Diabetes ja lääkäri

(1)

• Diabeetikon vuositarkastus

• Diabetesrekisteri tulee

• Diabeteshoitaja ja tekniikka

Diabetes ja lääkäri

1 ❘ 2019 ❘ helmikuu 48. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

diabetes.fi

Tsekkaa mitä

kuuluu diabeetikon

vuositarkastukseen

(2)

Minua huolettaa, että saan...

Sydäninfarkti Sydänongelmat

ei top5 huolenaihe ei lainkaan mahdollista ei kovin mahdollista melko mahdollista mahdollista hyvin mahdollista

Sydänsairaudet eivät juuri huoleta diabeetikkoja - syytä olisi

Käsitykseni diabeteksesta ja sydänsairaudesta

53 % 25 % 22 %

Jos verensokeri on kontrollissa, ei ole korkeampaa riskiä sydänsairau- delle kuin mitä on ei-diabeetikoilla Diabetes aiheuttaa sydänsairauksia, niiden välillä on luja yhteys Ihmiset joilla on diabetes, voivat saada sydänsairauden, mutta sillä ei ole yhteyttä diabetekseen

ILMOITUS

KUVA 1 KUVA 2

DIA91/25092017

62 %

7 % 7 %

7 % 13 %

10 % 7 % 9 % 7 % 8 %

7 % 56 %

Tyypin 2 diabetesta sairastaa arvioiden mukaan jopa lähes puoli miljoonaa suomalaista, ja diabeetikoiden määrä lisääntyy jatkuvasti.¹) Liitännäissairaudet, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, tunnetaan tyypin 2 diabeetikkojen keskuudessa kuitenkin huolestuttavan huonosti. Tuore tutkimus osoittaa, etteivät diabeetikot ole huolissaan liitännäissairauksista, vaikka sydän- ja verisuonisairaudet ovat tyypin 2 diabeetikkojen yleisin kuolinsyy. Liitännäissairaudet huomioivalla diabeteksen hoidolla olisi merkittävät vaikutukset niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin.

Diabeetikolla on ei-diabeetikkoon verrattuna jopa nelinkertainen riski sairastua sydän- ja verisuonisairauteen, kuten valtimotautiin, sydämen vajaatoimintaan tai verenpainetautiin.²) Diabetespoti- laat eivät kuitenkaan ole tietoisia tästä riskistä. Yli puolet (53 %) diabetes potilaista ajattelee, ettei sydänsairauksilla ja diabeteksella ole yhteyttä, mikäli verensokeriarvot ovat hallinnassa. (KUVA 1)

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten potilaiden tietoisuus liitännäissairauksien riskeistä on alhaisempi kuin muissa maissa.

Tutkimus osoitti, että diabetespotilaat kaipaavat enemmän tietoa sairauteensa liittyen. Vastaajista 59 prosenttia haluaisi lisää tietoa liitännäissairauksista.³) Puutteellinen tietotaso voi johtaa siihen, että liitännäissairaudet tulevat diabetespotilaalle täytenä yllätyksenä.

Sydäninfarkti hyvästä sokeritasapainosta huolimatta Hoitohenkilökunnan vankasta tietotaidosta ja kehittyneistä hoito- muodoista huolimatta, sydän- ja verisuonisairaudet ovat yhä tyypin 2 diabeetikoiden yleisin kuolinsyy. Tutkimuksen mukaan jopa yli puolet (56 %) suomalaisista tyypin 2 diabetespotilaista ei kuitenkaan ole tietoisia siitä, että heillä on korkeampi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Samaan aikaan puolella potilaista

on kohonnut verenpaine sekä usein myös kohonnut kolesteroli- taso. Sen sijaan verensokeriarvot ja painonhallinta huolestuttavat potilaita enemmän kuin sydän- ja verisuonisairaudet. Diabetes- potilaista 62 % ei pidä sydän infarktia ja 56% sydänongelmia top 5 huolenaiheenaan. (KUVA 2) Pelkästä sokeritasapainosta huoleh- timinen ei kuitenkaan anna riittävää suojaa sydäntapahtumilta.⁴)

Erityistä ennenaikaisen kuoleman riskiryhmää ovat tyypin 2 diabeetikot, joilla on todettu sydän- ja verisuonisairaus. Hyvä hoito voi pienentää sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä riskejä.

Lähteet

1. International Diabetes Federation. IDF Diabetes Atlas, 7th edition.

Brussels, Belgium: International Diabetes Federation; 2015.

Available from: www.diabetesatlas. org/(Last accessed: May 2016).

2. World Heart Federation. Diabetes as a risk factor for cardiovascular disease. Available at: www.world-heart-federation.org/cardiovascular- health/cardiovascular-disease-risk-factors/diabetes. Last accessed January 2017.

3. Diabetes patient market research Finland. GfK. December 2016.

4. Standards of Medical Care in Diabetes-2017: Summary of Revisions.

Diabetes Care. 2017;40(Suppl 1):S75-S87.

Sydänsairaudet eivät juuri huoleta diabeetikkoja - syytä olisi

53 % 25 % 22 %

ILMOITUS

KUVA 1 KUVA 2

DIA91/25092017

62 %

7 % 7 %

7 % 13 %

10 % 7 % 9 % 7 % 8 %

7 % 56 %

(3)

Diabetes ja lääkäri

4

Ajankohtaista: Sopeutumisvalmennuskurssit palvelevat hyvin tyypin 1 diabeetikoita

5

Pääkirjoitus: Diabetesrekisterin pitkä tie Jorma Lahtela

6

^Seuraamo

9

Tsekattu! Ohjeita diabeetikon

vuositarkastukseen

Suvi Hietaniemi

16

Diabetesrekisteri tekee tuloaan

THL:n pilotissa

Pia Mari Jonsson ja Anu Niemi

23

Mitä diabeteslääkärin tarvitsee tietää invalidivähennyksestä?

Irene Vuorisalo

25

Diabeteshoitajat: Ota kaikki hyöty irti innovaatioista – ihmistä unohtamatta Terttu Särkkä

31

Väitöksiä

32

Diabetesgeenejä seulotaan vastasyntyneiltä nyt myös pääkaupunkiseudulla

34

^Koulutusta

Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavalla reseptilääkemainokset.

