TAMPERE, G. E. JAh6;6.0ii-&-KJUMBfc^KtitJAPAIN0SSA
1899
.Valppaan Kirjasto
i d S ' M O L l
m .
K o k o i l l u t
î l . R . ft f U r f i w.
T a m p e r e e l l a ,
G . E . J m tg so n & Kumpp. kirjapainogsa 1899.
TYÖ VÄ EN LIIK K EEN
KIRJASTO
And ancient forms of party strife;
Ring In the nobler m odes of life, W ith sweeter fnanners, purer laws
Tennyson.
Soikohon hautajaiskellot jo verkkaan kuolevan riidan, Puoluetaistelu ei kelpaa vanhentunut.
Soikohon uudemman, jalomman eläm än sointuisat kellot, Tavat jo puhdistukoot, lakikin uudistukoon.
If you have a kind word, say it, Throbbing hearts soon sink to rest.
If you owe a kindness, pay i t ; L ife’s sun hurries to the west.
Can you do a kind deed? Do it, From despair a soul to save;
B less each day as you pass through it, Marching onward to the grave.
If som e grand thing for to-morrow Y ou are dreaming, do it now;
From the future do not borrow;
Frost soon gathers on the brow.
Speak thy word, perform thy duty;
Night is coming deep with rest;
Stars will gleam in fadeless beauty, Grasses whisper o ’er thy breast.
Days for deeds are few, my brother;
Then to-dav fulfil thy row.
If you mean to help another, Do not dream it — do it now.
W 3 3 ) * > W U M 3 Ä V d Y T
työväestö ia isänmaallisuus.
( P u h e , p ib e ttt) H a m i n a g f a 24 p. K e sä t. 1899).
sDthtpinen benfiiö fuosee, lansat liioleroat samoin. îltsitpi- nen ei moi m ä ärätä fuotinyetfcään, m utta tansat iuosemat main sUioin, tu n ne tabtom at tuolla.
Sîansa moi joutua toisen tansatt tom an roainon ataisetsi eitä se siitetään tuote. 200 m uotta oli 2öenäjän tansa mongoo- tien iteen aita ja npt se on m aailm an m abtaroim pia tansoja.
A lu tta tansatt tobettinen m abtarouui ei riipu m an atu n - nau am aruubeita, ei sotaiouttojen suuru u b eita — m aailm an h isto ria n äp ttää, että ne omat a in o a lta a n torttibuoneita, joibitt ei ole lu o ttam ilta. A liisä omat npt nuo te rra n m abtaroat mongoölit eli ta ta a rit? 2Senäjä on ne tu tiita n u t ja samat ta ta a rit tutteroat npt pm päri, harjoittaen jo i jo n ftn la iita tointa.
A lissa omat nuo sotaiset persialaiset ja assyrialaiset, jo tta ter
ra n u lo m m at m aitansa pii toto Sänsmasian? A liisä ©span- jän suurraalta, jonta alu im a illa „ei au rin to m illointaan la ite- n u t"? A e omat ta itti menneet m analan majoille tahi tu tiitu - neet m itättö m iisi A laailm an su u ru u i tatoaa, tu n sitä ei to-
hellinen moima ole ta n n a tta m a isa ja tutem aisa.
S linoaitaan se tansa on elinrooipa, jota tehittää olojansa setä hentiseSsä että aineellisessa suhteessa ib m iitu n n an torteim - m an tarkoitusperän m utaan, © nglannin tansalla on epäile- m ä tiä tulem aisuutta. S e ebiStpp eb iitp m iitä ä n simiStptseSsä ja tu lttu u riisa ; se tultee — m aitta mertalleentin — resormieu.
uubi§tu§ien tiessä; syystä emiin sen nykyinen kruununperilli
nen m oinut la u su a : »we are all socialists now» — me olem
me nyt faiffi sosialisteja: se on fansan uudistajia.
© olut ja nesteet ihmisen ruum iissa u udistum at yhtä m in ta a — efteimät ne sitä tee, seuraa sairaus ja iuoiema. 3oS ei a litu ista u u d istu sta tapahdu foionaisen iansan organism issa, esinrafennutseSsa, sairastaa setin ja fuotee. A lu tta niinkuin yk- sityiseUä henfiiöilä, on jokaisessa kansallakin luonnollinen, syn- uynnäinett pyrkim ys elämään, eikä kuolemaan, k a n sa n etu- rirain miehet ja naiset koettamat sen takia aina ohjata sitä ke
hityksen tielle, kohti roaloa ja roapautta. 3 a kansa seuraa n iitä innostuksella, iissä kansa tahtoo elää. t u r h a a n pyrki- m ät silloin ja rru tta ja t, nuo, jotka tahtom at miedä kansan luo- lemaan, tu rh aan pyrkiroät he panem aan roaStaan. 3 a § m apaan sanan lausum ista komin ahdistetaan, tuodaan kiellettyä kirjat- lim u tta hermeettisesti suljetuissa sardiinilaatikoiSsa eli m uulla lam alla ra ja n yli, silloin leroiäroät nuo m äärälliset raapauden aatteet sitä m altam am m in. 3akkutuS moi kaSroaa aritm eetti
seSsa sarjassa, m u tta silloin paisuu ja nousee roapauden h arraS tuS geometrisessa sarjassa s. o. m onin m erroin m ahtam am m in.
ilu n roaino oli ylim m ällään ©aksaSsa, kaSrooi m ainottujen moima paljon, m onta raertaa enemmän kuin silloin, jolloin sai
m at häiritsem ättä toim ia julkisuuden maloSsa, ja n y t uudet aatteet omat mallanneet V4 °san Saksan arm eijastakin. 3ai>
ru tta ja t toim im at tu rh aan — he roalm istaroat m aan, ikäroä kyllä, tuleroaisuuden mallankumouSta. 2öaan se ei ole hymä kansojen tasaiselle kehitykselle: eroolutsiooni, eikä reraolutsiooni
— kehitys eikä mallankumouS on oikea tunnussana.
A lu tta kaikki kansankerrokset pyrkiroät suurem paan ma- pauteen, kaikki tahtom at tu lla osallisiksi ihm iskunnan kehityksestä.
3oS m aan pieni ryhm ä pääsee sitä nauttim aan ja m uut jä ä m ät tykkänään tahi suuressa m äärässä sen ulkopuolelle, silloin ei kansan elämä ole taattu . 3h*ui§kunnan ia luonnon tarjoo- m at edut eimät ole m aan m uutam ia m alittu ja m arten, — ei, kaikkien p itä ä n iitä saada nau ttia, symempää juopaa ei saa syn
ty ä eri kansankerroksien mäsille. Söelroollisuudet ja oikeudet
, 0 » « ’'
iiturM t iaw«> J « * 6Btoti0 o » »
Alita u>ei -yium . i0ita maailman __ roU5
(toiän,neito*» i S J U 1 « - » » >
S « -
iauät.ebe,- « « « " “■
-Boimiäte'“ * i.ua »«f««1« « ur
ien belnuzöta labtcn .. olnsa i tu0Qe malp
U io iW G tte annC i t t a iittentin ie t u n t u i ^ täwi s«’
teisstuntalaitotser • fteittalaiseu b .ulItet iuoiSty**
f ? , « l e oli « i« '11" '" '* . ,
- , 0vteimmilloo>i- otincclliiieuS e ie>le ‘
noussut
ivata*
olemaan. Atuer ■i ^tm an3« «ita ’.» ¡to ToSUlSmMi J»‘ i a ' £ „ ^ n v « » ii M e *
m m
ie * * tule toive«- 3 ^ ' “ ’ “ ittäo>5«i »oi««'*S , 2 5 Ä S T
“““ ■
\ S .
U i » ** r £
& " ppcr« .
- s * r t : s r - i .
neeUiiiatiu oiemuM ^ ,-uUtimmaUe osalle waaU «fcta»
tölle tansauioenc vmUantototuGa, e («tuiempiä työ*
x S e i l ö f i n totto.il« S tottoitiee ™
f
„ W i e n miehet. 3«s s r : ä » 10 te
mollifuuksien täyttämiseen, (im ien ci moi puhua kansan eri ainesten yhteenfulattamiseSta, josta muka kaikki nyt omat yk- simielifiä, kun maara uhkaa. A iin fauait se on paljas korulause
e n sanottu, että meidän pahin vihollisem m e nnkyääit on itsekkäisyys. S e on totta, ty r n in h arva t tahtomat tehdä työtä syrjälle sysättyjen hyväksi, työ rajoittuu todellisuudessa harmalukuisen etuoikeutetun kansankerroksen eduksi. A lonet toi
mim at näin, tekemättä itselleen tarkemmin selkoa asiasta, toiset m enettelevät siten taas a im a it, itsetietoisesti. C npa isänmaan nimessäkin maadittu, että todellinen uudistustyö — se on se, joka kohtaa kotvaa m astusta, sumien rimien auttamiseksi ja koko kansan kohottamiseksi siten, että etuoikeutetut lu op u isivat muu- tautista eduistaan komaonnisempieu hymäksi — nyt olisi stk- seett heitettämä. Siiman samaa v aa d ittiin , kun Su om en kieli pyrki luonnollisiin oikeuksiinsa, se on kun kansa oli kohotettavia sillä lam alla, että suurempi osa kansastamme pääsisi osalliseksi aikansa simistyksestä ja sen suom ista eduista, iza uskontokin on täm än liikkeen tukahuttamiseksi amuksi m anattu ja saatukin, maikka monessa m uussa m aassa, esim. (Englannissa ja Saksassa suuret uskonnolliset ryhmät omat innolla ryhtyneet sitä kannat
tamaan. A lutta jos isänm aallisuutta ja uskontoa rumetaan näin käyttämään, kadottamat molemmat jalansijan kansassamme ei mikään maallinen mahti moi sitä estää. S e käypi niin kuin meilläkin noin parikymmentä muotta sitten jossain määrin vapaam ielisyydelle, kun sitä alettiin määrin käyttää.
hanskassa, jossa työmäki paraikaa koettaa hankkia itsel
lensä parempia elämänehtoja, omat työnantajat m itä suloisiin- m assa somussa merimihollistcnsa, saksalaisten kanssa ja pyy
tämät heidän apuansa, iza kun meillä ei m uulla taivalla saada työmäkeä kukistetuksi, maikka täm ä ei pyydä m uuta kuin hiukan enemmän leipää mainiollensa ja lapsillensa, ..kansan kastvamalle
„toivolle", silloin haetaan työmäkeä lännestä ja — idästäkin.
