ASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIM ENETTELYN SOVELTA MISTARVE, LISMANAAVAN TURVETUOTANTOALUEEN
LAAJENTAMINEN, SODANKYLÄ
HANKKEESTA VASTAAVA
Turveruukki Oy PL 116
90101 OULU
ASIAN VIREILLETULO Turveruukki Oy on jättänyt 31.12.2014 Pohjois-Suomen aluehallintoviras tolle Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lismanaavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista sekä turvetuotantoalueen laa jentamista koskevan hakemuksen.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt 21.8.2015 Lapin ELY keskukselta lausuntoa siitä, tarvitseeko laajennushankkeeseen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
HANKE Lismanaavan turvetuotantoalue sijaitsee Sodankylän kuntakeskuksesta noin 20 km etelään Ylä-Raudanjoen ja Käyräsjoen valuma-alueella. Turve tuotanto Lismanaavalla on aloitettu vuonna 2002.
Lismanaavan turvetuotantoalueen tuotannossa oleva pinta-ala on 135,8 ha ja suunnitellun laajennusalueen pinta-ala on 83,3, ha. Auma-alueen pinta- ala tuotannossa olevalla alueella on 7,6 ha ja suunnitellulla lisäalueella 1,8 ha. Lisäalueesta 50,1 ha on ojittamatonta aluetta, 23,9 ha ojitettua aluetta ja 11,1 hapeltoa.
Lismanaavan tuotantolohkojen 1 - 5 kuivatusvesien puhdistuksessa käyte tään yhtä laskeutusallasta ja ympäri vuoden painovoimaisesti toimivaa, ojit tamatonta pintavalutuskenttää. Vedet johdetaan keräilyojan ja mittapadon kautta Ylä-Raudanjokea pitkin Raudanjokeen, josta edelleen Kemijokeen.
Tuotantolohkojen 6- 13 kuivatusvedet johdetaan kolmen erillisen laskeutus altaan kautta pumppaamolle, josta vedet sulan maan aikana pumpataan ojit tamattomalle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä vedet laskevat osin laskuojan kautta ja osin suoraan Lismanaavanojan ja Harrihaaranojan kautta Käyräsjokeen ja edelleen Kitiseen. Talvella kuivatusvedet johdetaan
LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060 Asemakatu 19 www.ely-keskus.fi/Iappi 96101 Rovaniemi 94100 Kemi
laskeutusaltaiden, settipadon ja laskuojan kautta pintavalutuskentän ohi Lis manaavanojaan.
Suunnitellun laajennusalueen kuivatusvedet käsitellään kuntoonpanovai heessa sekä tuotantovaiheessa seuraavasti: lisäaluelohkojen 15- 19 kuiva tusvedet johdetaan ympäri vuoden painovoimaisesti lietteenpidättimien, kahden laskeutusaltaan kautta ojittamattomalle pintavalutuskentälle. Lisä aluelohkon 14 kuivatusvedet johdetaan sulan maan aikana olemassa olevan laskeutusaltaan kautta pumppaamolle, josta vedet pumpataan olemassa olevalle pintavalutuskentälle. Jäätyneen maan aikana lohkon vedet laskevat Lismanaavanojaan laskeutusaltaan ja settipadon kautta.
TURVETUOTANTOALUEEN AIKAISEMMAT VAIHEET
Turvetuotanto Lismanaavalla on käynnistynyt v. 2002. Turveruukki Oy on hakenut Lismanaavan turvetuotannolle toistaiseksi voimassa olevaa ympä ristölupaa 31.12.2003. Ympäristölupavirasto myönsi tuvan (Nro 53/04/1) 8.7.2004. Lupa koski 47,5 hehtaarin tuotannossa olevaa suoalaa sekä 87,5 hehtaarin lisäalueen kunnostusta ja käyttöönottoa turvetuotantoon. Alueella saadaan turpeen lisäksi tilapäisesti varastoida ja käsitellä puuperäisiä polt toaineita enintään 5000 tonnia vuodessa. Lupamääräysten mukaan, mikäli tuotanto jatkuu vuoden 2014 jälkeen, tulee toiminnan harjoittajan tehdä lu pamääräysten tarkistamista koskeva hakemus vuoden 2014 loppuun men nessä.