TIETEELLISET TOIMITTAJAT: dosentti Jorma Lahtela, 0400 920 672, jorma.lahtela@uta.fi, LK (väit.), kansainvälinen koordinaattori Carol Forsblom, p. 09 4717 1905, carol.forsblom@hus.fi ❘ DIABETESHOITAJAT RY:N EDUSTAJA: Heidi Mäkinen, tiedotus@diabeteshoitajat.fi ❘ TOIMITUS: päätoimittaja Laura Manninen, p. 050 433 5629, laura.manninen@diabetes.fi, toimitussihteeri Mervi Lyytinen, p. 050 564 9126, mervi.lyytinen@diabetes.fi ❘ LEHDEN YHTEYSTIEDOT: Diabetes ja lääkäri -lehti, Näsilinnankatu 26, 33200 Tampere, p. 03 2860 111 (ma–pe klo 9–13), sähköinen arkisto ja pdf-lehti: www.diabetes.fi/laakarilehdet, selailtava näköislehti:

https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti ❘ JULKAISIJA: Suomen Diabetesliitto ry ❘ ILMOITUKSET: myyntisihteeri Tarja Pentti, p. 050 310 6621, tarja.pentti@diabetes.fi ❘ TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: jäsensihteerit Anneli Jylhä, p. 050 310 6611 ja Juha Mattila, p. 050 310 6612, jasenasiat@diabetes.fi ❘ ILMESTYMINEN JA TILAUSHINTA:

Lehti ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä. Vuosikerta 15 e + Diabetes-lehden tilaushinta 40 e/vuosikerta (6 numeroa), jäsen etu -

Diabetes ja lääkäri -lehti verkossau

Diabetes ja lääkäri -lehden selailtava näköislehti on luettavissa verkossa https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti.

Verkkojulkaisusta on karsittu reseptilääkeilmoitukset, kuten laki edellyttää. Lehden kaikki numerot julkaistaan edelleen myös pdf-muodossa nettiarkistossa www.diabetes.fi/laakarilehdet.

Diabetesrekisterihanke on ottanut ison askelen eteenpäin THL:n ohjastamana. Diabetes - rekisterin mallin mukaan perustetaan myöhemmin hoidon laadun vertailun mahdollistavia rekistereitä myös muihin sairausryhmiin.

Unohdettu etuus

Verotuksen invalidivähennys jää monilta diabeetikoilta hakematta. Mitä diabeetikoita hoitavan lääkärin pitäisi tietää invalidivähennyksestä?

Sisältö

Kannen ja sivun 3 kuvat: Shutterstock

Ilmoittajat vastaavat ilmoitusten sisällöstä. Ne eivät ole Diabetesliiton suosituksia.

Diabetesrekisteri tulee

Sydänsairaudet eivät juuri huoleta diabeetikkoja - syytä olisi

53 % 25 % 22 %

Jos verensokeri on kontrollissa, ei ole korkeampaa riskiä sydänsairau- delle kuin mitä on ei-diabeetikoilla Diabetes aiheuttaa sydänsairauksia, niiden välillä on luja yhteys Ihmiset joilla on diabetes, voivat saada sydänsairauden, mutta sillä

ILMOITUS

KUVA 1 KUVA 2

DIA91/25092017

62 %

7 % 7 %

7 % 13 %

10 % 7 % 9 % 7 % 8 %

7 % 56 %

Sydänsairaudet eivät juuri huoleta diabeetikkoja - syytä olisi

53 % 25 % 22 %

ILMOITUS

KUVA 1 KUVA 2

DIA91/25092017

62 %

7 % 7 %

7 % 13 %

10 % 7 % 9 % 7 % 8 %

7 % 56 %

23 9 Muistilista

Muistatko, mitä kuuluu diabeetikon vuositarkastukseen?

Kokosimme tsekkauslistan diabeetikoita hoitaville.

16 25 Ajan hermolla

Diabeteshoitajilla on täysi työ pysytellä ajan hermolla diabeteksen hoitotekniikan kehittyessä. Uudesta tekniikasta saadaan kaikki hyöty irti vain hyvällä hoidonohjauksella.

(4)

Ajankohtaista

Sopeutumisvalmennuskurssit palvelevat hyvin tyypin 1 diabeetikoita

Kelan rahoittama tutkimus osoittaa, että erityisesti tyypin 1 diabetesta sairastavat ja perheet, joissa lapsella on diabetes, kokevat hyötyvänsä sopeutumisvalmennuskursseista.

Sopeutumisvalmennuskurssin antia arvioineet tyypin 1 diabeetikot kokivat hyötyneensä kurssista selvästi muita sairausryhmiä edustaneita vastaajia useammin Lapin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Syytä tähän voidaan etsiä ryhmien erilaisesta taustasta tai eri sairauksien tai vammojen erilaisesta luonteesta, mutta myös kurssien sisällöstä.

Tarkastelun kohteena oli sekä aikuisten, lasten että nuorten kursseja. Aikuisten sopeutumisvalmennusta tutkittiin kolmessa ryhmässä: fibromyalgiaa, syöpää ja tyypin 1 diabetesta sairastavilla aikuisilla.

Lasten ja nuorten tutkimusten kohteena olivat diabetesta sairastavien kurssit, moni- ja liikuntavammaisille järjestetyt kurssit sekä kurssit lapsille, joilla oli oppimisen tai psyykkisen kehityksen häiriö.

Yksilölliset ohjauskeskustelut saivat kiitosta Esimerkiksi aikuisten diabeetikoiden kokemukset yksilöl- listen tarpeiden huomioon ottamisesta ja henkilökohtai- sista ohjauskeskusteluista kurssilla olivat selvästi muita ryhmiä myönteisemmät.

Samansuuntainen tulos näkyy myös lasten vanhempien

vastauksissa. Näyttää siltä, että diabeteskurssien sisältö oli pystytty suunnittelemaan erityisen hyvin vastaamaan ryhmän tarpeita.

Diabeetikoilla kurssi vastasi täysin odotuksia useammin kuin muilla ryhmillä. Niiden osuus, joilla toiminta ei vastannut lainkaan odotuksia, oli pieni.

Eniten sopeutumisvalmennuskursseista näyttivät hyö- tyvän ne kuntoutujat tai perheet, joilla psykososiaaliset ja sosiaaliset resurssit olivat jo kurssille tultaessa keski- määräistä paremmat: aikuisista ne, joiden taloudellinen tilanne ja elämäntilanteen hallinta oli parempi, lasten ryhmässä ne perheet, joita sosiaalinen ympäristö tuki arkielämässä voimakkaammin ja joissa lapset ja vanhem- mat voivat paremmin.

