelman päivittämiseksi.
• Alueelliset sidosryhmät tietävät miten tulvariskien hallintasuunnitelman päivitystyö etenee ja heillä on mahdollisuus pohtia ja hahmotella omalta kannalta merkittäviä tavoitteita ja mahdollisia toimenpiteitä, joiden toteutukseen olisivat valmiita sitoutumaan.
⚫ Akordi Oy:ltä tilaisuudessa olivat mukana Juha-Pekka Turunen ja Thomas Banafa
Aloitus klo 9.00
Tilaisuuden avaus ja tervetulotoivotus (Leena Gunnar, Kaakkois-Suomen ELY-keskus) Orientaatio tilaisuuteen (Akordi Oy)
Suunnitelmaprosessin esittely ja nykyisen suunnitelmakauden tavoitteiden
toteutuminen kyselyn perusteella (Jukka Höytämö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus) Ensimmäinen keskustelukierros ryhmissä: Miten nykyisen suunnitelmakauden tavoitteet ja toimenpiteet ovat mielestäsi toteutuneet ja mitkä seikat ovat tähän vaikuttaneet?
Lounas 11.30 – 12.15
Toinen keskustelukierros ryhmissä: Alustavia hahmotelmia uusiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi
Kahvitauko 13.45-14.00
Yhteenveto ja reflektointi tilaisuuden annista Palaute tilaisuudesta
Loppusanat (Leena Gunnar, Kaakkois-Suomen ELY-keskus) Lopetus klo 15.00
Työmenetelmät
⚫ Työskentely ryhmissä perustui dialogiseen fasilitointiin ja osallistujille painotettiin
rakentavan keskustelun ”pelisääntöjä” (kuuntelemista, omien kokemusten esiin tuomista, toisten kunnioitusta, ristiriitojen avointa esiin tuomista). Osallistujat istuivat ringeissä ilman pöytiä.
⚫ Keskustelun tavoitteena oli ennen kaikkea lisätä kaikkien osallistujien ymmärrystä.
Paremman ymmärryksen kautta edesautetaan realististen tavoitteiden ja toimenpiteiden löytymistä ja sitoutumista niiden toteutukseen.
⚫ Ensimmäisellä keskustelukierroksella pohdittiin nykyisen suunnitelmakauden tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja ennen kaikkea niitä syitä ja seikkoja, jotka ovat
edesauttaneet toteutumista tai mahdollisesti haitanneet tavoitteiden saavuttamista.
⚫ Toisella keskustelukierroksella pohdittiin mahdollisia tavoite- ja toimenpideaihioita jatkotyössä jalostettavaksi. Osallistujat pohtivat mahdollisia tavoitteita ja toimenpiteitä oman organisaationsa näkökulmasta ja niin, että niihin voitaisiin myös sitoutua.
⚫ Tilaisuuden lopuksi etukäteen sovitut osallistujat (kaksi joka ryhmästä) kutsuttiin omaan keskusteluun – ”kalamaljaan” – jossa pohtivat ryhmäkeskustelujen antia, keskeisiä löydöksiä ja pohtivat miten työtä viedään eteenpäin; kaikilla tilaisuuden osallistujilla oli myös mahdollisuus osallistua keskusteluun ja kommentoida.
⚫ Tilaisuuden dokumentaatio syntyi osittain ryhmäläisten itse kirjaamista ydinasioista sekä yhteenvetokeskustelun kirjaamisesta.
