Diabetes ja lääkäri

• Diabeteksen alidiagnosoidut lisäsairaudet

• Hoitokäytäntö ja jatkuva glukoosinseuranta

• HUSin munuaispotilaiden digihoitopolut

Diabetes ja lääkäri

4 ❘ 2019 ❘ joulukuu 48. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

diabetes.fi

Lihavuusleikatun ruokavalio:

pieniä annoksia

säännöllisin väliajoin

Minua huolettaa, että saan...

ei top5 huolenaihe ei lainkaan mahdollista ei kovin mahdollista melko mahdollista mahdollista

Sydänsairaudet eivät juuri huoleta diabeetikkoja - syytä olisi

Käsitykseni diabeteksesta ja sydänsairaudesta

53 % 25 % 22 %

Jos verensokeri on kontrollissa, ei ole korkeampaa riskiä sydänsairau- delle kuin mitä on ei-diabeetikoilla Diabetes aiheuttaa sydänsairauksia, niiden välillä on luja yhteys

ILMOITUS

KUVA 1 KUVA 2

DIA91/25092017

62 %

7 % 7 %

7 % 13 %

10 % 7 % 9 % 7 % 8 %

56 %

Tyypin 2 diabetesta sairastaa arvioiden mukaan jopa lähes puoli miljoonaa suomalaista, ja diabeetikoiden määrä lisääntyy jatkuvasti.¹) Liitännäissairaudet, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, tunnetaan tyypin 2 diabeetikkojen keskuudessa kuitenkin huolestuttavan huonosti. Tuore tutkimus osoittaa, etteivät diabeetikot ole huolissaan liitännäissairauksista, vaikka sydän- ja verisuonisairaudet ovat tyypin 2 diabeetikkojen yleisin kuolinsyy. Liitännäissairaudet huomioivalla diabeteksen hoidolla olisi merkittävät vaikutukset niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin.

Diabeetikolla on ei-diabeetikkoon verrattuna jopa nelinkertainen riski sairastua sydän- ja verisuonisairauteen, kuten valtimotautiin, sydämen vajaatoimintaan tai verenpainetautiin.²) Diabetespoti- laat eivät kuitenkaan ole tietoisia tästä riskistä. Yli puolet (53 %) diabetes potilaista ajattelee, ettei sydänsairauksilla ja diabeteksella ole yhteyttä, mikäli verensokeriarvot ovat hallinnassa. (KUVA 1)

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten potilaiden tietoisuus liitännäissairauksien riskeistä on alhaisempi kuin muissa maissa.

Tutkimus osoitti, että diabetespotilaat kaipaavat enemmän tietoa sairauteensa liittyen. Vastaajista 59 prosenttia haluaisi lisää tietoa liitännäissairauksista.³) Puutteellinen tietotaso voi johtaa siihen, että liitännäissairaudet tulevat diabetespotilaalle täytenä yllätyksenä.

Sydäninfarkti hyvästä sokeritasapainosta huolimatta Hoitohenkilökunnan vankasta tietotaidosta ja kehittyneistä hoito- muodoista huolimatta, sydän- ja verisuonisairaudet ovat yhä tyy- pin 2 diabeetikoiden yleisin kuolinsyy. Tutkimuksen mukaan jopa yli puolet (56 %) suomalaisista tyypin 2 diabetespotilaista ei kui- tenkaan ole tietoisia siitä, että heillä on korkeampi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Samaan aikaan puolella potilaista

on kohonnut verenpaine sekä usein myös kohonnut kolesteroli- taso. Sen sijaan verensokeriarvot ja painonhallinta huolestuttavat potilaita enemmän kuin sydän- ja verisuonisairaudet. Diabetes- potilaista 62 % ei pidä sydän infarktia ja 56% sydänongelmia top 5 huolenaiheenaan. (KUVA 2) Pelkästä sokeritasapainosta huoleh- timinen ei kuitenkaan anna riittävää suojaa sydäntapahtumilta.⁴)

Erityistä ennenaikaisen kuoleman riskiryhmää ovat tyypin 2 dia- beetikot, joilla on todettu sydän- ja verisuonisairaus. Hyvä hoito voi pienentää sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä riskejä.

Lähteet

1. International Diabetes Federation. IDF Diabetes Atlas, 7th edition.

Brussels, Belgium: International Diabetes Federation; 2015.

Available from: www.diabetesatlas. org/(Last accessed: May 2016).

2. World Heart Federation. Diabetes as a risk factor for cardiovascular disease. Available at: www.world-heart-federation.org/cardiovascular- health/cardiovascular-disease-risk-factors/diabetes. Last accessed January 2017.

3. Diabetes patient market research Finland. GfK. December 2016.

4. Standards of Medical Care in Diabetes-2017: Summary of Revisions.

Diabetes Care. 2017;40(Suppl 1):S75-S87.

Minua huolettaa, että saan...

ei top5 huolenaihe ei lainkaan mahdollista ei kovin mahdollista melko mahdollista mahdollista hyvin mahdollista

Sydänsairaudet eivät juuri huoleta diabeetikkoja - syytä olisi

Käsitykseni diabeteksesta ja sydänsairaudesta

53 % 25 % 22 %

Jos verensokeri on kontrollissa, ei ole korkeampaa riskiä sydänsairau- delle kuin mitä on ei-diabeetikoilla Diabetes aiheuttaa sydänsairauksia, niiden välillä on luja yhteys Ihmiset joilla on diabetes, voivat saada sydänsairauden, mutta sillä

ILMOITUS

KUVA 1 KUVA 2

DIA91/25092017

62 %

7 % 7 %

7 % 13 %

10 % 7 % 9 % 7 % 8 %

7 % 56 %

Diabetes ja lääkäri

Linkkejä lääketietoon

Sisältö

Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavalla reseptilääkemainokset.

TIETEELLISET TOIMITTAJAT: dosentti Jorma Lahtela, 0400 920 672, jorma.lahtela@iki.fi, LK (väit.), kansainvälinen koordinaattori Carol Forsblom, p. 09 4717 1905, carol.forsblom@hus.fi ❘ DIABETESHOITAJAT RY:N EDUSTAJA: Heidi Mäkinen, tiedotus@diabeteshoitajat.fi ❘ TOIMITUS: päätoimittaja Jussi Nousiainen, jussi.nousiainen@diabetes.fi, toimitussihteeri Mervi Lyytinen, p. 050 564 9126, mervi.lyytinen@diabetes.fi ❘ LEHDEN YHTEYSTIEDOT: Diabetes ja lääkäri -lehti, Näsilinnankatu 26, 33200 Tampere, p. 03 2860 111 (ma–pe klo 9–13), sähköinen arkisto ja pdf-lehti: www.diabetes.fi/laakarilehdet, selailtava näköislehti: https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti ❘ JULKAISIJA: Suomen Diabetesliitto ry ❘ ILMOITUKSET: markkinointikoordinaattori Keiju Telford, p. 050 310 6621, keiju.telford@diabetes.fi ❘ TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET:

jäsensihteeri Anneli Jylhä, p. 050 310 6611, jasenasiat@diabetes.fi ❘ ILMESTYMINEN JA TILAUSHINTA: Lehti ilmestyy helmi-, huhti-, syys- ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä. Vuosikerta 15 e + Diabetes-lehden tilaushinta 40 e/vuosikerta (6 numeroa), jäsen etu hinta 15 e/vuosikerta ❘ ULKOASU: Aino Myllyluoma • PAINO: Arkmedia Oy ❘

Diabetes ja lääkäri -lehti verkossa^u

Diabetes ja lääkäri -lehden selailtava näköislehti on luettavissa verkossa https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti.

Verkkojulkaisusta on karsittu reseptilääkeilmoitukset, kuten laki edellyttää. Lehden kaikki numerot julkaistaan edelleen myös pdf-muodossa nettiarkistossa www.diabetes.fi/laakarilehdet.

Sivun 3 kuvat: Shutterstock

Ilmoittajat vastaavat ilmoitusten sisällöstä. Ne eivät ole Diabetesliiton suosituksia.

4

Iäkkäiden diabeetikoiden määrä kasvaa – yhä useampi siirtyy yksityislääkärin hoitoon

5

6

9

– kysy, kuuntele ja tutki

Sari Mäkimattila

14

hoitokäytäntöön

Markku Saraheimo ja Stig Attvall

18

22

24

palvelukokonaisuuden – Omilla digipoluilla Virpi Rauta

28

Tue muutoksissa, seuraa säännöllisesti Marjo Rantala

30

Fimean sivuille on koottu terveydenhoidon eri

ammattiryhmille kohdennettua lääketietoa pitkäaikaissairaiden potilaiden neuvonnan tueksi.

Minua huolettaa, että saan...

ei top5 huolenaihe ei lainkaan mahdollista ei kovin mahdollista melko mahdollista mahdollista hyvin mahdollista

Sydänsairaudet eivät juuri huoleta diabeetikkoja - syytä olisi

Käsitykseni diabeteksesta ja sydänsairaudesta

53 % 25 % 22 %

Jos verensokeri on kontrollissa, ei ole korkeampaa riskiä sydänsairau- delle kuin mitä on ei-diabeetikoilla Diabetes aiheuttaa sydänsairauksia, niiden välillä on luja yhteys Ihmiset joilla on diabetes, voivat saada sydänsairauden, mutta sillä

ILMOITUS

KUVA 1 KUVA 2

DIA91/25092017

62 %

7 % 7 %

7 % 13 %

10 % 7 % 9 % 7 % 8 %

7 % 56 %

Minua huolettaa, että saan...

