70 t i e t e e s s ä ta pa h t u u 1 / 2 0 1 2
enkä Márquez Villanuevan esittä- miä käsityksiä, mutta jo pelkästään hänen runsas materiaalinsa ja sitä koskevat kirjallisuusviitteensä an- tavat käsityksen siitä, miten mer- kittävistä asioista romaanissa on kysymys sivuhenkilöiden kohdal- la. Don Quijotea tuleekin tarkas- tella myös kiinnostavien sivuhen- kilöiden eikä vain nimihenkilön ja hänen aseenkantajansa kannalta.
Romaanissa esitetyn kulttuurisen tilanteen monitahoisuutta korostaa se Márquez Villanuevan usein esil- le tuoma seikka, että Don Quijoten tarina oli esitetty nimenomaan ara- bialaiselta historioitsijalta saatuna.
Teoksensa viimeisellä tekstisivul- la Márquez Villanueva muistuttaa, että sitä syvää ääntä, joka Cervan- tesin romaanissa ihastuttaa, ei ole esitetty Cervantesin vaan viisaan maurin äänellä.
Moros, moriscos y turcos de Cer- vantes ottaa laajalti huomioon Cer- vantesin ajan muun kirjallisen kon- tekstin, joihin kuuluvat kaunokir- jallisuuden ohella muun muassa yhteiskunnallisia kysymyksiä kä- sittelevät traktaatit. Márquez Villa- nueva tarkastelee esimerkiksi hu- manisti Pedro de Valencian nä- kemyksiä. Hän oli asettunut vas- tustamaan moriskojen karkotusta aikoinaan julkaisematta jäänees- sä tutkielmassa. de Valencia, jos- ta teoksessa muuten on vaikuttava kuva silmälasit silmillä, oli muun muassa hylännyt morisco-sanan sortavana terminä ja ottanut tilal- le ciudadano (kansalainen)-sanan.
Sortava terminologia oli ollut on- gelman ytimessä. ”Tutkielman kir- joittajalla oli jo tietoisuus kielen- käytön moraalisesta vastuusta,” to- teaa Márquez Villanueva. Voisi siis ajatella, että Pedro de Valencia oli kajonnut ongelmiin, jotka mutatis
mutandis ovat aktuelleja nykyään- kin.
Kiinnostavaa on myös se, mitä Márquez Villanueva sanoo veren puhtauden (limpieza de sangre) kä- sitteestä, jonka englantilaisena vas- tineena esiintyy racial purity. Tämä synkkiä konnotaatioita herättävä käsite on nähtävä aikansa konteks- tissa, vanhojen kristittyjen puolus- tuskeinona intellektuaalista valtaa pitäviä juutalaiskristittyjä vastaan;
varsinaisesta biologisesta opista ei Márquez Villanuevan mukaan ol- lut kysymys.
Teos on varustettu laajalla viit- teistöllä. Itse asiassa yli neljännes sen sivumäärästä on tiheään pai- nettuja lähdeviitteitä (joihin nimi- en oikoluku ei kaikissa tapauksis- sa ole ennättänyt). Niiden joukos- ta löytyy kaksi suomalaistakin tut- kielmaa, Viljo Tarkiaisen, Aleksis Kiven biografin ja Cervantesista laajan monografian kirjoittaneen tutkijan vuonna 1921 julkaisema pieni artikkeli Cervantesin romaa- nista Persiles y Sigismunda ja aikan- sa harvalukuisiin suomalaisiin his- panisteihin kuuluneen Turun yli- opiston ylikirjastonhoitajan Eero K. Neuvosen vuonna 1951 ilmesty- nyt tutkielma arabismeista Alfon- so X Viisaan aikaisessa (1200-luku) laulukokoelmassa Cantigas de San- ta María. Pohjoismaista tutkimus- ta viitteissä edustaa laajatietoisen ruotsalaisen kirjallisuushistorioit- sijan Gustaf Fredénin tutkielma
”Cervantes y los moriscos” teokses- sa Tres ensayos cervantinos (1964).
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston ylei- sen kirjallisuustieteen professori.
Suomalaisista
innovaatioista selkeästi ja kiinnostavasti
Rami Nissilä
Juha Oksanen, Pekka Pesonen, Nina Rilla ja Jani Saarinen:
Suomalaisia innovaatioita.
Suomi-konepistoolista Habbo hotelliin. Gummerus 2011.
Suomalaisia innovaatioita käsit- telee ja avaa innovaation käsitettä ymmärrettävällä tavalla sekä tar- joaa lukijalleen uuden näkökul- man lähimenneisyyden tarkaste- luun. Kirjaan valikoidut 150 esi- merkkiä kertovat suomalaisen yh- teiskunnan, yrityksen ja yksilön kekseliäisyydestä sekä kyvystä ke- hittää omaa työtään ja ympäröivää yhteiskuntaa. Monet esimerkeis- tä ovat niin arkipäiväisiä, että ny- kyihmisen on vaikea ajatella kuin- ka vallankumouk sellisia ne ovat omana aikanaan olleet.
Näinhän se olikin…
Suomalaisia innovaatioita on myös katsaus suomalaiseen yhteiskunta-, talous- ja teollisuushistoriaan. Esi- teltyjen innovaatioiden lisäksi kir- ja tarjoaa nopeat katsaukset jokai- sen vuosikymmenen historiaan.
