33101 TAMPERE 30.11.2009 PIR-2002-Y-398-119
Puh. (03) 2420 111
KÄSITTELYMAKSU 6149 € ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Länsi-Suomen Huoltorykmentin varasto-osaston Siikakankaan varaston polttoaineen jakelupaikkaa ja koeammuntapaikkaa.
LUVAN HAKIJA
Länsi-Suomen Huoltorykmentti PL 100
13131 Hämeenlinna
LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Toiminnat sijaitsevat Ruoveden kunnassa, Jäminkipohjassa, Siikakankaan varaston alueella.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetus 1 § 1 momentin kohdat 5a ja 14a sekä 2 momentti
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 2 momentti
ASIAN VIREILLETULO
Hakemusasiakirjat ovat saapuneet Pirkanmaan ympäristökeskukseen 31.12.2007, jolloin asia on tullut vireille.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään on jätetty 28.2.2002. Toi- minnat on merkitty tietojärjestelmään 7.6.2002.
Pirkanmaan ympäristökeskus on päätöksellään 21.6.2006 (Dnro PIR-2002- Y-398-111) velvoittanut toiminnanharjoittajan hakemaan ympäristölupaa 31.12.2007 mennessä.
Hakemus käsitellään samanaikaisesti samalla alueella sijaitsevan Puolustus- hallinnon rakennuslaitoksen polttonesteiden varastointia koskevan hake- muksen kanssa.
Siikakankaan varaston käytössä on Metsähallitukselta vuokrattu maa-alue (376 ha). Alueella olevat rakennukset ovat vuokralla Senaattikiinteistöltä.
Alueen kiinteistöjen kunnossapidosta ja varaston omasta vedenottamosta huolehtii Puolustushallinnon rakennuslaitos. Alueella on toiminut vuoden 2009 alusta lähtien myös puolustusvoimien kumppani Millog Oy.
Ampumatoimintaan liittyvä pysäytysbunkkeri on otettu käyttöön puolustus- voimien Pääesikunnan Kuljetusosaston päätöksellä 992/Daa 5.5.1987.
Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Pirkanmaan 1. vaiheen maakuntakaa- vassa alue on merkitty puolustusvoimien alueeksi (EP).
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Polttoaineen jakelupaikka ja koeammuntapaikka sijaitsevat Siikakankaan varaston alueella. Varasto sijaitsee Ruoveden kunnassa, Siikanevan alueen tuntumassa, kantatien 66 (Orivesi-Virrat) varrella.
Ympäristön tila ja laatu
Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila
Varastoalueen läheisyydessä, vähimmillään noin 700 metrin etäisyydellä, on Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin perusteella valittu Siikaneva. Sii- kanevan suojelun perusteena ovat EU:n luontodirektiivin luontotyypeistä keidassuot (55 % alueen pinta-alasta), aapasuot 26 %, mäntyvaltaiset puus- toiset suot 5 %, muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot 5 % luonnon- tilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät 3 %, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset mäntyvaltaiset vanhat metsät 1 %, humuspitoiset lammet tai järvet 1 % sekä kuusivaltaiset puustoiset suot. Siikanevan alue kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja sen suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain nojalla. Siikaneva on Pirkanmaan suurin yhtenäinen suoalue ja maakunnan tärkein soidensuojelualue. Lisäksi Siikaneva on mer- kittävä lintusuo ja tärkeä opetus-, tutkimus- ja matkailukohde.
Varastoalueelta koilliseen, vähimmillään noin puolentoista kilometrin etäi- syydellä sijaitsee Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin perusteella valit- tu Susimäki. Susimäen suojelun perusteena ovat EU:n luontodirektiivin luontotyypeistä luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat met- sät (52 % alueen pinta-alasta), puustoiset suot 35 % sekä luonnontilaiset tai
niiden kaltaiset mäntyvaltaiset vanhat metsät 13 %. Susimäki on pienten mäkien ja suppakuoppien luonnehtima, vanhan metsän (vanhojen metsien suojeluohjelma) ja soiden muodostama alue. Se on erittäin tärkeä alue van- han metsän lajistolle ja linnustollisesti arvokas. Susimäen suojelu perustuu luonnonsuojelulakiin.
Varastoalueen lähin vesistö on Kilpilammit, joka sijaitsee n. 2 km etäisyy- dellä alueesta länteen. Varastoalueen pohjoispuolella on kaksi lähdettä;
Matkamiehenlähde n. 1,3 km ja Ryövärinkuoppa n. 2,5 km varastoalueelta.
Ryövärinkuopan lähteen ympärillä sijaitsee luonnonsuojelualue, joka on merkittävä maisemakuvan, kauneusarvon ja luonnonesiintymien takia. Li- säksi Ryövärinkuopan alue on merkitty arvokkaaksi harjualueeksi.
Siikakankaan varastoalue sijaitsee Siikakankaan (0470211) II-luokan pohja- vesialueella (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue), sen etelä- ja itäosis- sa. Koeammuntapaikka sijaitsee pohjavesialueella, mutta sen varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Polttoaineen jakelupaikka sijaitsee pohja- veden varsinaisella muodostumisalueella.
Siikakankaan pohjavesialueen käyttökelpoisuudesta lisävedenhankintaan on tehty alustava pohjavesiselvitys Ruoveden kunnan ja Pirkanmaan ympäris- tökeskuksen yhteistyöhankkeena vuonna 2007. Pohjavedenpinnan korkeus- asema on Siikakankaan pohjavesialueen etelä- ja länsiosissa tasolla +164 m.
Pohjavedenpinta viettää pohjoiseen laskien kohti Ryövärinkuoppaa, missä pohjaveden purkautumistaso on +128,90 m. Ilmeisesti pohjavettä purkautuu myös suoraan lähteen alapuoliseen puroon. Koillisessa olevan Matkamie- henlähteen purkautumistaso on +154,88. Lähteestä purkautuva vesi muodos- tunee länsi- ja lounaispuolella varsin suppealla alueella. Matkamiehen läh- teen pohjoispuolella olevan Pärjänlähteen purkautumistaso on +148,18 m.
Lähteestä purkautuva pohjavesi muodostuu osittain Pirttijärven kankaalla, mutta purkautuvan vesimäärän suuruus edellyttää, että vettä tulee myös Sii- kakankaan alueelta. Kilpilampien vedenpinnan korkeus on selvästi ylempä- nä pohjavedenpintaa, samoin Siikakankaan maanpinnan korkeus ehkä aivan itäisintä kulmaa lukuun ottamatta. Merkittävän osan Siika- ja Pirttikankaan alueilla muodostuvista pohjavesistä voidaan olettaa purkautuvan pohjoisessa Ryövärinkuopan ja Pärjänlähteiden alueilta. Pohjaveden virtaussuuntia Sii- kakankaan varaston alueella ei voida olemassa olevan tiedon perusteella täy- sin varmasti määrittää. Edellä mainittujen virtaussuuntien lisäksi on korke- ustietojen perusteella teoriassa mahdollista, että pohjavettä purkautuisi myös kaakkoispuolella olevalle suo-alueelle. Koillisessa olevalle Siikanevan suo- alueelle ei pohjavettä kuitenkaan purkaudu.
Varaston alueella on pohjavedenottamo, josta varasto ottaa vettä varastoalu- een omaan käyttöön talous- ja sammutusvedeksi. Varaston toiminnasta syn- tyvät jätevedet johdetaan maasuodattimeen, joka sijaitsee pohjavesialueella, pohjaveden muodostumisalueen rajalla. Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa varaston veden hankinnasta ja viemäröinnistä.