ASIAN KÄSITTELYN VAIHEET
Lapin ELY-keskus järjesti 14.1.2016 YVA-lain 6 §:n mukaisen neuvottelun arviointimenettelyn soveltamistarpeesta asianomaisten viranomaisten kes ken. Samalla Lapin ELY-keskus varasi hankkeesta vastaavalle tilaisuuden tulla kuulluksi. Kutsu viranomaisneuvotteluun lähetettiin Lapin liitolle, Lapin aluehallintovirastolle, Sodankylän kunnalle, Sodankylän kunnan ympäris tönsuojeluviranomaiselle, Metsähallituksen Lapin luontopalvelulle sekä La pin ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle. Lapin ELY-keskuksen lisäksi neuvotteluun osallistui Lapin liiton edustajat. Lapin ELY-keskuksen kalata lousviranomainen on ilmoittanut näkemyksensä asiaan sähköpostitse 8.1.2016.
Neuvottelussa sovittiin, että hankkeesta vastaava toimittaa ELY-keskukselle ennen päätöksentekoa seuraavat täydennykset:
- laajennusalueen suoalueen luonnontilaisuusluokituksen
- tiedot lähialueen asukasmäärästä
- arvion laajennuksen vaikutuksista poronhoitoon sekä selvityksen yh teistyöstä paliskunnan kanssa
Neuvottelusta laadittu muistio on lähetetty hankkeesta vastaavalle ja neu votteluun kutsutuille 5.2.2016.
Lapin liiton edustajien mukaan hankkeeseen ei tarvitse soveltaa ympäris tövaikutusten arviointimenettelyä. Maakuntakaavassa aluetta ei ole merkitty turvetuotantoalueeksi vaan maa- ja metsätalousalueeksi. Tämä maininta puuttuu ympäristölupahakemuksesta. Alue on kulttuurihistoriallisesti arvok kaan alueen sisällä. Alue on tasaista peltoaluetta ja turvetuotannolla ei kat sota olevan vaikutuksia maisemaan. Toiminnassa tulee ottaa huomioon maakuntakaavan määräykset sekä poronhoito.
Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomainen on 8.1.2016 tulleessa sähköpostissa ilmoittanut, että Lismanaavan turvetuotantoalueen laajennus ei edellytä YVA-meneifelyn soveltamista. Kalastus alueella on melko vä häistä ja lisätuotannonkin vaikutukset on arvioitu sen verran pieniksi, että kalaviranomaisen näkökulmasta YVA —prosessia ei tarvita.
Sodankylän kunnan, Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Lapin aluehallintovirasto ja Metsähallituksen Luontopalvelut eivät ole esittä neet kantaansa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta.
Hankkeesta vastaava esitti vastineessaan, että turvetuotantoalueen laajen taminen ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista.
Hankkeesta vastaava ei näe lisäarvoa, siinä jos Lismanaavan turvetuotan toalue käsitellään YVA —menettelyllä. Ympäristölupaprosessissa käsitellään samat asiat mitä YVA- menettelyssä. Vaihtoehtoja olisi 0-vaihtoehto ja lupa hakemuksessa esitetty vaihtoehto. Muut vaihtoehdot olisivat keinotekoisia.
Asian osalta voidaan pitää tiedotustilaisuus ennen kuuluttamista.
Viranomaisneuvottelun jälkeen hankkeesta vastaava on pyytänyt Sodanky län kunnalta tiedot lähialueen asutuksen määrästä ja selvityksen GTK:lta Lismanaavan luonnontilaisuusluokituksesta. Hankkeesta vastaava on toi mittanut täydennykset Lapin ELY-keskukselle 4.2.2016.
HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Tiedot hankkeen päästöistä ja ympäristövaikutuksista perustuvat Pohjois- Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä oleviin ympäristölupahakemus asiakirjoihin, 14.1.2016 pidetyssä viranomaisneuvottelussa esille tulleisiin seikkoihin sekä Turveruukin Lapin ELY-keskukselle 4.2.2016 lähettämiin täydennyksiin.
Maan käyttö ja kaavoitustilanne
Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Valtio neuvosto on vahvistanut maakuntakaavan 27.12.2007. Aluetta ei ole voi massa olevassa maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi, vaan alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Lismanaavan turvetuotanto
alueen sisällä sijaitsee Lismanaavan maakunnallisesti merkittävä kulttuu riympäristö (ma 5950). Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaa vaa.
Tuotantoalueen läheisyydessä on jonkin verran asutusta (Turveruukin täy dennys 4.2.2016) ja lähin asutus sijaitsee noin 150 m ja 800 m etäisyydellä koilliseen sekä noin 800 m tuotantoalueelta kaakkoon.