Lähteet

1. Härkäpää K & Kippola-Pääkkönen A, toim. (2018) Sopeutumis- valmennus osallistujien ja toteuttajien arvioimana. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 10. Helsinki: Kela. https://helda.

helsinki.fi/bitstream/handle/10138/236768/Raportteja10.

pdf?sequence=1&isAllowed=y

2. Kippola-Pääkkönen A, Härkäpää K, Järvikoski A, Autti-Rämö I (2018) Kelan sopeutumisvalmennuksen vaikutukset ja hyödyt lasten vanhempien arvioimina. Kuntoutus 41 (1): 5–20.

Lisätietoa Diabetesliiton järjestämistä kursseista:

www.diabetes.fi/kurssit Kelan kuntoutuskurssihaku:

https://asiointi.kela.fi/kz_app/KZInternetApplication

diabeteslehti.diabetes.fi

››

Diabetes-lehden juttuja verkossa

››

lukuoikeus kaikilla Diabetesliiton jäsenillä

››

laaja kaikille avoin arkisto

››

också artiklar på svenska

diabeteslehti.diabetes.fi/keittokirja

››

Diabetes-lehden keittokirja verkossa

››

kaikissa ohjeissa hiilari- ja energiamäärät

Kaikkialla missä sinäkin

(5)

Pääkirjoitus

JORMA LAHTELA

Kansallinen diabetesrekisteri on ollut toi- veissa ainakin kolme vuosikymmentä. Sitä on yritetty pystyttää useita kertoja. Alun perin paikalliset rekisterit ja sairauskerto- mukset lävistettiin reikäkorteille ja haut onnistuivat mekaanisesti sukkapuikolla.

Vihreät kortit palvelivat yhden sairaan- hoitoyksikön tarpeita vuosikausia ja luo- tettavastikin. Tietotekniikan kehitys toi mukanaan vision yhteisestä alueellisesta rekisteristä, joka olisi mahdollista laajen- taa valtakunnalliseksi. Vuosien mittaan on kehitetty useita erilaisia paikallisia tietoteknisiä ratkaisuja, mutta ne ovat yleensä jääneet unohduksiin kehittäjän siirryttyä toisiin tehtäviin. Mikään järjestelmistä ei ole jäänyt elämään vahvana. Olemme seuranneet sivusta ruot- salaisten kansallisia rekisterianalyyseja ja -raportteja. Ajantasaisen tiedon automatisoitu sähköinen kerääminen sairauskertomuksista ja muista luotettavista rekistereistä on houkutteleva tulevaisuuden vaihtoehto.

Eduskunta kohdensi erillisrahoituksen THL:lle kansallisen laaturekisterin luomiseen. Tässä lehdessä hankkeen johtajat kirjoittavat rekisterityön taustoista, tavoitteista ja erityisesti diabetesrekisterin työryhmän toimin- nasta (sivu 16).

Diabeetikon vuositarkastuksen yhteydessä lääkäri kirjaa potilaan ajankohtaisen tilanteen ja arvioi hoitosuunnitelman toteutumisen. Nämä havainnot muodostavat kaikkien rekistereiden oleellisen sisällön. Diabeteslääkäri Suvi Hietaniemi on laatinut vuosittain tehtävien tutkimusten tarkistuslistan käytännön työn avuksi (sivu 9).

Samaan aikaan diabetesrekisterin kanssa on käynnissä muitakin kansalliselle tasolle pyrkiviä rekisterihank- keita, kuten haavarekisterin perustaminen. Se sivuaa diabetesta aivan keskeisesti jalkaongelmien kautta. Tässä- kin ruotsalaiset ovat meitä edellä. He pystyivät osoittamaan haavarekisteriä käyttäen, että pakollisten kenttien kysymys ”Onko haava tulehtunut?” vähensi antibioottien käyttöä kolmanneksella. Näin kävi, koska infektion toteaminen piti kirjata ja perustella rekisteriin (Öien ym. 2013). Rekisterit ohjaavat siten päätöksentekoa välittö- mässä hoitokontaktissa.

Uuden soten piti aloittaa vuodenvaihteessa. Toivottavasti laaturekisterihanke johtaa kaikkia osapuolia hyö- dyttävään tulokseen kevyemmällä väännöllä.

Öien RF ja Forssell HW. Ulcer healing time and antibiotic treatment before and after the introduction of the Registry of Ulcer Treatment:

an improvement project in a national quality registry in Sweden. BMJ Open 2013;3:e003091.

Diabetesrekisterin pitkä tie

Kuva: Shutterstock

(6)

6

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2019

Liian matala verensokeri lisää tukosriskiä

● Suuret kliiniset tutkimukset ovat osoit- taneet, että liian ma- talaan verensokeriin liittyy suurentunut kardiovaskulaarikuol- leisuus (1,2). Nyt on löydetty yksi mekanismi, joka selittää mahdollista syy-seuraussuhdetta (3). Kahdelletoista tyypin 2 diabeetikolle ja yhdelletoista terveelle verrokille tehtiin kahdesti hyperinsulineeminen insuliinitason lukitus (hyperinsulinemic clamp -koe). Kokeessa suurennetaan insuliini-infuusion avulla plasman insu- liinipitoisuutta ja säädetään plasman glukoosi tasoa samalla glukoosi-infuusion avulla.

Tutkittavien verenglukoosi pidettiin tunnin ajan tasolla 6 millimoolia/litra (mmol/l) toisessa tutkimuksessa ja toisessa se laskettiin tasolle 2,5 mmol/l.

Tromboosin muodostumiseen tai liukenemiseen liit- tyviä parametreja mitattiin päivinä yksi ja seitsemän clamp-kokeen jälkeen.

Molemmissa ryhmissä trombosyyttien takertumi- nen (aggregaatio) lisääntyi hypoglykemian aikana.

Tyypin 2 diabeetikoilla tulpan liukenemisaika piteni ja sen maksimaalinen tiheys (absorbanssi) kasvoi hypoglykemian aikana. Vaikutus kesti seitsemän vuo- rokauden ajan. Verrokeilla näitä muutoksia ei havaittu.

Molemmissa ryhmissä fibriiniverkon tiheys lisään- tyi hypoglykemian aikana verrattuna normoglykemi- aan, mutta vain diabeetikoilla fibrinogeeni ja komple- mentti C3 lisääntyivät. Molemmat muutokset todettiin sekä clamp-kokeen jälkeisenä päivänä että vielä viikon kuluttua. Nämä mekanismit voisivat ainakin osittain selittää sekä akuutin että pitempään jatkuvan sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskin hypoglykemian jälkeen, ja erityisesti tyypin 2 diabeetikoilla.

Veikko Koivisto

1. Duckworth W, Abraira C, Moritz T ym. VADT investigators.

Glucose control and vascular complications in veterans with type 2 diabetes. N Engl J Med 2009;360:129-139.

