• Ei tuloksia

Vapaaehtoiset vesienhoidon organisaatiot

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Vapaaehtoiset vesienhoidon organisaatiot"

Copied!
9
0
0

Kokoteksti

(1)

Vapaaehtoiset vesienhoidon organisaatiot

Toimintamallianalyysin (2012) tuloksia

(2)

Lantto Johanna 2

§

Vesienhoidon toimenpiteille ei ole määritelty lakisääteistä toteuttajaa, joten on tärkeää, että vesistöalueiden kaikki intressitahot sitoutuvat vesienhoidon toteutukseen.

§

Yksittäisiä paikallisia kunnostus- tai hoitotoimia voidaan tehdä asukkaiden ja maanomistajien omin voimin, mutta useimmiten toimenpiteet ovat tehokkaampia

organisoidulla yhteistyöllä, ja samalla taataan hoidon ja seurannan jatkuvuus.

§

Organisoitumisen tapa ja laajuus on syytä valita toiminnan mukaan. Järjestäytyminen yhdistykseksi tai muuksi

organisaatioksi ei saa olla itsetarkoitus, eikä organisaation ylläpito saa muodostua hoitotoimintaa suuremmaksi

työksi.

(3)

Vapaaehtoiseen järjestäytymiseen perustuvia toimintamalleja

§

Neuvottelukunta

§

Yhdistys

§

Säätiö

§

Rahasto voidaan perustaa esim. neuvottelukunnan, yhdistyksen tai säätiön kylkeen

§

Maakunnallinen vesistöohjelma

§

Yhteistyöverkostot

(4)

Neuvottelukunta

Lantto Johanna 4

(5)

Yhdistys

(6)

Säätiö

Lantto Johanna 6

(7)

Rahasto

(8)

Hyviä lähtökohtia onnistuneelle vesienhoitotyölle

§

Yksityinen sektori toiminnan tukena auttaa toiminnan käynnistämistä

§

Lähdetään perustamisvaiheessa tarpeeksi korkealta tasolta liikkeelle, jolloin saadaan toiminnalle vaikutusvaltaa

§

Toimiva paikallinen yhteys sidosryhmiin (olemassa olevat yhdistykset, viranomaiset jne.)

§

Tiedotuksen ja rahoituksen läpinäkyvyys

§

Sitoutunut hallitus ja paikalliset tahot

§

Pysyvä rahoitus

§

Pitkäkestoisia toimenpiteitä

§

Konkreettista toimintaa, jossa myös nopeita toimenpiteitä kasvattamassa motivaatiota.

§

Yhdistys ja säätiö:

Palkattua henkilöstöä hoitamaan hankkeiden haku ja käytännön hallinnointi

Hyvä keskusteluyhteys hallituksen kesken ja toiminnanjohtajan ja hallituksen välillä

§

Tekijöiden roolien selkeys

§

Neuvottelukunta:

Koollekutsujana pitkäjänteinen organisaatio

Koolle kutsumiseen olisi hyvä olla hiukan rahallisiakin resursseja

§

Hallitus on sitoutunut ja tukee toiminnanjohtajan työtä. Kokouksia riittävästi.

§

Työryhmien kautta toimintaa voi syventää ja esim. vapaaehtoistoimintaa lisätä

(9)

Toimintamallianalyysiraportin (2012) ehdotus Karvianjoen alueelle:

§

”Pintavesien ekologista hyvää tilaa ei ole saavutettu ja sen saavuttamiseksi tarvitaan toimia alueella sekä kaikkien

alueella toimivien tahojen yhteistyötä. Myös alueen merkittävä yksityinen toimija, VAPO Oy, tulisi saada mukaan vapaaehtoiseen vesienhoitotyöhön. Koska tarvetta organisoitumiselle on, ehdotetaan alueelle

perustettavaksi neuvottelukunta, jonka yhteyteen voitaisiin perustaa rahasto.”

§

Raportti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-932-4

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Pekka Räinä esitteli vesienhoidon tavoitteet Tornionjoen vesienhoitoalueella (Liite 2). Merkitään esitys tiedoksi ja otetaan huomioon vesienhoidon tavoitteet työn edetessä. 6)

turvetuotantoalueelle, ja se käsittää pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailun turvetuotannon pohjavesipuoleisilla reuna-alueilla havaintoputkista ja yksityiskaivoista

 Metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä erityisesti herkillä pitkäviipymäisillä ja karuilla järvillä, karuilla latvavesillä

Vesienhoidon keskeiset

Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen toimenpiteiden suunnittelussa 15 14 %. Vesienhoidon huomioon ottaminen tulvariskien hallinnassa 14

*merkintä ++ = edistää merkittävästi vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisista, + = edistää hieman vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista, 0 = ei vaikutusta vesienhoidon

– Vesienhoidon toteuttaminen vesistöalueilla – Natura 2000 -verkostoon kuuluvien kosteikko-. ja vesistöalueiden osallistava hoito- ja

 Vesienhoidon seurantaohjelmaa valmistellaan yhdessä merenhoidon kanssa, valmistuu