Sydäninfarkti Sydänongelmat

ei top5 huolenaihe ei lainkaan mahdollista ei kovin mahdollista melko mahdollista mahdollista hyvin mahdollista

Sydänsairaudet eivät juuri huoleta diabeetikkoja - syytä olisi

Käsitykseni diabeteksesta ja sydänsairaudesta

53 % 25 % 22 %

Jos verensokeri on kontrollissa, ei ole korkeampaa riskiä sydänsairau- delle kuin mitä on ei-diabeetikoilla Diabetes aiheuttaa sydänsairauksia, niiden välillä on luja yhteys Ihmiset joilla on diabetes, voivat saada sydänsairauden, mutta sillä ei ole yhteyttä diabetekseen

ILMOITUS

KUVA 1 KUVA 2

DIA91/25092017

62 %

7 % 7 %

7 % 13 %

10 % 7 % 9 % 7 % 8 %

7 % 56 %

28 18

9 Outo oire?

Diabeteksen lisäsairauksien kirjo on laaja. Potilasta kannattaa kuunnella tarkalla korvalla, kun hän kertoo uusista tai erikoisista oireistaan.

Pieninä annoksina

Lihavuusleikatun ruokavalio muuttuu leikkauksen jälkeen. Syömisessä olennaista ovat pienet annokset ja säännöllinen ateriarytmi.

Ajankohtaista

Diabetesbarometri 2019:

Iäkkäiden diabeetikoiden määrä kasvaa – yhä useampi siirtyy yksityislääkärin hoitoon

Diabeetikoiden määrä ei kasva enää Suomessa hallitsemattomasti, mutta iäkkäiden

diabeetikoiden määrä lisääntyy hurjaa vauhtia.

Osa sairastuneista hakeutuu yksityiseen terveydenhuoltoon, koska julkiselta puolelta vastaanottoaikoja on vaikea saada.

Vuonna 2018 Suomessa oli 204 572 diabetesta sairasta- vaa eläkeikäistä, melkein 17 000 enemmän kuin vuonna 2016. Diabetesta sairastaa Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä, suurin osa heistä sairastaa tyypin 2 diabetesta.

Terveydenhuollon säästöjen seurauksena yhä useampi diabeetikko on siirtynyt käyttämään yksityisen diabetes- lääkärin palveluita, koska julkisesta terveydenhuollosta on vaikea saada vastaanottoaikoja.

Tiedot käyvät ilmi Diabetesliiton tekemästä Diabetes- barometri 2019 -selvityksestä. Julkaisuun pääsee sivulta www.diabetes.fi/diabetesbarometri.

- Jos terveyskeskus ei vedä, diabetesta sairastavat aikuiset joutuvat turvautumaan yksityisiin terveyspal-

veluihin tai jäävät ilman tarvittavaa ohjausta, hoitoa ja seurantaa. Diabeteksen hyvä hoito olisi kuitenkin ensi- arvoisen tärkeää kalliiden lisäsairauksien välttämiseksi, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka sanoo.

Hyvä hoito tuo säästöjä

Diabeetikolla itsellään on vastuu sairautensa päivittäisestä hoidosta. Monet kunnat ovat muun muassa rajoittaneet tyypin 2 diabeetikoiden tarvitsemien verensokerimit- tareiden ja -liuskojen saatavuutta entistä enemmän.

Joillakin paikkakunnilla hoitotarvikkeita ei anneta tyypin 2 diabeetikoille enää lainkaan.

- Omahoidosta säästäminen on hyvin lyhytnäköistä.

Tässä on kysymys suuren ihmisryhmän elämänlaadusta ja yhdenvertaisuudesta. Riittävä omahoidon tuki, oma- hoitovälineiden saatavuus muun tavoitteellisen hoidon rinnalla ovat tehokkaimmat keinot vähentää diabetekseen liittyvien lisäsairauksia ja diabeetikoiden tarvitsemia ohjaus- ja seurantakäyntejä. Lisäsairaudet tulevat todella kalliiksi, Ilanne-Parikka sanoo.

Diabetesliiton opas äitiysneuvoloiden käyttöön.

Tarkoitettu jaettavaksi raskausdiabetekseen sairastuneille.

Diabetesliiton julkaisemaan oppaaseen on koottu vastauksia yleisimpiin raskausdiabetesta koskeviin kysymyksiin. Painopiste on ruokavalio hoidossa.

Ateriaesimerkkeihin on merkitty hiilihydraattipitoisuudet.

Mukana on kymmenen grammaa hiilihydraattia sisältävien ruoka-annosten luettelo. Se auttaa päivän aterioiden koostamisessa, kun tavoitteena on pitää verensokeri mahdollisimman hyvin hallinnassa.

Raskausdiabetes

Tilaukset:

www.diabetes.fi/d-kauppa

– pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi

• Koko A5, 24 sivua

• Hinta 5 euroa

Raskausdiabetes

– pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi

Pääkirjoitus

Sateen jälkeen on poutasää

CAROL FORSBLOM

Kirjoitan tätä pääkirjoitusta Barcelonassa Euroo­

pan diabetestutkimusseuran (EASD) kokouk­

sen aikana samana päivänä, jona Timo Oton­

koski palkittiin Albert Renold ­palkinnolla (siitä enemmän sivulla 12). Minulla on monta vuotta ollut kunnia kirjoittaa pääkirjoitus juuri EASD­

kokouk sen jälkeen, ja palkintoja on vuosien var­

rella satanut. Pelkään kuitenkin, että lähivuosina on odotettavissa poutasäätä. Kyse ei ole pelkäs­

tään ilmastonmuutoksesta, vaan siitä, että Suomessa on tällä hetkellä enää muutama tutkija, joka lähivuosina voi saada arvostetuimpia EASD­palkintoja. Sen jälkeen on valitettavasti hiljaisempaa.

Seuraavan sukupolven monet potentiaaliset diabetestutkijaseniorit siirtyivät muun muassa lääketeollisuuden pariin. He ovat luoneet myös diabetekseen liittyviä hienoja uria Suomessa ja ulkomailla. Ne kliiniset tutkijat, jotka ovat onnistuneet saamaan akateemisen viran, ovat juuttuneet byrokratian ja opetuksen rattaisiin klinikan lisäksi.

Tutkimukseen ei ole aikaa (eikä ehkä rahaakaan). Monet ovat myös jääneet suurten kansainvälisesi tunnettujen huippututkijoiden varjoon, eikä uusia tutkimusryhmiä ole syntynyt entiseen tahtiin.

Kaikki eivät välttämättä halua tutkijoiksi. Moni nuorista tekee väitöskirjan saadakseen mahdollisuuden päästä haluamaansa erikoistumisohjelmaan, eikä enää sen jälkeen palaa tutkimuksen pariin. Hyvä näin! Niille kliinikoil­

le, jotka haaveilevat tutkimusurasta, tulisi luoda oma reitti. Tutkimustyön tulisi olla luonnollinen osa erikoistu­

mista kuten useissa naapurimaissamme. Laadukas tutkimus on aina kehittyvän ja paremman kliinisen hoidon tae.

Nykyisin vaatii suurta uskallusta lähteä tutkijaksi. Syyt ovat muun muassa taloudellisia, eikä kliinisiä aka­

teemisia tutkijavirkojakaan ole pilvin pimein. Saa nähdä, mihin yliopistojen pyrkimykset nopeuttaa väitöskirjan tekemistä johtavat. Toivottavasti ei käy niin, että väitöskirjojen määrä nousee ja taso laskee, eikä saada luotua edes selkeämpää tutkijanpolkua. ”Lääkiksien tutkijalinjat” ovat jo askel eteenpäin. Jonkin asteinen ”vanhojen gurujen”

vetämä mentorointiohjelma ei myöskään olisi haitaksi. Se auttaisi nuorta postdoc­tutkijaa välttämään pahimmat karikot ja luomaan kansainvälisiä verkostoja. Ehkä Suomi voisi järjestää EASD­kokouksen tuomaan inspiraatiota.

Oma ohjaajani esitteli minut alusta asti kokousten aikana maailman johtaville diabetestutkijoille. Se inspiroi minua ja antoi kasvot lukuisille julkaisuille, joita vuosien varrella luin.

Olen kuitenkin myös optimisti. Barcelonan EASD­kokouksessa oli yli 40 abstraktia Suomesta, ja monet nuo­

ret tutkijat debytoivat siellä. Jos heille luodaan mahdollisuudet, olen varma, että saamme heistä tulevaisuuden mitalisateentekijöitä.

Kuva: Shutterstock

Liian matalat verensokerit kuriin neuvonnalla

● Tyypin 1 diabeteksen vaarallisin akuutti komplikaatio on liian matala verensokeri eli vaikea hypoglykemia.

Brittitutkijat ovat tehneet tärkeän HypoCOMPASS-tutkimuksen, jossa on selvitelty vaikealle hypoglykemialle al- tistavia tekijöitä ja keinoja sen välttämi- seksi. Tutkimukseen otettiin 96 iältään 18–74-vuotiasta tyypin 1 diabeetikkoa, joiden hypoglykemiaan liittyvät oireet olivat vaimentuneet. Alkutilannetta kartoitettaessa kävi ilmi, että uusien hypoglykemioiden riski oli suurentunut erityisesti niillä, joilla oli tahdonalaisten ääreishermojen sairaus eli perifeerinen neuropatia tai joilla oli usein ollut vaikeita hypoglykemioita tai jotka pel- käsivät hypoglykemiaa (1). Tutkimus

tehtiin kaksi kertaa kaksi -satunnais menetelmällä, ja neljä ryhmää olivat: monipis- toshoito tai insuliinipumppu, jatkuva glukoosinseuranta tai glukoosin sormenpää- mittaukset. Kaikille potilaille annettiin henkilö kohtainen koulutus, jossa korostettiin neljää seikkaa (katso tau- lukko 1). Aktiivinen tutkimus kesti 24 viikkoa.