S e on monen yläluokkalaisen „isänmaallisuutta". A lutta sa
maan aikaan maaditaan isänm aallisuutta ja isänm aallista in-
noetusta ¡vähemmin oppia ja tietoja saaneelta ty ö v ä eltä , samaan
aikaan kuin täm m öistä harjoitetaan! iyö m ä k i ei mene isän
— 7 —
m aatansa myym ään, m utta isänmaallisessa innostuksella toimi- m ääh m otam tm ,,-n'änmantlratm" tanssa yhdessä et sitä saada.
Siun Syöm ies-lehteä tahdottiin tu lis ta a , iäroiroät taisi „hän- m aallista" m iestä fenvaalifum ernöörin suona sen suuntaisessa pyynnössä! ty ö m ieh en meri rupeaa fiehum aan, tu n saa tietoa semmoisesta.
S u o m en työmiehet! A ltä ä sesoittaso tobessista ra ffa u tta tähän m aahan ja fansaan tuommoiseen maseifänmaassisuuteen, jota ei ose m uuta tu in p uhdasta itseifäisyyttä. Ale emme tahdo m aihtaa olojamme semmoisiin, että työiaiot fufintettäisiin sota- monnissa eitä n iistä edes saisi puhua san astaan sanomissa.
A lu tta jos Suom en työroäeltä «laaditaan in n o stu sta yhteisen asian ajamisessa,’ hiloin tusee ylempien tnnsansuottien menetellä toisin tu in täh än asti. Z lm an in n o stu sta ei saada m itään suur
ta toimeen m aailm assa — sen otoat la itti suuret ajattelijat meille opettaneet ja toteutus oifeatsi todistanut. A lu tta hiloin täytyy m yös tietää, miten in n o stu s on h e rä te ttä p ä, miten se on herätettäraä foto fansassa, jos foto tansan tnyötäm aifu- tu sta tahdotaan. I onnettom uudella ja teinotefoismidessa ei in
n o stu sta saada m ihinfään herätetyfsi.
A leidän tansaam m e on toraa is tu iohdannut. A lu tta fansa ei fuose, jos se ei tahdo tuossa, © a i t t a tu o n iin tutisi jossain m äärin raieraafsi, niin hedelmän ydin pysyy aina puh
taana. Ale olemme nyt tuotu taistelem atsi tansafsi, taistele- matsi taitissa hengen raoimislamme. ABastoinfäymiset jalosta- raat tansan, niinfuin ytsityifen ihmisentin. isän m aalliset tu n teet roiricraraat uuteen eloon, tu n n iitä toetetaan tu tah d u ttaa.
la h d o ta a n to toto fansa taistelu u n , se riippuu yläluotan me
nettelystä tuleroaisuudessa. S y raien riraien. fo to tansan fohot- tam m en setä hentisessä että aineellisessa suhteessa ei ole m itään itseffäisyyden pyrintö — se on lyhyesti sanoen fansamme ai uoa pelastus.
© latoon taiftien meidän yhteinen isänmaamme, etätöön todellinen isänm aallisuus!
Ensimmäinen kansainvälinen kokous työväen suojelemiseksi").
2S. 1890 pidettiin jöerliinissä eräs työntäen suojeluskong- ressi, johon eri m aitten hallitukset o liv a t lähettäneet edustajia, m u tta huolim atta tä s tä m itallisesta kokouksesta p äätti sroeitsb Iäinen työm äeniofous Vietin iaupungissa ro. 1893 tu tu ta id- ioon yisityisemmän brnsainroälisen fofoufsen ja sveitsiläisen ty ö väenliiton johtofunta sai täm än asian toimelleen. S v e itsi- täisessä työväenliitossa on paljon erilaisia aineksia yhdistettynä, joita kaikkia kuitenkin, v altio llisista ja uskonnollisista eroa
vaisuuksista huolim atta, elähdyttää yksi ja sama h a rra s tu s : työkansan kohottaminen henkisessä ja aineellisessa suhteessa, p ä ä te ttiin koettaa, voitaisiinko samallainen kansanvälinen ko
kous ty ö v äen suojelemiseksi saada {"aikaan. Gnsui asia ei lai- tinkaan n ä y ttän y t lupaam alta ja järjestyskom itea lykkäsi m.
1894 kokouksen tuonnemmaksi. A lu tta m. 1896 n äytti lupaa- m am m alta ja seuraam ana v u o n n a lähetettiin kiertokirje ja kut
sumus saapum aan slvirichin kaupunkiin elokuulla 1897 kaikiüe niille työväenyhdistyksille, jotka o liv a t sitä mieltä, että mal- tion ehdottom asti tulee p o n te v a sti suojella ty ö v äen henkeä ja te rv e y ttä pääom an liian korotettuja vaatim uksia roastaan.
Stohta täytyi kuitenkin kutsuttujen p iiri laajentaa. A loni hy
vinkin a rv o s s a pidetty henkilö oli kysynyt, eikö hänkin voisi ottaa osaa kokouksen keskusteluihin. Mäntän johdosta p äätti järjestyskom itea, että jokainen olisi terv etu llu t kokoukseen, joka maan seisoi yllä m ainitulla perustuksella — äänioikeutettu olisi kuitenkin ain o astaan varsin ain en työntäen edustaja. O sanotto kokoukseen oli sangen' suuri: edustajia oli tullut 391 (n iistä .202 sosialistia, 133 kristiflissoßalistia ja 56 riippum atonta) ja
» . , b f esonteko tamcin kokouksen esityksistä ja tukoksista on mel- tetn laitta tiu n felon teto nnfntj e stä tnöTDäenfuojelemiSlainfääbannö^tä nleenfa ja tnonmen totroomufffSta ntjfnään tä llä alan a.
— 9 —
m ieraita 180, yhteensä 571 osanottajaa ett m ailta. SlinoaS- taan A anSlaSta et ollut m u u ta luin nimelsi osanottajia: roaS- talohbat olim at tässä m aassa, roarsinlin uSlonnollisella alalla, niin suuret, ettei phteiStpöStä tahdottu tietää ju u ri m itään.
A luuten oli pello, että erilaiset aineffet teiifim ät loloulsen eh läp ä m ahbottom alsilin, aim an turha, sillä pliimielisppS lo- fouffegfa oli m aisin suuri ja lun erim ielisppttä suuremmassa- iin m äärin ilmeStph oli leSluStelu an o otas ja m apaa per
soonallisista hpölläplsistä. Sloloulfessa esillä olleet fpspmpf- set lo slim at sunnuntaitpötä, pötpötä ja tpötä termepbelle ma- hingollisiSsa liiffeissä, lapsien ja nuorten heuiilöitten, naisten ja täpsilaSmuiSten miesten tpötä, teinojen lelstm istä tpömäen suojelufscu to te u tta m is e t ja lansanm äliStä m irasto a samaa tarkoitusta roarten.
I.