Osallistujat ja ryhmäjako
Ryhmä 1 (vetäjä Tapio Tuukkanen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus)
⚫ Reijo Seppälä, Hämeen ELY- keskus
⚫ Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus
⚫ Jukka Höytämö, Kaakkois- Suomen ELY-keskus*
⚫ Tatu Hiltunen, Kymen Vesi*
⚫ Essi Kesämaa, Kouvolan kaupunki
Ryhmä 2 (vetäjä Juha-Pekka Turunen, Akordi Oy)
• Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY- keskus
• Timo Sokka, Keski-Suomen ELY- keskus
• Visa Niittyniemi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus*
• Heini Kukkonen, Stora Enso*
• Seppo Mikkonen, Väylävirasto
Ryhmä 3 (vetäjä Thomas Banafa, Akordi Oy)
• Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY- keskus
• Heikki Kurtti, Keski-Suomen ELY- keskus
• Leena Gunnar, Kaakkois-Suomen ELY-keskus*
• Erja-Riitta Tarhanen, Etelä-Suomen aluehallintavirasto*
• Mirja Karila-Reponen, Päijät- Hämeen liitto
*Henkilö osallistui loppukeskusteluun ns. ”kalamaljassa”
Ryhmänvetäjien muistiinpanoja ja huomioita keskusteluista (1/3)
⚫ Vesilaitos (Kymen Vesi Oy) hyödyntää tulvakartta-aineistoa omien verkostokarttojensa kanssa, ja tulvariskialueiden
huomioiminen vesilaitoksen työssä on rutiininomaista. Näin ollen tulvakartta-aineistojen hyvä saatavuus ja ajantasaisuus on tärkeää. Verkostojen ja pumppaamoiden sijainti suhteessa tulvakorkeuksiin tulisi huomioida jo kaavoituksessa.
⚫ Laitteistojen uusintaa ei ole realistista odottaa tehtäväksi muutoin kuin normaalien kunnostusten/uusimisten yhteydessä.
Onko mahdollista selvittää erityisen riskialttiit kohteet, joilla toimenpiteitä voitaisiin esim. turvallisuuteen tai ympäristön pilaantumisriskiin vedoten tehdä nopeutetusti?
⚫ Selkeitä yksittäisiä syitä toimenpiteiden toteutumiselle ei löytynyt; osallistujat kuitenkin arvioivat onnistuneen viestinnän ollen osallisena. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että alueiden käyttö ja kaavoitus toimivat nykyisellään varsin hyvin tulvariskit
huomioiden.
⚫ Olennainen ajantasaisen tieto tulisi olla saatavilla yhdestä paikasta. Jos tämä ei ole mahdollista, niin tietolähteet ja niiden vastuuhenkilöt tulisivat olla kootusti saatavilla. Kaikki tieto ei kuitenkaan voi olla avointa. Tietojen vaihto eri tahojen välillä on tärkeää.
⚫ Suuria tulvia ei voida välttää säännöstelyn tai valmiustoimien avulla, joten entistä suurempi painoarvo pitäisi antaa tulvatilannetoiminnalle ja jälkitoiminnalle.
⚫ Nykyisen rakennuskannan osalta tavoitteet ovat kunnianhimoisia, käytännössä tulvapenkereitä ja valleja ei kuitenkaan herkästi rakenneta ja tilanteeseen muutenkin hankala vaikuttaa. Painopiste on tällä hetkellä uusissa rakennuksissa ja kaavoituksessa. Rakentamisessa tulisi varmistaa, ettei uutta riskipotentiaalia pääse syntymään (ei rakenneta liian alas).
Kansalaisten tulvatietoisuuden parantaminen on edelleen tärkeää, sillä usein tulvariskien huomioiminen jää asukkaiden omalle vastuulle tiedottamisen jälkeen.
Ryhmänvetäjien muistiinpanoja ja huomioita keskusteluista (2/3)
⚫ Suunnitelman muotoon liittyen keskusteltiin siitä, että tulisiko suunnitelmassa olevia asioita priorisoida jotenkin selkeämmin ja kenties myös visuaalisesti näkyvällä tavalla? Tuotiin myös esiin että tavoitteiden pitäisi olla sillä tavalla konkreettisia, että niille voidaan määrittää konkreettiset mittarit, joiden avulla toteutumista voidaan seurata ja tehdä vaikka väliarviointeja suunnitelmakauden aikana. Myös vastuutahojen näkyminen toimenpiteiden yhteydessä oli asia joka nousi esiin
⚫ Tulvariskialueilla eläviä asukkaita ja heidän tietoisuuttaan ja toimintakykyä koskevassa keskustelussa pohdittiin, että kotiin lähetetyt kirjeet ja tietopaketit ovat varmasti tärkeitä, mutta ne myös katoavat ja unohtuvat nopeasti. Tulisi varmaan miettiä myös nykyaikaisempia tiedotuskanavia ja niiden tuomia mahdollisuuksia kuten sosiaalinen media. Ylipäätään viestinnän ymmärrettävyyteen ja kansantajuisuuteen pitäisi panostaa.
