243
Eliksiiriä vai poppaskonsteja?
Voiko koulutus todella vaikut- taa talouskasvuun? Näin kysyy Lontoon yliopiston professori Alison Wolf teoksessaan Does Education Matter? Myths
about Education and Econo- mic Growth, jota voidaan luon- nehtia yli 300-sivuiseksi pamfle- tiksi koulutusinvestointien jär- keistämisen puolesta.
Does Education Matter? on herättänyt suhteellisen laajaa kansainvälistä huomiota. Esi- merkiksi talouslehti The Econo- mist totesi (June 8th 2002, 71)
teoksen mielenkiintoisimmaksi vuonna 2002 ilmestyneeksi ta- louspoliittiseksi julkaisuksi, jonka kirjoittaja – in fact – ei ole edes taloustieteilijä! Does Edu- cation Matter? on ollut haaste myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:lle, jonka piirissä kirjaa on tutkittu viime kuukausina ahkerasti.
WOLF, A. (2002). Does Educa- tion Matter? Myths About Edu- cation and Economic Growth.
London: Penguin Books.
KOULUTUS EI OLE BONANZA
AIKUISKASVATUS 3/2003 KIRJA-ARVIOITA
244
Teos jakautuu seitsemään päälukuun, joissa Wolf pohtii koulutukseen kohdistuneiden investointien kasvua ja kritisoi talouselämän lujittuvaa otetta koulutuspolitiikasta. Kritiikkiä saavat osakseen erityisesti Bri- tannian pääministeri Tony Blai- rin, Työväen puolueen ja kon- servatiivipuolueen esittämät linjaukset ja retoriikka 1990-lu- vulta 2000-luvulle.
Does Education Matter?
pyrkii ravistelemaan koulutuk- sen ympärille rakentuneita talou- dellisia intressiverkkoja. Koulu- tus ei ole bonanza, menestyvä yhtiö tai kultakaivos, josta voi ammentaa taloudellista kukois- tusta loputtomiin. Koulutuksen taloudellisten tavoitteiden pai- nottuessa koulutuksen muut arvot ja päämäärät, kuten yhtei- söllisyys ja oppilaan psyko- sosiaalinen kehitys jäävät vä- hemmälle huomiolle.
Teoksessa käsitelty inhimil- lisen pääoman teoria ja sen kri- tiikki toistavat jo ennen opittua:
ror-laskelmat (rate of return) ontuvat, koska ainoa koulutuk- sen tuoton mittari on palkkatu- lon suuruus. Opitun toistoa on myös kysymys siitä, aiheuttaa- ko koulutus talouskasvua vai talouskasvu koulutustason nousua. Wolf esittää sarkasti- sen esimerkin, jonka mukaan ror-laskelmista johdettuna Yh- dysvaltojen talouskasvun te- hostamisen avain olisi lähettää kaikki oppilaat opiskelemaan la- kia, koska sen tuottoaste on maan korkein. Ror-laskelmat ei- vät Wolfin mukaan pysty mit- taamaan yksilön tuottavuutta, koska niissä käytettyihin tilas- toihin ei voi luottaa. Jos koulu- tus tekee rikkaaksi, enemmän koulutusta tekee vielä rikkaam- maksi ja tästä johdettuna ”viisi asperiinia on parempi kuin kak-
si asperiinia”.
Yksi Wolfin keskeisimmistä teeseistä, jos näin voidaan sa- noa, liittyy talousorganisaatioi- den valtaan koulutuspolitiikas- sa. Wolf kysyy, tietääkö bisnes parhaiten – does business know best? Lukija viedään kes- kelle Brittiläisen teollisuusliiton, CBI:n (Confederation of British Industry) harjoittamaa koulu- tuspolitiikkaa ja toimintaa Bri- tannian kansallisten ammatillis- ten kvalifikaatioiden (NVQ) määrittelyssä. Wolfin mukaan CBI:n kaltaiset keskitetysti toi- mivat talousorganisaatiot pys- tyvät vaikuttamaan muihin suu- riin organisaatioihin, kuten ope- tusministeriöihin, tarjoamaan helposti sulatettavia kokonais- ratkaisuita ja lobbaamaan omi- en intressiensä puolesta.
Kirjan perimmäiseen kysy- mykseen, eli merkitseekö koulu- tus, Wolf vastaa kyllä ja ei. Yk- silötasolla koulutus merkitsee enemmän kuin koskaan aiem- min. Opiskelijan tulevaisuuden kannalta ratkaisevinta on tehdä kolme oikeaa valintaa, eli ”opis- kella oikeita aineita ja saavuttaa oikeat kvalifikaatiot oikeissa instituuteissa”. Yhteiskunnalle ja valtiontaloudelle koulutus ei kuitenkaan merkitse niin paljon kuin yleisesti oletetaan, ja naii- vit uskomukset koulutuksen ta- lousvaikutuksiin ovat johtaneet ongelmiin. Wolf vertaa koulu-
tusta osakemarkkinakuplaan ja pohjattomaan optimismiin, jos- sa kaupiteltujen kvalifikaatioi- den ja diplomien määrä on kas- vanut nopeasti. Huolimatta koulutuksen runsaasta tarjon- nasta ja kohonneista kustan- nuksista, koulutusinvestoinnit eivät ole tavoittaneet yhteis- kunnan vähäosaisimpia. Wol- fin mukaan päämäärätön inves- tointi koulutukseen on hämär- tänyt koko koulutuksen käsitet- tä ja arvoa.
Does Education Matter? si- joittuu tieteen popularisoinnin kenttään. Teoksen teema on ajankohtainen ja aiheen käsitte- ly rohkeaa. Lukemista häiritsee kuitenkin jossain määrin Wolfin käyttämä ”tajunnanvirrallinen”
kirjoitustapa, jossa kuljetaan Aasian talousfoorumeiden pyö- reän pöydän keskusteluista eu- rooppalaisen koulutuspolitiikan areenoille. Esimerkiksi Aasian pikkutiikerivaltioita koskevat näkemykset ovat ohuita ja jää- vät pinnallisiksi. Toiseksi, teok- sen tarjoamat ratkaisut, eliksii- rit, ovat ennestään tuttuja, ku- ten: Koulutuksen ja talouskehi- tyksen välistä yhteyttä ei ole pystytty tieteellisesti todista- maan, koulutuksen investointe- ja tulisi suunnata huolellisesti ja investointien määrän sijasta huomio tulisi kohdentaa laa- tuun.
AIKUISKASVATUS 3/2003 KIRJA-ARVIOITA