© u n n u n taitp ö stä toim itti fatolilainen prosessori Becl aluStuisen. .öän loi ensin latsahbulsen eri m aitten lainsää- bäntöön tä llä alalla. © u u r-B rita n n ia on tässä suhteessa ebiS- tpneim m ällä lannalla. L o m. 1448 säädettiin sunnuntailemoSta ensimmäinen sali; 1680 muoben sali, jola fieltää lasien maal- sisen toim innan sunnuntaina paitse aim an m älttäm ättöm iSsä ja hproäntelem äisppttä losleroissa tapaulsiSsa, on mieläliu roointaSsa. k e h ta a n tpöroäli, läfttpöläisct, m uorilaim oSten tpö- roäli ja lauppapalroelijat saam at täten n au ttia melleiu täptiel- liStä sunnuntailepoa. syhdpsmalloissa on asian laita jotenfiu sama lu in e n g lan n issa. ©meitsiSsä on sim nuntailepo tehtaille m äärättp , m utta poileulsia on sallittu täpfi-iläisiUe miehille, jos tehtaassa phtäm ittäinen tpö on tarpeen. L o la toinen sun- tiuntai on lailissa tapaulsiSsa olema m apaa ja rau tateid en pal- m eluSlunnalle jo la lolmaS — ©roeitsiSsä pleensä ei tam araa oteta m astaan luljetettaroalsi sunnuntaina. A inoastaan m uu
tam issa lantootteissa on m ääräplsiä sunnuntailem ou hproälsi läsitpön, la u p a n ja ram intolaliilleen alalla, © aisassa onnis
tui sosialistien ja leslipuolucen phbeSfä ailaansaaba tu tlim u s sunnuntailem oSta m. 1885 ja täm ä osoitti, että suununtaitpötä
faifiSta U usituista liiffeistä ja 42, 25 % niissä fäptetpiStä eläm istä tpörooimiSta. S e n jobboSta fääbettiin ra. 1891 pleensä sm m untailepoa frtifelle tpömäelle tehtaissa, merStaiSsa, m uori- töissä ja faupaSsa. A lu tta poiffeufset oivat sangen lufuisat ja lafia poljetaan tpönantajien puolesta sangen suuressa m ää
rässä. iztäroallaSsa ja Unkarissa on me sf e in saina safi fuin S a ija ssa , iöenäjcin uusi tetjbaSlafi to. 1897 säätää mpöS sun- uuntaisepoa uoubatettaroalsi tehtaissa ja rouorifaimofsiSsa.
A luissa m aissa ei ole m itään lainntääräpfsia täpsibrSmuiSten smmuntaiierooSta. n a isesta tä s tä fäppi seiroiife, että sääböf- set eri m aissa otoat bpmin eriltaiset — pteensä sangen roaib
tinaisia.
J ä m ä n jos)boSta fpspp npt pros. Bect: „m itä m.ersitsee sunnuntaisepo ptsitpisesse tpöntefijälle"? Aionella taiualsa tu tee bän sitä roäitettä, että se on roästtäm ättöm äSti tarpeen tpön- tefijän setä ruumiissisesse että hentiseite fehitpfselfe. A eljän- nen fansainroäsisen termepSoppia foSfematt longreSsin p äätös osr, että „ptsi roirfiStpSpäiroä miifoSsa on ihmiselle sitä tar- peessisempi, m itä rasittaroam pi ja pfsitoiffoisempi tpö on ja m itä enemmän se on terroepttä TOabingoittaroien roaifutuSten alaisena.
Sierran roiiioSsa sattum an sepopäimän puute inabingoittaa mo
nesta taroassa term epttä ja tpöfpfpä ja roiepi mäsjitessen p a ra n tum attom aan sairauteen, marbaiseen tpöbönipfenem ättöm ppteen ja ennenaifaiseen fuolemaan. S i t ä paitse ebiStää phtäm ittab nen tpö juoppoutta, pseinen turroassisuuS feSfrrSliiffeeSsä mä- henee ja perbe-etämä p ila ta a n " A lu tta sunnuutaileTOon suo
minen faififle on sen ohessa pbteiSfunnallisen oifeuben roaati- muS. A p t se oifeaStaan on m aan plempien fansaluofiien etu- oiieuS ja ju u ri ne fansanferrofset, jotfa sitä paraim m iteu tar- mitseraat, omat sen puutteessa. „ J p ö tä teferoien fansanluoffien suuri enemmistö fitu u maitoisen orjuuben ifeen alla, sofonai-
set perheet tuntemat lepopäimän ainoastaan nitneffi. Useim
miSsa m aissa on sunnuntaitpö tobellisuubessa phteiSfunnaUi-
nen laitos, jofa jafaa ifjm isfunnan mapaisiin ja orjiin." ,,A p-
fpajan sunnuntaitpö ei ole m uuta fuin pääomadisen itseffäi-
— 11 —
syyben m u rh ay rity s ihm isluontoa maStaan, ihm iseläm än luS- tannufsesla tapahtum a loronliSlom iuen, ryöroäritalouS, ionia esineenä on ihminen." „ S u n n u n ta ity ö aientaa löyhän ihm i
sen trjöjuhbafft täyt foneefft ja fehtttää roihboin m älttäm ättö- m ästi eri lansanluollien m älillä ioio täydellistä tunnottom uutta tahi leppym ätöntä roihaai' — Söaan sunnuntaiiepo on m ält- täm ätön uSlonm apaubenlin lannasta, jo sta mastion tulee huolta pitää. S a ttu m a S ti on S a ls a n leSlipuolueen luuluisa johtaja SBiubhorSt lausunut: „en tahbo roäliroallalla ajaa työmieStä lirllo o n , m utta tahbon salia, jo la suopi sille työmiehelle, jola haluaa sitä, mahbollisuuben läybä lirlloSsa". i ä l t ä l i n lan n alta on siis sunnuntaiiepo täysin oileutettu.
A lu tta se ei ole ain o astaan ylsin)iselle latisalaiselle, m aan lolo yhteishinnalle äärettöm än tärleä. Kuten sobassa ne sota
miehet rooittam at taistelun, jo tla omat la ilin puolin parairn- miten roaruStetut taisteluun, siten pääsemat nelin lansat etu- rim iin lansaluntien suuressa taistelussa, jo tla omat saaneet eS- teettöm ästi lehittää moiniiansa. iza toiselta puolen „ ta lla a rilaS ja m ahtam alin lansa olem asta semmoinen, joS sen työn- telijät henliseSti menehtyroät, huonosti pibetään, saam at r iit
täm ättöm iä p allloja, liialsi rasitetaan ja joutum at lurjuuben la u tta epätoirooon." Kuuluisa englantilainen roaltiomieS 9lo- bert Beel (lue: B iil) lausui jo m. 1847 taroallisemmalsi tule
man sunnuntaityön johdosta: „meibän taloub ellisen elämämme m uistopatsas tulee olem aan suunnattom an suuri pyram iibi, jo la on tehty naisten ja lapsien päälalloiSta." iza © nglanniit suurin historioitsija A lacanly (lue: A lalöoli) lausui mellein sam aan ailaan: „300 muoben sunnuntaityöt teleroät 50 m uotta m eibän työpäiroiä. Ale tiebämme, m itä 50 muoben ahleruuS moi ailaansiiaba. Ale tiebämme, m itä ihm eitä 50 raiimeisen muoben ahleruuS on aila a n s a a n u t ... ©n laisinlaan epäile, että, joS me ja meibän eji-isämme loimen roiimeisen muo- sisaban lulueSsa olisi sunnuntaina tehneet yhtä paljon ty ö tä lu in arlipäiroinä, me tässä tuolioSsa olisimme löyhem pi ja simiS- tym ättöm äm pi lansa lu in olemme, että tuotanto olisi ollut mähempi, lu in se on ollut, että työm iesten p a lla t olisiroat a l
haisempia, lu in ne ny ly ään omat ja että solu toinen f ansa nyt roalmiStaisi pumpuli» ja roilla-ainelsia ja metalliteofsia iofo m aaitm aa roarten... ahm inen, ibminen on se suuri lo=
ne, joia r iïïa u tta synnyttää @mme ote tulleet löyhem»
milsi m aan tifiaam m ifsi siitä, että oiemnte yhben päiroän seitsemästä työstäm m e teraänneet. -räm ä päim ä ei ote hulin an mennyt, © illailaa luin ahleruus lepää, au ra m aina maoSsa, pörssi on m aiti, ei m itään samua nouse tehtaasta, tap ah tu u iansojen marallismtbeile yhtä tärinä lehityS im u se, m iiä ar=
iipäim inä toim itetaan, ahm in en , ioneitten lone, fone, johon m errattu n a ia iiii SSattin ja A rlrorightin (tue: A rlreitin) lel»
sinnöt omat arm ottom ia, pann aan tuntoon ja fehitetään, niin että hän m aanantaina p a lajaa työhönsä setmemmättä älyllä, mirfistcjneeilä mietettä ja uubiStetutta ruum iinm oim atta." A lu tta
„sunnuntaityö teiee suuret iansanjoufoi iurjif'si, tyhytifäisifsi ja turmelee lansaluntien iuioiStufsen ja ütpaitufyroyn rilaS»
tuttaaiseen m aan m uutam ia pääom an om istajia." iza sunnun»
taitepo on sääbettäroä jeniin tafia, että se on roätttäm ätön ehto perhe-elämän säityttämiseisi ja perhe taaS yftäpitää roab tiota. © atturoaSti huubahtaa tuo iatootitainen prosessori: „se, join häroittää perheen eitä sitä m aan ioeta häroittää, jota tosiaan silmiemme ebeSsä rouositymmenien tutuessa sen häroit»
tää, se ei ote sosiaatibem oiraatit, m aan pääom an om istajat."
A lu tta jo tta su n n u n taista tutisi tobettinen tepopäiroä, täytyy iaiten työn, futen GcnglanniSsa yleensä, loppua jo lauan»
tain puotiroätiSsä, a in aiin naiSouotisitte työnteiijöilte. © itiä näiben tulee siiloin laitta a taloutensa järjestykseen sunnuntaita m arten ja to im ittaa la ilen taiü a aSiareita esim. pesua, jonfa antamiseen muitte p a tiiio ta m aStaan pieni p a illa useimmiten ei riitä.