⚫ Viestinnässä myös tarkkaan harkittava käytettäviä ilmauksia siinä mielessä että, ettei maalailla perusteettomia uhkakuvia tai muuten ”pelotella”
ihmisiä. Asukastilaisuudet ovat varmasti hyviä mutta niiden tavoittavuudessa on toivomisen varaa ja esimerkiksi kutsuprosessia voisi kehittää.
Hyviä kokemuksia oli saatu siitä, että tulva-asioita oli esitelty muiden järjestämissä tilaisuuksissa esimerkiksi MTK:n tilaisuudessa maanviljelijöille. Kenties vakuutusyhtiöillä voisi olla jonkinlainen rooli tilaisuuksissa kertomassa asiasta omalta kannaltaan?
⚫ Kaavoituksen osalta todettiin että rakennusten osalta tilanne on aika hyvä ja alimmat korot määritellään osana prosessia nykyisin hyvin. Sen sijaan muuta kaavoituksessa määritettävää sisältöä ei aina vieläkään huomioida riittävästi. Erikseen mainittiin mm. kunnallistekniikkaan liittyvät asiat kuten esimerkiksi pumppaamoiden sijainti ja korkeusasema.
⚫ Sidosryhmien edustaja toi esiin ELY-keskuksen virkamiesten yhteydenottojen ja käytyjen neuvottelujen merkityksen. Suoraa henkilökohtaista kontaktia arvostettiin ja pidettiin esimerkiksi sähköpostia huomattavasti tehokkaampana toimintatapana. Oli myös kokemuksia, joiden mukaan nämä neuvottelut ovat olleet vaikuttavia ja johtaneet toimenpiteisiin. Keskusteltiin lisäksi siitä, että voisiko tätä neuvottelumenettelyä kehittää jotenkin systemaattisemmaksi ja kiinteämmäksi osaksi prosessia? Vaikkapa niin, että neuvottelulla olisi jokin yhtenäinen formaatti tai agenda jonka osana olisi myös seurannasta sopiminen jollakin aikavälillä tms.
Ryhmänvetäjien muistiinpanoja ja huomioita keskusteluista (3/3)
⚫ Keskusteluissa nostettiin esiin edelliseen hallintasuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden vastuutahojen roolien selvittäminen ja selkeytys.
Huomautettiin, että osalla toimenpiteistä saattoi olla useita tai päällekkäisiä vastuutahoja ja että vastuutahot eivät välttämättä tunne toistensa tehtäviä riittävän hyvin.
⚫ Toimenpiteiden toteutuksen onnistumisessa hyvien suhteiden ja toimivan viestinnän todettiin olevan avainasemassa, sillä tulvariskien hallinnasta vastaavalla ELY-keskuksella ei ole lainsäädännön mahdollistamia keinoja ”pakottaa” toimenpiteiden toteutusta.
⚫ Vastuutahojen selvittämisessä hyvillä pitkäaikaisilla henkilökohtaisilla yhteyksillä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä todettiin olevan suuri merkitys. Todettiin, että henkilövaihdokset saattavat pahimmillaan katkaista aiemman hyvin sujuneen yhteistyön.
⚫ Toteutettuja valmiusharjoituksia kiiteltiin: niiden todettiin tuoneen esiin kehitettäviä kohteita tulvatilannetoiminnassa sekä mahdollistaneen kasvotusten tapaamisen olennaisten toimijoiden kesken. Näitä toimijoita olivat sekä oman että muiden organisaatioiden edustajat.
⚫ Toiselle tulvariskien hallintakierrokselle toivottiin tavoitteiden konkretisoimista mm. osatavoitteilla ja niiden aikatauluttamisella. Keskusteltiin myös, että olisiko hallintasuunnitelmaan järkevämpää kirjata vähemmän tavoitteita ja toimenpiteitä, tai ainakin priorisoida ja/tai ryhmitellä ne selkeämmin. Lisäksi toimenpiteiden seuranta tulisi suunnitella etukäteen.
⚫ Riskien arvioinnissa sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä tulee huomioida muuttuva yhteiskuntarakenne kuten esimerkiksi kotihoidon asiakasmäärien kasvu. Kotihoidon asiakkaiden evakuoiminen voi tulvatilanteessa olla hankalaa. Käytiin myös keskustelua siitä, miten kunnan kotihoidon velvoite voidaan täyttää tulvan aikana, jos esimerkiksi kulkuyhteydet ovat katkenneet.
