13 p. Toukok. 1909 N:o 18
• • ••
TYÖLÄISNAINEN
S O SIA LID EM O K R A TISE N NAISLIITON ÄÄNENKANNATTAJA
Ti l a u s h i nn a t Su om essa.
3 v u o s i k e r t a
Koko v u o s i
...
Vastaava toim ittaja:Puoli » ...
Vksityisnumeroita
. . . . » —: 10
M I I N A S I L L A N P Ä ÄIlm estyy Helsingissä kerran viikossa
Amerikassa koko vuosi
. .
1 doll. 25 cent. T oim ittaja:K o n t t o r i : Helsinki
» puoli »
. . . . .
65 » H I L J A P Ä R S S I N E NVenäjällä koko vuosi
. .
1 rupi. 75 kop. O s o i t e H e ls in k i, E l ä i n t a r h a 14 Sirkusk. 3. Avoinna klo 9 — 1, 4 — 7.» puoli » .
. . . . .
90 » Puhelin 56 59.S iviilia violiitto.
S J t i t ä o n t u o o u t o l i i t t o ?
Gtroiltaroioliitto on {om anlainen liitto miehen ja nai»
{en roälillä tuin tirtollinentin, ero m ain fiinä, että ebelltfen roatjroistaa »m aallinen", jälttm äijen „t>engellinen" rotrta»
mies eli pappi. SBafjroistusInrouisfa on tietenfin eroa, tun taroallinen {:toirtamies ei papin taroalla fefoita m utaan ajia a n tuntumattomia, futen fetjoitutjia roaimoroäetle tuuli»
aifuuteen, fjebelmällifppteen p. m. {. S e m itä liiton päte»
roät{i tefee, on molemmin puolin Iau{uttu {eltoä taf)to, ai»
roan tuin tirtollifesfatin roaf)iBistuf{es{a. Slroioliitto, niin papin tuin m aallifontin ebesfä roatjroistettu, on pfjteisfun»
nallinen a{ia, pljtetsfunnallinen {opimus, m aitta firfonmie^et omat {iitä foettaneet muuta m ärfätä.
t u t u t t a { e t ) ä n o n { u l f i j u m a l a t o n l i i t t o ! Utäin tuulee ufean Iau{uroan. Utiiben m oralle tatfelin jumaluusopin profesfortn tRofenqroistin firjoitusta jumaluus»
opiIIi{es{a atfafau sfirjasfa, jo sfa I)än {anoo:
R aam attu ei fijällä m intäänlai{ia roiittautfia armoitit»
toon menon muobosta. — — — k ristu s ei roaljroistanut m itään muotoa aroioliittoonmenolle. Emme löpbä jättiä roanljasja emmefä uubesja testam entisfa tirtotli{esta rotljft*
mi{estä.
t t t m i o l i i t t o k r t s t n f f e n j ä l t e e n .
Ei tutunut tuitenfaan tauan, ennentuin itjmifet rupejt»
roat täpttäm ään roitjtim istä naim i[iin m ennesjään, täm än tuitentaan alusfa roaifuttam atta m itään liiton lailtifuuteen.
SBasta Iäljes tullannen muotta jälteen k ristu fjen , ro. 8 9 3 tuli mitjtiminen patollifeffi 3 tä '^ o o m a n m attatunnas{a, 2änfi=Euroopas{a {e tapahtui mielätin mpöljemmin, m. 1 5 6 3 .
Ustonput)bistajat eiroät pitäneet mif)timistä mäittä»
m ättömänä. £utt)erus e(im. ermeli, että „niin monta tuin on m aata, niin monta on ta p aafin ". k o s ta aroiotiitto ja t)äät omat m aalli{ia a{ioita, ei hengen miesten ja tirfon palroetijain ote {efaannuttaroa näihin, m aan annettaroa tun»
tiu m attien pitää tapanfa ja tottumutfenja. SCifitimistä f)än tpllä piti tauniina tristitlifenä tapana.
Suterilaifisfatin m attioisja tuli fuiteniin roiljtiminen roä»
f)itelten patotlifetfi ja niinpä joulun aja n perästä oli fit»
tollinen roitjtiminen fau ttaaltaan m älttäm ätön ja airoon laillinen aroioliiton menomuoto. X ä tä ei testänpt {entään tauan. Erinäifistä {pistä ilmeni taas tarme Ujmiftlle faaba
m ennä amioliittoon ilm an m äärättpjen pappien mätitpstä.
S:aroiotiitto aitoi m oittaa alaa pljä ennemmän ja enem»
män, en{in roailtinaifena fittemmin pafoIIi{ena.
Utiinpä jo m. 1 5 8 0 omatfuttiin fiamioliitto roapaael)»
toifena paris[a 2IIaniom aiben m aafunnasfa, laajeten ro. 1 7 5 6 toto m aata fä{ittäroät{i muuttuen jo ro. 1 7 9 5 patollijetji.