B ros. V edin esitelmästä syntyi lyhyt ÎeSfuStelu, joSsa yleensä alu sta ja n näföiohbat hyroäfsyttiin. SolouS teii seu»
raaroat päätöfset: sunnuntaityö on liettettäm ä tehollaan ran»
laiStulsen uhalla lailentaatuiSten p allattu jen työntelijäin ja läSlyläiSten hym älsi V oilleulsia on saflittaroa ainoastaan semmoisten töitten toimittamiselsi, jo tla omat tarpeellisia, jotta
— 13 —
liite raoisi m aan an tain a täydelleen alfaa tahi fun liife tefnilli- siitä syistä ei moi seisahtua tahi niitten töitten ia toim itusten suhteen, soiden jättäm inen on tarpeen, jo tta tansa moisi fäyt=
tä ä sunnuntaita siraiStyäfseen ja roirfiStyäkseen. ©i m issään ta- paufseSsa saa sunuuntailepoa h ä iritä sillä tefosyyllä, että tuo
tanto m uuten mähentyisi. S u n n u n ta ity ö n fieltoa koskemien poikkeusten luku ei ole roirtafuntien ja rotrkamieSten mieliraal- lan m äärättöm änä, epäm ääräisten raiittauSten nojalla laissa, m aan tarfaS ti m ertittäraä lain sananmuodostukseen. Syönte- fijöille ja fäsityöläisille, joita ylläm ainituissa poikkeustapaus’- siSsa sunnuntaina täytetään, on jo ta toinen sunnuntai roapaafsi annettam a ja heille fadotetun roapaan sunnuntain sijaan suo- taroa jofu arfipäim ä m iifolla lepopäiroäfsi. © unnuntailem otsi ja sen forroaufsefst on tatsottaroa yhtäm ittainen m ähintäin 36
tu n tia fäsittäm ä lepoaifa. -
II.
kysymyksen yötyöstä ja työstä termeydelle raahingolli- siSsa liifteissä aluSti hymin tunnettu lääfetieteen prosessori (griSmann. S an g en sattum asti lausuu hän heti alustuksensa aluSsa, että „maadittaeösa yötyön rajoittam ista, futen muilla*
fin työroäensuojelufsen aloilla fysym yS on siitä, m itenfä „lain sekaantuminen työmoimien rajattom aan kulutukseen ensikädessä saataisiin hyödyttäm ään niitä työmäen luottia, jotta itse luon- noitaan oraat heikoimpia — lapsia ja nuoria henkilöitä kum*
paatin sukupuolta. SäyfifaSrauiset naiset tulemat raaSta sitte järjestänsä fysymyfseen ja täysifaSmuiset miehet aim an mii- inetsi". S äm ä huom autus olisi mursinkin niiden yläluokan naisten huomioon ottaminen, jotta näennäisesti ajamat työnai- sen parasta, mutta todellisuudessa tahtomat miedä kehityksen aim o harppauksen taaksepäin, jolloin ei raielä tiedetty m istään työajan rajoituksesta — ei yöllä eikä päiraällä.
y ö ty ö n suhteen käypi Sm eitsi kaikista m aista etunenässä.
Sukuunottamatta ,,apuria"(s. o. niitä m iespuolista työntekijöitä,
jotka lämmittäroät uunia, puhdistam at koneita ja tehdashuo-
neita y. nt. f.) ei tehtaissa saa klo 8:Sta illalla klo 6:teeit
aam ulla tä y ttä ä lapsia, n u o rta benfitöitä (alle 18 ro.) ja naisia yhtään eitä täysifasum isia m iehiäiään m uuten tuin poilliuS- tapauisiSsa. y h tä m itta is ta fäy n tiä roaatiroiSsa liitteissä rooi myö§ tä y ttä ä eri luroatia 14— 18 rouotiaita postia, izotenfin sama Iäti on (Englannissa, roaifta siedä ei ote m itään ra jo i
tuSta täysifaSrouisiile miehille, y ö ty ö iaStetaan tnitenfin pi- temmätsi fto 7— 7 (6—6). S a ls a n iä ti fieltää tapsitta ja 16 touotta nuorem m itta hentitöittä ynnä naisitta yötyötä fto 8 7a
— 51/a. Boilfeulsia, sallitaan täättäfin erinomaisissa tapauf- siSsa, m utta ei silloin tuin rooi otafsiia, että työnantaja tiiaui- siä roaStaanottaeSsa olisi rooinut karttaa työn tasaantum ista yhteen aitaan. itiin ) asiassa on melfein sama Iäti tu in S a t- saSsa. iia n s tä n tä ti säätää yölaubelsi ajan fto 9 —5 (siis roaan 8 t i ja fieltää yötyön tapsitta, n u o ritta hentitöittä (alta 18 to i ja naisitta — fuitenfin lufuisitia poiffeufsitla. Alelfein sam antainen tä ti on B elgiassa ja G otlannissa (nuorten itä 14— 16 futen ©afsaSsa). Söenäjällä eiroät lapset, nuoret hen- titö t (15— 17 to i ja naiset saa tehbä yötyötä (fto 9 —5) fu- tomateottisuubessa: ja taifilia m uitta työntefijöittä, joS roaan osafsifin yössä työSfenteseroät, on 10-tuntinen työpäiroä. i t ä - lialla, Auotsissa, ia n S ta ls a ja yhbySroaiioiisa on hyroin roajatsi- tien lainsäädäntö yötyön suhteen.
y ö ty ö on siis tiedetty täysifaSrouisista miehistä ainoaS
taan Sroeitsissä ja naiside setä nuoride henfisöide on „post- feitstapaufsiSsn" runsain m äärin yötyö sodittu. S e n lisäisi foettaroat tobiStettaroaSti työnantajat faifenmoisida feinoissa, toarsinfin pyytäm ädä lupaa ylityöhön, fiertää tain fiettoa yö
ty ö stä ja usein he suorastaan potferoat talia, © tentin ylityön suominen on omiansa roaiieuttam aan tarlaS tu S ta: täm ä on roielä roalitettaroam pi asia, lun ylityön pyyntö usein on hyroin huonosti p eru steltu ; SroeitsiSfä on esim. '/< pyynnöistä m yön
netty ilm an päteroiä syitä ja näm ä myönnythlset oroat siis latsottaroat peiliisi suosionosoitulsilsi erityisille työnantajille.
Bros. ©riSmarat tu tlii nyt, missä suhteissa yötyö on työntelijäfle niin roahingodiSta. J ä m ä läy selloille muun muaSsa siitä, että englantilaisen työntelijän työhönlislenemät-
- 15 —
töm yys ennen alfoi ailaisem m in luin n y U o llo in y ö ty ö on poistettu,
© itiöin löysiroät engb tu tlija b m n a t 1,600 työntefijäStö amoaS»
taan 10 yli 45 ifärouoben; 22,094 AlancheSterin työnteiijäStä oli m aan 143 yli 45 vouoben ja n ä istä pibettiin 16 „arm osta"
tehtaan työssä. iiu n 171 työntefijää ilm oittautui työhön eräässä tehtaassa, hylättiin la itti 7, jo tla oliroat yli 45 m., liian lorinan itänsä nmolsi. A y t rooiroat engb työntelijät hy»
min pysyä työssä aina 55 ilämuoteensa saalla. A aiSten ja nuorten tyttöjen ullom uoto ja termeyS omat tiiinilään @ng=
lanniSsa läälärien tobiStuSten m u taan miime aitoina m ellon seäti m uuttuneet parem paan päin ja laSten ruum iinpaino ti»
sääntynyt. Gi se m yöSlään ole fatsottam a sattum alsi, että puu»
m iflallttojat A lo S lo u lu lumernementiSsa omat ruum iillisesti niin huonosti lehittyneet, etteiroät yleensä tetpaa sotapalmelul»
seen. Qolainen tietää, että se, jo ta on n u llu n u t rautatiemau»
nuSsa junan lullieSsa, ei liioin ole seuraam ana päim änä sopima teStäraään työhön ja että se, jo ta on to ttu n u t m yöhään yöhön telem ään työtä ja sen sijaan aam ulla n u ltu m aan , mihboin saapi herm ostonsa pilatulsi ynnä m uita sairaloisuuben oireita, ritul»
lum inen päiroällä on luonnotonta eitä uni päim än maloSsa ja suurem m an tai pienem m än melun malliteSsa n u llu m an ym päri moi form ata yön suhteellisesti ra u h allista ja m irliStäroää unta.
iza lo s la nainen on ruum iillisesti heilompi lu in mieS, samoin luin lapsilin, omat näm ä etenlin asetettam at yhteiSlunnalliSten tallen suojeluhan alaisilsi. A lu tta simeelliseSsälm suhteessa on yötyö sangen turm iollinen m arsinlin naisille: yöllä herääroät failenmoisel him ot ja mietit ja p y rllm ät p ä ä s tä trjybytetyihl»
lln yön pimeybeSsä. Sisälsi tulee, että yötyö aina jä ttä ä ala»
arrooisempia tuotteita, an taa enemmän aihetta huoneitten ja itse ihm isten mahingoittumiseen selä juopottelemiseen. Vötyö on luten sunnuntaityö omiansa melloisessa m äärässä järsim ään lolo lansan elonjuuria m uutam ien harmojen pääomanomiSta»
jien hyöbylst ja on sen ta lia mellein fotonaan poiStettama.
