278 AIKUISKASVATUS 4/99 P Ä Ä K I R J O I T U S
N
ykysuomen sanakirja selittää sivistys-sanaa viidellä palstalla ja kulttuuriakin neljällä. Se osoittaa, että ilmiö, joihin sanoilla viitataan, on kielenkäytössämme ja elämässämme sekä keskeinen että hankalasti määriteltävä. Yksi selitys näkee sanat synonyymeina. Ehkä on kuitenkin turvallisempaa sanoa, että niiden referentit peittävät vain osittain toisensa. Kulttuuripolitiikkaa tehdään joka päivä, sivis- tyspolitiikan olemassaolo ilmiönä on jo epäilyttävämpää. Kulttuuri- teollisuus täyttää tietoisuutemme, sivistysteollisuus-sana ei toivotta- vasti koskaan löydä tietään sanavarastoomme.S
ivistyksen sisältö ja merkitys muuttuvat ajan ja kulttuurin kehityk- sen mukana. On selvää, että kansallisen heräämisen aikana sivistys koettiin korkeakulttuurina, patsaina syntyvän kansakunnan kaapin päällä. Sivistyksen funktio oli erottautuminen vallanpitäjien kulttuu- rista ja oman ainutlaatuisuuden todistaminen, ensin itselle ja sitten muulle maailmalle. Sivistynyt oli se, joka tunsi topeliuksensa, snell- maninsa, lönnrotinsa, runeberginsa ja kivensä sekä sisäisti heidän sanomansa. Pian tämä sivistyneistö alkoi kuitenkin etsiä juuriaan kansankulttuurista, jonka nähtiin olevan todellinen kulttuurin aarre- aitta. Lukkarin koulun tai kansakoulun ylittävän muodollisen koulu- tuksen kohdentuminen kovin harvaan ikäluokan edustajaan teki hei- näpellolla ylioppilaslakki päässä ahertavasta opiskelijasta kansan sil- missä sivistyneen maisterin. Suomen kansa on aina arvostanut kou- lutusta sivistyksen merkkinä. Koulutuksen universaalistuminen on kuitenkin riisunut sen yltä kaiken mystiikan. Koulusivistystä saanut ei enää voi erottautua valtaväestöstä salatun tietonsa avulla. Moni pessimisti myös toteaa, että koulut ovat väärä paikka sivistyksen etsi- miseen. Oppi ja sivistys ovat lakanneet kulkemasta käsi kädessä. Hum- boldt, Newman tai Snellman eivät tunnistaisi nykyistä yliopistoa yli- opistoksi tai koulun päättymistä juhlivia nuoria kansakunnan toi- voiksi.Kovin pitkälle uudelle vuosituhannelle ei Kalevalan tai ylioppilasto- distuksen varassa selviä. Yhteistä maailmankyläämme hallitseva tek- nologinen kulttuuri pakottaa etsimään myös uusia sivistyksen sisäl- töjä ja uusia majakoita, joiden varassa suunnistaa. Mutta jos sivistyk- sen sisältö ja kohteet muuttuvatkin, pysyykö sen olemus samana?
Sivistyneenä uudelle
vuosituhannelle?
AIKUISKASVATUS 4/99 279 Reijo Raivola Onko sivistys enemmänkin asenne ja näkökulma todellisuuteen kuin sivistyskohteiden identifiointia?
M
itä sivistys minulle merkitsee? Se merkitsee ehjää elämänkatso- musta, on se sitten tieteellinen, uskonnollinen tai humanisti- nen. Se ei kuitenkaan merkitse silmälappuisuutta tai fanaattisuutta omien arvojen puolesta. Sivistynyt on suvaitsevainen. Humanisti tar- vitsee matemaattisen tai luonnontieteellisen perussivistyksen ymmär- tääkseen teknistä kulttuuriamme. Insinöörin puolestaan tulee ym- märtää sitä yhteiskuntaa ja niitä ihmisiä, joita varten hän suunnitte- lee tekniikkaansa. Oman kreikkalais-juutalais-roomalais-kristillisen pe- rintömme tunteminen lisää mahdollisuuksiamme ymmärtää nyky- Eurooppaa ja kulttuurimme muutosta. Uskonto opastaa meitä mo- raaliseen ja eettiseen kypsyyteen. Tästä näkökulmasta kovin huoles- tuttava onkin suuntaus, jossa täydennyskoulutuksen lähes ainoaksi tehtäväksi on muodostunut ahdas oman peruskoulutusalan erikois- tumisen lisääminen. Sivistyksen näkökulmasta tarvitsisimme ristiin- koulutusta, uusien alueiden valtausta ja uusien näköalojen etsimistä, ymmärryksemme laajentamista. Uskaltaisiko sanoa vapaata sivistys- työtä!Kirjailijat, kuvataiteilijat ja musiikin tekijät tulkitsevat meille oivalta- en ja syvällisesti jaettuja kokemuksiamme sekä avartavat kokemuk- semme piiriä. Usein he toimivat myös yhteiskunnan omatuntona.
Persoonallinen suhde heidän luomuksiinsa on sivistystä. Aikamme arvostaa välineellistä informaatiota ja tietoa. Sen hankinnan systema- tisointiin muodollinen koulutus on omiaan. Tie sivistyneeksi ihmi- seksi alkaa kuitenkin vasta, kun tieto on jalostunut ymmärrykseksi ja ymmärrys viisaudeksi.
