• Ei tuloksia

Uusinko eväin uudelle vuosituhannelle? näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Uusinko eväin uudelle vuosituhannelle? näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

126 AIKUISKASVATUS 2/99 P Ä Ä K I R J O I T U S

Uusinko eväin uudelle vuosituhannelle?

Maa on saanut uuden hallituksen, ja hallitusneuvottelut tuottivat tavanomaisen hallitusohjelman. Koulutusta koskeva osa ei paljon lupaa, mutta ei se suuria uhkiakaan ennakoi. Selvimmät ja toi- minnallisimmat lupaukset koskevat koko ikäluokan ilmaisen esi- opetuksen aloittamista ensi vuoden syksystä ja ammattikorkea- koulua koskevan lainsäädännön uudistamista.

Niin monia taka-askeleita esiopetuksen säätäminen on ottanut, että jokohan nyt voisi uskoa Suomen jättävän esiopetuksen kehi- tysmaan asemansa taakseen. Sosiaali- ja koulutushallinto kenties käyvät kuitenkin vielä yhden (ratkaisevan) taistelun kuusivuotiait- ten sieluista. Taistelu näyttää kääntyvän kouluhallinnon voitoksi, jos oppivelvollisuuden alaikärajaa alennetaan kuuteen vuoteen, niin kuin aikomus näyttää olevan. Melko uuden ammattikorkea- koululain uudistamisen motiivien tulkitsemiseen tarvitaan Del- foin oraakkelia. Kysymys voi olla yksinkertaisesti vanhakantaisen normittavan lain saattamisesta samaan ruotuun muiden koulula- kien kanssa, jotka ovat selviä virtaviivaisia puitelakeja. Tai sitten uudella lailla aiotaan säädellä vieläkin yksityiskohtaisemmin suh- detta yliopistoon. Kenties halutaan valmistella tietä akatemisoitu- miseen, kaksijakoisen korkeakoulutuksen yhdentämiseen!

Y

liopistoväkeä hiukan kylmää pahaenteinen toteamus raken- teellisen kehittämisen jatkamisesta ja säästyneiden varojen koh- dentamisesta uudelleen. Laman alkaessa koulutuksen ja tutkimuk- sen kehittämissuunnitelmaan ilmestyneet sanat tiesivät pahimmil- laan lähes 20 prosentin vähennystä yliopistojen perusrahoitukses- sa.

Koulutuspoliittiset avainkäsitteet hallitusohjelmassa ovat tietoyh- teiskunta ja informaatioteknologia. Todetaan, että tietoyhteiskun- nan tuloa tuetaan lainsäädännön avulla. Ohjelmassa tietoyhteis- kunta käsitetään teknologian hallitsemaksi elämäntavaksi, ja kun

(2)

AIKUISKASVATUS 2/99 127 Reijo Raivola

samassa yhteydessä puhutaan sivistyksestä, sivistys nähdään tek- nologian läpäisemänä. Viestintäteknologia näyttää siirtyvän ren- gistä isännän paikalle, kun todetaan, että sähköistä asiointia ja julkisen sektorin toimintaa kehitetään tieto- ja viestintätekniikan tarjoamista mahdollisuuksista käsin. Poliitikon voisi kuvitella aset- tavan äänestäjänsä tarpeet ja toiveet etusijalle. Ohjelma lupaa tuo- da tietoyhteiskunnan palvelut tasapuolisesti kaikkien ulottuville ja varmistaa eri politiikan lohkoilla mm. alueellinen tasapaino ja yhteiskunnallinen tasa-arvo. Paljon luvattu, kun tiedämme, miten tietotekniikasta on tullut lisätekijä syrjäytymisen ja eriarvoisuu- den aiheuttajana. Pörssiyhtiöiksi muuttuneiden puhelinlaitosten tekemät rajut hintojen korotukset verkon ja palvelimien käytöstä eivät ennusta hyvää.

I

tsestään selvä toteamus ohjelmassa on, että ohjaavana periaat- teena koulutuspolitiikassa tulee olla elinikäisen oppimisen ide- ologia Toivottavasti hallitus ryhtyy myös konkreettisiin toimiin koulutusjärjestelmän kehittämiseksi ideologian mukaisesti. Elin- ikäisen oppimisen komitean esitysten jatkotyöstäminen on kestä- nyt opetusministeriössä luvattoman kauan. Suuria mahdollisuuk- sia oikeaan suuntaan tarjoavat hallitusohjelman kirjaukset koulu- tuksen työelämäyhteyksien kehittämisestä, työssä oppimisen tär- keydestä, oppimisen osoittamisesta näytöillä ja huomion kiinnit- täminen osaamisen hyödyntämiseen, jonka luen sillä tavalla, että irrallisesta tiedosta tai taitojen hallinnasta on siirryttävä toimin- nallisten kompetenssien hankkimiseen.

Aikuiskoulutuksen tärkeyttä ohjelma perustelee osaamisen ylläpi- tämisellä ja liikkuvuuden edistämisellä. Irrallisena ja orpona lau- seena todetaan, että hallitus vahvistaa vapaan sivistystyön edelly- tyksiä. Katsotaan!

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

(2012, 61–63) tutkimus osoittaa, että esiopetuk- sen opettajat pitävät havainnointia lapsilähtöisen toiminnan suunnittelun yhte- nä tärkeimpänä tekijänä. Silti tutkimuksessa

Luontoympäristö tarjosi lapsille myös monipuolisia affordansseja ja lasten puheissa sekä toiminnassa korostuivat erityisesti luontoympäristön tarjoamat aktiiviset

ECERS-R -mittari sisältää laajan määritelmän ympäristöstä, kuten tilat, ohjelmat ja ihmissuhteiden piirteet, jotka vaikuttavat niin lapsiin kuin aikuisiin varhais-

Vanhempien kokemukset lapsensa koulun aloituksen nivelvaiheesta riippuvat siitä, miten tyytyväinen vanhempi on yhteistyöhön sekä esiopetuksen henkilökunnan

Monet nykypäivän tutkijat (Atkin- son 2011; Dahlberg ym. 1999, 2003; Lenz Taguchi 2012; Moss 2014; Olsson 2012; Wall 2010) kritisoi- vat vallitsevaa koulutuspolitiikkaa

Moni pessimisti myös toteaa, että koulut ovat väärä paikka sivistyksen etsi- miseen.. Oppi ja sivistys ovat lakanneet kulkemasta

Siirryttäessä uudelle vuosituhannelle voimme todeta, että sekä kansainvä- liset että kansalliset asetelmamme ovat oleellisesti muuttuneet. Osana kehi- tystä kriisin ja sodan

Perusteluna vanhempien osallistumiselle opetussuunnitelman suunnitteluun, arviointiin ja toiminnan toteutukseen on myös se, että paikallisessa esiopetuksen