2. Zoungas S, Patel A, Calmers J ym. ADVANCE Collaborative Group. Severe hypoglycemia and risks of vascular events and death. N Engl J Med 2010;363:1410-1418.

3. Chow E, Iqbal A, Walkinshaw E ym. Prolonged protrombotic effects of antecent hypoglycemia in individuals with type 2 diabetes. Dia betes Care 2018;41:2625-2633.

Kuva: Shutterstock

Geenimuokkaus paljasti imeväisiässä puhkeavan diabeteksen mekanismin

Alle puolivuotiaana puhkeavaan diabetekseen johtava molekyylitason tapahtumaketju paljastui Helsingin yliopiston diabetestutkijoille uusien kantasolututkimus- ja genominmuokkausmenetelmien avulla.

Kuva: Annika Rauhala

● Silloin kun lapsi sairastuu diabetekseen jo alle puolivuotiaana, sairauden taustalla on yleensä mutaatio jossakin insuliinia tuottavien beetasolujen toiminnan kannalta tärkeässä geenissä.

Usein mutaatio löytyy insuliinia koodaavasta geenistä, jolloin kyseinen geeni tuottaa virheellistä insuliinia. Koska mutaatio on vain toisessa geenialleelissa, puolet solun tuottamasta insuliinista on normaalia, mutta silti tilanne johtaa muutamassa kuukaudessa täydelliseen insuliinin puutokseen.

Jo pitkään on tiedetty, että mutatoitunut insuliini aiheuttaa beetasolussa vaikean stressireaktion, ja on oletettu, että tämä johtaa solukuolemaan. Professori Timo Otonkosken johtama tutkimusryhmä kuitenkin osoitti, että olettamus on osittain väärä.

Yllätyksekseen tutkijat havaitsivat, että mutatoituneet solut eivät kuole. Niiden normaali kehitys kuitenkin häiriintyy niin paljon, että ne eivät kykene tuottamaan merkittäviä määriä insuliinia.

Tutkijat onnistuivat myös tunnistamaan ne mekanismit, joiden välityksellä virheellinen insuliini johtaa solujen vaurioitumiseen.

eLIFE-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että kantasolu- ja genominmuokkausteknologioita käyttämällä on mahdollista tunnistaa niitä mekanismeja, jotka johtavat diabeteksen kehit- tymiseen.

1. Balboa D, Saarimäki-Vire J, Borshakovski D, ym. Insulin mutations impair beta-cell development in a patient-derived iPSC model of neonatal diabetes. https://elifesciences.org/articles/38519

Diabetesliiton ja diabetesyhdistysten perustama Diabetestutkimus

säätiö myönsi vuonna 2015 Otonkosken tutkimusryhmälle 100 000 euron suurapurahan. Apuraha kohdistui nimenomaan kantasolutek

nologian hyödyntämiseen diabetestutkimuksessa.

Timo Otonkoski

Seuraamo

(7)

Seuraamo

Aivot suojautuvat korkealta verensokerilta

● Aivojen lähes ainoa energianlähde on glukoosi. Insuliinihoidossa diabeetikon verensokeri laskee välillä liian matalalle. Hypoglykemian korjaamista seuraa usein verensokerin liiallinen nousu ja heittely. Miten aivot reagoivat veren glukoosipitoisuuden nopeisiin ja voimakkaisiin vaihteluihin? Asiaa on selvittänyt yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston tutkimusryhmä (1).

Neljätoista tyypin 1 diabeetikkoa (HbA1c 60 mmol/mol, 7,6 %) ja yhdeksän verrokkia (HbA1c 31 mmol/mol, 5,0 %) pitivät jatkuvasti glukoosia mittaavaa sensorointilaitetta viiden päivän ajan.

Tämän jälkeen tehtiin kahden tunnin hyperglykeeminen (12,2 mmol/l) insu

liiniclamp -tutkimus. Aivojen glukoosipitoisuuden muutos hyperglykemian aikana mitattiin isotooppitekniikalla.

Vaikka clamp-tutkimuksen aikainen hyperglykemia oli sama molemmilla ryhmillä, aivojen glukoosipitoisuus lisääntyi vähemmän diabeetikoilla.

Aiemmin on osoitettu, että huonossa

hoitotasapainossa olevien tyypin 2 diabeetikoiden aivojen glukoosin otto jarruuntuu hyperglykemian aikana (2).

Nämä havainnot viittaavat siihen, että hyperglykemian myötä aivoihin on kehittynyt suoja mekanismi korkeata glukoosi- pitoisuutta ja siitä seuraavaa osmoottista painetta ja oksidatiivista stressiä vastaan.

Hyperglykemiaan liittyvä aivojen glukoo- sinoton suhteellinen väheneminen voisi myös selittää ”suhteellisen hypoglykemian” eli tilan, jossa diabeetikko, jonka veren glukoosi pitoisuus on ollut pitkään korkea, saa hypoglykemian oireita jo, kun veren glukoosipitoisuus laskee normaa- lille tasolle (3).

Yalen tyypin 1 diabeetikoille tehdyssä tutkimuksessa veren glukoosipitoisuuden vaihtelu korreloi positiivisesti aivojen glukoosinottoon: mitä enemmän verensokeri vaihteli, sitä enemmän aivojen glukoosipitoisuus lisääntyi hyperglykemian aikana. Olisiko niin, että veren glukoosipitoisuuden suuret vaihtelut heikentäisivät aivojen suoja- mekanismia hyperglykemiaa vastaan?

Nämä havainnot varmaankin lisäävät tutkijoiden kiinnostusta siihen, miten veren glukoosin heilahtelut vaikuttavat aivojen glukoosinottoon ja aivoperäisten hypoglykemiaoireiden ilmaantumiseen.

Veikko Koivisto

1. Hwang JJ, Jiang L, Sanches Rangel E ym.

Glycemic variability and brain glucose levels in type 1 diabetes. Diabetes 2019;80:163- 171.

2. Gjedde A, Crone C. Blood-brain glucose transfer: repression in chronic hyperglycemia. Science 1981;214:456-457.

3. Wyke B. Electroencephalographic studies in the syndrome of relative cerebral hypoglycemia. Electroencephalogr Clin Neurophysiol 1959;11:602.