⚫ Juomaveden saatavuudesta tulva aikana keskusteltiin, että vaikka vesilaitoksilla on velvoite tehdä häiriötilannesuunnitelmat, niin niiden taso vaihtelee suuresti riippuen vesilaitoksen koosta ja resursseista.
⚫ Käytiin keskustelua siitä, olisiko mahdollista aktivoida myös järjestöjä ja kansalaisia omatoimiseen tulviin varautumiseen. Todettiin, että tälle pitäisi saada rahoitus.
1. keskustelukierros
Miten 1. hallintakierroksen tavoitteet ja toimenpiteet ovat mielestäsi
toteutuneet ja mitkä seikat ovat tähän erityisesti vaikuttaneet?
Nostot osallistujien kirjauksista 1.
keskustelukierroksella
⚫
Tavoitteiden toteumista on edesauttanut eniten laajentunut tietopohja ja tietoisuus tulvariskeistä sekä tiedon hyvä saatavuus, kuten esimerkiksi tulvakartat ja ohjeet alimmista rakentamiskorkeuksista.
⚫
Toinen selkeä tulvariskien hallintatyötä edesauttanut tekijä on ollut jo olemassa olevan viranomaisyhteistyön mahdollistama sujuva viestintä.
⚫
Konkreettisena toimenpiteenä, joka on edesauttanut viranomaisyhteistyötä ja viestintää, mainittiin valmiusharjoitukset.
⚫
Suurimpana esteenä toimenpiteiden toteutumiselle mainittiin niiden epäselvät vastuutahot sekä viestinnän kankeus mukaan lukien vaikeus tavoittaa oikeita henkilöitä.
⚫
Toisaalta vastuutahojen luona tehty ”jalkatyö” mainittiin erittäin vaikuttavana
keinona toimenpiteiden edistämiseen.
Keskustelukierros 1 - Ryhmä 1
⚫ Tulva on huomioitu hyvin maankäytön ohjauksessa ja suunnittelussa ml. Rakentamissuositukset
⚫ Tulvakeskusten, kuntien ja ELY-keskusten
yhteistoiminta tulvan aikana on tärkeää viestinnän ja toiminnan ohjaamisen kannalta (+ muut toimijat).
⚫ Paikkatiedon (mm. riskikohteet, tulvan peittävyys) ajantasaisuus tärkeää mm. toiminnan mitoituksen kannalta.
⚫ Viestintä tärkeää valmiusharjoituksissa
⚫ Yhteistyö eri sektoreiden kesken
⚫ Varautumisen kehittäminen: vesistömalli, tulvakeskus, kiinteistölle tiedottaminen
⚫ Tietojen käytettävyys parantunut: tulvakartoitukset auttaneet alueiden käytön työtä ja muiden
suunnittelussa.
⚫ Tulvien huomioon ottaminen eri toimijoiden toiminnassa parantunut
⚫ Toimenpiteet ja tavoitteet eivät ole kaikin osin olleet oikeaan osuneita.
⚫ Tulviin liittyvät paikkatietoaineistot parantuneet
⚫ Tulviin liittyvän yhteistyön tulisi parantua (valmius, varautuminen)
⚫ Viestinnän merkitys kriisitilanteissa – tärkeää harjoittelua
⚫ Tietoisuus parantunut
⚫ Tulvakartat, paikkatieto apuna alueiden käytön suunnittelussa
⚫ Tulvariskien huomioiminen kaavoituksessa parantunut
⚫ Sujuva kriisiviestintä ja toimiva varautumissuunnitelma
⚫ Alueiden käytön huomioiminen kaavoituksessa – helposti saatava paikkatietoaineisto tulvakartoissa
⚫ Infrastruktuurin kehittämisen priorisointi – otetaan ensimmäisenä huomioon suurimman riskin alueet
Keskustelukierros 1 - Ryhmä 2
⚫ Jyväskylän ratapihan tulvariskit: Äänekosken tehtaan raakapuutoimitukset ja valmistuotejunat – Väylä
määritellyt satamien poikkeusreitit
⚫ Kouvola-Kotka-Hamina KOKOHA-hanke 2019 -> 25 tn akselipaino, rataosan perusparannus, rummut,
ympäristövaikutukset mm. tulvariskit esitetty hankkeelle (kartat)
⚫ VAK-ratapiha– ja varautumisharjoituksiin sisällytetään jatkossa Kouvola-, Kotka-, Hamina-rataosien
tulvatarkastelua ja riskit: ohjeistus, kartat
⚫ Väyläviraston VOP (varallaolopäivystys) merkittävät tulva- ja yhteiskunnalliset vaikutukset: Väylä, tiedotus, LVM, johto, viestintä
⚫ Valmiussuunnitelmat ja muu varautuminen on tärkeää!