Ammattihistorioitsijalle kirja tus- kin tarjoaa uusia elämyksiä, mut- ta jo normaalin sanomalehdenluki- jan olettaisi ajattelevan monta ker- taa tyytyväisenä, että ”noinhan se menikin, nyt minä taas muistan…”.
Helppolukuisen tekstin ly hyen mitan vuoksi on ehkä jouduttu ve- tämään mutkia suoriksi. Esimer- kiksi vuoden 1952 Helsingin kesä- olympialaiset kohensivat varmasti suomalaista kollektiivista itsetun- toa, mutta voiko perustellusti sa-
t i e t e e s s ä ta pa h t u u 1 / 2 0 1 2 71 noa, että hyvin järjestetyt olympia-
laiset vahvistivat Suomen poliittis- ta asemaa idän ja lännen sillanra- kentajana?
Innovaatiot esitellään vuosi- kymmenittäin ja jokainen vuo- si kerrallaan. Vuosiluvut ovat sel- keäs ti näkyvissä ja lukija pystyy helposti hakemaan tietoa. ”Rapa- lat ja hetekat” löytyvät kätevästi 1930-luvulta, ”tolut ja tetanukset”
1950-luvulta.
Tyylikästä, selkeää ja elämänmakuista
Kirjan kieli on helppolukuista ja miellyttävää. Mainio kieliasu yh- dessä onnistuneen taiton ja run- saan kuvituksen kanssa tekevät lu- kukokemuksesta nautittavan.
Kirjoittajien ratkaisu ottaa mu- kaan myös innovaatioita, jotka ei- vät ole kestäneet ajan hammasta, lisää kirjan tyylikkyyttä, uskotta- vuutta ja elämänmakuisuutta. Jos- kus innovaatiot ovat olleet edellä ai- kaansa eikä niille ole syntynyt ky- syntälähtöisiä markkinoita. Joskus kotimainen tuote on jäänyt kan- sainvälisen kilpailun hautaamak- si, kuten kävi turkulaiselle Kuller- vo-traktorille. Joskus ne ovat ol- leet suorastaan myrkyllisiä. DDT todettiin tehokkaaksi hyönteisten torjunnassa, mutta sen haittavai- kutukset todettiin vasta vuosikym- meniä myöhemmin. Kun DDT:n käyttö myöhemmin kiellettiin lail- la, jouduttiin Vihtavuori Oy:n te- hokas Täystuho-hyönteismyrkky vetämään markkinoilta.
Naiset ja lapset vahvemmin esille Kirjassa ei väitetä, että se olisi kat- tava katsaus suomalaisiin innovaa- tioihin. Johdannossa todetaan, että
”Suureksi osaksi tiedot esiteltävistä innovaatioista perustuvat VTT:llä
ylläpidettävään tietokantaan suo- malaisista innovaatioista (SFIN- NO)”. Monia loistavia innovaatioi- ta on varmasti jäänyt mainitsemat- ta erilaisten rajausten ja kriteerei- den vuoksi. Kiinnostavuus on ollut päällimmäinen rajausperuste. Eh- kä näitä rajauksia olisi voinut esitel- lä tarkemmin kirjan alussa?
Ulkomailla kauan asuneena tu- lee (ehkä idealistisestikin) ajatel- leeksi, että lapsia koskevat innovaa- tiot ovat jotain erityisen suomalais- ta. Keski-Euroopassa lapset joutu- vat elämään aikuisten maailmassa, aikuisten infrastruktuureissa ja ai- kuisten ehdoilla. Siksi esimerkik- si rovaniemeläisen Lappset-yrityk- sen lasten tarpeita, turvallisuut- ta ja ergonomiaa silmälläpitäen suunnittelemien leikkipaikkojen ja -kenttien mukanaolo olisi ollut perusteltua.
Toinen maailmalla usein esil- le tuleva suomalainen käyntikort- ti, sukupuolten välinen tasa-ar- vo, olisi ansainnut tulla näkyvim- min esitellyksi. Naisten äänioikeus ei mahdu mukaan kirjan aikara- jauksen vuoksi. Joku toinen suo- malaisen naisen oikeus – esimer- kiksi taloudellinen itsenäisyys ja oikeus omaan palkkaan ja pankki- tiliin – olisi ollut arvokas lisä teok- sen innovaatiospektrin täydentä- miseksi. Ilman tällaisia, nykyään itsestään selviltä tuntuvia asioita suomalaisen naisen vahva rooli yh- teiskunnassamme olisi ollut aivan toisenlainen. Neuvola-järjestelmä vuodelta 1926, äitiysavustuspak- kaus vuodelta 1937 ja maksuton kouluruokailu vuodelta 1943 tule- vat ansiokkaasti mainituiksi ja an- saitsevat eittämättä paikkansa kir- jan sivuilla.
Suomalaisia innovaatioita on mielenkiintoinen ja ansiokas kat-
saus suomalaisen kekseliäisyyden ja yrittäjyyden historiaan. Kirja tar- joaa perinteisistä historiakirjoista tai yrityshistorioista erottuvan nä- kökulman menneisyytemme tar- kasteluun ja onnistuu valottamaan maamme itsenäisyyden aikaa in- novaatiot lähtökohtanaan. Lähde- viitteet jokaisen innovaatioesitte- lyn perässä ja kirjallisuusluettelo ohjaavat lukijaa lisätiedon lähteille.
Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri ja EU-tiedeasiantuntija.
Tiedekirja
kirkkokaTu 14
Avoinna ma klo 10–17, ti–pe klo 10–16.30
www.tiedekirja.fi