Maaperän tila
Siikakankaan varastolla on tehty pilaantuneiden maa-alueiden kartoitus ke- sällä 2006 Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan toimesta. Työs-
sä kartoitettiin kaikki nykyiset ja lopetetut toiminnot, joista on voinut aiheu- tua maaperän pilaantumista. Varaston mahdollisista PIMA-kohteista tehtiin kohteiden riskeihin liittyvää arviointia maaperätutkimusten kiireellisyyden määrittämiseksi. Siikakankaan kohteet sijoittuivat arvioinnissa luokkaan, jo- ka edellyttää maaperätutkimuksia vähintään 10 vuoden kuluttua tai kun maankäyttö alueella muuttuu.
Elokuussa ja syyskuussa 2006 tehdyissä haitta-ainetutkimuksissa kahden va- rastohallin pintamaassa esiintyi kenttämittarilla havaittuna vanhan SA- MASE-raja-arvon (raskaat jakeet 2000 mg/kg) ylittäviä pitoisuuksia öljyhii- livetyjä. Muiden tutkittujen hallien pohjissa havaittiin öljyhiilivetyjä vanho- jen SAMASE- ohje- ja raja-arvojen välissä olevia pitoisuuksia. Suurin kent- tämittarilla havaittu kokonaishiilivetypitoisuus oli hallin 28 pintamaanäyt- teessä (10 025 mg/kg). Samaan kohtaan tehdyn koekuopan (0,5 m) koko- naishiilivetypitoisuus oli kenttämittauksen perusteella 654 mg/kg. Tutkimus- ten perusteella todettiin, ettei varikkotoiminnan seurauksena öljyä kuiten- kaan ole päässyt leviämään laajemmalle alueen maaperään. Kokonaishiilive- typitoisuudet olivat korkeita ainoastaan asfaltin alapuolisessa pintamaassa (0-0,1 m) varastohallien pohjalla, jota sadevedet eivät pääse huuhtelemaan.
Raskaat öljyhiilivedyt pidättyvät sorakerrokseen, eivätkä leviä silttiseen poh- jamaahan. Raportin mukaan pintamaan pilaantuneisuus on kuitenkin huomi- oitava maanrakennustöiden yhteydessä. Koeammuntapaikan bunkkerin edustalla on maaperätutkimuksissa havaittu kohonnut lyijypitoisuus.
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia
Jakelupaikan ja ammuntapaikan lähiympäristö on Siikakankaan varaston aluetta. Alueella on kaksi rivitaloa, joissa asuntoja on yhteensä 10. Kyseisiä asuntoja käytetään lähinnä tilapäismajoitukseen. Asuinrakennukset sijaitse- vat n. 850 metrin päässä ammuntapaikasta. Lähin ulkopuolinen asutus on n.
3 km etäisyydellä varastosta. Varastoalueen ympäristö on haja-asutusaluetta.
Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella
Varaston sisäinen liikenne on lähinnä vartiointi- ja varastointiajoja, n. 300 ajosuoritetta kuukaudessa. Panssarivaunujen koeajoja on n. 50 ajosuoritetta kuukaudessa. Muu raskas liikenne koostuu tavarantoimittajista, n. 100 tuon- tia/vientiä kuukaudessa.
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Varaston alueella sijaitsee hakemusten mukaisten polttoaineenjakelun ja ampumistoiminnan lisäksi mm. varasto-osaston toimitiloja ja puolustusvoi- mien materiaalivarastoja. Alueella tapahtuvasta panssarivaunujen ja kulje- tusvälineiden huolto- ja korjaustoiminnasta on vastannut vuoden 2009 alusta lähtien puolustusvoimien kumppani Millog Oy.
Koeammuntatoiminta
Koeammuntapaikka on aidattu alue, jossa tehdään korjatun ja huolletun panssarikaluston koeammunnat. Koeammunta voi liittyä myös kaluston vas- taanottoon. Ammuntojen suoritusalue käsittää ampumapaikan lähivaroaluei- neen, pysäytysbunkkerin lähialueineen sekä ampumapaikan ja pysäytys-
bunkkerin välisen alueen sivualueineen. Ampumatoiminta on nykyisellään vähäistä. Vuosina 2007-2009 ammuntoja on harjoitettu 5-10 päivänä vuo- dessa ja koeammunnat ovat tapahtuneet klo 08.00 – 16.00 välisenä aikana.
Ammunta tapahtuu bunkkeriin, jonka etuseinäksi on ladottu puita pitkittäin ampumasuuntaan nähden. Bunkkerin taka-osa on täytetty hiekalla. Bunkke- rin katto, sivuseinät ja takaseinä ovat betonia. Puut kastellaan ennen ampu- mista omasta palovesiverkostosta saatavalla vedellä.
Tällä hetkellä ammuntoja suoritetaan lähinnä ilmatorjuntakonekivääreillä, joilla vuosittainen laukausmäärä on noin 2500 kpl. Patruunat ovat kaliiperil- taan 12,7 mm. Tämän kokoluokan ase määritellään melun arvioinnissa ras- kaaksi aseeksi. Kuitenkin niissä käytetyt patruunat ovat malliltaan ja koos- tumukseltaan hyvin samankaltaisia kuin pienikaliiperisissa aseissa käytettä- vät patruunat.
Koeammunnoissa voidaan ampua myös raskaammilla aseilla. Lisäksi koe- ammuntoja voidaan tehdä erilaisten ammusten testaamista varten. Koeam- munnoissa voidaan käyttää erilaisia kalusto- ja kohdistuslaukauksiksi sovel- tuvia massiivisia, räjähtämättömällä ammuksella varustettuja laukauksia ja patruunoita (ns. koeammuksia, joiden täyteaineena on esim. kipsi-hartsi- seosta). Käytetyin patruuna (JVA 0450) painaa 45 g ja on terässydäminen.
Lyijyn määrä on samaa suuruusluokkaa kuin tavallisessa rynnäkkökiväärin patruunassa eli noin 5g.
Panssarivaunujen koeammuntoihin sisältyvät myös vaunujen käsiaseille teh- tävät vähäiset, mutta niiltä edellytetyt testiammunnat. Käsiaseita ovat esi- merkiksi rynnäkkökiväärit, joissa käytetään 7.62 mm patruunoita. Yleisim- män patruunatyypin (JVA 0316) sisältämä lyijymäärä on noin 5 g. Käsiaseil- la ammutaan arvioilta noin 700 laukausta vuodessa.
Polttoaineen jakelu
Siikakankaan varaston polttoaineen jakelupaikalla on ollut varastointilupa vuodesta 1999.
Vanhasta jakelupaikasta luovuttiin vuonna 2003, jolloin perustettiin uusi ja- keluasema vanhan viereen. Vanhalla jakelupaikalla bunkkerissa olleet kaksi 25 m3 suuruista säiliötä on poistettu. Nykyinen jakelualue on varustettu tii- viillä 15-20 cm paksulla betonilaatalla. Nykyiset säiliöt ovat kaksivaippaiset 5 m3 suuruiset polttoöljy- ja dieselsäiliöt ja ne ovat asfalttipohjalla. Kum- massakin säiliöissä on ylitäytönestin ja laponestoventtiili. Lisäksi säiliöt on varustettu järjestelmällä, jossa on automaattinen pinnan tason mittaus ja ku- lutuksen seuranta. Järjestelmästä tieto ohjautuu henkilökunnan työtiloihin, josta seurataan tilannetta. Jakeluasemalla on nimetty vastuuhenkilö. Säiliöis- sä ei ole erillistä välitilan vuodonilmaisujärjestelmää tai muuta kaksoisvaip- pasäiliöiden välitilan valvontaa.