Henri ja Jaakko Tuomilehto sadan tärkeimmän

terveysvaikuttajan listalle

● Isä ja poika, emeritusprofes- sori Jaakko Tuomilehto ja dosentti Henri Tuomilehto on valittu Mediuutiset-lehden sadan tär- keimmän terveysalan vaikuttajan joukkoon. Nuorempi Tuomilehto on ollut laatimassa uutta kan- sainvälistä suositusta uniapnea- potilaiden painonpudotuksesta, ja valinta perustui tähän työhön.

Vanhempi Tuomilehto on kansanterveystieteen eme- ritusprofessori Helsingin yliopistossa ja diabeteksen ehkäisyn tutkijana uranuurtaja, joka sai työstään viime syksynä myös Euroopan diabetestutkijoiden yhdistyksen EASD:n Claude Bernard -tunnustuspalkinnon.

Henri Tuomilehto

OYS avasi digihoitopolun sepelvaltimotautipotilaille

● Oulun yliopistollinen sairaala on avannut terveyskylä.fi- sivustolle sähköisen asiointipalvelun eli digihoitopolun sepelvaltimotautipotilaille. Potilas saa kutsun polulle sähköpostitse terveydenhuollosta. Digihoitopolulla potilas saa tietoa sairaudes- taan ja sen hoidosta sekä ammattilaisen henkilökohtaista tukea.

Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolku on suunnattu alku - vaiheessa työikäisille potilaille. Polulle pääsee lääkärin lähetteel- lä.Sähköisessä kanavassa on muun muassa oirepäiväkirja, johon potilas merkitsee verenpainearvonsa. Kanavaan on koottu myös potilaiden usein kysytyt kysymykset vastauksineen. Lisäk- si polulla on viestitoiminto kiireettömiä yhteydenottoja varten.

Digihoitopolulla sepelvaltimotautipotilas käy ensimmäisen kerran seurannassa sairaalahoidon jälkeen. ”Seurantakäyntiin”

kuuluvat verikokeet ja polulla täytettävä kysely. Kyselyn ja veri- kokeiden jälkeen sairaanhoitaja arvioi hoidon toteutumista ja konsultoi tarvittaessa sydänlääkäriä.

Kuva: Shutterstock

(8)

Uudistunut diabeteselämää. fi tarjoaa tuorein ta tietoa

hoidonohjauk sen tueksi.

• Tilaa uudis tuneet potilasoppaa t.

• Syvennä amma ttitaitoasi tie toiskujen parissa.

• Ohjaa potilaasi uuden sisällön pariin.

Tervetuloa tu tustumaan!

SAFI.DIA.18.12.0641

Sanofi Oy, p. 0201 200 300, sanofi.fi

Diabeteselämää.fi on avattu!

Diabeteselämää.fi

(9)

Kirjoittaja on yleislääketieteen erikoislääkäri ja diabetologi. Hän työskentelee Seinäjoen keskussairaalassa ja on aiemmin toiminut kymmenen vuoden ajan kliinisenä opettajana Tampereen yliopistossa.

suvi.hietaniemi@epshp.fi

Diabeetikon vuositarkastus nivoo yhteen kaiken oleellisen diabeteksesta.

Tähän artikkeliin on koottu helppo tsekkauslista vastaanottokäyntiä varten.

Diabeetikon vuositarkastuskäynnillä on olennaista haarukoida hyvän omahoidon esteet ja toisaalta potilaan voimavarat, kiinnittää huomiota mahdollisiin komplikaatioihin ja ottaa kantaa siihen, ovatko hoito- tiimi ja diabeetikko saavuttaneet yksilöllisesti asetetut hoitotavoitteet.

Tämän artikkelin on tarkoitus toimia tarkistus- listana etenkin niille kollegoille, jotka eivät tee vuo- sitarkastuksia päivittäin. Muistilista sopii pääpiir- teissään niin tyypin 1 diabeetikoita kuin tyypin 2 diabeetikoitakin hoitaville.

Anamneesin tärkein kysymys:

”Mitä sinulle kuuluu?”

Diabetes on niitä harvoja sairauksia, joissa on äärim- mäisen tärkeää tietää, mitä potilaan elämässä on meneillään. Etenkin kun potilaalla on monipistoshoito, lääkärin on syytä panostaa tähän anamneesin osaan.

Tuntiessaan potilaan arjen lääkärin on paljon helpom- pi ymmärtää ja selittää verensokerin mittaustulosten mahdolliset heittelyt. Esimerkiksi ammatti, työpaikan tai työnkuvan muutokset, työn fyysinen kuormitta- vuus ja vaihtelevuus, harrastukset, henkiset ja fyysiset rasitustekijät sekä ruokavalion muutokset vaikuttavat diabeetikon insuliinin tarpeeseen.

Kysy• uni- ja valverytmistä

• ruokarytmistä ja ruokavaliosta

• työn luonteesta (säännöllinen päivätyö / keskeytyvä tai keskeytymätön vuorotyö, kaksivuorotyö, kolmi- vuorotyö)

• elämänmuutoksista.

Nuoren kotoa pois muuttaminen saattaa muuttaa myös hänen ruokarytminsä ja -sisältönsä. Avioero tai

puolison tai lapsen vakava sairaus sekoittaa helposti arjen, eikä diabeteksen omahoitoon riitä voimia. Myös stressihormonitasot nousevat nostaen soke reita. Vaik- kapa koiran kuolema tai koiran

hankkiminen voivat muuttaa liikuntatottumuksia aiemmas- ta. Kun purat vastaanotolla flash-sensoroinnin seurantaa, kaikki edellä luetellut tiedot ovat oleellisia. Tuloksia tul- kittaessa kannattaa keskittyä trendeihin ja jättää huomiotta

poikkeuksellinen tilanne, kuten lomaviikko tai juhla- viikonloppu. Perusinsuliinitason saat tarkistettua uniajasta. Mieti, onko illan nouseva sokeritaso napos- telun syytä? Entäpä laskeeko verensokeri liikaa liikunnan jälkeen yöllä? Nostaako pitsan syöminen tai rasvainen ruoka sokerit vasta yöllä? (1)

Rajoittaako diabetes elämääsi tai oletko ollut huolissasi jostain diabetekseen liittyvästä?

Diabeetikoiden elämänlaatuun pitää kiinnittää huo- mio ta jo senkin takia, että potilaat jaksaisivat hoitaa itseään vuosikymmenien ajan. Onko potilaalla masennus oireita tai hoitoväsymystä? (1)

Täsmäkysymys verensokereista auttaa lääkäriä pääsemään nopeasti asiaan, jota potilas saattaa pitää suurimpana ongelmanaan.

Diabeetikoiden elämänlaatuun pitää kiinnittää huomiota jo senkin

takia, että potilaat jaksaisivat hoitaa

itseään vuosi- kymmenien ajan.