2BapaaeI)tot{ena {e Ijproäffpttim SRanstasja ro. 1 7 8 7 refor»
meeratuitle, 1 7 9 2 muutettiin taititle patollijetfi. S a t{a s {a fiproätjpttiin fp{ees{ä olema aroioliiton roat)roistamistapa muutamin paitoin 1 8 0 0 turoun puotiroälisfä patollijetji ja toto roaltafuntaa fäfittäroiffi {e tuli ro. 1 8 7 5 . Sroeitfi {ai pafollijen {:aroioIiiton ro. 1 8 7 4 , U nfari ro. 1 8 9 4 .
S ä t ä npfpä on patotlinen f:aroiotiitto rooimasfa 9llan=
fom aisfa, tRanstasfa, 93etgias{a, S ta lia sja , G affasja, Utu»
m aan iasja, Sro eitjis{ä ja U nfartsfa. Utätsfä m aisfa on niinmuoboin faiffien roaljroistettaroa Iiitton{a {trotlirotrfa»
miehen roälitptfeltä. Itä in ei ole tuitentaan laita taiffialta.
D n roaltioita, jois{a fan{alaijitla on matta roalita, t)alua=
m atto täpttää pappia roaito {iroiiliroirtamiestä, {etiäinen on Englanti. ^at)jois=?tm eritan UJIjbpsroallat {uomat eri ro ai»
tioitleen roapauben jä rje stä ä aroiotiittolainfääbäntöjä it{e=
näifesti. 3 a uiin on to ijisja roattioisfa roatlalla roaltn»
nainen j:aroioIiitto, toi{is{a ta a s m ailan roapaa, niin että jo fesfinäinen felroä juostumus tefee aroioliiton päteroäffi.
S fo tlan rtin Iain jääb än tö on pt)ben mutainen roiimematnit»
tujen fans{a.
kolm anteen rp^m ään fuuturoat ne roaltiot, joisfa jiaroiotiitto on {allittu roain l)ätäroarai{cna, eritoi{is{a p o it teustapauffisfa. 3Jtainit{emme 3täroallan, E sp anjan, 3!ans=
tan ja Utorjan. Utuotfi tuului mpösfin näitjin asti täf)än rpfpnään, roaan {anom aleljbtsfä olleen uutijen m utaan on {iettä jiirrpttp täm än rouoben alusta roalinnaifeen f:aroiotiittoon.
Stinoastaan SBenäjä, Serb ia, k re iffa ja — Suom i, oroat npfpään m aita Euroopasfa, joisfa firoiiliaroiotiitto ei ole m isfään m uobosja tunnustettu, kuten tunnettu ei Suo»
mesfa ole roarfinaista f:aroioliittoa Iaifintaan. kuiientin on roiime aitoina Utifoslain nojalla roat)roistettu aroioliitto»
{opimufjia. 2B. S .
M iten p a l v e l ij a in a m m a t t i voitaisi kehittää to d e llis e k s i a m m a t i k s i ?
Siteillä jo fa ije lta on tofem u§ta fiitä, että patroelijat eiroät ole am m attilaifia {an an roarfinaifeSfa m ertitpffe§{ä.
SJtitään am m attitaito a ei tjeille opeteta ennen am m attiin
138 T y öl&i s n a i n e n
rpf)tpm i§tään, fillä fa iffi fatjoroat, että n iitä töitä, jo ita palroelijat teferoät, o ja a jotainen, ja m itä ei o ja a , opettaa ijän täroäfi. © ifji p a lfo llijta mpö§ Ejalroelfitaon ja jitji p alfo lli§am m attiin niin epännelu ija§ti an tau bu taan , ja jo§
m aan on jaataroi§fa jo tain m uuta to in ta, niin paIfolli§=
am m atti jätetään . SfilaStot tobi§taafin , että palfolli§am = m attitaiSten lulu roitofi touobelta roäljenee.
^ itu r i je je iffa, että p alroelu §am m ati§ja ei ole m itään t)t)tei8tä roatfinaigta oppijuunm tetm aa, ei oppi=a§teita tetee jen, että palm elija ei fo S faan moi ja n o a , että £)än on täp=
fin oppinut, fogta E»än t u ll e ja a n uuteen taloon fotjtaa airoan uuben jä rjestelm än , jo ta Ijän ei ole ennen oppinut.