Lismanaavan turvetuotantoalue sijaitsee Syväjärven paliskunnassa. Suun niteltu lisäalue on satunnaisesti porojen oleskelualuetta kesäisin ja rykimä ajan jälkeen syksyllä. Nykyisellä tuotantoalueella poroille aiheutuneita va hinkoja ei ole ilmennyt.
Päästöt vesistöön
Lismanaavan nettopäästöt Ylä-Raudanjokeen ovat tällä hetkellä (v. 2014) vuositasolla noin 470 kg/a kiintoainetta, 3 kg/a fosforia sekä 160 kg/a typ peä. Nettopäästöt Lismanaavanojaan ovat vuositasolla noin 3 000 kg/a kun toainetta, 30 kg/a fosforia sekä 530 kg/a typpeä.
Lismanaavan laajennusalueen (85,1 ha) 1. kuntoonpanovuodesta aiheutu vat nettopäästöt ovat noin 40 kg/a fosforia sekä 500 kg/a typpeä. Arvioiden perusteella 1. kuntoonpanovuotena Lismanaavan laajennusalueen kiintoai nepäästöt eivät kasva lainkaan, mutta kokonaisfosforipäästöt kasvavat yli 3- kertaiseksi ja kokonaistyppipäästöt 2,5-kertaiseksi kirjallisuudesta saatujen vedenlaatuarvojen perusteella laskettuun nykypäästöön verrattuna.
Lismanaavan laajennusalueen tuotantovaiheen nettopäästöt vuositasolla ovat noin 1055 kg/a kiintoainetta, 8 kg/a fosforia sekä 300 kg/a typpeä.
Vaikutukset vesistöön ja kalastoon
Lismanaavan päästöjen vesistövaikutusten ei arvioida vaikuttavan heiken tävästi Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saa vuttamiseen.
Vuodelle 2014 tehdyn laskennallisen arvion perusteella Lismanaavan turve tuotantoalueen kuivatusvedet eivät merkittävästi vaikuta Lismanaavanojan tai Ylä-Raudanjoen suunnalla keskimääräisiin fosfori- tai kiintoainepitoisuuk sun tuotantovaiheessa. Kuivatusvedet nostavat todennäköisesti Harrihaa ranojan fosforipitoisuuksia jonkin verran talvisin ja keväisin (9-13 pgIl), mutta oja voidaan luokitella jo nykyään fosforipitoisuuksien perusteella reheväksi tai erittäin reheväksi.
Laskelmien mukaan typpipitoisuus nousisi Harrihaaranojassa 22-234 pg/l, Käyräsjoessa 7-73 pg/l ja Ylä-Raudanjoessa 5-103 pgIl kuivatusvesistä joh tuen. Kuivatusvesien vaikutus olisi suurimmillaan keväisin, mikä olisi Harri haaranojasta mitatusta keskimääräisestä pitoisuudesta (1061 pg/l) noin 23
%. Vastaavasti Käyräsjoen keskimääräisesti typpipitoisuudesta vaikutus olisi (359 jgIl) noin 20 % ja Ylä-Raudanjoen pitoisuuksista (318 pgIl) 32 %.
Tuotantovaiheessa vuosina 2019 ja 2024 tehtyjen laskennallisten arvioiden perusteella Lismanaavan turvetuotantoalueen kokonaispäästöt huomioiden kuivatusvedet eivät merkittävästi vaikuta Lismanaavanojan suunnalla fos fori- tai kiintoainepitoisuuksiin. Kuivatusvedet nostavat todennäköisesti Har rihaaranojan fosforipitoisuuksia jonkin verran talvisin ja keväisin (14-16 pg/l), mutta toisaalta oja voidaan luokitella jo nykyään fosforipitoisuuksien perus teella reheväksi tai erittäin reheväksi.
Laskelmien mukaan typpipitoisuus nousisi kokonaispäästöjen vaikutuksesta Harrihaaranojassa 48-465 pg/l. Kuivatusvesien vaikutus olisi suurimmillaan keväällä, mikä olisi Harrihaaranojasta mitatusta keskimääräisestä typpipitoi suudesta (1061 pgIl) noin 43-44 %.
Vastaavasti Käyräsjoen keskimääräisestä typpipitoisuudesta vaikutus olisi (359 gII) noin 40 % keväisin, jos pitoisuuslisäys olisi kyseiseen aikaan 142- 145 igIl.