⚫ Viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö ennen, tulvan aikana ja jälkeen
⚫ Kuinka otetaan huomioon koko Kymijoen vesistöalue hallintasuunnitelmassa?
⚫ Tulvariskialueiden päivitys -> päivitetyt kartat
⚫ Varautumissuunnitelmiin panostaminen
⚫ Uuden kauden tavoitteet paremmin mitattavissa
⚫ Pahimmilla tulvariskialueilla yleisötilaisuus aiheesta (yhdistettynä ehkä ”innostavampaan” aiheeseen)
⚫ Koko vesistöalueen tulvariskien tarkentaminen (vrt.
Saimaa ja Vuoksi)
⚫ Tärkeimpien sidosryhmien henkilökohtainen kontaktointi on vaikuttavaa (kova jalkatyö)
⚫ Kansalaisten tulvatietoisuus: kirjeet tulva-alueille, tiedottaminen lehdissä, yleisötilaisuudet (ainakin Kotka/Wellamo, viljelijät), löytyisikö uusia keinoja
⚫ Tulvien laajojen seurannaisvaikutusten hahmottaminen, lokeroituneen tiedon kokoaminen ja yhdistäminen
⚫ Jalkautuminen ja keskustelu kasvokkain tärkeää
Keskustelukierros 1 - Ryhmä 3
⚫ Tiedon tarve edistää/estää varautumista ja toimimista
⚫ Harjoittelussa tulee mennä asioihin sisälle riittävä syvälle
⚫ Eri viranomaistahojen ja henkilöiden tunteminen edistää myös virkatöiden hoitoa
⚫ Varautumistoimenpiteet tulisi pohtia vielä pidemmälle konkretiaan
⚫ Ehkä nykyinen ihmisten kiinnostut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja lisääntyneet tulvauutiset esim. Keski- Euroopasta voisivat olla hyvä ”alusta” ymmärtää/saada kiinnostumaan omatoimisen varautumisen tärkeydestä (kiinteistöjen omistajat myös)
⚫ Viranomaisten ja toimijoiden tehtävä yhteistyötä tulviin varautumisessa, jotta hahmotetaan mitä kukin tekee ja kenen kaikkien toimintaan oma toiminta vaikuttaa
⚫ Tulevaan hallintaohjelmaan hyvä määritellä toimenpiteille vastuutaho ja ketä muita tahoja
toimenpiteiden toteuttamiseen on tarpeen osallistua
⚫ Varautuminen on tiedostettu vaikka tilanteita ei ole onneksi ollut
⚫ Mutkaton viranomaisyhteistyö on hyvä juttu
⚫ Tietoaineistot parantuneet
⚫ Yhteistyö eri organisaatioiden välillä
⚫ Tiedotus/viestintä
⚫ Vastuiden selkeyttäminen on/olisi tärkeää!
⚫ Tietoa paremmin saatavilla, paremmat kartat yms.
⚫ Henkilövaihdokset organisaatiossa
⚫ Vastuiden ja roolien selkeytys
⚫ Yhteistyön toimivuus tai toimimattomuus
2. keskustelukierros
Alustavia hahmotelmia uusiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi
Nostot osallistujien kirjauksista 2.
keskustelukierroksella
⚫
Toimenpiteitä muotoiltaessa tulisi priorisoida riskikohteet, kuten esimerkiksi infran kriittiset kohteet.
⚫
Vaikka merkittävä tulvariskialue on Kymijoen alaosassa, tulisi riskien hallinnassa huomioida koko vesistöalueen säännöstelyn kehittäminen.
