Vesienhoidon tavoitteet

Vesienhoidon tavoitteet

Taina Ihaksi

Vesienhoidon tavoitteet

Vesienhoidon tavoitteet

2

 Pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene

 Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä

 Pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä

 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologien tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään niin hyvä kuin

näiden vesien muuttunut tila mahdollistaa (ns. "hyvä saavutettavissa oleva tila")

 Haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan

 Tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vähennetään

 Poikkeukset tavoiteaikataulussa (2021/2027) yleisiä

Tavoitteet eivät ole yleisiä vaan koskevat kaikkia vesistöjä ja pohjavesiä!

Tavoitteet ovat kaikkia valtioita sitovia ja

niiden toteutumista seurataan!



Vesistöjen ravinnekuormitus tulee saada selkeästi alemmaksi



Vaelluskalojen nousua tulee parantaa Hiitolanjoessa ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Myös pienemmissä joissa kalojen kulku- ja

lisääntymismahdollisuuksia tulee parantaa. Venäjän rajan ylittävissä pienissä jokivesistöissä on runsaasti vaelluskalojen lisääntymiseen liittyviä

parantamismahdollisuuksia.



Hiitolanjoen pilaantuneiden sedimenttien ja kalojen korkeiden pitoisuuksien perusteella sedimentteihin kertynyt elohopea edellyttää jatkossa seurantaa ja aiheellisiksi katsottavia toimenpiteitä.



Metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä erityisesti herkillä pitkäviipymäisillä ja karuilla järvillä, karuilla latvavesillä sekä

vedenhankintavesistöissä. Erityistä varovaisuutta metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueilla, jotta vesistöjen tila säilyisi ennallaan

erinomaisena tai hyvänä.

4

Tavoitteet Vuoksen vesienhoitoalueella



Vesistöjen ravinnekuormitusta tulee alentaa selvästi



Vaelluskalojen nousu tulee mahdollistaa vaellusaikana useimpina vuosina

vähintään Kymijoen itähaaraa pitkin Anjalankoskelle saakka ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Myös pienemmissä joissa kalojen kulku- ja

lisääntymismahdollisuuksia tulee parantaa.



Kymijoen ja sen edustan merialueen pilaantuneiden sedimenttien ja kalojen kohonneiden pitoisuuksien perusteella sedimentteihin kertyneet dioksiinit ja

furaanit sekä elohopea edellyttävät jatkossa seurantaa ja aiheellisiksi katsottavia toimenpiteitä.



Metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä erityisesti herkillä pitkäviipymäisillä ja karuilla järvillä, karuilla latvavesillä sekä

vedenhankintavesistöissä. Erityistä varovaisuutta metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueilla, jotta vesistöjen tila säilyisi ennallaan

erinomaisena tai hyvänä.



Suomenlahden laivaliikenteen riskejä tulee ehkäistä ja niihin tulee varautua kansallisin ja kansainvälisin toimin.

Tavoitteet Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella

Pintavesien kemiallinen tila

 Luokittelu edelleen kesken (yhdenmukaistaminen Ruotsin kanssa, linjaukset kalojen elohopealuokituksesta kesken)

 Kaakkois-Suomessa monia uusia järviä huonoon kemialliseen tilaan, koska uutta tietoa kalojen

elohopeapitoisuuksista  miten luokitellaan järvet joista ei ole kalaelohopeatuloksia?

6

Kemiallinen tila (kalaelohopea, haitalliset aineet vedessä)

8

Pintavesien tila

Pintavesien ekologinen tila

Paineet (kuormitus, hydrologis-

morfologiset

muutokset, kuten padot, haitalliset aineet sedimentissä)

Biologiset tekijät (kalat, vesikasvit, kasviplankton, piilevät)

Fysikaalis-kemialliset

tekijät (ravinteet, kiintoaine, bakteerit)

Kokonaisfosforiluokka (kok. P.)