SUVI HIETANIEMI

Tsekattu!

Ohjeita diabeetikon

vuositarkastukseen

(10)

10

Muita selvitettäviä asioita ovat:

• sopivatko lääkkeet

• soveltuvatko käytetyt insuliinit potilaan arkeen

• voisiko tablettimäärää vähentää vaihtamalla lääkkeitä yhdistelmävalmisteisiin ja parantaa näin hoitomyöntyvyyttä

• kuinka tavoitellut elintapamuutokset toteutuvat

• onko edellisen tarkastuksen jälkeen ilmaantunut merkkejä lisäsairauksista? Huomioi erityisesti valtimotaudit.

Diabeetikon sepelvaltimotautioireet voivat olla epä- tyypillisiä tuntopuutosten vuoksi. Rasituksen yhtey- dessä ilmaantuneet oireet on syytä selvittää rasitus- ergometrian keinoin. Myös alaraajojen valtimotaudin klassiset oireet, kuten katkokävelyoire, voivat puuttua neuropatian vuoksi (1).

Jos potilaalle on ilmaantunut esimerkiksi valtimo- tauti tai sydämen vajaatoiminta, on syytä tarkistaa käytetty lääkitys. Amerikan diabetesliiton ADA:n ja Euroopan diabetestutkijoiden yhdistyksen EASD:n konsensuslausuma 2018 suosittaa käyttämään valtimo- tautia sairastavilla diabeetikoilla GLP1-analogia tai SGLT2-estäjää. Sydämen tai munuaisten vajaatoimin- taa potevien hoitoon suositellaan SGLT2-estäjää, mikä- li glomerulussuodoksen (GFR) määrä sen sallii (2).

Uusia lääkkeitä mietittäessä potilas on keskiössä, ja hänet otetaan mukaan päätöksentekoon. Myös lääkkei- den hinnoista on hyvä keskustella.

Kartoita päihteiden käyttö

Tupakoimattomuus on hyvä tavoite, ja diabeetikkoja tulisi kannustaa siihen.

Alkoholi voi altistaa hypoglykemialle maksas- sa palaessaan, koska alkoholin palaminen syrjäyttää glukoosin uudismuodostusta. Myös jotkin huumeet vähentävät insuliinin tarvetta. Päihtyminen voi myös vaikeuttaa hypoglykemian oireiden tunnistamista (3).

Ylipainoiselle diabeetikolle alkoholijuomista saattaa kertyä isokin kalorimäärä, mikä vaikeuttaa painon- hallintaa.

Selvitä hypot ja hyperit

Ota huomioon, että vakavat hypoglykemiat saattavat vaikuttaa ajoterveyteen (4). Myös lievemmät hypoglykemiat heikentävät liiallisina elämänlaatua ja saattavat heikentää hoidon turvallisuutta. Hypoglykemiat voivat myös nostaa painoa.

Anamneesi

• mieliala, elintapa-asiat, kuten liikunta, ruokavalio, murheet, lääkityksen sopivuus, erektio-ongelmat, hypoglykemiat, ketoasidoosit, alkoholi ja tupakka, raskaustoive

Omaseuranta

• verenpaine, verensokeri, verensokeri- mittarien tietojen purku ja tulkinta (kertamittaukset ja jatkuva seuranta) Status

• paino, verenpaine, sydämen ja keuhkojen auskultaatio, jalat, pistospaikat, suu, silmänpohjat

Tutkimustulokset

• silmänpohjakuvat, laboratoriokokeet, EKG:n arviointi

Muut

• kannanotto lääkitykseen ja ajo-

terveyteen, hoitosuunnitelman päivitys, mahdolliset todistukset esimerkiksi verotusta tai kuntoutusta varten, ohjaus tarvittaessa diabeteshoitajalle.

Taulukko 1. Diabeetikon vuosikäynnin sisältö.

Kuva: Shutterstock

(11)

Selvitä:

• tunnistaako potilas hypoglykemian oireet

• millä sokeritasoilla ja millaisista oireista potilas tunnistaa hypoglykemian

• onko hypoglykemioille aina selvä syy vai tulevatko ne satunnaisesti

• kuinka potilas varautuu hypoglykemioihin

• ilmaantuvatko hypoglykemiat esimerkiksi aina aamu yöllä tai ennen aterioita, mikä viittaa liialliseen perus - insuliinin vaikutukseen, vai aterioiden jäl- keen, mikä voi johtua hiilihydraattimäärän virheel- lisestä arvioin nista tai liiallisesta ateria insuliinista

• ovatko hypoglykemiat liikunnan seurausta

• miten potilaalta sujuu hiili hydraattien arviointi

• onko potilaalla ollut vuoden aikana happo- myrkytyksiä (ketoasidooseja), onko potilas ollut sairaalahoidossa.

Ruoan hiilihydraattien arvioinnin kertaus on paikal- laan yllättävän usein. Tällöin on tarpeen ohjata potilas diabeteshoitajan vastaanotolle.

Jos potilaalla on ollut vuoden aikana ketoasidooseja, selvitä niiden syy. Useimmiten taustalla on insuliini hoidon laiminlyönti tai infektio. Jos taustalla on insuliini hoidon laiminlyönti, tulee selvittää sen syyt, kuten mahdollinen hoitoväsymys. Ohjaa potilas tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi psykologille.

Älä unohda suun terveyttä tai erektio-ongelmista kysymistä Suun infektiot nostavat verensokeritasoa, ja toisaalta diabeetikoilla on enemmän hampaan kiinnityskudos- sairautta (parodontiittia) ja kariesta.

Säännölliset hammaslääkärin teke- mät tarkastukset ovatkin tärkeitä (5). Selvitä, milloin potilas on käynyt viimeksi hammaslääkärillä.

Erektio-ongelman ilmaantumi-

nen on vihje suuresta valtimotautiriskistä ja edeltää nelisen vuotta valtimotaudin ilmaantumista.

Ole kiinnostunut potilaan omaseurannasta

Jos potilas on tehnyt mitä tahansa omaseurantaa vas- taanottoa varten, on erittäin tärkeää käydä se läpi. Näin viestitään potilaalle, että hän voi toiminnallaan vaikuttaa terveyteensä.

Verenpainetavoite asetetaan yksilöllisesti, mutta yleensä RR 130/80 elohopeamillimetriä (mmHg) on omaseurannassa sopiva tavoite. Jos potilaalle on jo kehittynyt merkittävä diabeettinen munuaistauti, tavoite voi olla 125/70 mmHg. Iäkkäillä taso 150/90 mmHg saattaa riittää.