Tuotantovaiheen vuosille 2019 ja 2024 tehdyn laskennallisen arvion perus teella, jossa on huomioitu Lismanaavan turvetuotantoalueen kokonaispääs töt, kuivatusvedet eivät merkittävästi vaikuta Ylä-Raudanjoen suunnalla kes kimääräisiin fosfori- tai kiintoainepitoisuuksiin. Kuivatusvedet nostavat to dennäköisesti Ylä-Raudanjoen fosforipitoisuutta hieman keväisin (6 pgll).
Laskelmien mukaan typpipitoisuus nousisi Ylä-Raudanjoessa 11-251 pg/l kuivatusvesistä johtuen, mikä olisi Ylä-Raudanjoen pisteeltä Rj4 mitatusta keskimääräisestä pitoisuudesta (318 pg/l) noin 4-79 %. Kuivatusvesien vai kutus olisi suurimmillaan keväisin. Kuivautusvesien typpeä lisäävä vaikutus kuitenkin pienenisi selvästi Raudanjoessa laimentumisen myötä ollen ennen laskua Raudanjokeen vain noin 4-28%.
Kokonaisuutena tarkastellen Lismanaavan kuivatusvedet nostaisivat eri tar kastelluissa tilanteissa laskelmien perusteella purkuvesistöjen typpipitoi suuksia ajoittain jonkin verran tai selvästi. Laskennallinen arvio ei kuiten kaan ota huomioon typen vapautumista vesistöstä ilmakehään. Purkuvesis tön minimiravinteeksi arvioitiin typpeä, jolloin typpipitoisuuden lisäys voisi periaatteessa nostattaa perustuotantoa. Toisaalta typen pitoisuusnousut oli vat laimenemislaskelman perusteella kesällä perustuotantoaikaan alhaisim mat. Kuivatusvedet voisivat heikentää purkuvesistön rehevyysluokitusta ty pen suhteen lähinnä Käyräsjoessa ja Ytä-Raudanjoessa.
Kalataloustarkkailun tulosten perusteella Lismanaavan turvetuotanto ei ole toimintansa aikana merkittävissä määrin vaikuttanut Harrihaaranojan ja Käyräsjoen kalastoon ja kalastukseen. Harrihaaran ja Käyräsjoen pohja eläintarkkailun perusteella erot tarkkailuvuosien tuloksissa ovat olleet pie niä, mikä kuvastaa jokien pohjien tilan säilyneen toistaiseksi varsin ennal laan. Myös tämä seikka tukee käsitystä kalataloudellisten vaikutusten vähäi syydestä.
Kaavaillun lisäalueen tuotantopinta-alat huomioiden turvetuotanto tyypilli sesti lisää jonkin verran vesistön rehevyyttä ja kiintoainepitoisuutta. Tästä
johtuen levätuotanto voi kasvaa ja lisääntynyt kiintoainepitoisuus voi osal taan heikentää lohensukuisten lajien lisääntymisalueiden (kutusoraikkojen) tilaa ja vaikuttaa myös pohjaeläimistön ja sitä kautta myös kalaston elinolo suhteisiin. Karttatarkastelun perusteella lohensukuisten lajien poikastuotan toalueet keskittyvät Käyräsjoella pääosin joen Iatvaosille Harrihaaranojan yläpuolisille alueille. Muutamia virtapaikkoja sijaitsee myös joen alaosilla valtatien läheisyydessä. Itse Harrihaaranojassa sen sijaan näyttäisi pitkiä ja poikastuotannon kannalta merkittäviä virta-alueita olevan runsaasti kautta koko joen.
Lismanaavan alapuolisen Yläraudanjoen kalastossa vallitsevat veden laa dun muutoksia melko hyvin kestävät kevätkutuiset lajit kuten hauki ja harjus.
Lismanaavan alapuolisella suvantomaisella Yläraudanjoella ei juurikaan ole lohensukuisten lajien poikastuotantoalueita. Näin ollen Lismanaavan kuor mituksen vaikutukset Yläraudanjoen kalastoon voidaan arvioida vähäisiksi.
Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Suunnitellulla laajennusalueella on tehty luontoselvitys vuonna 2014 (Ram boil Finland Oy 2014). Luontoselvityksessä tutkittiin alueen kasvillisuus ja luontotyypit, linnusto ja viitasammakon esiintyminen. Lisäksi selvityksessä arvioitiin rauhoitettujen ja luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymistä alueella levinneisyystietojen ja elinympäristövaatimusten perusteella.