Tämän jälkeen potilaat olivat tavanomaisessa hoi- dossa kaksi vuotta. Rutii- nihoidon aikana vaikeiden hypoglyke- mioiden ilmaantuvuus pieneni selvästi (keskimäärin 8,9 episodia/potilasvuosi 12 kuukauden aikana ennen tutkimusta vs. 0,4 episodia/24 kuukauden aikana aktiivitutkimuksen jälkeen (p<0.0001).

Samanaikaisesti myös HbA1c aleni 66 vs. 61 mmol/mol (p<0.003). Hoitotasa- paino siis parani, ja vaikeat hypogly- kemiat vähenivät samanaikaisesti. Ei ihme, että myös tyytyväisyys hoitoon parani ja hypoglykemioiden pelko vä- heni. Hoito- tai seurantamuodot eivät vaikuttaneet tulokseen (2).

Tämä tulos osoittaa yksilöllisen strukturoidun hoidon ja ohjauksen suuren merkityksen: vaikeat hypo- glykemiat vähenivät samalla tavoin

hoitoteknologiasta riippumatta. Tämä on hyödyllinen tieto diabetestiimeille, jotka antavat hoidonohjausta tyypin 1 diabeetikoille ja heidän perheilleen.

Veikko Koivisto

1. Flatt AJS, ym. Predictors of recurrent severe hypoglycemia in adults with type 1 diabetes and impaired awareness of hypoglycemia during the HypoCOMPASS study. Diabetes Care, online September 4, 2019.

2. Little SA, ym. Sustained reduction in severe hypoglycemia in adults with type 1 diabetes complicated by impaired aware- ness of hypoglycemia: two-year follow-up in the HypoCOMPASS randomized clinical trial. Diabetes Care 2019;41:1600-1607.

Seuraamo

Kuva: Shutterstock

Taulukko 1.

Hypoglykemiaan liittyvän potilas- ohjauksen keskeinen sisältö:

1) Älä viivytä alkavan hypogly - kemian hoitoa.

2) Ennakoi ne tekijät ja hetket, jolloin hypoglykemian riski lisääntyy.

3) Pyri havaitsemaan lievätkin hypoglykemiaoireet.

4) Ole varuillasi ja pyri estämään hypoglykemiat yöllä.

Tyypin 1 diabetes ja joustava insuliinihoito – pistoksin tai pumpulla

Käytännönläheinen opas tarjoaa monipistos- tai pumppuhoitoa käyttäville aikuisille tyypin 1 diabeetikoille neuvoja ja rohkaisua joustavan insuliinihoidon tehokkaaseen hyödyntämiseen. Ammattilaista opas auttaa hahmottamaan omahoidon kokonai- suutta, merkitystä ja monimuotoisuutta. Oppaassa on paljon potilasesimerkkejä.

Oppaan lääketiedot on päivitetty ajan tasalle syksyllä 2019.

2., päivitetty painos 2019, B5, 80 sivua Hinta: 15 €

Tutustu tuotteisiin, rekisteröidy asiakkaaksi ja tilaa: www.diabetes.fi/d-kauppa

Tyypin 1 diabetes ja joustava insuliinihoito

– pistoksin tai pumpulla

Kirsi Ikuli – Eija R

uuskanen – Kristiina Salonen

2016 | AM 10 201

9

ISBN 978-952-486-230-1

Lisätietoa tyypin 1 diabeteksesta ja hypoglykemian ehkäisemisestä saat Diabetesliiton lääkäreille suunnatusta koulutuksesta, katso sivu 31.

Seuraamo

Jatkuvan glukoosinseurannan tavoitteet ja opetukset

Aika tavoitealueella Aika hypoglykemiassa Aika hyperglykemiassa Diabetestyyppi % mittauksista

aika päivässä tavoite % mittauksista

aika päivässä

tavoitealueen alapuolella

% mittauksista aika päivässä

tavoitealueen yläpuolella Tyypin 1 / tyypin 2 > 70 % 3,9–10,0 mmol/l < 4 % < 3,9 mmol/l < 25 % > 10,0 mmol/l

> 16 h, 48 min < 1 h < 6 h

< 1 % < 3,0 mmol/l < 5 % > 13,9 mmol/l

< 15 min < 1 h 12 min

Taulukko. Glukoositasapainon tavoitteet jatkuvaa glukoosinseurantaa käyttävillä potilailla. Jokainen 5 %:n lisäys tavoitealueen (time in range, TIR) sisällä parantaa kliinisesti merkitsevästi pitkän ajan ennustetta. Iäkkäillä ja suuren

hypoglykemiariskin potilailla tavoitteet ovat vähemmän tiukat, esimerkiksi aika tavoitealueella vain > 50 % (Battelino ym.).

● Jatkuva tai jaksoittainen glukoosin- seuranta eli sensorointi yleistyy erityi- sesti tyypin 1 diabeetikoiden hoidossa.

Arvovaltainen asiantuntijajoukko on hiljattain julkaissut glukoosin tavoitear- vot sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabee- tikoille (1). Niitä on käsitelty hiljattain myös Duodecimin pääkirjoituksessa (2). Taulukossa on esitetty tavoitearvot niille potilaille, joilla on glukoosisensori vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa.

Tavoitteita tulee soveltaa yksilöllisesti:

esimerkiksi raskauden aikana ne voivat olla tiukemmat, iäkkäillä tai suuren hy- poglykemiariskin potilailla löysemmät.

Mitä pitempään glukoositaso pysyy tavoitealueella (time in range, TIR), sitä vähemmän ilmaantuu lisäsairauksia.

Kuva: Shutterstock

Hyvän hoitotasapainon mikrovasku- laarisilta komplikaatioilta suojaava vaikutus on osoitettu toistuvasti DCCT- tutkimuksen raporteissa. Hiljattain tämän on vahvistettu koskevan myös kardiovaskulaarisairauksia (3).

Jatkuvaa glukoosinseurantaa on hyvä tarkastella myös toisesta, poti- laan näkökulmasta. Sitä ei ole kovin paljon harrastettu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Mahdollisuudella seurata, miten ihon alainen glukoosipi- toisuus muuttuu erilaisten aterioiden,

välipalojen tai liikunnan yhteydessä, on suuri opetuksellinen arvo. Run- saan 50 diabetesvuoden jälkeen en tiennyt, miten nopeasti lasillinen appelsiinimehua nostaa glukoosiarvoa esimerkiksi aamiaista aloittaessa, kun verenkierrossa on niukalti insuliinia.

Nousu on paljon pienempi, jos mehua juo 1–2 tuntia ateriainsuliinin ottamisen jälkeen. Nyt olen nähnyt sen näytöltä.

Tämä on yksi esimerkki sensoroinnin opetuksellisesta arvosta. Sensorointi opettaa myös arvioimaan liikunnan vaikutusta verensokeriin ja siten vält- tämään hypoglykemioita. Kun potilas tuntee käyttämiensä insuliinien farma- kokinetiikan ja on hoitoonsa motivoi- tunut, sensorointi auttaa joustavassa pikainsuliinien käytössä.

Veikko Koivisto

1. Battelino ym. Clinical targets for continuo- us glucose monitoring data interpretation:

Recommendations from the international consensus on time in range, Diabetes Care 2019;42:1593-1603.

2. Koistinen H, Cederberg-Tamminen H.

HbA1c:n tuolle puolen – aika glukoo- sitavoitteessa ja insuliininpuutosdiabe- teksen hoidon optimointi. Duodecim 2019;135:1677-8.

3. Riddle MC, Gerstein HC. The cardiovascu- lar legacy of good glycemic control: clues about mediators from the DCCT/EDIC study. Diabetes Care 2019;42:1159-1162.

Novo Nordiskin mobiilihiilihydraattikäsikirja

UUSI MOBIILIAPPLIKAATIO!

• Digitaalinen hiilihydraattikäsikirja Android- ja iPhone-puhelimiin.

• Tukee elämää diabeteksen kanssa.

• Ladattavissa puhelimiin maksutta Google Play ja App Store -sovelluskaupoista (hakusanoilla Novo Nordisk ja mobiilihiilihydraattikäsikirja).

Tekninen toteutus Into-Digital Oy (www.into-digital.fi)

FI/DB/0218/0004

Lisätietoa ja linkit kotisivuillamme www.novonordisk.fi

App Store: Google Play:

Kirjoittajalla on kaksi ohjetta diabeetikoita hoitaville lääkäreille: Pidä mielessä

lisäsairauksien laaja kirjo. Kuuntele potilasta tarkalla korvalla, kun hän kertoo uusista tai erikoisista oireistaan.

Diabeteksen lisäsairaudet ahdistavat potilaita. Ne heikentävät oleellisesti sairastuneen elämänlaatua ja ennus­

tetta, ja niiden hoito kuormittaa ter­

veydenhuoltoa suuresti. Diabeetikoita kohdatessaan lääkärin on hyvä tun­

nistaa myös harvinaisempien lisäsai­

rauksien mahdollisuus erikoisten tai uusien oireiden aiheuttajana. Osa lisäsairauksista on alidiagnosoituja, vaikka ne eivät olisi kovin harvinaisiakaan. Tässä tii­

viissä katsauksessa on poimintoja näistä harvinaisena pidetyistä, usein alidiagnosoiduista lisäsairauksista.