L ärichin lolouS p ää ttilin
y ö ty ö stä ,
että se llo 8:Sta il»talla ilo 6:teen aam ulla on ty ttö n ään haililta työntelljöiltä lain la u tta liellettäm ä. Saissa on m yöSlln tarlo in määrät»
täm ä, missä liikkeissä poifEeufisia tä s tä määräpkseStä saa ta p ah tu a; näm ä tapaukset rooimat tu lla fpspmpfseen ain o astaan niissä liitteissä, joissa tetnisiisiStä spiStä phtäm ittainen tpö on tai-
peen tahi joihin pötpö on oleellisesti fuulum a. kuitenkaan ei silloinkaan saa m ennä laissa m ä äräty n pisimmän tpöpäiroän rajojen pii. sjjjlitpö on lapsilta, n u o rilta alla 18 m. olemilta hentilöiltä ja naisilta fiellettäroä. poikkeustapauksissa, tu n liite aaraiStam attom an tapautsen ta u tia on häm itettp, saam at täysi- faSmuiset miehet m äliaitaisesti — ei iu iten iaan pötunteina — tehbä plitpötä, m utta ei suurten tilausten tafia. Sykkeissä, joissa tpö on phtäm ittaiSta, on tpöStenneltäroä toim essa 8- tuulisessa rouoroSsa ja sunnuntaina maramiehiStö fäptettäm ä.
III.
Alustuksessaan tpöStä termepbelle roahingollisissa liitteissä huom auttaa pros. GsriSmann, että m oni to ru talu , jota p lilu o tta huolettom asti tä p ttä ä , on tu o tta n u t sen raalm iStajalle sairaloi- suuben ja ennenaitaisen fuolem antin. Spöntekijä on ain a lu- tuisain tapaturm ien ja liiallisen rasituksen alaisena, hän moi helposti mäihteleman läm pöm äärän kautta tplm istpä, m u tta erittäin on hänen terroeptensä roaaraSsa, joS tp ö tä toim itet
taessa spntpp kaikenlaisia roahingollisia kaasuja ja tom uhiuta- leita. A äm ä ainekset tunkeutum at etenkin suun kautta keuhkot- hin ja mereen ja ne aikaansaam at ebellisiSsä suuren roaurion, usein kuoleman, matsinkin joS nuo pienet hiutaleet om at me
talli- ja kiroiaineSta: siis teräm äsärm äiset ja epämuotoiset;
m utta mpöSkin puum illan pölp on sangen epätermeellsStä, maikka se on pehmeätä. Sfienäjän suurissa pum pulikehruuhuoneitten sairaaloissa kuolee 40°/o pitkällisistä keuhkojen kuboksiSsa spntp- neiStä kauheista. Alprkplliset kaasut eimät maikuta ainoaS
taan mereen ja hengitpSelimiin, m aan mpöSkin koko hermoS- koon, jonka ne aikaa m oittaen tpkkänään turm elem at. — Ae, jotka raalm istam at lasiin ja p o rsliin iin tarraittam at ainekset, ja samoin] kimenhakkaajat saam at hengittää paljon m ahingolliSta pölpä: kun taroallisen ihmisen keuhkoissa san tam äärä on 7 % , on se kimenhakkaajalla 23— 2 4 % ja lasinhiojalla 30,7% , hei-
bän feSkbikänsä et olefaan forfea. VaperiteoilismtbeSsa on lum ppujen esi rättien järjestäm inen sangen cpäterroeeltiStä, marsutkin luin lisäisi mielä niissä usein piilee roarsinaisia tau- binsiemeniäfin. StöahingoltiSta onlm pöS pettäm än häfilöitsemi- nen, puusepänmerStaiSsa ja hattutehtaiSsa spntpnpt pötp. A lu tta suorastaan turm ioiiiSta on tppjpn käsittelemisestä tähtenpt tomu, jofa roarsinfin tppjpm utaa, „tpproittiä" matmiStettaeSsa spntpp.
SlirjaltajiSsa aitnansaapi täm ä tppjptom u, jofa iät)tee kirjasin
ten hieraantumiseSta, suuressa m äärin lruhfotaubin aineita:
erään tutfim ufsen m utaan sisälsi latojahuoneen lattiapolp
11
,5
%tppjpä. S afieraajat ja m aalarit sefä olkihattujen ja keitto- tefoiSten fuffien tefijät, joiben usein tulee fä p ttä ä tppjpm utaa, omat mpöS raaaraSsa. — .kaasuista omat m ä rä n m äärällisiä ftoori, riffibappo, soSsori ja elohopea, joita käptetään kaiken
moisiin tarpeisiin esim. foSsoria tulitikkuihin ja elohopeata peiliin.
(Sri m aissa on foetettu säätää roarofeinoja n iitä m aaroja raaStaan, joita erittäin epätermeettiset tpöpaikat tarjoom at.
Useammissa maiSsr. omat terroepbetle suorastaan mahingoltiset tiiffeet naisitta, n u o rilta henkilöiltä ja tapsitta pteensä fiettetpt, (SnglanniSsa roaabitaan mpöS semmoisissa paifoiSsa peätfaap- pia ja itmanput)biStimia. AloneSsa m aassa p u u ttu u ätäroaS- toin mielä metfein faiffi tässä suhteessa tahi om at roarofeinot sangen maittinaisia. A lpöntää täptpp, että itm an lainsääbän- non m ätitpStäfin p aifottain on parannuksiin rp h b p ttp : foSfo
ria ei enää niin runsaassa m äärässä fäptetä tulitikkuihin*
ippjpm uban asem asta on otettu fäptäntöön sinffim utaa ja elo
hopean asemesta teroitetään tam attiSta hopeata peililasin tafa- puotetle; pteisen iintam aihbon stjaSsa, jofa m aan teraittää ma- hingottiset ainekset pm päri huoneessa, on niin sanottuja ephauS- toreja fäptettp, jotka miemät nuo ainekset suoraan spntpmä- paikasta ulkoilm aan; puuroittatehtaiSsa kostutetaan sisäänpuris- tettu ilm a sam atta kuin se tunkee tehbaShuoneeseen. A lu tta sit-
— 17 —
* P e la s tu sa rm e ija roaim iStaa E n g la n n issa ta itiS fa tehtaissaan gfsinom aan m p rtp tto m iä tiifujaäiSK futen la a tifo ilta on itm oitettutin.
•2
telin omat roaroleinot, luten janottu, maillinaisia. Aletlein ihan leSluStelutta hpmälspi sen ta lia lolouS seuraam at alusta- san pääasiallisesti ebbottarnat ponnet: -dermepbelle mahingolli- set tiilleet omat miralliseSti ta rlo in m äärättäm ät. Söirallinen suostum us termepbelle m aarattisen isilleen atottarniseen on ai
noaStaan silloin annettam a, lu n la illiin m äärättp ih in marotei- noihin on rpbbpttp. Capha, n u o ria henlilöitä alle 18 m. ja naisia ei saa term epttä mahingoittamiSsa liilleiSsä eilä muori- laimolsissa m ittaan ehbotta läp ttää. A lainituiSsa liitteissä on solapäim äinen tp ö aila m äärättäm ä laillisesti sääbettpä norm aali- päim ää tpbemnuitsi aina tiilleen m aaraltisuuben m u laan eilä m issään tapaulsessa pti lahbelsan tuntia. A jottain on miratti- siä lä ä lä rin tutlim ulsia tpömäen termepben tila sta toimitet- tam a. SBahingoitturnihSta elämän ja termepben subteen omat term epttä m ahingoittam ien liilleitten om istajat ebeSmaStuun alaisia. izoS jolu teollisuuben h aara on erittäin m äärällinen eilä tä tä m aaraa moi m illään lam alla la rtta a , on mahingolli- sen ainelsen läpttäm inen liellettämä.
IV.
$ o h t. ©ehrig B erniStä pohjusti lpspmplsen lasten ja nuorten henlilöitten tpöStä. (Sri m aitten lainsääbäntö ei ollut ppspnpt tasalla tieteellisten tutlim uSten lanSsa lasten termep- beStä ja lehitplseStä. A ärnä omat n im ittäin osoittaneet, että liian ailainen ja liian pitlällinen tpö eStää lapsen ja nuoren henlilön ruum iinlehitplsen, telee sen enemmän tautien alaisefst ja m ailu ttaa mahingolliseSti lasten henlisiin lplpihin. SBan- hernpilin ihminen tarmitsee lorm auSta niitten ainesten sijaan, jo tla tpötä toim itettaessa omat lu lu te tu t; m u tta lapsi tarmitsee m ielä lisää uusia aineista uusien solujen muoboStamiselsi laS- mamaSsa ruum iissa: ainesten maihto on lapsen ruum iissa pdl- joa m illlaam pi lu in m anhan ihmisen ruum iissa ja lapsi tar- mitsee sen ta lia enemmän lepoa. Siiallinen rasitus ilmeStpp lapsessa nopeammin lu in m uissa; m ielenala tulee mpöS ärtpi- selsi ja henlinen tila huononee pleensä — jo utuupa m onasti suoranaiseen m aaraan lin , sillä ruum iillinen mäspmpS m ailu ttaa
henliStälin m äsym ystä. QoS täm än ohessa lapsetta m aabitaan tarttaaro aisu u tta työssä, niin asia tulee m aan sitä pahem m alä, rasitus tutee f ahbetilertaifeEii : f elä ruum iillinen että beniinen työ rasittaa tapsen ru u m ista. A tlu moneen sairauteen ja sai=
valoisuuteen tuleroaisuubeSsa pannaan ju u ri sen la u tta , että tapsia liian ailaiseen ja liian an laraS ti työllä m airaataan.