⚫
Toimenpiteiden valinnassa ja riskikartoituksessa tulisi huomioida
ilmastonmuutos ja yhteiskunnan rakennemuutokset sekä päivittyvä tietopohja.
⚫
Viranomaisyhteistyötä tulee kehittää ja selvittää jo olemassa olevissa prosesseissa olevat rajapinnat.
⚫
Sidosryhmä- ja kansalaisviestintää tulee kehittää omatoimisen varautumisen ja tulvatietoisuuden kehittämiseksi.
⚫
Suunnitelluille toimenpiteille tulee selvittää niiden vastuutahot
seikkaperäisesti.
Keskustelukierros 2 - Ryhmä 1
⚫ Paikkatiedon kehittäminen ja tiedonsiirto eri toimijoiden välillä paremmaksi.
⚫ Jälkitoimenpiteiden suunnittelu [?]*, mitä varautumissuunnitelmaan pitää tulla
⚫ Tavoitteet asukkaiden terveydelle ja turvallisuudelle – punnitaan ennakkotoimien ja tulvatilannetoimien välillä / kumpaa painotetaan.
⚫ Tavoitteet kriittisille palveluille ja kriittisille toimintapisteille
⚫ Tulvatietoisuuden tavoite: riittävä tieto (asukkaat), parempi tieto (toimijat, sidosryhmät), yhdyshenkilöiden yhteydet
⚫ Kymijoen ominaisuuksia ja käyttäytymistä koskevan tiedon parantaminen: hyyde, virtausmalli jne.
⚫ Ihmisten tietoisuuden lisääminen (nyk. rakennuskanta vaikea suojella)
⚫ Viestintäverkosto ja valmiusharjoittelu
⚫ Jälkitoimenpiteiden saaminen merkittäviksi
toimenpiteiksi: valmiussuunnitelmat tarkastetaan, isoja tulvia ei voida estää
⚫ Tavoite: infran tulvakestävyys. Toimenpide: suunnittelu merkittävyys edellä
⚫ Tulvakarttojen päivitys: -> riskien uudelleen arviointi ->
toimenpiteet
⚫ Toiminnanharjoittajat (yksityiset ja julkiset) kartoittavat riskikohteensa, priorisoivat ne sekä suunnittelevat tulvariskien hallintatoimenpiteet
⚫ Tulvariskeihin liittyvät paikka- ym. tiedot ovat hyvin saatavilla ja ajan tasalla.
⚫ Rakentamisen kohdentaminen tulva-alueiden ulkopuolelle
⚫ Kattava ja tarpeen mukaan saatavilla paikkatiedon kehittäminen
⚫ Kriittisten palveluiden turvaaminen – sähkö, vesi ja terveydenhuolto
*dokumentointi ei mahdollista
Keskustelukierros 2 - Ryhmä 2
⚫ Sidosryhmien sitouttaminen: voisiko olla erillinen suunnitelma/prosessi aikatauluineen (yritykset sekä kunnat ja niiden laitokset)
⚫ Tulvateema järjestelmällisesti osaksi viranomaisten muuta yhteistyötä (esim. ratapihojen
turvallisuussuunnitelmat)
⚫ Ympäristöriskien tunnistaminen koko vesistöalueella tulvatilanteessa
⚫ Onko tarvetta asettaa tavoitteita asuntojen pysyville suojauksille nykyisillä riskitasoilla? Vai riittääkö tulvatietoisuuden lisääminen ja omatoiminen varautuminen + vakuutus?
⚫ Yhteydenpitoa eri toimijoiden välillä on kehitettävä, säännöllistä viestintää
⚫ Eri toimijoiden välisiä kontakteja on kehitettävä:
säännöllisyys, riittävän usein, selvät yhteystiedot
⚫ Tulvariskien hallintaprosessin tehokkuuden varmistaminen: systemaattisuus, sitouttaminen
⚫ Suunnitelmallisuus yhteydenpidossa tulvariskissä oleviin toimijoihin: ”toimintamalli / vuosikello”?