Diabeteksen hoidossa tulisi pyrkiä sairauden tyy­

pin ja vaikeusasteen tunnistamisen lisäksi ehkäise­

mään lisäsairauksia tehokkaasti (1). Lisäsairauksien ilmaantumisriskin perusteella on laadittu kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia tavoiteltavasta sokerita­

sapainosta, lääkityksistä, seurantakäyntien väleistä, tutkimusmenetelmistä ja elintavoista.

Tietoa lisäsairauksista käytetään elinajanodotteen ja hoidon kustannusten laskemiseen. Sairastumisikä, taudin kesto, potilaan sukupuoli, geneettinen ja etni­

nen tausta sekä muut mahdolliset sairaudet hoitoineen ovat sellaisia lisäsairauksien riskiä lisääviä tai vähen­

Diabeteksen alidiagnosoidut

lisäsairaudet – kysy, kuuntele ja tutki

Dosentti, LT, endokrinologian erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys

Osastonlääkäri

HUS, HYKS, Vatsakeskus, Endokrinologian klinikka Jorvin sairaala, endokrinologian poliklinikka ja Espoon diabeteskeskus sari.makimattila@hus.fi

SARI MÄKIMATTILA täviä tekijöitä, joihin ei voida vaikuttaa. Hyvä ruoka­

valio, liikunta, tupakoimattomuus, painonhallinta ja muut terveelliset elintavat suojaavat yleensä lisäsai­

rauksilta, mutta eivät niitä täysin estä. Lääkehoidoil­

ta odotetaan nykyisin aiempaa enemmän apua myös lisäsairauksien ehkäisyyn.

Verisuonisairaudet vähenevät

Diabeteksen lisäsairaudet ja häiriöt jaetaan perinteises­

ti äkillisiin, sokeripitoisuuden ääripäistä aiheutuviin, kuten hypoglykemia, ketoasidoosi ja hyperosmolaa­

rinen hyperglykeeminen tila, ja kroonisiin pienten tai suurten verisuonten vaurioitumisesta johtuviin elinsairauksiin. Pienten verisuonten sairauksia ovat silmänpohjasairaus eli retinopatia, munuaissairaus eli nefropatia ja hermovaurio eli neuropatia.

Tyypin 2 diabeetikoilla elinmuutoksia voi esiintyä jo ennen diabeteksen toteamista, varsinkin jos diagnoo­

si on viivästynyt. Tyypin 1 diabetekses­

sa niitä ilmaantuu aikaisintaan kymme­

nen vuoden kuluttua sairastumisesta.

Lisäsairauksien ilmaantumisen riski on kuitenkin eri diabetestyypeissä ja jokai­

sella yksilöllä omanlaisensa.

Vaikka sairastuvuus diabetek­

seen on lisääntynyt, elinajanodote on pidentynyt ja diabetekseen liittyvä sydän­ ja verisuo­

nikuolleisuus vähentynyt. Myös aivohalvauksien, amputaatioiden ja muiden diabetekselle ominaisten verisuonikomplikaatioiden odotetaan vähentyvän, kun niiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon panostetaan.

Miksi diabetes tuo mukanaan muita sairauksia?

Eliniän pidentyessä kaikenlainen sairastuvuus voi lisääntyä. Diabeteksen lisäsairauksiksi voidaan lukea nykyisin sellaiset sairaudet, joiden ilmaantuvuus on sel­

västi lisääntynyt diabetesta sairastavilla muuhun väes­

töön verrattuna (2). Tyypin 2 diabetekseen liittyy usein liikapaino, joka altistaa esimerkiksi uniapnealle, monil­

le syöpäsairauksille ja rasvamaksalle. Diabeetikkojen kuolleisuus syöpäsairauksiin on viime vuosina vähen­

tynyt, mutta se ei näyttäisi koskevan liikapainoisia (3).

Lääkehoidoilta odotetaan aiempaa

enemmän apua myös lisäsairauksien

ehkäisyyn.

Diabeteksen lisä -

sairauksiksi voidaan lukea nykyisin sellaiset sairaudet, joiden ilmaantuvuus on selvästi lisääntynyt diabetesta sairastavilla muuhun väestöön verrattuna.

Tyypin 1 diabeteksessa lisäsairauksille altistavi­

na tekijöinä ovat yleensä kohonnut verensokeri eli hyperglykemia ja immuunivasteen muutokset. Vakavi­

en infektioiden, sairaalainfektioiden, tuberkuloosin ja trooppisten tautien määrä onkin lisääntynyt diabetesta sairastavilla (2).

Tyypin 1 diabetekseen liittyy jo lyhyen taudin­

keston jälkeen osteoporoosille altistava luuntiheyden pieneneminen (> 30 %). Sen taustalla on arveltu ole­

van C­peptidin väheneminen, joka vaikuttaa suoraan osteoklasteihin, sekä keliakia, D­vitamiinin puute ja naisilla varhainen kuukautisten lakkaaminen vaihde­

vuosina (menopaussi) tai miehillä testosteronin puutos (hypogonadismi) (4).

Hoitoväsymys vai lisäsairaus?

Silmänpohjakuvaukset kuuluvat rutiinitutkimuksiin, mutta kuulotutkimuksia tehdään todennäköises­

ti tarvetta harvemmin. Kuuloluiden pienten suon­

ten vaurioituminen ja hermoja suojaavan myeliinin väheneminen johtavat lievään kuulon heikkenemi­

seen. Se voi korostua ikääntymiseen liittyvän kuulon­

aleneman myötä (5).

Krooninen sairaus kuormittaa, joten on riski, että toimintakyvyn lasku tulkitaan virheellisesti hoitoväsy­

mykseksi. Muistisairaudet ja muut kognitiiviset häiriöt liittyvät pienten suonten vaurioitumiseen tai verenso­

kerien heittelyyn. Ahdistuneisuus, syömishäiriöt eri­

tyisesti nuorilla, skitsofrenia ja yleinen toimintakyvyn lasku ovat tavallisempia diabetesta sairastavilla kuin muulla väestöllä (2). Nämä oireet ja tilat tulisi tunnis­

taa mahdollisimman varhain pysyvän toimintakyvyn laskun ehkäisemisseksi.

Ihosairaudet diabeetikoilla tavallisia

Joka kolmannella diabeetikolla todetaan ihomuutok­

sia. Hyperglykemia vaikuttaa paitsi verisuonten endo­

teeliin ja hermoihin, myös ihon uloimman kerroksen keratinosyytteihin ja sidekudoksen fibroblasteihin (6). Ihopolyyppien (esiintyvyys 70:100), ihon ja kyn­

Kuvat: Shutterstock

Joka kolmannella

diabeetikolla todetaan

ihomuutoksia.

sien kellastumisen, kutinan (3–49:100) sekä punajäkä­

län (1­37:100) lisäksi ihon ja limakalvojen yleisimpiä komplikaatioita ovat bakteeri­infektiot, kuten karva­

tupen tulehdukset, paiseet ja ruusu eli erysipelas, sekä sieni­infektiot. Viimemainituista ylävartalolla useim­

miten ilmenevä hiivasienitulehdus savipuoli eli pity- riasis versicolor on harvinainen.

Diabetekseen liittyvistä säärten etupinnoilla ilme­

nevistä ihomuutoksista läiskäinen sidekudosrappeu­

ma eli necrobioisis lipoidica (3:1 000) on nuorilla naisilla esiintyvä, herkästi infektoituva kollageenipuutos.

Traumaperäinen dermopatia (40:100) näkyy säärien etupinnoilla ruskeina tai punertavina, epämääräi­

sinä laikkuina. Tämä enintään kosmeettista haittaa aiheuttava muutos on kivuton, ja

sitä esiintyy lähinnä vanhemmilla miehillä retino­, nefro­ ja neuropa­

tioiden yhteydessä.

Diabeettiset rakkulat (bulla, 5:1 000) voivat olla hyvinkin näyttäviä

jaloissa ja käsissä, mutta paranevat itsestään, mikä­

li eivät tulehdu. Diabetekseen liittyviä harvinaisia sidekudoksen kollageenihäiriöitä ovat hankinnainen perforoiva kollagenoosi ja kroonisen, vaikeahoitoisen ihon kovettumataudin ylävartalolle, kasvoille ja käsiin aiheuttava Buchken skleroderma (6).

Tyypin 1 diabetesta sairastavilla tavataan usein autoimmuunipohjaista valkopälveä eli vitiligoa ja päl­

vikaljuisuutta, mutta myös psoriaasia (7). Psoriaasilla ja tyypin 2 diabeteksella on geneettisiä yhteneväisyyk­

siä, ja taustalla on usein liikapainoa, insuliiniresistenssi ja krooninen lievä tulehdustila (8).

Autoimmuunisairaudet kasaantuvat

Tyypin 1 diabeetikoilla on huomattavasti muuta väestöä useammin muitakin autoimmuunisairauksia, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai liikatoiminta, keliakia, mahan limakalvon sairaus atrofinen gastriitti ja B12­vitamiinin puute, lisämunuaiskuoren vajaatoi­

minta (Addisonin tauti) tai hypogonadismi. Autoim­

muunisairauksien esiintymistä samalla potilaalla kutsutaan joskus myös autoimmuunipolyendokrino­

patia 2:ksi (Autoimmune polyendocrinopathy syndrome 2, APS2), Smithin oireyhtymäksi (Addisonin tauti + tyypin 1 diabetes tai kilpirauhassairaus) tai APS3:ksi (tyypin 1 diabetes ja kilpirauhassairaus).

