Esittelyjä ja erittely jä
MARXIN JA ENGELSIN KOKO TUOTANTO JULKAISTAAN
Karl Marx/Friedrich Engels, Ge- samtausgabe (MEGA). Hrsg. v.
Institut f iir Marxismus-Leninismus beim ZK der KPdSU und v. Insti- tut fiir Marxismus-Leninismus beim ZK der SED. Dietz Verlag,
Berlin 1975—.
Kirjoilla on kohtalonsa — ja teorioilla historiansa. Mutta ei it- senäistä, yhteiskunnallisesta pro•
sessista riippumatonta historiaa
"gtsta kun teoria "tarttuu massoi- hin", siitä tulee "materiaalinen voima" (K. Marx, Zur Kritik der Hegelschen Rechtsphilosophie. Ein- leitung. MEW 1, s. 358.), ja se te- kee historiaa. Näin on käynyt Marxin ia Engelsin luomalle teo•
rialle, tietdliselle sosialismille — ja samalla heidän teoksilleen. Äs- kettäin alkaneen Marxin ja En- gelsin kirjallisen tuotannon täy- dellisen, historiallis-kriittisen lai- toksen, ns. MEGAn julkaisemista ei voisi kuvitellakaan ilman so- sialismin realisoitumista ja sosia- listisen leirin syntyä. MEGAn jul- kaiseminen on paitsi erinomainen osoitus internationalistisesta Marx
—Engels-tutkimusyhteistyöstä en- nen kaikkea NL:n ja DDR:n marxismi-leninismin instituuttien jättiläissaavutus.
Ensimmäiset yritykset julkaista Marxin ja Engelsin kirjoitukset tehtiin jo heidän eläessään. Marx itse ryhtyi pian vuosien 1948-- 1849 vallankumouksen jälkeen val- mistelemaan kirjoitustensa kaksi- osaista laitosta, mutta Marxin hanke ei toteutunut. Marxin kuo- leman jälkeen Engels puhui ja suunnitteli "la publication des oeuvres completes de Marx" (En- gelsin kirje Lavroville 5. 2. 1884, teoksessa K. Marx/F. Engels, Brie- fe Tiber "Das Kapital", Berlin 1954, s. 283.) ja "Gesamtausgaben der Marxschen und meinen Sach- en" (Engelsin kirje Kautskylle 28.
1. 1889, MEW 37, s. 144.). Mutta Engelsinkään toive ei toteutunut.
Sittemmin suurin osa Marxin ja Engelsin jäämistöstä siirtyi Sak- san sosialidemokraattisen puolueen arkiston haltuun. Tästä aineistos- ta julkaistiin eräitä jo unohdettuja kirjoituksia sekä löydettyjä käsi- kirjoituksia marxilaisessa aikakaus- lehdistössä, ennen muuta "Die Neue Zeit" -lehdessä, jossa muun muassa ilmestyi ensimmäisen ker- ran vuosisadan alussa Marxin Ein- leitung (Kautskyn lisäys otsikkoon:
zu einer Kritik der politischen ökonomie). Tämän kauden kenties merkittävin Marxin ja Engelsin teosten toimitustyö oli Franz Mehringin toimittama teos Aus dem Literarischen Nachlass von K. Marx, F. Engels, F. Lassalle (Hamburg 1902), johon oli koottu Marxin ja Engelsin 1840-luvun kirjoituksia kuten Marxin väitös- kirja. Ennen ensimmäistä maail- mansotaa ilmestyi lisäksi Kautskyn toimittamana Marxin tärkeä Pää- oman toisen käsikirjoituksen osa, Theorien ilber den Mehrwert sekä Marxin ja Engelsin kirjeenvaihtoa.
Vähitellen Saksan sosialidemo- kraattien suhtautuminen marxismin klassikoihin alkoi kuitenkin ten- denssinomaisesti muuttua: mitä pi- temmälle SPDn johdon enemmistö etääntyi marxismista, sitä vähäi- semmäksi kävi heidän intressinsä
— kiinnostuksensa ja: etunsa! — julkaista Marxin ja Engelsin kir- joituksia.