⚫ Tiedottaminen: yleisen tietoisuuden parantaminen, tiedotusvalmius kriisitilanteessa
⚫ Tietoisuuden kasvattaminen eri tahojen kesken, esim.
varautumissuunnitelmat
⚫ Toimenpiteiden vuosikello, välitavoitteet/checkpoint
⚫ Tulvariskien ennustaminen ja viestintä, yhteydenpito eri tahoihin: tieliikennekeskus, rataliikennekeskus,
sisävesiyksikkö (väylä VTS), meripuoli (väylä VTS), tulva2020-harjoitus
⚫ Koko vesistöalueen tulvariskien tarkempi selvittäminen
ja erityisesti ympäristövahinkoriskeihin huomiota
Keskustelukierros 2 - Ryhmä 3
⚫ Viranomaisyhteistyön sujuvoittaminen ja sukupolvenvaihdokset, viranomaisten & muiden toimijoiden yhteystietojen ajan tasalla pito
⚫ Enemmän konkreettisia harjoituksia
⚫ Priorisoidut suojelukohteet, mikä saa kastua?
⚫ Viestinnän suunnittelu ja edistäminen, viestintä koordinoitava tulvasuunnittelun varautumisessa ja tulvatilanteessa
⚫ Infra (tietoliikenne, sähkö, vesihuolto, tietotekniikka)
⚫ Vesionnettomuuksien torjunta tulva-aikaan, kun muutoin kivikkoisilla järvillä kivet näkyvät ja tulva peittää ne
⚫ Tieverkoston hyvänä ja käyttökelpoisena pysyminen (tielinjaukset hyvin suunniteltuna)
⚫ Pohjavedet pitäisi säilyä puhtaana kaikissa tilanteissa
⚫ Harjoittelu A&O: parantaa kehittämään omaa varautumista.
Isompia harjoituksia, pienempiä harjoituksia -> voisiko olla valtakunnallinen malli?
⚫ Juomaveden saannin/laadun varmistaminen, juomaveden saastumisen estäminen
⚫ Erityisryhmien (mm. lapset, vanhukset) huomioiminen tulviin varautumisessa/tulvatilanteessa
⚫ Varautumisen konkretisointi pienryhmissä (ao. vastuutahot)
⚫ Ilmastonmuutoksen ja kiertotalouden huomiointi
⚫ Viranomaisten ulkopuoliset apujoukot (ei ratkaisu kuitenkaan)
⚫ Järjestöjen mukaan ottaminen tulvaan varautumisessa, jotta saadaan heiltä apua myös tulvan kohdatessa
⚫ Erityisryhmät huomioitava tulviin varautumisessa (lapset, vanhukset, koulut, päiväkodit, sos.laitokset, kotihoito), Kotihoidon huomioiminen
⚫ Yksityiskohtaiset suunnitelmat esim. tietyn rakennukset/kohteen suojelemiseksi
⚫ Ennaltavarautumissuunnitelmat
⚫ Viranomaisten yhteistyö
⚫ Tavoitteiden uudelleen järjestely ja priorisointi
Loppukeskustelu
Yhteenveto ja reflektointi tilaisuuden annista
Nostot ja huomiot loppukeskustelusta (1/2)
⚫ Maankäytössä tällä hetkellä huomioidaan alimmat rakentamiskorkeudet, mutta miten varmistetaan, että onko infra ”tulvakestävää”? Infran tulvasuojauksesta oli tullut viestiä mm. sähköverkkoyhtiöiltä ja vesilaitoksilta, että verkostoa ja laitteita ei välttämättä erikseen lähdetä suojaamaan, vaan tarvittavat muutokset tehdään muiden investointien yhteydessä.
⚫ Tulvariskien arviointi tulevaisuudessa edellyttää tietopohjan tarkistamista sekä koko vesistöalueen huomioimista; ei pelkän merkittävän
tulvariskialueen. Riskien arvioinnissa ja hallinnassa tulee huomioida yhteiskunnan rakennemuutokset ja niiden vaikutukset riskikohteisiin. Tästä esimerkkinä kotihoidon asiakkaiden määrän kasvaminen. Miten huomioidaan entistä paremmin erityisryhmien (vanhukset ja lapset) maankäytön ja tulvariskien hallinnan suunnittelussa?