Verensokerin omaseurantatuloksista katsotaan trendejä ja haetaan yöpari- ja ateriaparimittaustulok- sia. Yöparimittauksin arvioidaan perusinsuliinin osu- vuutta siten, että potilas mittaa sokerin nukkumaan mennessään ja seuraavana aamuna herätessään.

Nukkumaan mennessä verensokerin tavoite, niin sanottu nukkumaanmenosokeri, asettuu välille 8–10 millimoolia litrassa (mmol/l), ja useimmiten verensokeri saa laskea 2–3 mmol/l yön aikana. Suuremmat laskut voivat kieliä liian suuresta insuliiniannoksesta, jolloin hypoglykemian riski lisääntyy.

Uudet ultrapitkävaikutteiset perusinsuliinit (Tou- jeo ja Tresiba) ovat vaikutukseltaan aiempia insuliineja tasaisempia, ja niitä käytettäessä tavoitteena voi siten olla sama verensokeripitoisuus nukkumaan mennessä ja aamulla herätessä. Ateriaparein seurataan, jääkö verensokeri syömisen jälkeen liian korkeaksi. 2–3 mmol:n/l nousu sallitaan useimmiten, mutta tablettihoitoisilla tyypin 2 diabeetikoilla verensokeritavoite on yleensä alle 10 mmol/l. Tätä suuremmat arvot antavat aihetta tarkastella käytössä olevaa lääkitystä tarkemmin.

Kiinnitä yleistilaa arvioidessasi huomiota mahdollisiin komplikaatioihin

Kliinisessä tutkimuksessa oleellista on kuunnella vähintään sydän ja keuhkot sekä tarkistaa jalkojen kunto vuosittain. Turvotukset, haavaumat, jalkate- rien asentovirheet, kovettumat, pulssit, monofilamenttitunto, värinätunto ja akillesjänteen kireys olisi testattava ja jalkojen riskiluokka määritettävä. Myös jalkineiden sopivuus tulisi arvioida.

Jalkojen valtimosairautta epäiltäessä potilas ohjataan valtimoverenkierron tilaa selvittävään nilkka-olkavar- sipaineen (ABI) mittaukseen (6).

Pistospaikkojen kunnon tarkistus on muistettava, sillä kovettumat ja ihonalaisen rasvakudoksen liika- kasvu (lipohypertrofia) haittaavat insuliinien imey- tymistä. Lisäksi voidaan tarvita muita kliinisiä tutki- muksia eri oireiden vuoksi. Myös suuhun olisi hyvä kurkistaa. Verenpaineen mittaus kuuluu vuositarkastukseen, vaikka itse perustan verenpainelääkityksen

Erektio-ongelman ilmaantuminen on vihje suuresta valtimo- tautiriskistä ja edeltää

nelisen vuotta

valtimotaudin

ilmaantumista.

(12)

SAFI.DIA.18.04.0214a

Diabeteshaaveita

Haaveilen tasaisista verensokereista, joita en tunnollisesta omahoidosta

huolimatta saavuta.

Saisinpa yhden päivän viikossa vapaata

diabeteksesta.

Haaveilen, että hoito olisi helpompaa ja tarvitsisi

hoitaa vähemmän.

Jaksaa, jaksaa, jaksaa….

Jospa joskus joku kysyisi, miten voin,

miten jaksan.

Olisinpa ihan niin kuin muutkin.

minävoin.fi

Uutta voimaa elämään diabeteksen kanssa

(13)

Taulukko 2. Diabeetikon hoidon yleiset tavoitteet glukoositasapainon, lipidien ja verenpaineen osalta.

Mittari Tavoite Huomioitavaa

HbA1c-pitoisuus (mmol/mol) Alle 53 (7,0 %) Ellei vakavia hypoglykemioita (yksilöllinen tavoite- asettelu; ks. kohta Hoidon yleiset tavoitteet) Glukoosipitoisuuden paastoarvo

(mmol/l)

Alle 7 Omamittauksissa pääsääntöinen taso

Aterian jälkeinen glukoosipitoisuus (noin 2 tuntia ateriasta) (mmol/l)

Alle 10 Omamittauksissa pääsääntöinen taso

LDL-kolesterolipitoisuus (mmol/l) Alle 2,5 Kaikilla diabeetikoilla Alle 1,8 tai ≥ 50 %:n

vähenemä lähtöarvosta

Diabeetikoilla, joilla on valtimosairaus, mikrovaskulaarikomplikaatioita tai muita valtimosairauden riskitekijöitä

Verenpaine (mmHg) Alle 140/80

Taulukko 3. Aikuisen diabeetikon arviokäynnin sisältö.

6–12 kuukauden välein Vuosittain 1–3 vuoden välein

Omahoidon toteutuminen ja haasteet, mieliala, hoidossa jaksaminen

P-Krea, laskennallinen glomerulusten suodatusnopeus (eGFR)

S-ALAT

HbA1c-pitoisuus Mikroalbuminuria Lipidit

Hypoglykemiat (glukoosipitoisuus, joka aiheuttaa oireita), ketoasidoosit

Jalkojen kunto Silmänpohjakuvaus ja näkö-

kyky Paino, liikunta, ruokailutottumukset,

elintavat

Suun ja hampaiston terveys Aikuisilla EKG ja fyysinen suorituskyky

Verenpaineen taso kotimittauksissa Verenpaineen mittaus ja sykkeen tunnustelu

Pistospaikat PVK

Jalkojen tutkiminen (riskijalat) P-K ja Na verenpainelääkitystä käyttäviltä

Ajoterveys Seuraavat tutkimukset otetaan tarvittaessa:

TSH 5 vuoden välein ja potilailta, joilla on hypoglykemioita.

Keliakiavasta-aineet kaikilta tyypin 1 diabeetikoilta diagnoosivaiheessa ja 5 vuoden välein 20. ikävuoteen asti ja myöhemmin, jos potilaalla on keliakiaan sopivia vatsaoireita tai anemia.

S-Korsol tyypin 1 diabeetikolta, jolla epäillään Addisonin tautia (selittämätön laihtuminen tai hypoglykemiataipumus, hyperpigmentaatio, pahoinvointi, hyperkalemia, hyponatremia, joka ei selity hyperglykemialla).

Taulukot 2–3. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkärien yhdistyksen ja Dia betesliiton lääkäri neuvoston asettama työryhmä. Helsinki:

Suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 26.11.2018).

Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Jos potilaalla on ollut vuoden aikana ketoasidooseja, selvitä niiden syy.