Fosforin hajakuormitus kg/km

²

/a

12

Alustava kartta

Kokonaistyppiluokka (kok. N)

Typen hajakuormitus kg/km

²

/a

16

Hydrologis-morfologinen

muutos

Kymijoen yläosa

Hydrologis-morfologinen muutos

Esimerkki: Virojoen alaosa (Tyydyttävässä tilassa)

Tavoitteena saada keskiarvot

tyydyttävä-hyvä

luokkarajan alapuolelle!

(yli 30% vähennettävä fosforikuormitusta)

Virojoen alaosan VEMALA – fosforikuorma 2000-2013

Virolahden ekologinen tila (LLR-malli)

Virolahden kuormitusvähentämistavoite

22

P N

Nykytila

Ulkoinen kuormitus kg d-1 35 260

g m -2 a-1 0,49 3,65

Pitoisuusennuste g l-1 41 566

Sedimentaationopeus

(laskettu) m d-1

0,06 0,004

Sisäinen kuormitus kg d-1 45

g m -2 a-1 0,63

Tavoitetila

Ulkoinen kuormitus kg d-1 2 159

g m -2 a-1 0,02 2,23

Pitoisuus (H/T-raja) g l-1 24 350

Vähennystarve

Ulkoinen kuormitus

kg d-1 33 101

g m -2 a-1 0,47 1,42

% 95 39

Pitoisuusväh. g l-1 17 542

Vähennystarve, kun ulkoinen kuormitus

puolitettu Ulkoinen kuormitus

kg d-1 24

g m -2 a-1 0,34

% 31

Erityisalueiden tavoitteet

 VPD-Natura –erityisalueet: alueita, joilla tärkeitä vedestä riippuvaisia Natura-arvoja

 Vedenottovesistöt

 EU uimarannat

 tavoitteet yhteensovitettava

– Erityisalueiden nimeäminen edelleen kesken II suunnittelukierroksen osalta

– Harkinnassa mm. tärkeimpien taimenpurojen lisääminen VPD-erityisalueiden listalle (mm.

Mustajoki sivuhaaroineen, Saarasjärvenoja)

Pohjavesien tavoitteet



Vesienhoidon tavoitteena on pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän tilan ylläpitäminen.



Kaakkois-Suomessa merkittävä osa ihmistoiminnasta on keskittynyt ensimmäiselle Salpausselälle.



Kaakkois-Suomessa merkittävimmät riskit aiheutuvat yhdyskuntarakenteesta, teollisuus ja yritystoiminnasta, pilaantuneista alueista sekä liikenteestä.

Liikenteen riskejä lisää kemikaalikuljetusten merkittävä valtakunnallinen osuus.



Tärkeimpinä toimenpiteinä ovat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien

laatiminen ja päivittäminen, uusien riskitoimintojen ohjaaminen pohjavesialueen ulkopuolelle, pohjavesialueilla sijaitsevien toimintojen (teollisuus, maatalous, liikenne ym. pohjavesivaikutusten seuranta, pilaantuneiden alueiden tutkimukset ja kunnostus, pohjavesisuojausten rakentaminen sekä viemäreiden kunnon

tarkistukset.

Pohjavesien tila

Riskialue = Pohjaveden laadussa näkyy ihmistoiminnan vaikutus Selvityskohde = Ei riittävästi saatavilla riskejä kuvaavaa laatutietoja

(42 kpl) (7 kpl)

26 Cl

• torjunta-aineet: heksatsinoni, atratsiini, DEA, DEDIA, DIA, terbutylatsiini..

• Liuottimet: tetrakloorieteeni

• Cl, Pb

• ravinnepitoisuudet koholla

• torjunta-aineet: atratsiini, DEA, DEDIA, DIA, heksatsinoni, bromasiili…

• akryylinitriili ja -amidi, styreeni, trikloorietaani, dikloorimetaani..

• Cl

• öljyhiilivedyt, MTBE, TAME, BTEX-yhdisteet

• Cl

• ravinnepitoisuudet koholla

• sulfa atti

• Liuottimet:

tetrakloorieteen i