⚫ Tulvariskeihin varautuminen tulisi saada osaksi muuta oleellista viranomaisyhteisyötä tunnistamalla olemassa olevat rajapinnat, jolloin se ei jäisi omaksi irralliseksi kokonaisuudekseen. Olemassa olevista rajapinnoista nostettiin esiin mm. ratapihojen turvallisuussuunnitelmat sekä ELYjen ja AVIenyhteinen strategiatyö. Tulvariskien hallinta pitää ”myydä” muille viranomaisille.
⚫ Hallintatoimenpiteiden onnistunut toteutus edellyttää niiden vastuutahojen huolellista selvittämistä sekä parhaiten viestintä- ja vaikutuskeinojen kartoittamista. Vastuutahoihin kohdistuva ”pehmeä” vaikuttaminen onnistuu parhaiten tapaamalla näitä ihmisiä.
⚫ Miten varmistetaan tulvariskien hallintaprosessin tehokkuus; esimerkiksi laaditaanko viranomaisille yhteinen vuosikello? Tulisi selvittää mahdollisuutta ryhmitellä tiettyjen toimijoiden kesken toimenpidekokonaisuuksia, joille nimetään vastuulliset henkilöt. Tavoitteena selkeyttää toimintaa ja vastuita.
⚫ Miten linjataan tulva-alueella sijaitsevan pysyvän asutuksen suojelu. Onko julkisen sektorin tehtävä rakentaa penkereitä vai hyväksytäänkö riskien hallinta vakuutuksen kautta? Entä miten ne asukkaat, joiden omaisuutta vakuutus ei korvaa liian yleisen tulvan vuoksi? Todettiin, että yksityisten kansalaisten halu varautua tulviin omalla kustannuksella on ollut laimeaa. Tehdäänkö vielä erikseen tiedotus kaikista riskialtteimmille kohteille (alle 1/50 tulva-alue), joiden osalta vakuutus ei korvaa omaisuusvahinkoja?
Nostot ja huomiot loppukeskustelusta (2/2)
⚫ Tulvista ja niiden riskeistä viestiminen suurelle yleisölle saattaa olla nyt otollisempaa, kun keskustelu ilmastonmuutoksesta on aktiivisempaa nyt kuin kuusi vuotta sitten. Pitäisikö tulvariskien hallintasuunnitelman lisäksi tehdä
vaikuttamissuunnitelma? Fyysiset tapaamiset ja palaverit sidosryhmien kautta voivat lisätä tietoisuutta, motivaatiota ja sitoutumista tulvariskien hallintaa kohtaan
⚫ Keskustelussa nostettiin esiin, että Kymijoen alaosan tulvariskien hallinnassa tulee huomioida koko vesistön säännöstelyn kehittäminen sekä tietopohjan kehittyminen. Huomautettiin, että tulvakorkeuksien arviointiin liittyy aina epävarmuutta, joka tällä hetkellä huomioidaan ikään kuin ”varmuuskertoimena” tulvakorkeuksissa. Riskikohteet tulisi kartoittaa myös Kymijoen yläosalla ml. ympäristöriskit ja vaaralliset aineet.
⚫ Todettiin, että ison tulvan sattuessa sen hallinta säännöstelyllä on mahdotonta, jolloin merkittävimpiä toimenpiteitä ovat valmiussuunnittelun, tulvatilanteessa toimiminen ja jälkitoimenpiteiden hoitaminen.
⚫ Tulva- ja valmiusharjoitukset ovat hyödyllisiä mutta työläitä. Onko mahdollista järjestää ”miniharjoituksia” pienemmällä porukalla? Keskustelussa todettiin, että valmiusharjoituksen järjestäminen myös Kymijoella olisi hyödyllistä.
⚫ Keskusteltiin maankäyttömuotojen mahdollisuuksista valumaveden pidättämiseen valuma-alueilla (lähinnä metsätalous).
Onko näillä yhteys vesienhoidon tavoitteisiin? Tämän huomioiminen vaatisi kuitenkin laajaa ohjausta lainsäädäntötasolla ja valtakunnallisia ohjeita, joten tässä vaiheessa on vielä vaikea ottaa kantaa ja edistää asiaa tulvariskien hallinnan prosessin yhteydessä.
⚫ Kotka-Kouvola raidelinjan kunnostus suunnitteilla, ja tulvariskit tulisi huomioida tässä. Raideliikenteen toiminnan turvaaminen muutenkin keskeistä.