Alue on vesitaloudeltaan ja kasvillisuudeltaan eriasteisesti muuttunutta, koska alueen läpi on kaivettu useita ojia. Luonnontilaisimmat alueet sijaitse vat alueen länsiosan Juppuranjängällä sekä alueen itäosissa. GTK:n 21.1.2016 laatiman Lismanaavan luonnontilaluokituksen mukaan alueen luonnontilaisuusluokka on 1.
Alueella ei tavata valtakunnallisesti tai alueellisesti (Pohjois-Suomi) uhan- alaisia luontotyyppejä, mutta alueella tavattava Pohjois-Suomen soiden reu nojen tyypillinen rämetyyppi, pallosararäme, on valtakunnallisesti silmälläpi dettävä. Alueella ei sijaitse lähteitä.
Kasvilajeista alueen kaakkoisreunalla tavataan kellosinilatvan esiintymä (sil mälläpidettävä ja vastuulaji) sekä itäpuolella vastuulajeihin lukeutuva vaa leasara. Lisäksi Lismanaavanojan läntisen haaran lähialueella on tiedossa ympäristöhallinnon eliölajit-tietokannan tiedon perusteella lettorikon esiin tymä, jota ei kuitenkaan vuoden 2014 luontoselvityksessä havaittu. Letto rikko on rauhoitettu, vaarantunut (VU) ja luontodirektiivin liitteisiin Ilja IV sekä Suomen kansainvälisen suojelun vastuulajeihin lukeutuva laji.
Turvetuotannon seurauksena tuotantoon suunnitellun alueen kasvillisuus häviää ja suovedenpinnan laskun seurauksena myös lähiympäristön suot kuivuvat nykytilastaan. Alueen suoluonnon monimuotoisuus ei ole erityisen korkea luontotyyppien tai lajiston osalta, johtuen alueen luonnontilaisuuden jo aiemmin tapahtuneesta heikentymisestä.
Lismanaavan linnustoselvityksen mukaan linnustollisesti arvokkaimmat alu eet ovat alueen kaakkois-ja luoteisosien avosoilla. Linnustovaikutukset koh distuvat suoraan alueella havaittuun noin 140 lintupariin. Vaikka suunniteltu lisätuotantoalueen linnustoarvo on korkeintaan keskimääräinen verrattuna vastaaviin kohteisiin lähialueella ja yksittäisen tuotantoalueen linnustovaiku tukset ovat suhteellisen pieniä, vanha toiminta mukaan lukien turvetuotan non kokonaisvaikutukset alueella vaikuttavat paikalliseen linnustoon merkit tävästi.
Hankealueella tehdyn selvityksen perusteella alueella ei esiinny viitasam makkoa. Alue on todennäköisesti liian kuiva ja karu ollakseen sopiva lisään tymisympäristö viitasammakolle. Hankealueella arvioidaan esiintyvän levin neisyystietojen ja elinympäristöjen perusteella LSA liitteen 2 (koko maassa rauhoitetut lajit) eläinlajeista ainoastaan sisiliskoa. Luonnonsuojeluasetuk sen liitteen 5 mainittuja luontodirektiivin liitteen lV(a) lajeja alueella ei arvi oida esiintyvän. Turvetuotanto voi heikentää alueella levinneisyystietojen perusteella esiintyvää sisiliskokantaa.
Tuotantoaluetta lähimpänä sijaitseva Natura-alue on Vitsavaaranaapa Kiekeröselkä noin 2,8 km:n etäisyydellä. Suunnitellulla turvetuotannolla ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen luontoar voihin.
Muut vaikutukset
Lismanaavan turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan päästöjä tai haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Lismanaavan turvetuotantoalue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä tuotantoalueesta.
Toiminnasta voi aiheutua pöly- ja meluhaittaa lähimmälle asutukselle.
LAPIN ELY-KESKUKSEN RATKAISU PAATOS
Lapin ELY-keskus päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä an netun lain (468/1994) 2 luvun 6 §:n perusteella, ettei Turveruukki Oy:n So dankylässä sijaitsevan Lismanaavan turvetuotantoalueen laajennukseen sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Hankkeen ympäristövaikutukset voidaan tässä tapauksessa arvioida riittä västi ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä.
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) 2 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan WA-menettelyä sovelletaan asetuksella tarkemmin sää dettäviin hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kan sainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia tai joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luon non ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi.
Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (YyA-asetus, 713/2006) 2 luvun 6 §:n hankeluettelon 2 e) —alakohdan mu kaan WA-menettelyä sovelletaan turvetuotantoon, kun yhtenäiseksi katsot tava tuotantopinta-ala on yli 150 ha. Lisäksi arviointimenettelyä sovelletaan 6 §:n hankeluettelon 12 kohdan mukaan 2 e —kohdassa tarkoitettuja hank keita kooltaan vastaaviin hankkeiden muutoksiin.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei tule sovellettavaksi suoraan ase tuksen mukaan esitettyyn Lismanaavan turvetuotantoalueen laajennuk seen.
Arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankkee seen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 4 §:n 1 momentissa tarkoi tettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 4
§:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia mer kittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa arviointimenettelyn so veltamista yksittäistapauksessa on WA-asetuksen 7 §:n mukaan tarkastel tava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta.
Tarkasteltavia seikkoja ovat näin ollen mm. hankkeen koko, yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, nykyinen maankäyttö, luonnon sietokyky sekä vaikutusalueen laajuus ja suuruus.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarkoituksena on varmis taa, että ympäristövaikutukset tulevat riittävällä tarkkuudella selvitetyiksi vai kutuksiltaan merkittävien hankkeiden suunnittelussa. Samalla hankkeen ympäristövaikutukset kirjataan tulevaa päätöksentekoa varten. Menettelyn tarkoituksena on myös parantaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmah dollisuuksia ympäristön kannalta merkittävien hankkeiden suunnittelussa.
Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ottaen huomioon se, mitä edellä on esitetty hankkeen ominaisuuksista, sijainnista sekä ympäristövai kutuksista ja niiden luonteesta, Lismanaavan turvetuotantoalueen laajenta misesta ei aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, että hankkeeseen olisi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä WA-lain 4
§
2 momentin perusteella tapauskohtaisesti. Hankkeen aiheutta mat ympäristövaikutuksetja vaikutusten lieventämismahdollisuudet voidaan ottaa huomioon ja käsitellä riittävällä tavalla ympäristönsuojelulain mukai sessa lupamenettelyssä ja ne turvaavat riittävästi myös kansalaisten tiedon saannin ja osallistumismahdollisuudet.SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 ja muutos 458/2006)4
§,
6§,
17 §ja 19§
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6
§
ja 7§
MUUTOKSENHAKU
Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla siitä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (LAP 01 R).
Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 §:n 2 momen tissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (laki ympäristövaikutusten arvi ointimenettelystä 19
§
3. momentti).Johtaja
Ylitarkastaja Tiina Kämäräinen
PÄÄTÖKSEN NÄHTÄVILLÄOLO
Päätöstä koskeva kuulutus on nähtävillä 18.2. — 21.3.2016 Lapin ELY keskuksessa ja Sodankylän kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä www.ely-keskus.fi/lappi -verkkosivuilla. Päätös on nähtävillä kuulutusajan Lapin ELY-keskuksessa ja Sodankylän kunnanvirastolla sekä www.ympa risto.fi —palvelussa
JAKELU JA MAKSUT
Päätös Hakijalle saantitodistuksella
Maksu maksutta
Tiedoksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue Sodankylän kunta
Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lapin liitto
Lapin aluehallintovirasto
Metsähallitus, Lapin luontopalvelut (Liinu Törvi)
Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikkö (Jari Leskinen) Lapin ELY-keskuksen YVA-tiimi
Vaiitusaika Valitus on toimitettava Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. J05 valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus tai tiedoksisaantitodistus. Jos kysymyksessä on sijaistiedoksianto, katsotaan tiedoksisaaminen tapahtuneen, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan saantitodistuksen tai tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Jos päätös on lähetetty postitse tavallisena kirjeenä, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänä.
Yleistiedoksiannossa katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona asiakirja tai kuulutus sen nähtävillä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai kuulutus pantu ilmoitustaululle.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoitus
Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
O valittajan nimi ja kotikunta
O postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
O päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi
O perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
O Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
O saantitodistus, tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
O asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole ja aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
O asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen hallinto-oikeuden aukioloajan päättymistä.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 250 euroa.
Suoritemaksua koskeva muutoksenhaku
Maksuvelvollinen, joka katsoo että julkisoikeudellisesta suoritteesta määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia oikaisua Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamispäivästä.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus postiosoite PL 189,90101 Oulu käyntiosoite lsokatu 4, 3 krs, Oulu aukioloaika klo 8.00— 16.15 puhelin 029 56 42800
faxi 029 56 42841
sähköposti pohiois-suomi.haooikeus.fi
LAP 01 R