Kunnallinen pelastusviranomainen on suorittanut tarkastuksen polttoaineen jakelupaikalle lokakuussa 2003, jolloin nykyinen sijoitustapa todettiin mää- räykset täyttäväksi, säiliöt SFS standardien mukaisiksi ja kohdesuojaus riit- täväksi. Tampereen aluepelastuslaitos on tehnyt asetuksen 59/1999 mukai-
sen tarkastuksen jakelupaikalle vuonna 2006. Tarkastuksessa todetut puut- teet on korjattu, mm. säiliöiden ympärille on hankittu betoniset törmäyses- teet.
Vuosina 2006-2008 polttoaineen kulutusmäärät ovat olleet seuraavat:
Kulutus (litraa)
polttoaine vuonna 2006 vuonna 2007 vuonna 2008
DITC 19 234 23 180 17 963
TEMP 3G talvi 5 503 5 896 2 719
Jakelupaikan toiminnassa ei käytetä vettä eikä sillä ole vesipistettä. Jakelu- paikan pintavedet ohjautuvat kallistuksin hiekan- ja öljynerottimen kautta viemäriin. Öljynerotin on varustettu öljytilan täyttymisestä kertovalla hälyt- timellä. Jätevedet johdetaan lokasäiliön kautta varaston jätevesien maasuo- dattimelle. Viemärikaivo suljetaan sulkumatolla säiliön täytön ajaksi.
Jakelupaikka on tarkoitettu vain varaston henkilökunnan käyttöön. Tankka- us tapahtuu henkilö- ja ajoneuvokohtaisen tunnistimen avulla.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Nykyiset säiliöt on lokakuussa 2003 tehdyssä tarkastuksessa todettu SFS- standardien mukaisiksi.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin
Ammuntapaikkaan ei liity viemäröintiä.
Jakelupaikan pintavedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta lokasäi- liöön, josta ne pumpataan maasuodattimelle, joka sijaitsee pohjavesialueella, pohjaveden muodostumisalueen rajalla. Kiinteistöstä syntyvä jätevesi johde- taan jätesäiliöihin, joista jätevesi johdetaan maasuodattimelle. Kiintoainesta huuhdotaan maasuodattimesta vuosittain painepesulla. Puolustushallinnon rakennuslaitos on sopinut ympäristökeskuksen kanssa varikolla suoritetulla tarkastuskäynnillä 4.5.2006, että lähtevästä vedestä otetaan vuosittain vuo- rokauden kokoomanäyte, josta analysoidaan kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja BOD7.
Melu ja tärinä
Koeammunnat on pyritty järjestämään siten, että niistä aiheutuu mahdolli- simman vähän meluhaittaa alueen asukkaille. Ammuntapäiviä on vuosina 2007-2009 ollut vuosittain vain 5-10 ja ammunnat ovat tapahtuneet klo 08.00–16.00 välisenä aikana.
Koeammuntatoiminnan melua mitattiin lähimmissä melulle herkissä koh- teissa elokuussa 2009. Mittauspisteistä yksi on pysyvästi asuttu, lopuissa on vapaa-ajan asutusta tai ei asutusta ollenkaan.
Laukausten äänitasot 12,7 mm kaliiperisen ilmantorjuntakonekiväärin am- musten osalta olivat mittauspaikoittain seuraavat:
Mittaus- piste
etäisyys am- pumapaikasta
suunta ampu- masuunnasta
ammuttujen sarjojen määrä
Äänitaso LCE Keskiarvo Vaihtelu
1 2400 m edessä 10 57 dB 54-60 dB
2 850 m takana 10 59 dB 56-62 dB
3 4 600 m takana 10 53 dB 49-56 dB
4 2 400 m edessä 11 63 dB 55-70 dB
5 2 500 m viistosti edessä 11 58 dB 53-63 dB
6 1 000 m edessä 11 82 dB 74-89 dB
Puolustusvoimien ohjeen "Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi" mukaan raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheut- tama yhden tapahtuman äänitaso ei saa ylittää asuntojen piha-alueilla C- taajuuspainotettua äänialtistustasoa 100 dB eikä A-taajuuspainotettua keski- äänitasoa 55 dB.
Korkeimmat äänitasot mitattiin mittauspisteessä 6, joka on asumaton kohde ja jossa mitattujen laukausten äänitasojen keskiarvo oli 82 dB (CE). Päivä- ajan keskiäänitaso (Aeq, 07-22) lasketaan A-taajuuspainotettujen äänialtis- tustasojen (AE) ja päivittäisen laukaisumäärän perusteella. Yksittäisen lau- kauksen 55 dB äänialtistustason, päivittäisen enimmäislaukausmäärän 250 ja 9 dB impulssimaisuuskorjauksen mukaan päiväajan laskennalliseksi kes- kiäänitasoksi (Aeq, 07-22) saadaan 41 dB. Koeammuntojen äänitasot eivät täten suoritettujen mittausten perusteella ylitä em. puolustusvoimien oman ohjeen mukaisia suositusarvoja.
Ampumatoiminnan aiheuttamaa melua mitattiin myös ympäristöministeriön ampumaratamelun mittausohjeen (61/1999) mukaisesti. Laukausäänten ääni- tasoja mitattiin A-taajuuspainotettuna impulssiaikavakiolla määritettynä (AImax). Rynnäkkökiväärin laukaukset erottuivat taustamelusta vain mitta- uspisteessä 6. Mittauksen tulokset olivat seuraavat:
Mittaus- piste
etäisyys am- pumapaikasta
suunta ampu- masuunnasta
Laukausmäärä (n)
Äänitaso LAImax Keskiarvo Vaihtelu
6 1000 m edessä 10 67 dB 61-76 dB
Ilmantorjuntakonekiväärin osalta (12,7 mm, raskas ase) mitattujen A-taa- juuspainotettujen impulssiaikavakiolla määritettyjen laukausäänten ääni- tasojen keskiarvot olivat välillä 52-59 dB(AImax ) muualla paitsi mittaus- pisteessä 6, jossa laukausäänten keskiarvo oli 84 dB(AImax).
Koeammuntamelusta ei ole tullut yhteydenottoja varastolle. Varastolla on menettely raskaiden aseiden ammuntojen aiheuttamien häiriöilmoitusten va- ralle.
Tärkein käytännön meluntorjuntatoimi on riittävien suoja-alueiden varaami- nen ampumapaikan ja asutuksen sekä muiden melulle herkkien toimintojen välille.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Ammunnassa syntyneet jätteet kerätään ammuntojen jälkeen ja toimitetaan varikkoalueen jätteiden keräilyastioihin. Jätejakeista hylsyt ja peltiset am- muslaatikot toimitetaan metallinkeräykseen (n. 200 kg/vuosi), puujäte hake- tetaan Lassila & Tikanojan toimesta ja puhdas paperijäte kerätään paperin- keräykseen (n. 100 kg/vuosi). Likainen paperijäte laitetaan yhdyskuntajät- teen joukkoon. Bunkkerin "pylväs- ja hiekkajäte" toimitetaan kunnallisen jä- tehuollon kautta jätteidenkäsittelylaitokseen. Taustabunkkerin hiekka ja puut joudutaan ajoittain kunnostamaan. Puiden vaihtoväli määräytyy silmämää- räisen tarkastuksen ja ammuttujen laukausten määrän perusteella. Edellisen kerran hiekka ja puut vaihdettiin syksyllä 2008. Suurin osa täyttöhiekasta käytettiin bunkkerin täytössä uudelleen. Ylimääräinen täyttöhiekka ja puujä- te toimitettiin Tarastejärven jätteenkäsittelykeskukseen erityisjätteenä ko- honneen lyijypitoisuuden takia.