Autoimmuunisairaudet komplisoivat diabeteksen hoitoa. Kilpirauhasen vajaatoiminta ja keliakia lisäävät hypoglykemian ja kilpirauhasen liikatoiminnan riskiä.

Addisonin tautiin voi liittyä toistuvia hypoglykemioita

vähentyneen glukoosin uudismuodostuksen ja lisään­

tyneen insuliiniherkkyyden vuoksi sekä toisaalta hyperglykemiariski liian suuren glukokortikoidikor­

vaushoidon vuoksi. Siksi autoimmuunisairauksien säännöllistä kartoitusta suositellaan myös oireettomil­

le diabeetikoille.

Autoimmuunisairauksien kertymistä samoille potilaille on selitetty ympäristötekijöillä, perimällä ja immunologisilla tekijöillä. Perimän ja ympäristön vai­

kutusten merkitystä patogeneesissä tukee havainto, että Suomessa on maailmanlaajuisesti suuri tyypin 1 diabeteksen ja keliakian ilmaantuvuus. Molempien ilmaantuvuus on myös tasoittunut samanaikaisesti viime vuosina (9, 10).

Autoimmuunisairaudet ovat yleisempiä naisilla, mikä johtu­

nee sukupuolten välisistä eroista immuunivasteessa, kudosherk­

kyyksissä, sukupuolihormoneissa ja mahdollisesti isänpuoleisesta eli paternaalisesta perimästä ja epigenetiikasta (11).

Monet autoimmuunisairaudet esiintyvät lievinä tai jäävät diagnosoimatta. Nykyisen Diabeteksen Käypä hoito ­suosituksen mukaan kilpirauhassairauksia tulee seuloa aktiivisesti tyypin 1 diabeetikoilta mittaamal­

la TSH­pitoisuus diagnoosivaiheessa ja myöhemmin 3–5 vuoden välein. Se tulee tutkia myös potilailta, jotka saavat aiempaa enemmän hypoglykemioita (1). Keliakiavasta­aineiden mittaamista suositellaan kaikilta tyypin 1 diabeetikoilta diagnoosivaiheessa ja viiden vuoden välein kahdenteenkymmenenteen ikävuoteen asti sekä silloin, kun potilas saa keliakiaan sopivia oireita, kuten ripulitaipumus, laihtuminen ja anemia. Addisonin tautia epäiltäessä suositellaan tar­

kastamaan kortisolipitoisuus. Addisonin taudin oireita ovat hypoglykemiataipumus, laihtuminen, hyperpig­

mentaatio, pahoinvointi sekä veren kohonnut kalium ja alhainen natrium.

Diabetes kajoaa keuhkoihin

Krooninen matala­asteinen tulehduksellinen tila sekä hyperglykemian aiheuttamat keuhkojen pienten suon­

ten ja hermojen vauriot jopa kaksinkertaistavat tyypin 1 diabetesta sairastavien keuhkosairauksien riskin ja lisäävät merkittävästi myös tyypin 2 diabeetikkojen riskiä (12).

Diabeteksen pitkä kesto ja huono hoitotasapaino lisäävät selvästi astman, keuhkoahtaumataudin eli COPD:n, kroonisen keuhkoputkentulehduksen eli bronkiitin ja keuhkolaajentuman eli emfyseeman ris­

Autoimmuunisairauksien säännöllistä kartoitusta

suositellaan myös

oireettomille diabeetikoille

kiä tupakoimattomillakin diabeetikoilla muuhun väes­

töön verrattuna.

Lapsilla astman ja diabeteksen yhteys on erilainen.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan astmaan sairastu­

neilla lapsilla on lisääntynyt riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla astman riski on sen sijaan vähentynyt (13).

Yksilöllinen diabetes – yksilölliset lisäsairaudet

Lisäsairauksien ilmaantumisen riski on jokaisella omanlaisensa. Suositusten mukaisen perusseurannan ohella lääkärin on hyvä pysyä valppaana – kysyä, kuunnella ja tutkia myös epätyypillisten tai uusien oireiden taustaa. Vähentämällä lisäsairauksien taakkaa voimme vaikuttaa oleellisesti potilaan elämänlaatuun ja ennusteeseen.

1. Diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Dia- betesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suo- malainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 13.10.2019).

Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi

2. Harding JL, Pavkov ME, Magliano DJ, ym. Global trends in dia- betes complications: a review of current evidence. Diabetologia 2019;62:3–16.

3. Harding JL, Andes LJ, Gregg EW, ym. Trends in cancer mortality among people with vs without diabetes in the USA, 1988-2015.

Diabetologia 2019 doi: 10.1007/s00125-019-04991-x.

4. Pujia A, Gazzaruso C, Montalcini T. An update on the potential role of C-peptide in diabetes and osteoporosis. Endocrine 2017;58:408–412.

5. Teng Z-P, Tian R, Xing F-L, ym. An association of type 1 diabetes mellitus with auditory dysfunction: a systematic review and meta- analysis. Laryngoscope 2017;127:1689–1697.

6. Lima AL, Illing T, Schliemann S, Elsner P. Cutaneous Mani- festations of Diabetes Mellitus: A Review. Am J Clin Dermatol 2017;18:541–553.

7. Luisa Di Costanzo L, Fattorusso V, Mozzillo E, ym. Psoriasis in children with type 1 diabetes: A new comorbidity to be consid- ered? Acta Diabetol 2017;54:803–804.

8. Lønnberg AS, Skov L, Skytthe A, ym. Association of psoriasis with the risk for type 2 diabetes mellitus and obesity. JAMA Dermatol 2016;152:761–767.

9. Harjutsalo V, Sund R, Knip M, Groop P-H. Incidence of Type 1 Diabetes in Finland. JAMA 2013;310:427–428.

10. Virta LJ, Saarinen MM, Kolho K-L. Declining trend in the inci- dence of biopsy-verified coeliac disease in the adult population of Finland, 2005-2014. Aliment Pharmacol Ther 2017;46:1085–

1093.

11. Ngo ST, Steyn FJ, McCombe PA. Gender differences in autoim- mune disease. Front Neuroendocrin 2014;25:347–369.

12. George C, Ducatman AM, Conway BN. Increased risk of respira- tory diseases in adults with Type 1 and Type 2 diabetes. Diab Res Clin Pract 2018; 142:46–55.

13. Metsälä J, Lundqvist A, Virta LJ, ym. The association between asthma and type 1 diabetes: a paediatric case-cohort study in Finland, years 1981-2009. Int J Epidemiol 2018;47:409–416.

EASD palkitsi Timo Otonkosken

Euroopan diabetestutkimusseura (

) myönsi professori Timo Otonkoskelle Albert Renold -tiedepalkinnon.

Timo Otonkoski Otonkoski sai palkinnon merkittävästä Langerhansin saarek-

keisiin liittyvästä tutkimuksesta. Hän on ryhmineen tutkinut erityisesti insuliinia tuottavien saarekesolujen kehittämistä kantasoluista. Tällaisia soluja voidaan käyttää sairausmeka- nismien tutkimukseen ja uusien hoitomenetelmien kehittä- miseen insuliinin puutokseen.

Otonkosken tutkimusryhmä on hyödyntänyt kanta- soluteknologian ja genomin muokkauksen edistyneimpiä mahdollisuuksia. Ryhmä on selvittänyt näitä menetelmiä käyttäen useita yhdestä geenistä johtuvia beetasolujen toimintahäiriöitä.

Otonkosken palkintoluentoa kuunteli 15  000 EASD:n vuosikokouksen osallistujaa syyskuussa Barcelonassa.

Otonkosken artikkeli ”Mitä hyötyä kantasolututkimukses- ta ja geenien räätälöinnistä on diabeetikolle?” on julkaistu Diabetes ja lääkärissä 4/2017, https://issuu.com/diabetes-

jalaakarilehti/docs/diab_ ja_laak_4_2017 Kuva: Annika Rauhala

SAFI.DIA.18.04.0214a

Diabeteshaaveita

Haaveilen tasaisista verensokereista, joita en tunnollisesta omahoidosta

huolimatta saavuta.

Saisinpa yhden päivän viikossa vapaata

diabeteksesta.

Haaveilen, että hoito olisi helpompaa ja tarvitsisi

hoitaa vähemmän.

Jaksaa, jaksaa, jaksaa….

Jospa joskus joku kysyisi, miten voin,

miten jaksan.

Olisinpa ihan niin kuin muutkin.

minävoin.fi

Uutta voimaa elämään diabeteksen kanssa

ILKKA TIKKANEN JA TUULA TIKKANEN

Kaksi diabetesalan pohjoismaista vaikuttajaa, Markku Saraheimo ja Stig Attvall, ovat julkaisseet yhteisen kannanoton, jossa he kannustavat lääkäreitä ottamaan jatkuvan glukoosin- seurannan osaksi diabeteksen hoito- käytäntöä. Menetelmän tulisi heidän mukaansa kuulua jokaisen tyypin 1 diabetesta sairastavan hoitoon, ja se on tarpeen myös osalle tyypin 2 diabetesta sairastavista.

Monen diabetesta sairastavan hoitokäytäntöön kuuluu edelleen verensokerin seuranta sormenpäästä verenso­

keriliuskoja ja verensokerimittaria käyttäen. Verenso­

kerin seuranta 4–10 kertaa päivässä on hyvän veren­

sokeritasapainon edellytys varsinkin, jos ihmisellä on joustava insuliinihoito pistoksin tai pumpulla.