© ttä p alfoIliSam m atigjatin on muutoS parem paan päin m enoSfa, to biStaa fe, että jo npt on olem aSja foitlu ja, jo iS ja opetetaan am m attitaito a palfoU iSam m attilaifiH e, tm ten lapfent)oito=, feitto= ja fa rja n ljo ito a la lla . SÖ aitfa n äitä to u lu ja on niin roätjän, että näm ä m uutam at eiroät e£)bi roalm iStaa titn toätjäjen m äärän op pilaita, ei m erfitje mi=
tään itje periaatteejeen näl)ben, fillä tunnetusti m offetaan näille foulutetuille niin lapjent)oitajiH e fitin feittäjille että tarjantjoitajiU e noin ta fji fertaa juurem pi p a lffa tuin ja m a n tpön tetijälle ilm an touluoppia, ja entä fol)telu fitten?
jftätpp airoan jelroäSti, että !u n tiebetään tpöntefijän omaa=
roan jonfu n m erran n. j. firoiStptpStä ja peruSteellijem paa am m attioppia, on tot)telu mpöS I)eti to ijen taiSta. $ o t a alljaijem m atla firoiStqStannalla tnöntefijä on, jitä f)uonom=
min Ejäntä toim ellaan, ja jo ta r a s ta in tpö, jitä roöljemmän fiitä m atjetaan . tp ö p ä iro ä n pituuben m äärääm ät jam at lait. 2lm m attioppineet eiroät a listu rajatto m an p itfään tpöpäiroään, roaan roaatiroat m äärätu n n it tpöntefoa roarten.
ijJalroeluSam m atti n q tq ijeSjä m uoboSjaan ei ole mi=
tään tuleroaijuitben am m atti, ja on airoan jelroää, että tuleroaifuubeSja, jolloin tajaarroo iju u Sp eriaatetta rpfjbptään toteu ttam aan , tatfo taan iljm iSarrooa alentaroatji joS pfjilö antau tuu n. f. m ufarouuSpalroetijatfi, jo lla ei ole muuta tartoitu Sp erää, lu in jonfu n toijen pfjilön m ietitefojen ja mufarouuben täpttäm inen. © ttä filti tu llaan tarroitjem aan feittäjiä, ta rjo ilijo ita , lap fenfjoitajia, fa rja to ita p. m, on luon nollista, m utta fiUoin tulee näm ä toimet muoboS=
tum aan am m ateiffi. t p ö n ja fo on luonnollinen jeu rauS fet)itpfjeSjä ja täm än jao n p eru stalla tarroitaan eri am=
m attilaifia, 'jo tta n äitä toim ia ottam at tef)bäfjeen. £)nl)an airoan luon nollista, että n aijen roapautum inen ei fo S faan tule tapahtum aan täpbeUifeSti ennenfuin ta lo u sa la lla tulee tapahtum aan roallanfum ouS, opitaan p£)tei§toiminnan aroulla pffinfertaiStu ttam aan ja ptjbiStäm ään la itti ne ta=
louStoim et, jo tta npfpään jitoroat naijen to to n aan fobin o rjatfi. D n Ejrjrotn luu ltaroaa, että perheet, jo tta ajitroat lä| etfä in , eiroät tuleroaifuubeSja pibä eri talou tta, roaan p eru stam at pt)teijen. D n ljan airoan järje tö n tä, että tolfi- tpm m entä perhettä, jo tta aju roat ja m a S ja rafen n u tjeSja, jo tain en p itää om aa ru o fatalo u tta ja jo tain en oStaa erit=
jeen ru o ta n ja ja la itta a jen eritfeen, filloinljan jo ta ije lla n äillä tahbellafpm m enellä perheen äibillä on tpötä toto päiroäfji ja jo faijen perheen talou S tulee roerrattain falliiffi, joS jitä roaStoin talou S on phteinen, niin ru o ta ostettu na phteiSoStoIIa tulee juhteellijeSti helpom m afji ja p ari hen=
filö ä rooiroat EjelpoSti tehbä jen taiten, m itä 2 0 perheen fobeiSja on tähän ja a tfa tef)tp. D n ljan lu on n ollista, että näin meneteltpnä on tpötä roaan jo ta 10:neS päiroä ja muut päiroät omat roapaita. SJtäin ollen jääStp p tpörooi=
m aa ja teittäm inen, jo ta tulee tapahtum aan teSfu SteittiöSjä, muoboStrtu tärteätfi am m atiffi ja jo n ta tefijäin täptpp ja a h a erifoiSta am m attioppia. (Sam oin on lapjenhoita=
jien ja ta rjo ilijo in laita, jam oin m aanroiljelpSam m atin ja farjanhoib on a la lla j. n. e. ja tun terran rum etaan näitä toim ia tatjo m aan niin tärteiffi, että n iitä roarten rphbptään p eru stam aan fortluja, niin on lu o n n o llista, että tpöntetijäin arroo mpöS foljoaa. Q oS tarroitaan ru o fa a aam u lla ai=
faijeen ja illalla mpöhäärt, niin liiloinhan rooi olla toinen
hentilö aam upäiroän ja toinen iltapäiroän tp ö Sjä. S a m a a p eriaatetta nou battam alla laSten hoiboSja p ä ä stä ä n jiihen, että phben hen^Iö n ei tarroitje roalrooa foto öitä ja ja=
m aila o lla päiroätfin tpöSjä, jo ta on liito a . ' STiäin ollen tpöpäiroän IphennpSroaatimuS rooibaan toteu ttaa ja jen aroulla roälttää jitä tpöttöm ppttä, m infä muutoin p aran tu n u t tpötefniitta jp nnp ttää. $ a fu in ta tär=
feää on tpöpäiroän Iphentäminen tpöntetijäin ruum iillijen ja hen ^ je n bproinrooinnin fau n alta, fäjittäroät tpötäijet fpllin Ijproin.