Q hm iSlunta ei to sia a n saa terraeitä jäseniä, onni, jo la luiten- lin suuressa m äärässä riip p u u terroeybeStä, ei loSlaan pääse siinä ju u rtu m aan , niin la u a n lu in tapsia liialliselta työttä hi- m utetaan. £ ä h ä n tutee mietä toinen tähbellinen seiila lisään.
SyÖnoStajat baleraat ny ly ään niin helppoja iyörooimia luin suinlin, he ottam at sen ta lia lu p a ilu n m ailutulseSta ntielel- tänsä lapsia työhön, mihin näm ä m ain suinlin soroetturoat, ja manhem m at työntelijät syrjäytetään, Qsä saaPi lalen usciu syrjäytyä lapsensa ebeStä; sen sijaan että isän riittäm ättä pal- laita pitäisi rooiba elättää perheensä, joutuu hän n y t usein lastensa etätettäroälsi. SaSten työn rajoittam inen on työn siirtäm inen niitten lannettaroalsi, jo tla parem m in sitä jalsaroat lantaa.
@räS sangen hymä leino taSten työn rajoittam iselsi on täm än lysymylsen yhbiStäm inen lysymylseen niiben loulun- läynniStä. D u nim ittäin m ahbotonta roaatia sanottam aa m äärää työtä sen työn lisäisi, jonla heibän loututtam isensa m aatii. Qa tosiasia on, että ty ö n an tajat m ieluum m in ty llä n ä ä n luopum at tapsien läyttäm iseStä lu in suostum at siihen, että m aan pienen osan päiroäStä saam at p itä ä heitä palmelulseSsansa. QoS nyt yleinen lou tu p allo la illia lla sääbetään ja täm ä ulotetaan ain a täytettyyn 15 ilärauoteen saalia, niin täm ä jo ylsin m ailu ttaa suuresti lasten työn rajoittam iseen, m elleinpä poiStamiseenlin ty llän ään . £ ä m ä ei yleensä olisi m ilään m ahinlo, loSla esim.
sroeitsiläißSsä lutom atehtaiSsa tobiStettaroaSti 15 ja 16-rouotiaat parem m in lylenem ät toim ittam aan sen työn, m in lä sitä ennen 10 ja 11-rouotiset lapset suorittiroat.
KeSluSteluSsa itse loloulseSsa huom autettiin roielä, että lo u lu p allo erittäin estäisi lasten liia llista rasittam ista maa- laiStyöSsä, jo n la estäm inen m uuten lämisi mailealsi. yleensä
— 19 -
oiiroat fofoufsen mielet tässä suhteessa toisistaan eroamat.
ABaiffa eräs puhuja huom autti, että lapsia usein saa nähdä pellolla tpöslenteleroän iuunroalossafin, roaatiroat fuitenfin m uutam at edustajat, että foulufpspm ps eroitettaisiin tä s tä ib- spmpfsestä erilleen ja että m aanm iljelptfen ja fäsitpön alalla lasten tpötä ei rajoitettaisi. spiufan iroallisesti huom autti t ä m än johdosta eräs puhuja, että tehtailijat p uolustam at tpö- m äensuojelusta m aataloudessa, m aanm iljelijät taas- teollisuu
dessa. Englantilaiset edustajat puhuim at in n o ffaasti itä ra ja n lahottam isesta täptettppn 16 muoteen, lo s la tpöroäen lapset omat lasroatettam at phtä huolellisesti luin p lälu o lan lapset — täm ä lu u ei lähetä n iitä tehtaaseen, m aan p itää siitä huolen, että ne elää toisten tpöstä.
Siofous hproäfspi seuraam at ponsnauseet: 15 m uotta nuo- rem m iltä lapsilta on la itti tpö, jo la ta rlo itta a ansaitsem ista, fiellettp. 16 ilärcuoteen sa a lia omat la itti lapset roelmolliset leipinään fansaloulua. V u o ria henfilöitä ja oppilaita 15— 18 rauoden roälillä ei saa p itä ä tpössä enemmän tu in 8 tu n tia päim ässä, neljän tunnin lattaam atto m an tpön p e rästä on 1 V->
tunnin lepoaita mpönnettäroä. £ ä m ä n tpöajan sisällä on roii- m em ainituille annettaroa riittäm ää aitaa jattotoulujen ibpttä- miseen. S a m o ilta henfilöiltä on jofaiuen tpö ilm an poitteut- setta sunnuntai- ja pphäpäiroinä liellettämä.
V.
R aittien tiiroaim m at ottelut toto fotoutsessa spnnptti fp- spmps naisten tpöstä. A lu staja alfaa sosialisti Bedelin lau sunnolla hänen fuuluisim m assa teofsessaan: „naisella ja tpömie- hellä on ammoisista ajo ista ollut se phteistä, että omat olleet poljetussa asemassa". J ä m ä on oifein, m utta huomioon on mpös otettaroa, että nainen tällä rouosisadalla on päässpt itse
näisem pään asemaan tuin ennen, hän moi npt itse ansaita lei
pänsä parem m in tu in entisinä aitoina ja täm ä on tietpsti edistpsasfeb A lu tta toiselta puolen on mpönnettäroä, että tpönantajat rajattom an filpailun mallitessa omat fäpttäneet naisten tpötä potfeafsensa sillä miesten polttoja ja että tä m ä
taaS on roetänpt phä enemmän naisia perheen roarsinaisiSta tehtäroiStä muisle työaloille. A aisia on samoin luin miehiäfin rum ettu iib u ttam aan liian pitsillä tpöpäiroitlä ja terroepbelle roahingollisilla tehtäroillä. Sentähben om at he lasten p e rästä enimmin roaltion suojeluksen tarpeessa. S illä , iuten tom ut- seSsa esim. neiti ©reutich (sosialisti) nim enom aan mpönfy on
„naisen ruum iinraiennuS roähemmin feStämä fuin miehen ja siinä spntpp helpommin ieStämiä h ä ir iö itä " . S e n tafia „roaati h än iin pontemaSti sixojeluSlafia" tä i ti li e tpöläiSnaisille ja roar- sintin tpöajan tphennpStä, jo tta naiset rooisimat h arjaan tu a
„surfeaSii laiminlpöbpiSsä tatouSaStareiSsa" ja tä y ttä ä a ita a siroiStpfsen fartuttam isefsi ja näföpiirinsä laajentamisetsi. 9lpt menee suuri osa sun n u n taista fotiaSfareitten toimittamiseen, foSta netin omat jontun siioritettam at eitä apurien ottamiseen ote roaroja. J ä m ä n lisäisi tulee mietä, että hproin taroalliSta on an taa naiselle fotitpötä, m arsintin liina-, maate- ja torto- ompelutsen alalla: tu n hän usein m itättöm än pienestä paltaS ta onj tehnpt p ittä n päim ätpönsä ja mäspneenä p a ta a taroalliseSti tu rja a n asuntoonsa, täptpp hänen sen tefosppn nojalla, että tpö on tiireefliStä ja tilp aitu paioittaroa, jatfaa tpötänsä läpi aina- tin suuren osan pötä, jotta siten ansaitsisi hiufan lisää tuohon nätfäpalfiaansa. J ä m ä on tu o ta n. s. hifoilemiSjärseStelmää.
A lu tta epäilem ättä taittein arm etuttaroin fohta naisen tpöSsä on se, että hän on rphtpnpt tamalliseen tpöhön usein m u u ta
m ia päiroiä tapsenspnnpttämisen perästä, m aitta se on m arm a ja tobiStettu asia, että täten taroalliseSti peruStuS luobaan noille pien] lumisille naiStaubeille, joita tohta jo ta toinen n a i
nen hproin usein tietäm ättään tin potee. AloneSsa m aassa, tu ten AorjaSsa, SnglanniSsa, SatsaSsa, yiäroallassa, UnfariSsa, B elgiassa ja h o llan n issa, on sen tähben sääbettp, ettei nainen lapsen spntpmisen p e rästä saa mennä tpöhön, ennenfuin 4 tahi 6 roiitfoa on tutunut. A lu tta sam alla on roälttäm ätöntä että, futen SatsaS sa ja ytäroallaSsa ontin sääbettp, sairaStaSsat m atsam at ain atin suurem m an osan lapsenspnnpttäjän paltaSta tahi tietpSti oiteammin tpönantajat, joilla on parem m in ma- ro ja tähän tartoitutseen, fuin itse tpöntetijäillä. (£11 ei lapsen
— 21 — .