Jatkuva glukoosinseuranta (sensorointi, continuous glucose monitoring, CGM) on kehittynyt viime aikoina sellaiselle tasolle, että se on korvannut sormenpää­

mittaukset tyypin 1 ja joidenkin tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidon olennaisena osana. Ruotsin ter­

veysministeriö (Socialstyrelsen) on tunnustanut tämän.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim päivitti diabe­

teksen Käypä hoito ­suosituksen vuonna 2018. Suo­

MARKKU SARAHEIMO STIG ATTVALL

Jatkuvan glukoosinseurannan tulee kuulua diabeteksen hoitokäytäntöön

LT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys

Sisätautipoliklinikka, Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto

markku.saraheimo@hel.fi

MD, PhD, apulaisprofessori

Diabeteskeskus, Sahlgrenska Universitetssjukhuset, Göteborg, Ruotsi

stig.attvall@medicine.gu.se

situksessa todetaan, että jatkuvaa glukoo­

sinseurantaa tulee tar jota niille tyypin 1 diabetesta sairasta­

ville, joilla on toistuvia liian matalia ja liian korkeita verensokereita eli hypo­ ja hyperglykemioita.

Jatkuvaa glukoosinseurantaa käyttävät tarvitsevat hyviä verensokeriliuskoja ja tarkkoja mittareita edel­

leen niitä tilanteita varten, jolloin verensokeri on hyvin matala tai korkea tai kun sensoroinnissa ilmenee tek­

nisiä tai digitaalisia ongelmia. Suurin osa tyypin 2 dia­

betesta sairastavista käyttää yhä verensokeriliuskoja.

Jatkuvaan glukoosinseurantaan liittyvä ohjeistus on Ruotsin hoitosuosituksissa keskeinen, ja menetel­

män merkitystä painotetaan voimakkaasti myös Suo­

men hoitosuosituksissa. Me kannatamme vahvasti jat­

kuvan glukoosiseurannan käytön lisäämistä Suomessa ja Ruotsissa.

Vaikka insuliinihoitoista diabetesta sairastava mit­

taisi verensokeria sormenpäästä säännöllisesti, ajoittai­

nen mittaaminen paljastaa vain pienen osan verensoke­

ripitoisuuden vaihtelusta ilman pitoisuuden muutosta ja sen suuntaa osoittavia nuolia (”trendejä”) tai varoi­

tuksia matalista ja korkeista verensokereista. Mene­

telmä ei huomioi verensokerin muutoksia mittausten välillä, ja sen takia insuliinimäärän arviointi ennen ruo­

kailua tuottaa diabetesta sairastaville toistuvasti ongel­

mia. Sormenpäästä mittaaminen on myös hankalaa

Keskustelua

Me kannatamme

vahvasti jatkuvan

glukoosiseurannan

käytön lisäämistä

Suomessa ja Ruotsissa.

Vaikka insuliinihoitoista diabetesta sairastava mittaisi verensokeria

sormenpäästä säännöllisesti, ajoittainen mittaaminen paljastaa vain pienen osan verensokeripitoisuuden vaihtelusta.

ja tuottaa kipua, minkä takia monet välttelevät tiheää verensokerin mittaamista sormenpäistä (1,2).

Kaksi menetelmää

Jatkuvaan glukoosinseurantaan on saatavilla kaksi erityyppistä menetelmää: 1) reaaliaikainen sensoroin­

ti (real-time continuous glucose monitoring, rtCGM) ja 2) ajoittainen sensorointi, jossa käyttäjä lukee kudosglu­

koosipitoisuuden lukijalaitteella (intermittently scanned

continuous glucose monitoring, isCGM). Reaaliaikaisessa rtCGM­seurannassa sensori mittaa glukoosia kudok­

sesta ja näyttää glukoosiarvoja viiden minuutin välein.

IsCGM­laite näyttää glukoosipitoisuuden minuutin välein käyttäjän pyyhkäistessä lukijalaitteella ja ilman pyyhkäisyjä 15 minuutin välein (3).

Molemmat menetelmät antavat tietoa senhetki­

sestä ja aiemmasta glukoositasosta koko vuorokau­

den ajalta. Ne myös näyttävät trendinuolien avulla, mihin suuntaan ja miten nopeasti glukoosipitoisuus on muuttumassa. IsCGM tarjoaa informaatiota, kun käyttäjä aktiivisesti skannaa sensoria lukijalaitteella tai puhelimellaan, johon on asennettu sovellus tätä varten.

Reaali­aikaisessa menetelmässä (rtCGM) informaatio tallentuu ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään.

Jatkuvan glukoosinseurannan käyttäjä pystyy tar­

vittaessa tekemään nopeasti päätelmiä laitteen näyt­

tämän glukoosipitoisuuden ja muutoksen suuntaa osoittavien nuolien perusteella ja muuttamaan insulii­

niannoksiaan. Näin hän pystyy välttämään sekä hypo­

että hyperglykemioita.

Glukoosikäyriä on mahdollista tarkastella yhdes­

sä hoitohenkilökunnan kanssa, mikä helpottaa rat­

kaisujen löytämistä hoidon ongelmakohtiin. Tämä voidaan tehdä myös etäyhteydellä. Yhdessä tarkastelu auttaa potilasta optimoimaan verensokeritavoitteessa

Omat kriteerit

Tarkkoja lukuja siitä, miten paljon Suomessa on nykyisin jatkuvan glukoosinseurannan eli senso- roinnin käyttäjiä, on vaikea ellei mahdoton saada.

Diabetesliiton julkaiseman diabetesbarometrin 2019 mukaan sen saavat lapset pääsääntöisesti aina ja myös valtaosa tyypin 1 diabeetikoista.

Raskausdiabeetikoista tai tyypin 2 diabeetikoista sensorointia käyttää vain pieni osa.

Monella sairaanhoitopiirillä ja hoitoyksiköllä on omia kriteerejä jatkuvan sensoroinnin myöntämi- seksi, mutta käytännöt vaihtelevat eivätkä perustu Käypä hoito -suosituksen myöntämiskriteereihin.

Sensorointipäätöksen tekee lääkäri yksilöllisen harkinnan mukaan.

- Viitteitä maantieteellisestä epätasa-arvosta on, sanoo Diabetesbarometrin kokoaja, kehittämis- päällikkö Sari Koski Diabetesliitosta. Myöntämättä jättämisen perusteluina on käytetty muun muassa sitä, että hoitotasapaino on jo riittävän hyvä tai että diabeetikko ei hyötyisi sensorista. Muita perusteluja ovat sensoroinnin kallis hinta tai käytettävissä ole- vien sensoreiden rajallinen määrä hoitoyksikössä.

Perusteluksi on myös mainittu asuinkunnan tai hoitoyksikön käytäntö olla myöntämättä sensoria.

Lähteet: Sari Kosken haastattelu ja Diabetesbarometri 2019, www.diabetes.fi/diabetesbarometri

vietetyn ajan, vähentämään verensokerin vaihtelua ja lyhentämään hypoglykemian kestoa. Nämä kaikki tekijät liittyvät vahvasti toisiinsa, ja niillä on suuri vai­

kutus diabetesta sairastavan elämänlaatuun.

Reaaliaikainen ja ajoittain pyyhkäisten luettava sensorointi kuuluvat edellä mainituista syistä hyvään insuliinihoitoon. Tätä puoltaa myös tutkimusnäyttö, jonka mukaan hypoglykemialla ja verensokerin vaih­

telulla on suuri merkitys diabeteksen lisäsairauksien ja diabetekseen liittyvän kuolleisuuden riskitekijöinä riippumatta HbA1c­tasosta (4,5).

IsCGM­ ja rtCGM­menetelmät pystyvät molemmat tuottamaan objektiivisia mittaustuloksia “diabeetikon hoidon kolmion” osatekijöistä. Tulosten avulla on mah­

dollista asettaa tavoitteet tärkeille glukoositasapainon indikaattoreille (HbA1c, hypoglykemiat ja glukoosipi­

toisuuden vaihtelu eli variabiliteetti). Lisäksi laitteet näyttävät ajan, jonka verensokeri on tavoitteessa (time in range, TIR), sekä HbA1c­arvion (eHbA1c). TIR ilmoi­

tetaan prosentteina tai tunteina vuorokaudesta.

Sekä isCGM­ että rtCGM­menetelmissä on mah­

dollista jakaa tietoa läheisille ja hoitohenkilökunnalle älypuhelimella. Tämä on osoittautunut tärkeäksi, kun kyseessä on lapsi tai yksinään asuva aikuinen, jolla on tyypin 1 diabetes.

Jatkuvan sensoroinnin kustannukset

Sormenpäämittauksessa käytettävien mittausliuskojen hinta on vähäisempi kuin sensoroinnin hinta, käytet­

tiinpä sitten rtCGM­ tai isCGM­menetelmää. Jatkuvan sensoroinnin menetelmistä isCGM maksaa noin kol­

masosan rtCGM:n kustannuksista.

Paremman sokeritasapainon hyödyt ovat ilmeiset sekä tyypin 1 diabetesta sairastavan ihmisen päivittäi­

sen hyvinvoinnin että elinmuutosten ehkäisyn kannal­

ta. IsCGM­sensorointilaite on kalibroitu tehtaalla, mikä helpottaa elämää sen kanssa. RtCGM­sensorointilaite pitää kalibroida sormenpäämittauksin päivittäin, jotta se toimii luotettavasti. Uusi rtCGM­menetelmä Dex­

com G6 on poikkeus edellä mainitusta. Se kalibroidaan sensorin asennuksen yhteydessä koodilla.

