• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y12-001: Heinäjoen kumpumoreenialue (Sotkamo). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y12-001: Heinäjoen kumpumoreenialue (Sotkamo). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y12-001

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

3556000

3556000

3557000

3557000

3558000

3558000

7083000 7083000

7084000 7084000

7085000 7085000

7086000 7086000

7087000 7087000

(2)

HEINÄJOEN KUMPUMOREENIALUE SOTKAMO

Tietokantatunnus: MOR-Y12-001 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni

Arvoluokka: 3 Karttalehti:3344 05 Alueen pinta-ala: 36,5 ha

Korkeus: 225 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 12 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m

Moreenimuodostuman sijainti: Heinäjoen kumpumoreenialue sijaitsee Kalmomäen kaakkoispuolella Heinäjoen molemmin puolin, 32 km Sotkamosta lounaaseen.

Geologia

Heinäjoen 1800 x 600 metrin kokoinen kumpumoreenialue sijoittuu Kajaanin-Outokummun

kumpumoreenikentän pohjoisosaan. Luoteesta kaakkoon suuntautuneella alueella on poikittaisia selänteitä, yksittäisiä kumpuja ja matalaa kummukkoa. Lounaasta koilliseen suuntautuneet, jäätikön virtaussuuntaan nähden poikittaiset selänteet ovat hieman kumpuilevia, 200-300 metriä pitkiä, 50-100 metriä leveitä ja 3-10 metriä korkeita. Erikoisen kaarimaiset selänteet ovat yleisesti jyrkkärinteisiä ja jokseenkin symmetrisiä, luoteiset proksimaalirinteet ovat paikoin jyrkempiä. Alueen kumpujen halkaisija on 20-100 metriä ja korkeus 1-10 metriä, jyrkimmät kummut ovat alueen keskellä. Pienimmät ja matalimmat muodostumat soiden keskellä on jätetty pois rajauksesta. Suot peittävät alueen keskiosassa ohuelti selänteiden ja kumpujen alarinteitä. Kohdealue on osa laajaa, useisiin samansuuntaisiin kumpumoreenikaistaleisiin jakautunutta Kajaanin-Sotkamon

kumpumoreeniosakenttää. Osakentällä on tavanomaisen suuntautumattoman kummukon ja luode-

kaakkosuuntaisten selänteiden lisäksi varsin yleisesti myös poikittaisia rakenteita. Kohdealueen poikittaisten selänteiden jyrkkyys ja kaareva muoto on kuitenkin seudulla melko harvinainen. Alue lienee kerrostunut railoutuneen jäätikön osan sulaessa paikalleen, mutta jotkut alueen ja ympäristön muodot voivat viitata myös runsaaseen sulavesitoimintaan ja jopa jäätikön puskuun.

Kallio tulee pintaan alueen lounaisreunalla, missä lohkareinen moreenikummukko on osittain matalan kalliokohouman päällä. Alueella ei ole leikkauksia, pintakerros on melko karkeaa hiekkamoreenia.

Pintalohkareisuus vaihtelee vähäisestä kohtalaiseen (1-5 kpl aarilla), alarinteillä on paikoin tihentymiä.

Lohkareet ovat keskikokoisia (1-3 m), ja kiviä on paikoin melko runsaasti. Ylin ranta on seudulla noin 160 metrin tasolla (Yoldia / Ancylusvaihe), mutta seudun tasaiseen maastoon on jäätikön sulamisvaiheessa voinut patoutua matalia lyhytaikaisia jääjärviä ylemmäksikin. Alue lienee kuitenkin supra-akvaattinen.

Biologia

Moreenialueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Alue sijaitsee lähes kokonaan valtion maalla, ja alueen metsät ovat lähes kokonaan kuivahkon kankaan nuoria kasvatusmännikköjä. Varttunutta männikköä on eteläisimmän kumpumoreenialueen pohjoisosassa. Useimmat kumpumoreeneja reunustavat suot ovat rämemäisiä ojikkoja tai muuttumia (Metsähallituksen kuviotiedot).

Maisema ja muut arvot

Soiden rajaama alue on hieman vaihettuva. Painannesijainnin takia muodostumat eivät näy kauas, mutta

avoimilta soilta alueen keskeltä etenkin jyrkimmät jäkäläiset selänteet ja kummut hahmottuvat paikoin mainiosti.

Varsinaisia kaukonäkymiä on niukasti, ympäröiville soille on kuitenkin avaria näköaloja. Sisäinen maisema on vaihteleva, kapea Heinäjoki ja muutamat lammet lisäävät vaihtelua. Näkyvyys on hyvä tai kohtalainen. Paikoin alueella on hieman erämainen vaikutelma.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kummut vaihtelevat loivahkoista jyrkkäpiirteisiin, jyrkkiä rinteitä on melko yleisesti etenkin alueen keskiosassa Löytölampea ympäröivien kumpukompleksien ulkokyljillä.. Kohdealue

Pintalohkareisuus muodostuma-alueella on vaihtelevaa, noin viidestä kymmeneen lohkaretta aarilla ja paikoitellen myös yli kymmenenkin lohkaretta aarilla.. Muinaisen

Kaakkoon viettävään loivaan rinteeseen kerrostuneet loivapiirteiset drumliinit ovat 600-1000 metriä pitkiä, 200 metriä leveitä ja 10-12 metriä korkeita, ja ne levenevät

Molempien selänteiden proksimaalipäät ovat selvärajaiset ja kyljet jyrkähköt, muodot loivenevat ja madaltuvat distaalisuuntaan.. Distaaliosissa on

Kumpumoreenialueen keskiosassa ja eteläreunassa on lounaasta koilliseen suuntautuneita moreeniselänteitä, joiden pituudet ovat tavallisimmin noin 300-400 metriä sekä leveydet

Erilliset, lievästi epäsymmetriset selänteet ovat 50-300 metriä pitkiä, 20-50 metriä leveitä ja 3-15 metriä korkeita.. Selkeimmin jäätikön reunan asemaa

Yleisesti Honkilahden peruskarttalehden alueelta on pohjamoreeninäytteiden perusteella laskettu moreenin raekoostumuksen keskiarvon olevan alle 0,0002 mm ainesta yhdeksän

Moreenimuodostuman sijainti: Latvalampien kumpumoreenialue sijaitsee heti Vuosangan ampuma-alueen lounaispuolella, 40 km Kuhmosta