Lokakuun vallankumouksen jäl- keen alkoi uusi vaihe marxismin klassikkojen kirjallisen perinnön julkistamisen historiassa. Tammi- kuussa 1921 perustettiin Leninin aloitteesta ja VKP(b):n keskusko- mitean päätöksellä Marx—Engels- instituutti (myöh. Marx—Engels- Lenin-instituutti), joka ryhtyi Marxin ja Engelsin koko elämän- työn järjestelmälliseen keruuseen.
Kominternin V kongressin vahvis- taman VPKn XIII puolueko- kouksen päätöksen mukaisesti al- laitoksen muodot sisällyttivät feo-
daaliset piirteensä varsin pitkään osaksi sen vuoksi, että Suomi kuu- lui Venäjän valtakuntaan. Vailla seurauksia ei varmasti ollut myös- kään se seikka, että kotimaisella hallitsevana luokalla ei ollut omaa väkivaltakoneistoa, vaan se joutui turvautumaan venäläisiin laitok- siin.
Puutteistaan huolimatta Palm- grenin kirja on loisteliasta ja pe- rusteltua kansallisten arvojen uudelleen arviointia ja noiden ar- vojen välitystä nykyajalle. Palm- gren ei mittaa tarkastelemiaan henkilöitä ajattomilla tai kirjoitta- misajankohtaan sidotuilla mitta- reilla. Hän pyrkii määrittelemään kunkin henkilön historialliset edellytykset ja mahdollisuudet, sa- malla kun hän nähdäkseni järke- västi pohdiskelee suomalaisen yh- teiskunnan kulloinkin saavutta-
maa kehitysastetta. yleisesti.
Ja kuitenkin tekee mieli kysyä, ovatko tämän erinomaisen tut- kielman loppuun sijoitetut johto- päätökset sittenkin liikaa historiaa kunnioittavia: "Kuitenkaan ei ole kysymys niinkään uudesta kuin vanhasta. Kulttuurimme edistyk- sellisistä perinteistä ja niiden so- veltamisesta tähän päivään."
"On palattava Lönnrotin, Kiven ja Leinon kulttuurisuomalaisuu- teen ...".
"On palattava vanhan työ- väenliikkeen suuriin, sosiaalisiin ihmisyysihanteisiin ...".
Pitkän monopolisoiturniskehityk- sen, imperialististen sotien ja so- sialistisen maailman järjestelmän syntymisen jälkeen tehtävät eivät voi olla samat kuin kilpailukapita- lismin aikana, porvariston kunnian päivinä.
Palmgrenin kirja on syytä tut- kia tarkkaan.
Se on hyvä lähtökohta, josta
"tie menevi" eteenpäin.
Matti Viikari
71 TIEDE JA EDISTYS Esittelyjä ja erittelyjä
koi 1927 ilmestyä Marxin ja En- gelsin teosten kokonaislaitos, jonka, toimittamista johti ensin D. B. Rja- sanov, myöhemmin V. V. Adorat- ski. Tämä MEGAn ensimmäinen suunnitelma toteutui vain osittain;
fasismin nousu keskeytti sen jul- kaisemisen (aivan konkreettisesti, sillä MEGAn julkaisemista varten perustettu kansainvälinen Marx- Engels-kustammsosuuskunta, joka toimi vuoteen 1929 Frankfurt am Mainissa ja vuoteen 1933 Berlii- nissä, joutui tunnetuista syistä siir- tymään Leningradiin ja Mosko- vaan). Vuosina 1927-1935 ehti 40-osaiseksi kaavaillusta MEGAsta ilmestyä 12 nidettä. Tällöin -- 1932 — ehdittiin julkaista eräitä, keskeisiä Marxin nuoruuden kir- joituksia, kuten ns. Pariisin ma- nuskriptit sekä "Die deutsche Ideo- logie". Lisäksi julkaistiin Mosko- vassa 1939-1941 Marxin vuosien 1857-1858 käsikirjoitus nimellä
"Grundrisse der Kritik der poli- tischen Ökonomie" (Rohentwurf), jota ei tosin olosuhteiden vuoksi levinnyt länsimaihin kuin muuta- ma kappale.