synnyttäjä saa tarpeellista lepoa, joutuu, paitfe hän itse, ioio tulem a susupolroi roaaraan, ja numeroisia todistettu asia on, että laSten suoleroaisuuS (puhum attasaan sairaloisuudeSta) on ylläm ainittujen lasien m oim aan a stu ttu a p aifottain roähentynyt 25 % ja että m itä enemmän naisten lusu tehtaissa on saSroa- nut, on myöSsin saSten suoleroaisuuS peiottaroaSfa m äärässä lisääntynyt. iJm m ärrettäroiSsä on sen tasia semmoinensin ehdo
tuS, jota iosouiseSsa jussiseSti esiintuotiin ja josa loppuääneS- tyfseSsä saisin 98 ään tä 263:Sta, että „naistyö, etensin n a itu jen naisten työ rouorisairoossiSsa, simisoubimoiSsa ja suurteolli
suudeSsa roähitetlen olisi tyssänään poiStettaroa". A lu tta täm - m äistä ehdotusta nousimat naiset itse (paitse yssi) poutemaSti m aStuStamaan. Aouroa B ra u n m äitti syystä, että se main edistäisi haureellisuutta, josa muutensin syttä susoStaa tapita- siStisen järjestelm än nojasta ja reum a 3 e ttin (innosaS sosia
listi), että se olisi m aisin omiansa suosettam aan laisen naisten itsenäisyyden, josa meidän rouosisadassamme on herännyt; hän antoi täyden tunnuStussensa naisen toim innalle ja mersitysseite perheessä, ja ju u ri sen tähden hän raaati naisen suojelemista talien la u tta pääom anhattijain s u ristu sta maStaan, m u tta sem
moisella lailla hän ei suitensaan tahtonut eStää m aailm an edistystä. S o sialistien johtaja Bedel, „V ainen" nimisen suu- tuisan sirsan tesijä, m äitti, että SassaSsa esim. 7 muoden su- lueSsa naisten lu in pilluteollisuudeSsa oli saSmanut 70 % :lla ja m iesten 1 °/o:lla — jota todisti, että pilluteollism iS roielä loettaa naisten työllä pysyä hengissä suurteollisuutta maS- ta a n — , että naisten lusu suurteollisuudessa oli lisääntynyt 2 6 ,i% , miesten m aan 15,8%, että noin % milj. n aista työS- lenteli S a ls a n tehtaissa, n iistä noin 3 0 % eli lähes 1/s n ai
tu ja ja että
E n g la n n is s a
oli tehtaan työssäsoso 4
milj. naista, ftu n roielä otti luluun, että S a lsa ssa oli noin % milj. leSsi-m ie stä ,
m utta yli 2 milj.le s le ä ,
niin lu in la olisim a h d o l
lista, että fielXcttäisiin naisilta saissi
n a is ty ö
tehtaissa. Olisi- hau se sama suin taloudellinenroallansum ou S.
S u u re m p i erimielisyys syntyi myös lotityön poistam isesta, jonla
E n g
la n tila ise t
edustajat tahtoim at tyssänään lain la u ttaharoi-
tetylsi yhteydessä tehbaStyön iieltämisen lanSsa n aid u ilta naisilta.
KolouS teli seuraam at päätöfset: laajaperäinen ja teho- lag suojeluSlaiisääbäntö on ailaansaataraa läikille n ais työnteli- joille ja käskyläisille suur- ja pilluteollisuubeSsa, käsityössä, faupaSsa, kusetuksessa ja fotiteollisuubessa. V äille on sääbet- täraä 8:tuntinen työpäiraä eli 44 tuntinen työraiillo; lau an tain a on työ lopetettaraa Ilo 12 päiroällä. 2/yöajan lo p u ttu a ei saa an taa ty ö tä to tiin m illään ehbolla. Sapsen synnyttäjille on annettaroa ennen ja jälleen synnytylsen 8 roiilou mapaug ty ö stä tam allista p a llin a m agiaan, jo n la m altio tahi lu n ta m aljaa ja lain la u tta m u utam at liilleet r a s ta ilta naisilta lielettäm ät.
AlaalaiStyöSsä työSlentelemiä naisia ja palraelijattaria roarten sääbetyt eriloiSlait om at poiStettam at ja lotiteollisuutta latsoo tolouS sangen turmiollisefsi suojeluSlalisääbännön tehottaisiin- belle, jo n la ta lia se on otettam a harkinnan cilaisef si ensi to i out - sessa. S a m a s ta ty ö stä on ain a naisille maksettama sama p allia.
föotoulseSsa huom autettiin nim ittäin, että usein nykyään naiä- ten alhaiset pastat esim. tutomateollisuubeSsa pollem at miesten p a lta t ja että sen ta lia ei somi liioin lum m aStella, että esim.
kirjapainoissa miespuoliset työntelijät joStuS raaStuStaroat nais- latojain ottam ista, toSta he lolem ulsen nojalla peltääroät, että heibän p allian sa sisloinnlennetaan.
VI.
Äysymyfien täysitaSmuiSten miesten ty ö stä pohjusti tu o m ari 0 . Sang. A lu sta ja huom auttaa ensin A l a k i n mäitteeStä, että „kapitalistinen tu o tan to tap a pitkitti työntekijän työaikaa lyhentäm ällä hänen elämänsä" ja että luonnollisesti sen talia, loSla tä s tä lapset ja naiset enimmin sairaat kärsiä, näitten työ
aika ensin rajoitettiin, slöa^ta myöhemmin on rum ettu ajatte
lem aan täysilaSmuisia miehiäkin: jo m. 1877 säädettiin ll:tu n - tinen norm aalityöpäiraä SraeitsiSsä ja 1885 jtäroallaS sa.
(A anSlan laki re:lta 1848 on jään y t paperille). Kuitenkaan eimät eri m aitten hallitukset ole osoittaneet tälle kysymykselle liioin m yötätuntoisuutta, m a illa m onasti jo on tobiStettu, että
— 23 —
lyhyem m ässä ajassa saa yhtä paljon toimeen tuin muutamia tuutia pitem m äfiäfin, työ tulee lyhyem m ässä ajassa rooima- peräisemmafsi.
Syöm äestö on fyllä sopimuksilla tahi työlakoilla faarout- tanut jonkinlaisia tuloksia tällä alalla. A lu tta kun ottaa huo- mioon, että ainoastaan pieni osa koko työroöestöstä — ©ak- sassa ja Sroeitsissä esim. n. 8 % — on järjestynyt s. o. kyke- neroä ajam aan roaatimuksensa läpi, on seiniä, että laki tässä suhteessa on roälttämätön samoin kuin naisten ja lapsien työstä lakimääräyksiä jo useammissa m aissa on olemassa, e n g la n ti- laiset ammattiyhdistyksetkin, jotka ensin m astustiroat lain mäti- tystä,' kääntyivät yhä enemmän yleisen lain säätämisen puo- leike. O n usein hallitusten puolelta roäitetty, ettei tvoi säätää lakia täysikäisten m iesten työajasta, koska se kilpailun takia suuresti ¡vahingoittaisi kysymyksessä oleman maan teollisuutta.
A lutta ivarma asia on, että ©meitsin olot eimät anna tälle mäitteelle m itään tukea, ja tvetoontinen kansaiiimälisen sopimuk- sen m älttäm ättöm yyteen on useim missa tapauksissa katsottaiva krppibemosekb, jonka aroulla koko asia on tapettaiva. Sisustaja huomautti m yös, että nykyään yhä enemmän työtapojen paran- taminen, työntekijäin työkyivyn kohoaminen, luonnom voim ien taimuttaminen ihmisen palivelukseen omat tuottaneet työpäiivän lyhentämisen, maikka työnantajat aina tahi melkein aina omat
¡vastustaneet^ sitä jos jollakin tekosyyllä, ¿ äh än suuntaan käypi kehitys ilmeisesti, $ a toiselta puolen edistää työpäiivän lyhen- n y s suuresti keksinnöitä ja tekniikin edistym istä, koska se pa- kostaa ajattelem aan, miten sama tuotanto saataisiin toimeen mähemmän ajan kuluessa.
«keskustelussa tästä kysymyksestä huom autti erittäin prof.
■oandermelde, belgialainen sosialisti ja erinomainen puhuja, että, jos ihmisen täytyy tehdä ruum iillista työtä 12 tuntia, käyttää riittäroää aikaa lepoon ja kulkemiseen edes takaisin työpaikalle, CL ioi iaan bQh 0It jälelle henkisen puolen miljelemiseksl
„ o illä ihminen tekee työtä elääksensä eikä elä työskennelläksensä,
kuten ikuisesti samaan työhön tuom ittu työjuhta". Q a juuri
sentakia omat nuo toukokuun mielenosoitukset käyneet niin suu-
— 25 —
rem m oisitsi „K ahdeisantuntinen tpopäiraä on suurin raoitta nitise, jo tta sen oraat saarouttaneet, ibanne niisse, jo tta sitä ei- roät roiesä ote saaneet. A lu tta se on läbeinen ibanne, ionia toteuttam isen m ahdollisuus jota päiroä taSroaa". lo in e n puhuja huom autti, että hutuin raaifea on m ä ä rä tä fuinfa pation ro an leam paa toinen tpö on lu in toinen, roarsintin hermojen jiinm- tptseen fatsoen, m a itta tietpSti iofainen tpö n an taja lienee roab miS raäittäm ään, että hänen tehtaassaan tpö on helppoa. $uo- leroaisuuS tirialtaiien feSfen on m onta roertaa suurem pi tuin ulfotpöroäeSsä, raoitta edellinen tpö on paljoa helpompaa.