Yli 12,7 mm kaliiperisten koeammusten ympäristövaikutusten arviointi ja kaatopaikkakelpoisuustestaus on tehty sekä rikki- että kipsi-hartsi-täytteelle.
Ammusten kuoret ovat metallia. Koeammuksissa ei enää käytetä rikkitäytet- tä, vaan ainoastaan kipsi-hartsitäytettä. Tutkimustulosten mukaan täytteistä ja bunkkerin hiekasta syntyvä jäte voitaisiin toimittaa tavanomaisena jättee- nä kaatopaikalle. Kyseisten, yli 12,7 mm kaliiperisten koeammusten am- munta on kuitenkin nykyisellään hyvin vähäistä.
Varaston öljynerotuskaivot tyhjennetään kerran vuodessa tai useammin, jos öljynerotuskaivon ylitäytönhälytin hälyttää. Varaston alueella on kaksi öl- jynerotuskaivoa.
Päästöt maaperään ja niiden estäminen
Koeammuntatoiminnassa aiheutuu vähäisiä päästöjä maaperään. Bunkkerin puiden rikkoutuessa täytehiekkaa pääsee valumaan betonirakenteen etupuo- lelle maahan. Hiekka sisältää rikkoutuneiden ammusten materiaalia, esimer- kiksi lyijyä.
Ammunnoista syntyvä metallijäte kerätään ampumapaikalta pois heti am- muntojen jälkeen, jolloin pyritään välttämään alueen roskaantuminen ja me- tallien kulkeutuminen maaperään.
Ampumapaikan maaperää tutkittiin syksyllä 2006. Bunkkerin edustalla ha- vaittiin kenttämittarilla kohonnut lyijypitoisuus (172 mg/kg). Laboratorio- analyyseissä kyseisen kohdan näytteessä havaittu lyijypitoisuus vaihteli vä- lillä 200 ja 540 mg/kg. Vanha SAMASE-raja-arvo lyijypitoisuudelle on 300 mg/kg.
Ampumapaikan taustabunkkeri uusittiin elokuussa 2008. Korjausrakentami- sen yhteydessä bunkkerin puurakenteet uusittiin ja osa täyttöhiekasta vaih- dettiin. Suurin osa täyttöhiekasta käytettiin bunkkerin täytössä uudelleen.
Poiskuljetettavien massojen raskasmetallipitoisuus tarkastettiin rakentami- sen yhteydessä. Laboratorioanalyyseissä näytteen lyijypitoisuudeksi saatiin 540 mg/kg ja se täten ylitti VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon (200 mg/kg), jääden kuitenkin alle ylemmän ohjearvon (750 mg/kg). Näyt-
teessä ei havaittu muita kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Lyijyllä pilaan- tunut ylimääräinen täyttöhiekka ja puujäte toimitettiin Tarastejärven jätteen- käsittelykeskukseen erityisjätteenä.
Koeammuntatoiminnasta aiheutuva laskennallinen lyijykuorma on seuraava:
Yli 12,7 mm kaliiperisten koeammusten kipsi-hartsi-seosta sisältävät täyte- aineet voivat ympäristö- ja terveysvaikutusten osalta aiheuttaa sulfaattipitoi- suuden kohoamista. Kyseisten koeammusten ammunta on kuitenkin hyvin vähäistä.
Tankkauksesta aiheutuvat polttoainevuodot arvioidaan vähäisiksi. Varaston polttoaineen jakelupaikka ei ole yleisessä käytössä. Pysyvät polttonestesäili- öt ovat kaksivaippaisia säiliöitä ja sijaitsevat asfalttipohjalla. Alue on varus- tettu öljynerotuskaivolla ja sen täyttymisestä kertovalla hälyttimellä. Ulko- puolisten henkilöiden liikkuminen ja ilkivalta varaston alueella estetään jat- kuvalla vartioinnilla.
Muut ympäristönsuojelutoimet
Siikakankaan varastolla on ympäristöohjeistus, jolla henkilökuntaa ohjataan toimimaan ympäristöasiat huomioon ottaen ja huolehtien niin, että ympäris- tölainsäädäntö toteutuu varaston toiminnoissa.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Toiminnanharjoittajan mukaan toiminnasta syntyvät vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen, ihmisten terveyteen, luonnonsuojeluarvoihin, rakennettuun ympäristöön sekä vesistöön ja sen käyttöön ovat vähäiset. Ammuntojen vä- häisyyden ja melumittausten perusteella toiminnasta aiheutuva melu ei toi- minnanharjoittajan mukaan aiheuta merkittävää haittaa alueen ympäristölle.
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Pirkanmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojeluosasto on 29.10.2009 anta- nut lausunnon koskien luonnonsuojelulain 65 § mukaista Natura-arvioinnin tarvetta. Lausunnossa todetaan mm. seuraavaa:
"Melutason osalta ympäristökeskus toteaa, että Siikanevan ja Susimäen Na- tura-alueiden suojeluperusteina ovat luontodirektiivin luontotyypit. Näin ol- len koeammunnan aiheuttamalla melulla ei ennalta arvioiden ole todennä- köisesti merkittävästi heikentävää vaikutusta alueiden suojelun perusteina oleviin luontoarvoihin. Kuitenkin, mikäli koeammunnan aiheuttama meluta- so Natura-alueilla/luonnonsuojelualueilla ylittää valtioneuvoston luonnon- suojelualueille antaman impulssimelutason ohjearvon 60 dB, ympäristökes- kus suosittelee toimia Natura-alueille/luonnonsuojelualueille kohdistuvan meluhaitan lieventämiseksi ja alueiden luontoarvojen turvaamiseksi. Linnus- ton pesimärauhan turvaamiseksi Pirkanmaan ympäristökeskus suosittelee ettei häiriötä aiheuttavaa toimintaa harjoitettaisi 15.4. - 31.8. välisenä aika- na.
Ammunnat Määrä/vuosi Laskennallinen lyijykuorma
12,7 mm 2500 12,5 kg
Pistooli, rynnäkkökivääri ja kivääri 700 3,5 kg
Koeampumatoiminnasta aiheutuu lupahakemuksen mukaan vähäisiä päästö- jä maaperään. Polttoaineenjakopaikan mahdolliset päästöt maaperään arvi- oidaan myös hakemuksessa vähäisiksi. Näin ollen toiminnalla ei ole ennalta arvioiden sellaisia maaperään liittyviä vaikutuksia, jotka saattaisivat ulottua Siikanevan Natura-alueelle ja todennäköisesti merkittävästi heikentää Natu- ra-alueen perustana olevia luontoarvoja.
Edellä mainituin perustein ympäristökeskus katsoo, että toiminnalla ei ole todennäköisesti merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Siikanevan tai Susi- mäen Natura-alueiden suojelun perustana oleviin luontoarvoihin, eikä luon- nonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvioinnin kynnys siten ylity."
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Panssarivaunujen käsiaseiden ja ilmantorjuntakonekiväärin (12,7 mm) luo- tien sisältämä lyijy on ympäristölle ja terveydelle haitallinen raskasmetalli.
Vuosittainen lyijykuormitus alueella on arviolta noin 16 kg. Koeammunta- paikan maaperän haitta-ainepitoisuuksia on selvitetty maaperänäytteillä.
Maaperän haitta-aineselvityksessä todetaan, että bunkkerin edustalla on ha- vaittu kohonnut lyijypitoisuus.