f)5alroeljat jiin ä m ertitp tjeSjä, tun ne nptpään pmmär=
retään , tulem at fehitpfjen p afo Sta fato am aan , mutta niiben tilalle tulee m uoboStum aan uu ji am m attifunta, jo ta toimii lam oilla to im ialoilla m utta mtbeSti järjeStäptpn einä ja it=
jen äifin ä am m attilaifin a.
iBalroeluSam m attia on ruroettaroa johbonm utaijeSti tehittäm ään, ja enfim m äijiä ehtoja jiin ä on, että ruroetaan jprfem m in tun ennen roaatim aan am m attitoulu ja peruS=
tettam afji eri p aitfafu n n ille m aata ja foulut on tehtäroä m afju tto m atji, jo tta töphätfin oroat tilaiju rtbeSja niiSfä fäpm ään.
ipalroelijoiSta tulee m uoboStum aan erifoijia ammatti»
h a a ro ja tuten m etalliteolIiju u Salalla, jiellä on roiilarit roaSfijep ät, lätti» ja peltijepät, roalurit, jorroarit p. m. S a = tnoin tulee palroelijoiSta m uoboStum aan eri am m attituntia, jillä tp önjato tulee itjeStään olojen fehitpttpä muoboSta=
m aan uuhet olot ja m äärääm ään tp ötaroat: @ l)botan jen rouotji, e ttä :
ij3alroelijain am m attitaibon fohottam ijefji on jp rtä S ti roaabittaroa tu ntia p eru stam aan riittäroä m ä ä rä je n la ijia am m attitou lu ja, jo iS ja opetetaan palroelijain am m atiSja tarroittaroaa am m attitaitoa.
Uskontorikoksien syytteistä.
M eidän vanhoilliset lehtem m e ovat vaatineet yleisiä syyttäjiä p uolustam aan Jum alan pyhää sanaa, painoylihallitus on ryhtynyt virkansa puolesta toim iin ja alistanut kysy
m yksessä olevat rikokset tuom iokupitulin harkittaviksi. T u o miokapituli on päättänyt nostaa syytteen erään Ilmari K ian
non kirjoittam an »lastun» joh d osta, joka on ollut painet
tuna Lahden lehdessä, Raivaajassa. T äm ä lyhkäinen lastu koskettelee tunnettua kertom usta H erran vierailusta A braham in luona. Syyksi syytteeseen ilm oitetaan, että J u m ala tässä lastussa on kuvattu inhimillisillä om inaisuuksilla varustetuksi; siis Ju m alan ilmeinen pilkka.
Katsotaan m itä raam attu tästä kohtauksesta mainitsee.
A braham , tervehdittyään ja kum arrettuaan H erraa, sa
n o o : »ja sallikaat tuottaa vähä vettä pestäksenne teidän jal
kanne ja Ievähtäkäät teitänne puun alla. Ja m inä tuon tei
dän eteenne kappaleen leipää, virvoittaaksenne teidän syd än tänne ja sitte m enkäät; sillä sentakia te poikkesitte teidän palvelijanne tykö. Ja he sanoivat: tee niinkuin sinä olet puhunut. Niin A braham riensi majaan Saaran tykö ja sa
n oi: riennä sinuas ja tuo kolm e mittaa säm pylä-jauhoja, sotke ja leivo kaltiaisia. Ja A braham juoksi karjan tykö, ja toi nuoren ja kauniin vasikan ja antoi palvelijallensa, joka riensi valm istam aan sitä. Ja hän toi voita ja m aitoa ja vasikasta, jota hän valm istanut oli ja pani heidän eteensä;
ja hän seisoi heidän edessänsä puun alla ja he söivät».
K ertom us on itsessään oivallinen; on näkevinään A b raham in liehuvan rakasten vierastensa kestitsemiseksi par- haim pansa m ukaan. K ianto ei ole voinu t voittaa raam attua draam allisessa tyylissä, m utta — ei myöskään pilkkaavassa.