Toisen maailmansodan jälkeen syntynyt sosialistinen maailmanjär- jestelmä sekä kansainvälisen työ- väenliikkeen antifasistisen vastarin- nan perinteet loivat aivan uusia mahdollisuuksia ja tarpeita marxis- min klassikkojen julkaisemiselle.
Vuosina 1955-1966 syntyi 39- osainen venäjänkielinen ja 1956—
1968 DDR:ssä saksankielinen Marxin ja Engelsin teokset (saks.
lyh. MEW), josta on tullut Marx
—Engels-tutkimuksessa yleisesti käytetty standardilaitos. Hiljattain on tältä tekstibasikselta alettu jul- kaista 50-osaista englanninkielistä ja italiankielistä laitosta; Ranskas- sa valmistellaan Marxin ja Engel- sin koottujen teosten lisäksi kir- jeenvaihdon täydellistä julkaisemis- ta. Kukaties Suomessakin SKP:n ja Tutkijaliiton piirissä olisi syytä
harkita Marxin ja Engelsin teos- ten, jos ei 50-osaisen, niin vaik- kapa 10-osaisen laitoksen julkai- semista.)
Noin sataosaisen MEGAn, jos- ta on tarkoitus julkaista vuosittain keskimäärin neljä osaa, ilmesty- minen merkitsee Marxin ja En- gelsin tuotannon julkistamisen laa- dullisesti uutta — ja viimeistä vai- hetta. Marx—Engels-tutkimuksel- le sen merkitys on erittäin suuri, sillä pelkästään itse toimitustyö vaatii hyvin laajaa "perustutkimus- ta", joka tullee entistä yksityiskoh- taisemmin valaisemaan marxismin monimutkaista kehitysprosessia, so- sialismin kehitystä utopiasta tie- teeksi. Eikä tällainen tutkimus ole merkityksetöntä myöskään nykyka- pitalismin tutkimuksen kannalta.
Vaan päinvastoin.
MEGA on ns. historiallis-kriitti- nen laitos. Jokainen osa jakautuu kahteen niteeseen (Halbband): toi- saalta johdantoon ja tekstiosaan, toisaalta tekstikriittiseen aparaatti- ja rekisteriosaan, josta voi ikään kuin partituurista seurata teksti- muunnelmia. MEGAn historiallis- kriittiset julkaisuperiaatteet ovat vaativat: 1) täydellisyys, 2) maksi- maalinen autenttisuus (mainitta- koon tässä yhteydessä, että tekstit julkaistaan alkuperäisellä kielel- lä, mikä onkin terminologisen kehityksen tutkimisen kannalta välttämätöntä), 3) kirjoitusten ke- hityksen dokumentointi (ensimmäi- sestä skitsistä viimeiseen versioon), 4) laaja tieteellinen kommentointi (mikä sisältyy aparaattiosaan).
Temaattisesti MEGA jakautuu neljään osastoon (I—IV) siten että jokaisessa osastossa Marxin ja En- gelsin kirjoitukset ovat kronologi- sessa järjestyksessä.
I osasto koostuu teoksista, ar- tikkeleista ja luonnoksista. Se si- sältää Marxin abiturienttiaikojen ensimmäisistä kirjallisista yrityk- sistä alkaen kaikki ("Pääomaa"
lukuunottamatta) tunnetut ja tun- temattomat Marxin ja Engelsin fi- losofiset, taloudelliset, historialliset ja poliittiset kirjoitukset. Lisäksi osatossa on runsaasti kirjoitusten suunnitelmia, hahmotelmia yms.