Koeammusten (> 12,7 mm) täyteaineet voivat aiheuttaa sulfaattipitoisuuden kohoamista. Koska vuosittaiset laukausmäärät ovat hyvin vähäiset, ei toi- minnasta sen harjoittajan mukaan aiheudu haittaa alueen maaperälle ja poh- javedelle.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Varaston toiminnoista tarkkaillaan ampumapaikan laukausmääriä ja toimin- nasta kertyvien jätteiden määrää. Edellä mainittu tarkkailu on puolustusvoi- mien sisäistä toiminnantarkkailua varten, jolla toiminnanharjoittajan mu- kaan täytetään samalla ympäristönsuojelulain mukainen selvilläolovelvoite.
Bunkkerin käyttökunnon valvonnan suorittaa ammunnanjohtaja silmämää- räisesti ennen ja jälkeen ammunnan.
Öljynerotuskaivojen vuosityhjennyksen yhteydessä testataan pinnanhälytti- men toimivuus.
Pohjaveden laatua tarkkaillaan talousveden valvonnan yhteydessä. Talous- veden valvontatutkimusohjelma sisältää sekä raakaveden että verkostoveden valvonnan.
Jakelupaikan polttoainemääriä tarkkaillaan tietokoneelta päivittäin. Jakelu- asemalla on nimetty vastuuhenkilö. Rakennuslaitoksen vastuulla on mm. ja- kelupaikan rakenteiden, painaumien ja asfaltin tarkkailu sekä ylläpito ja kunnostus.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi
Varaston toimintaan liittyviä suuronnettomuuden vaaroja on selvitetty lu- kuisten riskinarviointien avulla. Riskinarviointien perusteella varasto on kohdistanut tarvittavia toimenpiteitä todettujen suuronnettomuusvaarojen torjumiseksi. Varastolla on laadittu kemikaalien teollisesta käsittelystä ja va- rastoinnista annetun asetuksen mukaisen turvallisuusselvitys, joka on toimi- tettu toimintaa valvovalle lupaviranomaiselle, Pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle.
Toimet onnettomuuksien estämiseksi ja onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana
Pelastustoimintaa harjoitellaan säännöllisesti oman nimetyn ja koulutetun pelastushenkilöstön kanssa. Sisäisen pelastussuunnitelman lähtökohtana on onnettomuustilanteissa tuhojen rajaaminen ja estäminen, ihmisten pelasta- minen sekä muiden pelastusviranomaisten avustaminen.
Vartiointi alueella on jatkuvaa. Alueella pääsy ilman asianmukaista lupaa on kielletty. Alueet on aidattu ja osoitettu kieltotauluin. Vartioinnin avulla val- votaan varaston alueella vallitsevaa yleistilaa ja ehkäistään varastoon koh- distuva kaikenlainen luvaton toiminta.
Jakelupaikan läheisyydessä on kuivassa ja lämpimässä tilassa varattuna imeytysainetta.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset
Lupahakemusta täydennettiin 4.9.2009, 12.11.2009, 16.11.2009 sekä tarkas- tuksella 4.6.2009.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Asian vireilläolosta on kuulutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Ruo- veden ja Juupajoen kuntien sekä Oriveden kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustauluilla 24.9.-23.10.2009 ja ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Ruovesi-lehdessä. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäk- si tiedotettu erikseen lupahakemuksesta. Asiakirjat ovat olleet kuulutusaika- na nähtävillä Ruoveden ja Juupajoen kunnanvirastoissa sekä Oriveden kau- pungin ympäristötoimistossa.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset
Lupahakemusta koskeva tarkastus tehtiin 4.6.2009.
Lausunnot
Oriveden kaupungin ympäristölautakunta toteaa Juupajoen kunnan ja Orive- den kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena 13.10.2009 antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa:
"Alueella on tärkeätä huolehtia siitä, että pohjavesi säilyy puhtaana, koska se
voi olla tulevaisuudessa vedenhankinta-aluetta. Koeammunnan melun mer- kitys on vähäinen, koska ampumispäiviä on vähän. Luonnonsuojelualueen läheisyyden vuoksi koeammunnat on kuitenkin suositeltavaa tehdä muina aikoina kuin keväällä ja alkukesällä."
Ruoveden kunnan ympäristölautakunta toteaa 5.11.2009 antamassaan lau- sunnossa mm. seuraavaa:
"Ympäristölupaan tulisi asettaa määräys, joka velvoittaa toiminnanharjoitta- jan huolehtimaan, että polttoaineiden jakopaikalla on aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivia imeytysmateriaaleja sekä vahingon ensitorjun- taan soveltuvaa välineistöä. Säilytyspaikat on sijoitettava siten, että materi- aali ja välineistö on kaikkien jakelupaikan käyttäjien löydettävissä.
Koeammuntatoiminnasta bunkkerin edustalle aiheutuvan mahdollisten hait- ta-aine-päästöjen seuraamiseksi tulisi toiminnanharjoittajalle asettaa tarkkai- luvelvoite. Tulosten perusteella voidaan arvioida onko tarvetta tehdä riskiar- vio ja suunnitelma pilaantumisen ehkäisemiseksi.
Koeampumatoiminnan aiheuttamat melutasot ovat siedettävällä tasolla, kun huomioidaan toiminnan luonne: koeammunta-alueen syrjäinen sijainti sekä se, että koeammuntoja tehdään ainoastaan noin 5-10 päivänä vuodessa.
Mikäli puolustusvoimille tulee valituksia koeammuntatoiminnan aiheutta- masta melusta, tulee nämä lähettää ympäristöluvan valvontaviranomaiselle ja lisäksi tiedoksi myös Ruoveden kunnan ympäristöviranomaiselle.
Pirkanmaan ympäristökeskus on pyytänyt Ruoveden kunnalta selvitystä alu- een kaavoituksesta. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Pirkanmaan 1.
vaiheen maakuntakaavassa alue on merkitty EP-merkinnälllä puolustusvoi- mien alueeksi. Lisäksi alue on merkitty kaavan pv063 –merkinnällä pohja- vesialueeksi. Alueen läheisyydessä sijaitsee Siikakankaan Natura-alue, joka on varattu maakuntakaavaan merkinnällä nat063. "
Ruoveden kunnanhallitus, Oriveden kaupunginhallitus ja Juupajoen kun- nanhallitus eivät antaneet asiasta lausuntoja.
Muistutukset ja mielipiteet
Ympäristölupahakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Länsi-Suomen Huoltorykmentti on antanut vastineen hakemuksesta anne- tuista lausunnoista 18.11.2009. Vastineessa todetaan seuraavaa:
"Länsi-Suomen Huoltorykmentin näkemyksen mukaan raskaiden aseiden koeammuntojen rajoittaminen touko-, kesä- ja heinäkuussa on perusteltua läheisten Siikanevan ja Susimäen Natura-alueiden linnuston pesimärauhan turvaamiseksi. Metsähallituksen käsityksen mukaan heinäkuun loppuun mennessä suoalueella pesivien lintujen pesintä on jo päättynyt ja alueella olevat linnut valmistautuvat muuttoon. Näin ollen Länsi-Suomen Huolto-
rykmentti esittää, että ympäristöluvalla ei rajoitettaisi raskaiden aseiden ammuntoja elokuussa. Lisäksi todetaan, että pienikaliiberisten aseiden (<
12,7 mm) koeammunnat voitaisiin sallia myös kesäkuukausina. Tämä olisi Siikakankaalla tehtävien koe- ja testiammuntojen vuoksi välttämätöntä.
Länsi-Suomen Huoltorykmentillä ei ole muuta huomautettavaa annetuista lausunnoista."
PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Pirkanmaan ympäristökeskus myöntää Länsi-Suomen Huoltorykmentille ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee poltto- aineen jakelupaikkaa ja koeammuntapaikkaa.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Länsi-Suomen Huoltorykmentin on polttoaineenjakelussa ja ampumistoi- minnassa noudatettava hakemuksessa esitettyä, ellei lupamääräyksissä muu- ta määrätä.
Yleiset määräykset
1 Polttoainesäiliöt on tarkastutettava Turvatekniikan keskuksen (TUKES) hy- väksymällä asennus-/tarkastusliikkeellä ensimmäisen kerran 31.12.2012 mennessä ja siitä eteenpäin aina kymmenen vuoden välein. Tarkastuspöytä- kirjat tulee toimittaa tiedoksi tätä lupaa valvovalle viranomaiselle, Ruove- den kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Tampereen aluepelastuslai- tokselle.
(YSL 19, 43 ja 46 §)
2 Säiliöt on varustettava automaattisella vuodonilmaisujärjestelmällä 31.12.2012 mennessä. Hälytykset on ohjattava ympärivuorokautiseen val- vontaan. Jakeluaseman läheisyydessä oleva viemärikaivo on suljettava sul- kumatolla säiliön täytön ajaksi.
(YSL 43 §)
3 Öljyn- ja hiekanerotuskaivojen sekä hälyttimen toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti. Öljyn- ja hiekanerotuskaivot on tyhjennettävä riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tarkkailusta on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuspäivämäärä, tarkastajan nimi, todettu kaivon kunto, huol- totoimenpiteet ja tyhjennykset.
(YSL 43, 46 §, YSA 19 §)
4 Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle jakeluasemalla tulee aina olla helposti saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivia imeytysmateriaaleja, sulkumattoja sekä vahingon alkutorjuntaan soveltuvaa välineistöä.
(YSL 43 §)
5 Häiriötilanteista on viipymättä ilmoitettava Ruoveden kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle ja tätä lupaa valvovalle viranomaiselle. Tällaisia häi- riötilanteita ovat mm:
vahingot ja onnettomuudet, joissa haitallisia aineita pääsee vuotamaan pintavesiin, pohjavesiin, viemäriin, maaperään tai haihtumaan ilmaan
poikkeuksellisten, erityisiä toimia vaativien, jäte-erien syntyminen
Yllämainituissa tilanteissa on myös välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi.
(YSL 7, 8, 43, 45, 62 ja 76 §, YSA 19 ja 30 §, JäteL 6, 19, 20 ja 52 §) Käyttöajat, melu ja meluntorjunta
6 Ampumatoimintaa saa suorittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7-18 välisenä aikana enintään 20 päivänä vuodessa. Edellä määrätyistä pää- sääntöisistä käyttöajoista voidaan poiketa sotilaallisista erityissyistä enintään viitenä päivänä kalenterivuodessa.
Ammunta on kokonaan kielletty seuraavina päivinä: pitkäperjantai, ensim- mäinen ja toinen pääsiäispäivä, helatorstai, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä ja loppiainen.
(YSL 3 ja 43 §, NaapL 17 §)
7 Alle 12,7 mm kaliiperisilla aseilla suoritettavan ampumatoiminnan suunnit- telussa ja järjestämisessä tavoitteena on, että ampumatoiminnan aiheuttama A-painotettu enimmäismelutaso impulssiaikavakiolla määritettynä (LAImax) on asuinalueilla enintään 65 dB sekä loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueilla enintään 60 dB.
(YSL 43 §, YSA 19 §, NaapL 17 §, VNp 53/1997)
8 Raskailla aseilla (≥12,7 mm) suoritettavassa ampumatoiminnassa tavoittee- na on, ettei yhden tapahtuman (laukaus) ympäristömelu ylitä asuntojen piha- alueilla C-taajuuspainotettua huipputasoa 115 dB (Cpeak) ja äänialtistusta- soa 100 dB (CE) ja ettei päiväajan keskiäänitaso ylitä tasoa 55 dB (Aeq klo 07-22). Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään impulssimaisuuskorjausta 9 dB, ellei esitetä tarkempaa korjausarvoa.
(YSL 43 §, YSA 19 §, NaapL 17 §)
9 Luvan haltijan on toimitettava tätä lupaa valvovalle viranomaiselle koeam- muntapaikkaa koskeva meluselvitys 31.12.2016 mennessä. Selvityksessä on tarkasteltava melun leviämistä sekä raskaiden aseiden (≥12,7 mm) että alle 12,7 mm kaliiperisten aseiden aiheuttaman melun osalta.
Selvityksen pohjana on oltava uudelleen suoritetut melumittaukset, jotka si- sältävät mittauspisteitä myös läheisillä Natura-alueilla. Alle 12,7 mm kalii- peristen aseiden osalta mittauksissa on noudatettava ympäristöministeriön ampumaratamelun mittausohjetta (61/1999). Melua on mitattava A-painotet- tuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla määritettynä (LAImax). Raskaiden (≥12,7 mm) aseiden osalta mittauksissa on noudatettava Puolustusvoimien Pääesikunnan Lääkintähuolto-osaston arviointiohjetta "Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi" (13.7.2005).
Luvan haltijan on toimitettava meluselvityksen laatimiseen liittyvä suunni- telma, joka sisältää myös mittauspisteet sisältävän mittaussuunnitelman, tar- kastettavaksi valvontaviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen mittaus- ten suorittamista.
(YSL 43 §)
10 Mikäli määräyksen 9 mukaisessa meluselvityksessä havaitaan, että määräysten 7 ja 8 mukaisiin melun tavoitearvoihin ei päästä, on luvan haltijan esitettävä tä- tä lupaa valvovalle viranomaiselle 31.12.2017 mennessä selvitys toiminnan jär- jestämisestä siten, että melutason ohjearvot voitaisiin saavuttaa.
(YSL 43 §)
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
11 Jakelupisteen ja ammuntapaikan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei maa- perään tai ympäristöön joudu terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita eikä toiminnasta aiheudu epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyi- syyden vähentymistä.
(YSL 7, 43 ja 45 §, JäteL 6 ja 19 §)
12 Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristön- suojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jät- teen vastaanotto on hyväksytty.
Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakir- ja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot on- gelmajätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuo- den ajan sen allekirjoittamisesta.
(YSL 43 ja 45 §, JäteL 3, 6 ja 15 §, JäteA 3, 5 ja 6 §, VNp 659/1996, YMA 1129/2001)
Toiminnan mahdollinen lopettaminen
13 Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksi- tyiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toi- mista.
(YSL 43 ja 90 §, YSA 19 §, JäteL 6 §)
Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja
14 Toiminnanharjoittajan on arvioitava kohdekohtaiseen riskitarkasteluun perus- tuen koeammuntapaikan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve valtioneu- voston asetuksen (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista mukaisesti. Arviointi on tehtävä soveltuvin osin ympäristöministe- riön julkaiseman ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007, Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi) mukaisesti riittävää asiantuntemusta käyttäen.
Selvitys maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on toimi- tettava tarkastettavaksi valvontaviranomaiselle viimeistään 31.12.2016. Selvi- tyksiin on liitettävä suunnitelma mahdollisten jatkotoimenpiteiden toteuttami- sesta aikatauluineen.
(YSL 4, 5, 7, 43 ja 75-79 §, YSA 19 §, VNA 214/2007)
15 Mikäli todennäköisesti haitta-aineita sisältävissä kohteissa suoritetaan maa- ainesten siirtämistä tai vaihtamista esimerkiksi rakentamisen tai purkamisen yhteydessä, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava toi- menpiteen kohteena olevan alueen osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Selvitys arvioinnista on toimitettava tarkastettavaksi
valvontaviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen maansiirtoja.