IsCGM­menetelmä (FreeStyle Libre ­laite) sekä rtCGM­menetelmä (Dexcom G5­ ja G6­laitteet) on hyväksytty EU:ssa insuliinin annostelun arvioimiseen ilman sormenpäämittauksella varmistamista. Myös Yhdysvaltain ylin lääkeviranomainen (Food and drug administration, FDA) on hyväksynyt ne.

Jatkuvan sensoroinnin menetelmät eroavat siinä, että rtCGM­laitteen voi ohjelmoida hälyttämään sekä matalista että korkeista verensokereista. Tätä ominai­

suutta ei ole ainoassa saatavilla olevassa isCGM­mene­

telmässä.

Hälytysten vaikutuksista käydään keskustelua.

Tutkijat ovat raportoineet potilaiden kokemasta ”häly­

tysväsymyksestä” (alarm fatigue), jonka seurauksena osa potilaista on keskeyttänyt laitteen käytön (6). Häly­

tysväsymystä on esiintynyt, vaikka hälytystoiminto on mahdollista kytkeä käytöstä tarvittaessa tietyksi ajaksi.

Hälytystoiminto on tarpeellinen erityisesti niille, joilla on suuri hypoglykemian riski. Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla hypoglykemian oireiden tun­

nistaminen on heikentynyt (7). Myös pienet lapset, raskaana olevat ja ne diabetesta sairastavat, joilla päi­

vittäinen glukoosinvaihtelu on suurta, hyötyvät häly­

tyksistä.

Päätös sensoroinnin aloittamisesta ja tietyn senso­

rointilaitteen hankkimisesta perustuu huolelliseen yksi­

lölliseen tarvearvioon. Eri laitteita toisiinsa vertailevia tutkimuksia tarvitaan lisää, ja niitä on tulossakin.

Markku Saraheimon ja Stig Attvallin kirjoitus on julkaistu englanniksi Ruotsin diabetesliiton verkko- julkaisussa Dagens diabetes 29. toukokuuta 2019.

Kirjallisuus

1. Polonsky WH, Fisher L, Hessler D, ym. What is so tough about self-monitoring of blood glucose? Diabet Med 2014;31:40-46.

2. Ong WM, Chua SS ja Ng CJ. Barriers and facilitators to self- monitoring of blood glucose in people with type 2 diabetes using insulin: a qualitative study. Patient preference and adherence 2014;8:237-246.

3. Ajjan RA. How Can We Realize the Clinical Benefits of Continu- ous Glucose Monitoring? Diabetes Technol Ther 2017;19:S27- S36.

4. Rayman G. Glycaemic control, glucose variability and the Triangle of Diabetes Care. Br J Diabetes 2016;16(Suppl1):S3-S6.

5. Hirsch IB. Glycemic Variability and diabetes complica- tions: Does it matter? Of course it does! Diabetes Care 2015 Aug; 38(8):1610-1614.

6. Shivers JP, Mackowiak L, Anhalt H ja Zisser H. ‘Turn it off!’:

diabetes device alarm fatigue considerations for the present and the future. J Diabetes Sci Technol 2013;7:789–794.

7. Reddy M, Jugnee N, El Laboudi A, ym. A randomized controlled pilot study of continuous glucose monitoring and flash glucose monitoring in people with Type 1 diabetes and impaired aware- ness of hypoglycaemia. Diabet Med 2018; 35: 483–490.

Potilaasi voivat tarkistaa

glukoosiarvonsa vaivattomasti

puhelimellaan, ilman rutiininomaisia sormenpäämittauksia.

Lue lisää osoitteesta freestylediabetes.fi

1. Sormenpäästä on otettava pistonäyte verensokerimittarilla, kun verensokeritasot muuttuvat nopeasti, koska silloin soluvälinesteen glukoositasot eivät vastaa todellisia verensokeritasoja, tai jos mittausjärjestelmä varoittaa hypoglykemiasta tai lähestyvästä hypoglykemiasta, tai jos oireet eivät vastaa järjestelmän mittaamia lukemia.

2. FreeStyle LibreLink -sovelluksen käyttö edellyttää rekisteröitymistä LibreView-palveluun, jonka toimittavat Abbott ja Newyu Inc.

3. Data on file, Abbott Diabetes Care, Inc.

4. FreeStyle Libre -suorituskykytaulukko

FreeStyle, Libre, ja siihen liittyvät tavaramerkit eri lainkäyttöalueilla omistaa Abbott Diabetes Care Inc. Muut tavaramerkit ovat omistajiensa omaisuutta. Tuotekuvia käytetään vain havainnoillistamistarkoituksessa, eikä niissä ole todellista hoitohenkilökuntaa, potilaita eikä potilastietoja. ADC-14693 v 1.0 06/19.

www.freestylediabetes.fi · 0800 555 500

Potilaasi saavat entistä tarkemmat tulokset päivittämällä FreeStyle Libre -lukulaitteensa ja FreeStyle LibreLink -sovelluksensa!^3,4 Lue lisää:

FreeStyleLibre.com/update

Entistä

tarkempi

Lääkärit kuuluvat edelleen internetin aikakaudella farmasian ammatti laisten ohella potilaan tärkeimpiin lääketiedon lähteisiin. Neuvonnan helpottamiseksi lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattiryhmille on koottu laadukkaita lääketiedon lähteitä Fimean sivuille.

Suomalaistutkimusten mukaan terveydenhuollon ammattilaiset – erityisesti lääkärit ja farmasian ammat­

tilaiset – ovat edelleen internetin aikakaudellakin väes­

tölle tärkeimpiä lääketiedon lähteitä (1­3). Ammattilai­

set tarvitsevat lääkeneuvonnan tueksi tietoa lääkkeistä.

Lääkeinformaatioverkosto on listannut ammattilaisten tueksi eri ammattiryhmille suunnatut lääketiedon läh­

teet (taulukko 1, sivu 20).

ILKKA TIKKANEN JA TUULA TIKKANEN PÄIVI KIVIRANTA KATRI HÄMEEN-ANTTILA

FT, kehittämissuunnittelija Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea paivi.kiviranta@fimea.fi

Dosentti, FaT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkäri ja farmasian ammattilainen ovat potilaan tärkeimmät lääketiedon lähteet

Tukea pitkäaikaissairaan lääkeneuvontaan

Tutustu lääkeneuvonnan materiaaleihin Fimean sivustolla

Kansallinen lääkeinformaatioverkosto on julkaissut terveydenhuollon ammattilaisten tueksi materiaaleja, joiden tavoitteena on edistää pitkäaikaissairaiden lääkehoidon onnistumista ja lääkitysturvallisuutta. Materiaaleja on eri ammattiryhmien tarpeisiin: lääkäreille, hoitajille ja farmasian ammattilaisille.

Materiaalit löytyvät osoitteesta:

www.fimea.fi/kehittaminen/laakeinformaation_kehittaminen/laadukas-laakeinformaatio.

Kuva: Shutterstock

Kuva 1. Lääkeinformaatioverkoston yhteistapaamiseen elokuussa 2019 Helsingin Säätytalolla osallistui yli neljä- kymmentä verkoston jäsentä.

Tiedetään, että lääkeinformaatio on vaikuttavin­

ta, kun sitä annetaan potilaalle sekä kirjallisesti että suullisesti (4). Potilaan kanssa keskustelu lääkkeiden käytöstä, lääkehoidon tavoitteista sekä lääkitykseen liittyvistä ajatuksista ja huolista luo pohjan turvallisen lääkehoidon toteuttamiselle. Lääkeinformaatioverkos­

ton kuvaus terveydenhuollon ammattilaisten ja pitkä­

aikaissairaan roolista lääkehoitoprosessissa tekee myös potilaan oman, tärkeän roolin näkyväksi (taulukko 1).

Materiaaleja voi hyödyntää laajasti

Materiaaleja toivotaan hyödynnettävän tietolähteinä ja työkaluina terveydenhuollon ammattilaisten työssä sekä perus­ ja täydennyskoulutuksessa. Ne soveltuvat myös terveydenhuollon toimintayksiköihin ja potilas­

järjestöjen kehittämistyöhön. Erilaisiin yhteistyömal­

leihin voi tutustua yhteenvedossa, johon on koottu käytössä olevia ja kokeiltuja lääkeneuvonnan yhteis­

työmalleja (taulukko 1, sivu 20).

Materiaalit Tavoite Koosteet eri terveydenhuollon ammattilaisten lääke-

tiedon lähteistä ja työkaluista:

• Lääkäreiden lääketiedon lähteet ja työkalut

• Hoitajien lääketiedon lähteet ja työkalut

• Sairaalafarmasian ammattilaisten lääketiedon lähteet ja työkalut

• Apteekissa työskentelevien farmasian ammattilaisten lääketiedon lähteet ja työkalut

• Lisätä eri ammattilaisille suunnattujen lääketiedon lähteiden tunnettuutta ja saavutettavuutta. Tavoit- teena on, että työnantaja varmistaisi näiden tieto- lähteiden saavutettavuuden ja koulutuksen niiden käyttöön.

• Luetteloihin on koottu suomenkielistä, virallisia hoito- ohjeita tukevaa, luotettavaa lääketietoa (ilmaisia ja maksullisia).

Kuvaus terveydenhuollon ammattilaisten ja pitkä- aikaissairaan roolista lääkehoitoprosessissa

• Tehdä näkyväksi eri terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa lääkehoitoprosessin kaikissa vaiheissa.

• Tukea moniammatillista yhteistyötä.

• Tukea pitkäaikaissairaan osallisuutta omassa lääkehoito prosessissa.