II osaston muodostavat "Pää- oma" ja sen esityöt. Marxin 1950- luvun ekonomiakriittisistä käsikir- joituksista alkaen osastossa jul- kaistaan kaikki Marxin opus mag- numin käsikirjoitukset, muun muassa kokonaisuudessaan vuosien 1861-1863 käsikirjoitus, josta on aiemmin julkaistu vain osa, Theo- rien iiber den Mehrwert, sekä jul- kaisematon käsikirjoitus Pääoman III kirjaan liittyvä "Das Verhältnis der Mehrwertrate zur Profitrate, matematisch behandelt". Osastossa julkaistaan myös Engelsin käsikir- joitukset, jotka syntyivät hänen toimittaessaan "Pääoman" toista ja kolmatta kirjaa. Luullakseni — ja tämä ilman profetioita — II osaston materiaalilla tulee ole- maan huomattava vaikutus Marx- in "Pääomassa" esittämän kapita- lismi-teorian ja sen metodin, po- liittisen taloustieteen kritiikin tut- kimukseen, millä on edelleen vä- littömiä seurauksia marxilaisessa nykytutkimuksessa.
III osasto sisältää Marxin ja Engelsin kirjeenvaihdon, myös kaikki heidän kirjeensä kolmansil- le henkilöille. Lisäksi osastossa il- mestyy paljon ennenjulkaisemat- tomia heille kirjoitettuja kirjeitä (Bruno Bauerilta, Ludwig Feuer- bachilta, Heinrich Heinelta, Wil- helm Weitlingilta jne.). Sekä työ- väenliikkeen historiantutkimuksen että biografisen tiedon kannalta tämän osaston aineisto on ainut- laatuista.
IV osastossa julkaistaan suurin osa ensimmäistä kertaa — kaikki Marxin ja Engelsin muis- tiinpanovihkot, marginaalimerkin- nät (kontekstuaalisessa yhteydes- sään) jne. Tämän aineiston perus-
Esittelyjä ja erittelyjä
TIETEELLINEN EDISTYS JA IDEALISMI
B. M. Kedrov, Johdatus Leninin teokseen "Materialismi ja empirio- kritisismi", Kansankulttuuri 1976.
Alkuteos ilmestynyt 1972.
B. M. Kedrovin teos on mielen- kiintoinen johdatus Leninin ajatte- lun eräisiin puoliin. Koska teok- sesta on jo olemassa suomenkie- linen esittely (Hannu Sivenius:
"Innostava teos marxilaisesta filo- sofiasta", Kommunisti 6, 1976) keskityn tarkastelemaan vain eräs- tä teoksen teemaa, joka kytkeytyy luonontieteellisen kehityksen fi- losofiseen analyysiin.
Leninin Materialismi ja empirio- kritismi sisältää pitkähkön ana- lyysin 'uusimman luonnontieteelli- sen vallankumouksen' luonteesta.
Tällä Lenin viittaa vuosisadan vaihteen luonnontieteessä, erityi-
sesti fysiikassa, tapahtuneisiin suu- riin tieteellisiin keksintöihin, jotka ovat vallankumouksellisia siksi, että ne ovat murskanneet aikai- semmin vallinneet fysiikan lait ja pohjimmaiset periaatteet. Oli ta- pahtunut "aikaisemmin tieteessä vallinneiden periaatteiden ja teo- rioiden perusteellinen ja jyrkkä murskaaminen" (Kedrov, s. 101).
Mielenkiintoista tässä vallanku- mouksessa on Leninin mukaan se, että se poikkeaa laadultaan aikai- semmista tieteellisistä vallanku- mouksista, ja on siksi erityisen tärkeä sekä poliittis-yhteiskunnal- lisilta seuraamuksiltaan että tieteel- lisessä mielessä. Tämä näkyy eri- tyisen selvästi kun tarkastelemme vallankumouksen ja kriisin välistä yhteyttä luonnontieteissä.