(YSL 4, 5, 7, 43 ja 75-79 §, YSA 19 §, VNA 214/2007) Tarkkailu- ja raportointimääräykset
16 Jakelualueen päällysteen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä.
(YSL 43 §, YSA 19 §)
17 Toiminnanharjoittajan on raportoitava vuosittain helmikuun loppuun men- nessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot polttoaineen jakelupaikan ja koeammuntapaikan käytöstä tätä lupaa valvovalle viranomaiselle. Ensim- mäisen kerran tulee raportoida vuotta 2010 koskevat tiedot. Raportissa, joka on soveltuvin osin toimitettava sähköisesti, on oltava ainakin seuraavat tie- dot:
- tiedot häiriöistä, onnettomuustilanteista ja poikkeuksellisista päästöistä - dieselöljyn läpivirtaus m3/a
- polttoöljyn läpivirtaus m3/a
- laukausten ja ammuntapäivien lukumäärät sekä käytetyt aseet ja panok- set
- ampumapaikan melusta aiheutuneet häiriöilmoitukset
- yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpi- teistä ja ympäristönsuojeluinvestoinneista
- selvitys toiminnassa syntyneistä tavanomaisista ja ongelmajätteistä (laji, EWC-koodi, määrä ja vastaanottaja/toimituskohde) Jätteiden luokitte- lussa on käytettävä ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden sekä on- gelmajätteiden luettelossa (1129/2001) esiintyvää jaottelua.
- suoritetut tarkastukset
Melusta aiheutuneista häiriöilmoituksista on raportoitava myös Ruoveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat tulee säilyttää vähintään viimei- seltä kolmelta vuodelta viranomaisia varten.
(YSL 43 ja 46 §, YSA 19 §, JäteL 4, 6, 51 ja 52 §, JäteA 22 §) Lupamääräysten tarkistaminen
18 Luvan saajan on esitettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeis- tään 31.12.2019, ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta.
Hakemukseen on ympäristönsuojeluasetuksen 15 § 1 momentissa tarkoitet- tujen tietojen lisäksi liitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailusta ja seuran- nasta, tiedot toiminnan vaikutuksista ympäristöön, määräysten 9 ja 14 mu- kaiset selvitykset sekä määräysten 10 ja 15 mukaiset selvitykset, mikäli näi- den teko on ollut tarpeen.
(YSL 55 §, YSA 19 §)
RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä naapuruussuhteista annetun lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain nojalla on sää- detty.
Koeammuntapaikka on katsottava ulkona sijaitsevaksi ampumaradaksi, jon- ka ympäristöluvanvaraisuus on määritelty ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdassa 14 a. Ympäristöministeriön asetusta koskevan perus- telumuistion (13.2.2000) mukaan asetuksen 1 §:n kohdan 14a ampumaradal- la tarkoitetaan muita kuin sisäampumaratoja. Muistion mukaan ampumara- dalla tarkoitetaan ruutiaseiden käyttöön tarkoitettuja ratoja, ei kuitenkaan esimerkiksi ampuma-alueita tai linnoitusalueita. Koeammuntapaikka on sen luonne ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen rinnastettava ympäristön- suojeluasetuksessa tarkoitetuksi ampumaradaksi.
Luvan myöntämisen edellytykset
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveys- haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maape- rän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontu- mista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän käyttökelpoisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä toiminnan sijainti II-luokan pohjavesialueella.
Lupamääräysten yleiset perustelut
Hakemuksen mukainen toiminta on pienimuotoista. Kun toimitaan annettu- jen lupamääräysten mukaan, pilaantumisen todennäköisyys tai onnettomuus- riski ei ole sellainen, että se estäisi laitoksen toiminnan alueella.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Lausunnoissa on suositus, että koeammunnat tulisi tehdä muina aikoina kuin keväällä ja alkukesällä sekä suositus, ettei häiriötä aiheuttavaa toimintaa harjoitettaisi 15.4.-31.8. välisenä aikana. Valtioneuvoston päätöksessä Eu- roopan yhteisön Natura2000-verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä (20.8.1998/6/500) todetaan, että puolustusvoimien toiminnan vaikutukset on otettu huomioon valittaessa alueita Natura2000 -verkostoon. Lisäksi päätök- sessä todetaan, että mikäli puolustusvoimien puolustusvalmiuden ylläpitä- miseen liittyvät toimet jostain syystä joutuisivat ristiriitaan Naturasta johtu- vien suojelutavoitteiden kanssa, asian käsittelyn lähtökohtana on keskeytyk- setön maanpuolustuksen toimien turvaaminen. Tarvittaessa asia käsitellään valtioneuvostossa. Ottaen huomioon läheisten Natura-alueiden suojeluperus- teet ja ettei ampumatoiminta ole muuttunut kyseisten alueiden Natura2000- verkostoon valitsemisen jälkeen, ei tässä päätöksessä ole annettu määräystä ampumatoiminnan kieltämisestä keväällä ja alkukesällä.
Yhdessä lausunnossa on esitetty toiminnanharjoittajalle tarkkailuvelvoitetta koeammuntatoiminnasta bunkkerin edustalle aiheutuvien mahdollisten hait- ta-aine-päästöjen seuraamiseksi. Lisäksi on esitetty, että kyseisten tarkkailu- tulosten perusteella voitaisiin arvioida tarvetta riskiarviolle ja suunnitelmalle pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnan sijainti ja tehdyt haitta-ainesel- vitykset huomioon ottaen, ympäristökeskus on katsonut edellä mainitun si- jaan tarpeelliseksi velvoittaa luvan haltija arvioimaan maaperän pilaantunei- suus ja puhdistustarve kohdekohtaiseen riskitarkasteluun perustuen.
Muutoin lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Määräykset polttoaineen huolellisesta varastoinnista ja käsittelystä, vuodonil- maisujärjestelmän ympärivuorokautisesta valvonnasta, viemärikaivon täytön aikaisesta sulkemisesta sekä öljynerotinten säännöllisestä tarkastuksesta ja tyh- jennyksestä on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjaveden suojelemiseksi.
Polttoainesäiliöiden ja kaivojen tarkastuksella varmistetaan säiliöiden moittee- ton kunto ja vähennetään säiliöiden mahdollisesta rikkoutumisesta tai säiliöi- den ylitäytöistä aiheutuvaa maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisris- kiä.
(Lupamääräykset 1, 2 ja 3)
Määräykset vahinko-, onnettomuus- ja häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemi- seksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi.
(Lupamääräykset 4 ja 5)
Ampumistoiminta voi mahdollisesti aiheuttaa valtioneuvoston päätöksessä am- pumaratojen aiheuttamalle melutasolle (53/1997) asetettujen ohjearvojen yli- tyksiä asumiseen ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla sekä luonnonsuojelu- alueilla. Ammunta-aikojen rajoittaminen on tarpeen ympäristönsuojelulain 3
§:ssä tarkoitettujen viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi. Melun häiritsevyyttä arvioidaan annettujen ohjearvojen lisäksi myös naapuruussuhdelain perusteella.
(Lupamääräys 6)
Määräys alle 12,7 mm kaliiperisilla aseilla suoritettavan ampumatoiminnan aiheuttaman melun enimmäistason tavoitearvoista perustuu valtioneuvoston päätökseen (53/1997) ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista.