KotouS oli päätötseSjään sitä mieltä, että laissa oli m ä ä rä n täm ä pisin tpopäiraä faitille tpömiehille ja palroeluSraäelle teon lisuuden, tau p an ja suurliiffeenä harjoitetun maanroiljelpisen alalla (paitsi torjuun a ita n a m aalla), n iitu in mpöStin raaltion ja tu n n an töissä. Slahdeisantuntinen tpopäiraä on säädettäroä ja m issä se ei roielä n äp ta mahdolliselta, sitä mahdollisimman lähellä oleroa pisin tpopäiraä laisille teollisuuden haaroille.
poitfeutsia on tarpeen, täptpp edellptpSten olla tarfoin m ä ä rä n tp n ä ja pisin p litp ö aita säädettpnä rauotta ja päiraää tohti.
S S ih d o in p ä ä tti to to u S ra a itu tta a siihen su u n ta a n , että fpspm pS tpöroäen su ojelem isesta tu lisi ta n sa in ra ä lisefu a sia in ja että ia n sa in m ä lu ten tpöroäensuojeluSrciraSto a ita a n saataisiin.
Ä u ite n fa a n ei tä m ä h a r r a s tu s m iten tä ä n saisi la m a u tta a tpö- raäensuojelufsen e d istä m istä eri m a issa ja fansoiS sa. Slan salli- set p o n n iS tu tset tä ssä su h teessa oraat ju u ri o m ia n sa fiiru h ta - m a a n tansa in ro ä liS tä so p im u sta . .
A k i t t a osan ottaraaiSten m ielip iteet m u u ten färoiroät joten-
fin h ajalleen, oliraat he tu ite n iin tpöraäensu ojelutsen a la lla jo-
te n tin p tsim ieliftä ja te stu S telu o li su h teellisesti tp p n i ja san gen
a siallin en . L iirich in fa n sa in ro ä lin en to to u S tpöraäen suoje-
lem isetsi o li o n n istu n u t p ritp S : se n ä p tti, m itä raaliS tu n u t, tpö-
roäen p a r a sta h a r r a sta m a p leijö ta ifiS sa m a issa tpöraäensuoje-
lu isen a la lla raaatii ja toiraoo to teu tu m a n lä h im m ä ssä tu le-
m aisu u d essa.
yleinen äänioikeus in norjan työväestö.*)
C i f u t a a n e p ä ite , e t t ä m i t ä m a a i l m a n s u u r e t m ie h e t o m a t t o im itta n e e t, sen he o m a t a i k a a n s a a n e e t a i n o a s t a a n siten , e ttä o w a t o ife in y m m ä r tä n e e t s u u r e n r a h i n a a n h im m e ä n tie b o n , sen to iro o m u fs e t j a t a r
p eet. I . Sg. S n e l l m a n .
A o r ja n työm äenliikkeen (varsinainen p e r u sta ja o li 3Jiar- kuS ih r a n e . l ä n t ä m ertiflin en m ies, joitfa m u isto a A o r ja n työ m ieh et tv ielä fin su u r esti fu n n io itta iv a t, p e r u sti m u u ta m ien m uoften ku luessa 4 2 0 työroäen y h b iS ty S tä ( 3 0 ,0 0 0 jäsenellä) toi- n iitti ra. 1 8 4 9 „ ty ö m ä en y h b iS ty S ten lehteä" setä esitti m u u n m u a ssa tu llijä r jestelm ä n m u u tta m ista ja a S te tta ista (veroitta- m istä tp ö fa n sa n hyiväksi. 3 a eten fin hänen (v a ifu tu fsesta a n (v a a tim a t A o r ja n ty ö v ä e n y h d is ty k s e t jo m. 1 8 5 0 kansan ebuS- fu n n a lta „ y le is tä ään ioik eu tta" — m inkä p y y n n ö n he m. 1851 u u b istim a t. ftu n m u u ta m issa paik oin oikein p o n tem illa m ielen osoituksissa koetettiin a n ta a tukea tässe m aatim uksesse, p e lä sty i- iv a t ¡v ira n o m a iset su u r esti — 2 h r a n e ja m u u t jo h tajat p a n tiin kiinni ja työiväen seb ti sakkasi ilm e s ty m ä s tä .
A iu tta ei silti yleisen äänioikeuden m aatim uS kuollut — se lepäsi m aan m uutam ia rouosia. 3)m päri A o rja a rum ettiin perustam aan uusia työväenyhdistyksiä, joissa, kuten jo ennen perustetuissa, tuo aate yhä enemmän kypsyi — tosiaan hitaasti, m utta (varm asti.
3 8 . 1 8 8 0 kokoontuim at A o r ja n ty ö v ä e n y h d is ty s te n ebuS- ta ja t Ä riS tia n ia S sa ensim m äiseen n orjalaiseen työiväenkokouk- seen. l ä n i ä kokous n ä y ttä ä m o n essa su hteessa, m iten kehitty- m ä ttä m ä llä kannalla A o r ja n ty ö m ieh et ja n iid en e d u sta ja t roielä o liv a t : sem m oiset asiat kuin y lein en kap paletyö hym äk syttiin ja p ä in m a sto in a S teettain nou sem a a su o r a n a ista m eroitu S ta aluS- tusehdotuksen m ukaan ei ¡v a a d ittu . S ä n io ik eu S a sia S sa o ltiin
*) N o r j a n ty b r o ä e S tb n p o n n is tu k s e t s o p im a t m o n e s s a s u h te e s s a esimerkiksi m e id ä n tp b m ä e tle m m e .
lu ite n lin enem m än selm illä , m a ilia siin ä lä ä n ei m ieiä u S la ile ttu a stu a aim a n lo p p u u n sa a lia .
A o r ja n ä ä n io ifeu S o lo t o lim a t m iin teifeen suureen m u u to t- scen sa a lfa sangen om itu iset, sen tin jäleS tä lu in m 14 m. p e r u s
la in a llu p e rä ise t sä ä d ö lset m. 1 8 8 4 h iu la n m u o d o ste ttiin . ')lä- n io ile u d en saam u tta m iselsi m a a b ittiin ly llä m eroa m a ltio lle m isse istä rauosituloiSta, m u tta to iselta p u o len sa a tiin se m yöS , lu n m aan o m isti tah i m ä ä r ä tty si ajaisi o li m u o lr a n n u t m attt- ta a liin p a n tu a m a a ta — o llo o n tä m ä m a illa lu in la p ien i t illin tahan sa. A ä ttio ileu d en h a n lfim is ta m arten o li a im a n riittä ro ä ä , että a sia n o m a in en esim. m aan o s ti p a rin lr u u n u n h in n a sta m u u ta m ien ly y n ä r ä itt p itu isen la p p a le en suo- ta h i ro u orim aata
„stem m erets m y r" , so la itsessä ä n useim m iten on a rm oton ja lelp a a m a to n m iljelylseett.
A lu tta lu ite n lin o li 1 3 9 ,5 0 0 h e n lilö ö tä , (n iis tä 1 0 0 ,0 0 0 ta lo llis ta ja « ,» 5 1 tn ö m ic ö t ä y , jo tla m . 1 8 7 7 ä ä n io ile u S tila s - ton n iu la a n olisim a t m oitteet p ä ä s tä ä ä n io ile u te tu ilä , a itto a s- ta a n 8 6 ,7 7 2 h a n llin u t itsellensä tä m ä n o ileu d en m. 1 8 7 9 ja 4 2 ,8 5 5 lä n tti sitä to d ellisu u d essa . A u m e r o itte n epäsu htaisu uS selm iää se u ra a m ista a sia n h a a ro ista , A n a a liin p y r lija in tä y ty i, m oid alsen sa saada ä ä u io ile u tta , h a n llia sa a n to lir jo ja m a a u p a ls- taansa, m ennä lä r ä jiin , jo ita usein p id ettiin so p im a tto m in a a i
lo in a ja la u la n e , telein ä ä n m a la a selä sa a p u a lir llo h e r r a n , m oud in ta i m a istr a a tin eteen, jo tla m ihdoitt p a n im o t hänet m a n tta a lilu ette lo o n . A J a a li itse o li p e r u stu sla in m u ta a n to im i- tettam a p ä ä lir lo S sa , joSsa sai o d o tta a , lu n ttes h u u d ettiin esille, f fia a lin to im itta ja t m oiroat saada sello a m aalitniehett ä ä n e sty l- seStä, lo S la ei o llu t m ita llisia ä ä n ilip p u ja , lu te n yleen sä m u u a lla . 3 a m ih d oin to im ite ttiin la if f i m a a lit m a litsijam ieS ten la u tta .
S e lm ä on, että tä m m ö in en ä ä tiio ileu S ja m a a lim u o to eim ät ajan p itlä ä n m oineet ty y d y ttä ä a in a la a n työroäeS töä, la ttia » su u rta en em m istö ä . 9B. 1 8 8 0 ty ö m ä e n lo lo u lse ssa p iti eräS ty ö m ie s sitä p eräti m ä ä rä n ä , että ty ö m ä e n lu o la n tu li m a lsa a me- ronsa, m u tta ei saisi osaa ja o ile u tta m a ilu tta a n h teiS lu u tta lli- stin ja m a ltio liisiin a sio ih in , lu te n m u u t la n sa n lu o la t. A u u - tn iilliS ta ty ö tä telem ä la n s a n lu o lla telee m a a n m ilje ltä m ä lä ,
— 27 —