Kedrov toteaa, että viime vuosi- sadalla idealistit käyttivät runsaas- ti metafyysisiä argumentteja kun he pyrkivät kumoamaan materia- lismin. Mutta vuosisadan vaihtees- sa idealistit muuttivat taktiikkaan- sa: "Luonnontieteen ... uusimmat löydöt idealistit aikoivat muuttaa aseiksi materialismia vastaan" (s.
116). Idealistit halusivat esiintyä nykyisen luonnontieteen filosofei- na. Tähän kytkeytyvät empiriokri- tisismi ja sen taustalla olevat aat- teelliset virtaukset.
Lenin kirjoitti: "Löytäessään materian uusia lajeja ja sen liik- keen uusia muotoja on uusi fy- siikka vanhojen fysikaalisten käsit- teiden luhistumisen vuoksi asetta- nut uudelleen vanhat filosofiset kysymykset." Ja koska kysymykset on asetettu, niihin odotetaan vas- tausta. Uudet teoreettiset löydöt nostavat esiin vanhat filosofiset kiistakysymykset. Virheellinen vas- taus voi johtaa luonnontieteen kriisiin. Luonnontiede on krii- sissä silloin kun idealistit onnis- tuvat käyttämään filosofisen taan- tumuksen hyväksi tieteessä tapah- tuneen vallankumouksen tuloksia.
Kriisi on siis sitä, että vallan- kumouksellisen keksinnön tulokset 'luetaan' idealistisesti tai agnosti-
sesti. Leninin kommentti on hyvin kuvaava: "... filosofisessa suhteessa on 'nykyisen fysiikan kriisin' ydinkohta siinä, että vanha fysiikka näki teorioissaan 'aineelli- sen maailman reaalisen tiedostu- man', ts. objektiivisen todellisuu- den kuvastumisen. Uusi virtaus fysiikassa näkee teoriassa vain symboleja ja merkkejä käytäntöä varten, so. kieltää tietoisuudestam- me riippumattoman ja sen kuvas- taman objektivisen todellisuuden, olemassaolon" (Kedrov, 110). Ny- kyisen läntisen tieteenfilosofian termein edellinen todettaisiin siten, että fysiikan kriisissä on kysymys siitä, että uudet vallankumouksel- liset tieteelliset löydöt tulkitaan instrumentalistisesti. Kysymyksessä on kriisi pohjimmiltaan siksi, että uudet tieteelliset löydöt ovat li- sänneet meidän objektiivisesta to- dellisuudesta olevaa ymmärtämys-.
tämme, mutta teorioiden idealisti- nen tulkinta kiinnittää huomiom- me vain niihin teorioiden puoliin, teella voidaan selvittää entistä tar-
kemmin Marxin ja Engelsin tutki- mustyötä ja -tapaa. Osastoa täy- dennetään lisäksi joillakin osilla, joissa on biografista yms. tietoja Marxin ja Engelsin elämästä ja toiminnasta.
Tähän mennessä ovat ilmesty- neet MEGAn ensimmäiset osat I ja III osastosta; lähiaikoina pitäi- si ilmestyä myös II ja IV osaston ensimmäisten osien.
Marx—Engels-tutkimukselle ME- GA on aivan ylivertainen aineis- to. Porvarilliselle marxologialle se on kova pala, mutta epäilemättä myös uusien — MEGAn valossa kuitenkin yhä triviaalimmiksi osoittautuvien — "tulkintojen"
lähde. Näiden "tulkintojen" ku- moaminen on eräs tulevan Marx
—Engels-tutkimuksen tehtävä.
Sataosaisen MEGAn julkaisemi- nen suhteellisen pienenä painok- sena ja sangen kalliina johtuu sii- tä, että se on tarkoitettu lähinnä tieteellisen tutkimuksen käyttöön.
Se ei siis korvaa esimerkiksi Marx
—Engels-Werkeä. Joka tapauksessa olisi tärkeää varmistaa, että MEGA saadaan Suomen suurim- piin kirjastoihin.
Keijo Rahkonen