Ympäristöministeriön asettaman ampumaratatyöryhmän mietinnön (Ympä- ristöministeriö, Suomen ympäristö 38/2006, Puolustusvoimien ampumatoi- minta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä) kannanoton mukaan ohjearvot ovat luonteeltaan suosituksia ja siksi niitä voidaan sovel- taa joustavasti. Vanhoilla, olemassa olevilla ampumaradoilla ohjearvoja voi- taisiin työryhmän kannanoton mukaan pitää tavoitearvoina, jonka saavutta- misen aikataulu ja toteuttamisen keinot tulisivat tapauskohtaisesti harkitta- viksi lupamenettelyssä. Koska koeammuntapaikan kokonaismelukuormitus, vuosittaiset laukausmäärät sekä vuosittainen ampumapäivien määrä ovat hyvin rajoitetut, on ympäristökeskus katsonut riittäväksi, että määräyksen 10 mukainen selvitys voidaan toimittaa vuoden 2017 loppuun mennessä. Ras- kaiden aseiden koeammuntaan liittyvät melutasojen ohjearvot perustuvat
Pääesikunnan Lääkintähuolto-osaston arviointiohjeeseen "Raskaiden asei- den ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi" (13.7.2005). Oh- jeen mukaan melun suhteen raskaiksi aseiksi luokitellaan mm. kaikki ≥ 12,7 mm kaliiperiset aseet. Em. ohjeessa esitettyjä suositusarvoja käytetään ras- kaiden aseiden ympäristömelun arviointiin.
(Lupamääräykset 7, 8 ja 10)
Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnasta syntyvästä melusta ja sen mahdollisista haittavaikutuksista. Velvoitteet meluselvityksestä ja melun mittaamisesta on annettu ammuntatoiminnasta aiheutuvan melutason tar- kemmaksi selvittämiseksi.
(Lupamääräys 9)
Ympäristönsuojelulain mukaan haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäis- tävä ennakolta. Jätelain periaatteiden mukaan kaikessa toiminnassa on huo- lehdittava siitä, ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympä- ristölle. Ongelmajätteiden säilytys asianmukaisella tavalla estää niiden hai- tallisia ympäristövaikutuksia, kuten valumia maaperään. Ongelmajätteet saa toimittaa vain luvanvaraiseen paikkaan niiden asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi.
(Lupamääräykset 11 ja 12)
Mikäli toiminta päättyy, toiminnanharjoittajaa koskevat myös toiminnan lo- pettamisen jälkeiset ympäristönsuojeluvelvoitteet, joihin on varauduttava etukäteissuunnittelulla.
(Lupamääräys 13)
Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympä- ristölle. Vuonna 2006 bunkkerin edustalla on havaittu kohonnut lyijypitoi- suus ja vuonna 2008 bunkkerilta pois kuljetetussa täyttöhiekassa on havaittu VNa:n 214/2007 alemman ohjearvon ylittänyt lyijypitoisuus. Mikäli alueella ammutaan tulevaisuudessa myös kipsi-hartsitäytteisiä koeammuksia, on vaa- rana myös sulfaatin pääsy maaperän ja pohjaveteen. Arviointi ja siihen liit- tyvä selvitys on määrätty tehtäväksi, koska koeammuntapaikka sijaitsee II luokan pohjavesialueella ja asetuksen mukaan arvioinnissa tulee huomioida mm. pilaantuneeksi epäillyn alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä pi- laantuneeksi epäillyn alueen ja sen ympäristön tai pohjaveden nykyinen ja suunniteltu käyttötarkoitus. Koska toiminta ei sijaitse pohjaveden varsinai- sella muodostumisalueella ja osa täyttöhiekasta sekä bunkkerin puut on poistettu kunnostamisen yhteydessä vuonna 2008, on ympäristökeskus kat- sonut riittäväksi, että selvitys tehdään vuoden 2016 loppuun mennessä. Mi- käli todennäköisesti haitta-aineita sisältävissä kohteissa suoritetaan maa- ainesten siirtämistä tai vaihtamista jo edellä mainittua aiemmin, on maape- rän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava silloin. Toimenpiteiden koh- teena olevan maaperän tutkiminen rakentamissuunnitelmia laadittaessa on tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi ohjeistaa kaivumaiden käsittelyä ja tarvittaessa alueiden puhdistamista.
(Lupamääräykset 14 ja15)
Koska polttoaineen jakelupaikka sijaitsee pohjavesialueella, on tärkeää val- voa jakelualueen päällysteen kuntoa sekä minimoida kuljetusten aiheuttamat riskit.
(Lupamääräys 16)
Luvansaajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Ra- portointivelvollisuus on annettu valvonnallisista syistä, jotta voidaan var- mistua, että laitos toimii annettujen määräysten mukaisesti.
(Lupamääräys 17)
Ympäristönsuojelulain mukaan toistaiseksi voimassa olevassa luvassa tulee määrätä, mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtä- vä. Länsi-Suomen Huoltorykmentin Siikakankaan varaston polttoaineen ja- kelupaikan ja koeammuntapaikan kohdalla vuosi 2019 on katsottu tarkoituk- senmukaiseksi.
(Lupamääräys 18)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentami- seen tai muuttamiseen on oltava lupa.
(YSL 28 §, YSA 19 §)
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myön- netyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia sään- nöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
(YSL 56 §)
KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET
Ei korvattavia päätöksiä
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET
Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 3-5, 7-8, 28, 41- 43, 45-46, 55-56, 62, 75-79, 90 ja 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 1, 6, 19, 30 ja 37 § Jätelaki (JäteL 1072/1993) 3, 4, 6, 15, 19, 20, 51 ja 52 § Jäteasetus (JäteA 1390/1993) 3, 5-6 ja 22 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997)
Puolustusvoimien Pääesikunnan Lääkintähuolto-osaston arviointiohje ras- kaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arvioimiseen (13.7.2005)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden lu- ettelosta (YMA 1129/2001)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen ar- vioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongel- majätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (Vnp 659/1996)
Valtion maksuperustelaki (150/1992) 4 ja 8 §
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1387/2006)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1387/2006) alueellisen ympäris- tökeskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksen mukaan, kun kyseessä on muu kuin asetuksen taulukoissa mainittua toimintoa koskeva ympäristölupa- asia, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 43 €/tunti. Ympä- ristöluvan käsittelyyn on käytetty 143 tuntia. Täten luvan hinnaksi tulee 6149 euroa.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitus- osoitus on liitteenä.
Ylitarkastaja Riitta Reijonen
Ylitarkastaja Maarit Talvitie
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle Jäljennös päätöksestä
Suomen ympäristökeskus Ruoveden kunnanhallitus Juupajoen kunnanhallitus Oriveden kaupunginhallitus
Ruoveden kunnan ympäristölautakunta
Oriveden kaupungin ympäristölautakunta (Oriveden ja Juupajoen kuntien ympäristönsuojeluviranomainen)
Tampereen aluepelastuslaitos Ilmoitus päätöksestä
Ympäristölupahakemuksesta YSL 38 § 2 mom. perusteella tiedon saaneet
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuulutta- malla Ruoveden kunnan, Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin viralli- silla ilmoitustauluilla. Ilmoitus päätöksestä julkaistaan myös Ruovesi- lehdessä.
LIITTEET Valitusosoitus
to-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen.
Valitusaika Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään 30.12.2009.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueel- la ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämisek- si toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökes- kukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viran- omaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimite- ta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toi- mitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamie- hen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaa- moon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka- ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on ol- tava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot
käyntiosoite: Yliopistonkatu 38, Tampere
postiosoite: PL 297, 33101 Tampere
puhelinvaihde 020 610 104
telekopio: 020 610 1600
sähköposti: kirjaamo.pir@ymparisto.fi
aukioloaika: ma-pe klo 8-16.15
Oikeudenkäyntimaksu
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
