T i e T e e s s ä Ta pa h T u u 7 / 2 0 0 8 87 seksi, ekologiselle integriteetille,
oikeudenmukaisuudelle ja maail- manrauhalle”.
Feminististä kriittistä uskonto- tiedettä on mielenkiintoista ver- rata kriittiseen uskontotieteeseen, joka pyrkii tutkimaan, miten us- konto vaikuttaa rapauttavasti tie- don, arvojen ja toiminnan mallei- hin, ja miten tutkimuskohteet voisi periaatteessa vapauttaa uskonnolli- sen maailmankuvan rajoituksista ja osoittaa heille tien parempaan, ar- gumentatiivisesti demokraattiseen maailmaan. Tässä paremmassa maailmassa ei tarvitse pelätä pa- hoja henkiä, ei ole perusteita ra- jata tyttöjen opiskeluoikeutta sik- si, että pyhät kirjat kieltävät nai- silta täydellistymisen, eikä tarvitse kieltäytyä paremmista hinkuyskä- tai aids-lääkkeistä sen vuoksi, että ne eivät sovi uskonnollisen medi- siinan puitteisiin.
Feministinen uskonnontutki- mus on tuonut monia tärkeitä asi- oita esille, ja tarjonnut välineitä ymmärryksen ja ihmisten vapaut- tamiseen. Tieteellistä maailmanku- vaa edistävä kriittinen uskontotiede tekee saman, ja vielä paljon enem- män.
Kirjallisuus
Nasr, Seyyed Hossein 2006: Islam and science. Teoksessa Philip Clay- ton (toim.): The Oxford Hand- book of Religion and Science.
Oxford University Press.
Polkinghorne, John 2006: Christian- ity and science. Teoksessa Phil- ip Clayton (toim.): The Oxford Handbook of Religion and Sci- ence. Oxford University Press.
Kirjoittaja on Turun yliopiston dosentti ja uskontotieteen lehtori.
Mallisen Venäjä näyttää venäläiseltä
Ilmari Susiluoto Jukka Mallinen: Varastettua ilmaa. Vapaita esseitä Venäjästä.
Savukeidas 2008.
Kerran kymmenessä tai kahdes- sakymmenessä vuodessa ilmestyy sellainen teos, joka tiivistää vallitse- van tietämyksen Venäjästä. Useim- miten nämä teokset ovat venäläis- ten itsensä kirjoittamia, mutta se- kavuuden ajan koittaessa tällaisia avainkirjoja saattaa ilmestyä myös lännessä. Jukka Mallisen teos on tällainen nerokas ja oivaltava kir- ja, jossa nähdään yli aikakausien ja pinttyneiden rakenteiden Venäjän ytimeen mitenkään sitä mystifioi- matta. Se on tietenkin kulturologin, kirjailijan ja kääntäjän näkökulma, mutta yllättävän terävästi Mallinen käsittelee myös politiikkaa, talout- ta ja kansan psykologiaa.
Siinä missä lännen taloudelli- nen kehitys on yleensä tasaista, Ve- näjällä se on periodista, rakenta- misen ja hajoamisen dialektiikkaa.
Siksi Venäjällä on helppo nähdä periodeja: feodalismi, kapitalismi, sosialismi, mutta lännessä periodi- sointi on vaikeampaa. Esimerkik- si vuoden 1991 jälkeen venäläiset syöksyivät päistikkaan markkina- talouteen ja demokratiaan, ikään kuin vanhoja rakenteita, eikä ih- misten psykologiaa, ei olisi olemas- sa. Ajatuksena oli, että meistä tu- lee läntisiä. Tällä ”suurella loikalla”
oli katastrofaaliset seuraukset. Olisi liian helppoa väittää, että tämä oli- si ollut pelkästään liberaalien syytä.
Heillä oli utopia ja toive, mutta se oli liian jyrkässä ristiriidassa vallit- sevan todellisuuden kanssa.
Mallisen kirjan kiehtovuus on siinä, että hän yleistää näkemänsä.
Hän näkee neuvostovallan ohi Pie- tari Suureen ja Iivana Julmaan asti:
samoja toistuvia, sanoisinko kier- teitä. Ja näin rekonstruoituu histo- riallinen tie. Voiko Venäjä päästä ulos tästä liikeradastaan? Miksi ih- meessä Venäjän vektori tai kierret- tä kuvaava liikerata palautuu enti- selle vanhalle suunnalleen?
Mallisen kirja on nerokas sen ta- kia, että kirjoittaja ei ole sitoutunut teorioihin, koulukuntiin, yliopis- toihin, vaan se on hänen elämänko- kemuksensa kautta syntynyt näke- mys. Kirjassa puhuu Mallinen, mut- ta hyvin äänekkäästi myös itse Venä- jä. Sanon tämän siksi, että useiden läntisten sosiologien ja yhteiskun- tatieteilijöiden teoksista olisi vaikea sanoa, mitä maata ne kuvaavat, ellei sitä nimenomaan mainittaisi.
Kirja on samanaikaisesti erit- täin subjektiivinen ja objektiivinen.
Tiedemiehiä se epäilemättä ärsyttää subjektiivisuudellaan. Mutta myös objektiivisuus on erikoisella tavalla subjektin kautta suodatettua. Malli- nen hallitsee aineiston, mutta ei ar- gumentoi tai kersku lähteillään. Sii- nä onkin kirjan älykkyys.
Se ei jää eikä takerru lähteisiin, ei tilastoihin eikä teorioihin. Se ve- tää linjan: tuolta Venäjä tulee, siel- lä se rämpii ja taistelee sekä nostaa silloin tällöin esiin loistavia kirjai- lijoita, jotka määrittelevät ihmisen ja venäläisen ihmisen paikkaa täs- sä maailmassa.
Mallisen kirja on klassikko jo syntyessään. Teoksen lyhyydestä- kin johtuen sen kääntäminen eng- lannin kielelle olisi erittäin perus- teltua.
Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja ulkoministe riön erikoistutkija.