Yhteenveto käytössä olevista tai kokeilluista yhteistyö- malleista apteekkien ja muun terveydenhuollon välillä

• Esitellä käytänteitä ja toimintatapoja lääkeinformaatio- toiminnassa.

• Lisätä yksityisten apteekkien ja muun terveyden- huollon toimintayksiköiden yhteistyötä.

Materiaalit täydentyvät vuoden 2020 aikana.

Tarkoituksena on muun muassa julkaista potilail­

le suunnattu selkokielinen turvallisen lääkehoidon opas. Siihen kootaan potilaille suunnatut lääketiedon lähteet. Lääkeinformaatioverkosto toivoo palautetta materiaaleista, joita päivitetään säännöllisesti.

Mikä Lääkeinformaatioverkosto?

Kansallinen Lääkeinformaatioverkosto perus tet tiin edistämään vuonna 2012 julkaistun lääkeinformaa­

tiostrategian tavoitteita ja toimenpide­ehdotuksia (5).

Verkostossa toimii viisi moniammatillista työ ryhmää ja näiden lisäksi viestintätiimi. Mukana on myös useita lääkkeiden käyttäjiä edustavia järjestöjä, kuten Diabe­

tesliitto. Fimea koordinoi Lääkeinformaatioverkoston työtä, jossa toimii noin 120 jäsentä noin 60 eri organi­

saatiosta (kuva 1, sivu 19). Lääkeinformaatioverkoston työ on avointa ja julkista.

Lisätietoja:

Laadukas lääkeinformaatio -materiaali: www.fimea.

fi/kehittaminen/laakeinformaation_kehittaminen/

laadukas-laakeinformaatio

tai https://www.innokyla.fi/web/hanke167840 Seuraa Lääkeinformaatioverkoston toimintaa tilaamalla Lääkeinformaatioverkoston uutiskirje www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/ajankohtaista/uutis- kirjetilaus

Kirjallisuus

1. Närhi U, Helakorpi S. Sources of medicine information in Fin- land. Health Policy 2007;84:51–57.

2. Hämeen-Anttila K, Aarnio H, Airaksinen M, Ojala R, Pohjanoksa- Mäntylä M. Lääkeneuvonnan ja potilaille suunnatun kirjallisen lääkeinformaation vaikuttavuus: Katsaus. Dosis 2019;1: 70–88.

3. Mononen N, Airaksinen MSA, Hämeen-Anttila K, Helakorpi S, Pohjanoksa-Mäntylä M. Trends in the receipt of medicines information among Finnish adults in 1999–2014: a nationwide repeated cross-sectional survey. BMJ Open 2019;9:e026377 4. Hämeen-Anttila K, Jyrkkä J, Enlund H, Nordeng H, Lupattelli A,

Kokki E. Medicines information needs during pregnancy – A multinational comparison, BMJ Open 2013;3:e002594 5. Tiedolla järkevään lääkkeiden käyttöön: Lääkeinformaatiotoi- minnan nykytila ja strategia vuoteen 2020. www.julkari.fi/hand- le/10024/126291

Taulukko 1. Materiaalia pitkäaikaissairaan lääkeneuvonnan tueksi (www.fimea.fi)

Huomaatko potilaassasi hoitoväsymystä, uuden diagnoosin aiheuttamaa

hämmennystä tai vaikkapa elintapojen muuttamisen tarvetta? Ehdota hänelle Diabetesliiton verkkokursseja.

Tyyppi 1 tasapainoilee

Oman diabeteshoitajan ja -lääkärin antamaa ohjausta tukeva verkkokurssi aikuisille tyypin 1 diabeetikoille, joilla on jo kokemusta diabeteksen kanssa elämisestä.

Hinta 20 euroa.

Tyyppi 2 tutuksi

Vastasairastuneet tyypin 2 diabeetikot voivat perehtyä rauhassa ja omaan tahtiinsa kurssin monipuoliseen sisältöön kuuden kurssi- viikon aikana. Hinta 20 euroa.

Raskausdiabeteksen jälkeen

Verkkovalmennus raskausdiabeteksen aiemmin sairastaneille, uusi kurssi käynnistyy kahden kuukauden välein. Maksuton.

Hyvää oloa odotukseen

Kurssilla odottava äiti saa syömiseen, liikkumiseen, lepoon ja rentoutumiseen liittyviä vinkkejä. Uusi kurssi alkaa kuukauden välein. Maksuton.

Katso myös muut verkkokurssimme:

www.diabetes.fi/kurssit

Ohjaa asiakkaasi D-opiston

verkkokurssille

Pirjo Ilanne-Parikka

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka

on vuoden diabetesvaikuttaja

Suomen Diabetestutkijoiden ja diabetologien yhdistys on valinnut vuoden diabetesvaikuttajaksi Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan.

Palkinnon perusteluissa mainitaan, että Pirjo Ilanne-Parikka on pitkäaikainen diabetesvaikuttaja, jolla on laaja-alainen ja syvällinen näkemys diabeteksen hoidosta ja sen uudis- tamisesta.

Hän on tehnyt pitkään läheistä yhteistyötä diabetes- ammattilaisten, diabetesta sairastavien ja järjestöjen kanssa. Hän on välittänyt diabetestietoa niin alan perus- teoksen, Diabetes-kirjan, päätoimittajana ja kirjoittajana kuin keskustelijana mediassakin. Hän on kokenut diabetes- kouluttaja ja arvostettu luennoitsija diabetesalan kokouk- sissa. Hän on ansioitunut myös diabetestutkimuksessa.

Ilanne-Parikka itse sanoo, ettei ole yhtä yksittäistä saa- vutusta, jota hän itse pitäisi uransa kohokohtana.

- Vuosien saatossa eri asiat ovat olleet merkityksellisiä ja tärkeitä. Olen saanut olla mukana monessa diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa kehittävässä hankkeessa ja verkostoitua alan huippuosaajien kanssa. Toisaalta diabeteksen hoito on kehittynyt valtavasti lähes neljänkymmenen vuoden lääkärinurani aikana.

Asiakaslähtöisyyden puolestapuhuja

Jo opiskeluaikoina Ilanne-Parikka oli kiinnostunut sekä kansanterveystieteestä että sairauksien ehkäisyn ja hoi- don kokonaisuudesta. Nämä mielenkiinnon kohteet hän yhdisti syventävissä opinnoissa, jotka hän teki lääketieteen psykologiasta. Hän on soveltanut kokonaisvaltaisen ja asiakas lähtöisen hoidon periaatetta sekä moniammatillista

työotetta Diabetesliitossa niin potilaille suunnatuilla kurs- seilla kuin ammattilaisten koulutuksessakin.

- Edelleenkin tapaan ihmisiä, jotka muistelevat lämmöllä vuosien takaisia kohtaamisia ja niissä tapahtuneita merki- tyksellisiä asioita, Ilanne-Parikka sanoo.

- Myös pitkäaikaiset, useat yli kahdenkymmenen vuoden pituiset potilassuhteet yksityislääkärinä ja niissä koetut haasteet, onnistumiset – ja joskus epäonnistumi- setkin – ovat olleet merkityksellisiä omassa työssäni ja kehittymisessäni.

Osallistuminen suomalaiseen, uraa uurtaneeseen tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimukseen eli Diabetes Prevention Study (DPS) -tutkimukseen tutkijana ja siitä poikinut väi- töskirja olivat tietysti iso henkilökohtainen asia ja saavutus Ilanne-Parikan uralla.

DPS-tutkimus ja hieman myöhemmin julkaistu US Diabetes Prevention Program DPP loivat perustan ei vain Suomen, vaan usean muunkin maan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmille. DPS-tutkimuksesta poikivat myös suo- malainen Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma toteutta- mishankkeineen. Nyttemmin tyypin  2 diabeteksen ehkäi- syn tutkimus on jatkunut Stop-Dia-hankkeessa, joka vie ehkäisyn käytäntöjä digiaikaan ja perusterveydenhuoltoon.

Diabetesrekisteri syntymässä vihdoin

Ilanne-Parikka on viime vuosina edistänyt digitaalisten työkalujen, kuten Diabetestalon ja diabetesrekisterin kehittämistä. Kahdenkymmenen vuoden kypsyttelyn jäl- keen näyttää siltä, että rekisteri saadaan aikaiseksi osana terveydenhuollon kansallista laaturekisteriä.

- Onhan se käsittämätöntä, että diabeteksen hoidon resurssit, järjestäminen ja kehittäminen perustuvat enem- män mutu-tuntumaan kuin tiedolla johtamiseen, vuoden diabetesvaikuttaja ihmettelee. Hän on huolissaan myös Käypä hoito -järjestelmän rahoituksen ja toiminnan jat- kuvuudesta.

Vuoden Diabetesvaikuttaja -palkinto jaettiin Valtakun- nallisena diabeteskoulutuspäivänä marraskuussa. Kysees- sä on järjestyksessä toinen Vuoden diabetesvaikuttaja -palkinto.

Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry on Diabetes- liiton ammatillinen jäsenyhdistys.

Kuva: Janne Viinanen

SAFI.DIA.19.05.0226a

Sanofi Oy, p. 0201 200 300, sanofi.fi

Diabeteselämää.fi

on potilasmateriaalien koti.

Diabeteselämää.fi Diabeteselämää.fi-sivulta

tilaat käden käänteessä potilasoppaat hoidon- ohjauksen tueksi.

Potilasmateriaalien lisäksi löydät sivulta tuoreinta tietoa työsi avuksi.

Tervetuloa tutustumaan!