SAFI.DIA.18.04.0214a

Diabeteshaaveita

Haaveilen tasaisista verensokereista, joita en tunnollisesta omahoidosta

huolimatta saavuta.

Saisinpa yhden päivän viikossa vapaata

diabeteksesta.

Haaveilen, että hoito olisi helpompaa ja tarvitsisi

hoitaa vähemmän.

Jaksaa, jaksaa, jaksaa….

Jospa joskus joku kysyisi, miten voin,

miten jaksan.

Olisinpa ihan niin kuin muutkin.

minävoin.fi

Uutta voimaa elämään diabeteksen kanssa

(14)

14

arvioinnin pitkälti potilaan omaseurannan varaan.

Painon muutokset saattavat vaikuttaa etenkin perusinsuliinin tarpeeseen (1). Painon lasku vähentää perusinsuliinin tarvetta ja nousu lisää sitä. Huonossa hoitotasapainossa olevien diabeetikkojen paino saattaa laskea hajottavan aineenvaihdunnan (katabolian) vuoksi. Etenkin SGLT2-estäjiä ja GLP1-analogeja käyt- täviltä on myös mielekästä seurata näiden lääkkeiden vaikutusta painoon. Kehon painoindeksi BMI 30 kg/

m² on uusi GLP1-analogien korvattavuusraja.

Onko hoito tavoitteessa?

Joskus voi olla viisasta käydä läpi verensokerin labora- toriotulokset ennen omaseurannan tulosten katsomis- ta. Monesti potilaat jännittävät tuloksia ja rentoutuvat loppuvastaanoton ajaksi vasta, kun ne ovat jo selvil- lä. Pitkäaikaista verensokeritasoa kuvaavan HbA1c:n tavoite on yksilöllinen. Vastasairastuneilla ja työikäi- sillä pyritään tasoon 48 millimoolia moolissa (mmol/

mol, 6,5 %). Monisairaalla iäkkäällä tavoite voi olla 69 mmol/mol, 8,5 %.

Tarkista lisäksi, ovatko kolesterolit tavoitteessa. Yleistavoite diabeetikoilla on LDL-kolesteroli 2,5 mmol/l tai alle. Jos diabeetikolla on todettu valtimo- tauti tai mikrovaskulaarikomplikaatioita, tavoite on 1,8 mmol/l tai alle.

B12-vitamiinin taso tulisi tutkia 1–3 vuoden välein, jos potilaalla on metformiinilääkitys. Metformiini voi huonontaa B12-vitamiinin imeytymistä. Perusveren- kuva sekä munuaisten toiminta (kreatiniini ja GFR) tutkitaan vuosittain.

Kreatiniiniarvon ja GFR:n tarkistaminen vuosittain on tärkeimpiä laboratoriokokeita, sillä munuaisten vajaatoiminta vaikuttaa lääkkei-

den metaboliaan ja myös joidenkin tehoon oleellisesti. Myös valtimo- tautiriski lisääntyy munuaisten vajaatoiminnan pahentuessa.

Metformiinin käytön GFR-alara-

ja on 30 ml/min/1,73 m². Suositeltavaa on vähentää annosta jo, kun GFR on 45 ml/min tai alle. Mikroalbu- minurian seuranta vuosittain on tärkeää, sillä proteii- nin ilmaantuminen virtsaan on ensimmäinen alkavan diabeettisen munuaissairauden merkki. Tällöin on syytä pyrkiä puuttumaan tilanteeseen. ACE:n estäjän tai ATR-salpaajan aloitus hidastaa munuaistoiminnan heikentymistä vuosilla. Lisäksi SGLT2-estäjien ja joidenkin GLP1-analogien munuaisia suojaavasta vai-

kutuksesta on jo hyvä näyttö tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa.

Natrium ja kalium tarkistetaan vuosittain verenpai- nelääkitystä käyttäviltä. Nykyisen diabeteksen Käypä hoito -suosituksen mukaan alaniiniaminotransferaasi (ALAT) tarkistetaan 1–3 vuoden välein ja kilpirauhasta stimuloiva hormoni (TSH) viiden vuoden välein. Ne on suositeltavaa tutkia aina myös potilailta, joilla on hypoglykemioita.

Etenkin tyypin 1 diabeetikoilta kannattaa tarkistaa keliakiavasta-aineet sopivien oireiden tai esimerkiksi anemian ilmaantuessa. Addisonin taudin tutkimisek- si tyypin 1 diabeetikoilta selvitetään seerumin korti- solipitoisuus S-Korsol laihtumisen, hypoglykemian, hyperpigmentaation, pahoinvoinnin sekä veren lii- allisen kalium- ja liian vähäisen natriumpitoisuuden yhteydessä. EKG otetaan ja fyysinen suorituskyky tutkitaan 1–3 vuoden välein tai oireiden ilmaantuessa.

Huomiota kiinnitetään etenkin uusiin EKG-muutok- siin, jotka voivat olla merkki hiljaisen sydäninfarktin sairastamisesta tai rasituksessa ilmaantuviin oireisiin, kuten rytmihäiriöt, hengenahdistus tai väsymys (1).

Muista silmänpohjat ja ajoterveysasiat Silmänpohjia seurataan yksilöllisesti 1–3 vuoden välein ja tarvittaessa tiheämmin vaikeampien muu- tosten yhteydessä. Tärkeää on varmistaa, että potilas kuuluu seurantojen piiriin. On myös mahdollista, että silmänpohjat tarkistetaan alueella vastaanottojen yhtey dessä. Kuvausten tulokset ja niiden merkitys ker- rotaan potilaalle (1).

Lääkäri ottaa kantaa diabeetikon ajoterveyteen R1-kortin osalta 1–5 vuoden välein ja R2-kortin ja ammattilupien osalta 1–3 vuoden välein. Merkintä sairauskertomuk- seen asiasta riittää. Tässä vaiheessa pitäisi siis viimeistään tietää potilaan ajokortin luokka.

Välillä on hyvä käydä ajoter- veyden edellytyksiä potilaan kanssa läpi. Hypogly- kemioiden tunnistaminen, riittävä veren sokerin omaseuranta ja säännölliset lääkärintarkastukset kuuluvat vaatimuksiin. Potilaalla ei saa esiintyä ongelmia liian korkeiden verensokerien seurauksena tai vaikkapa retinopatian, neuropatian tai sydänongelmien vuoksi.

R1-ajo-oikeus säilyy, ellei potilaalla ole toistuvaa eli kahta vakavaa (toisen apua vaativaa) hypogly kemiaa valveilla ollessa vuoden aikana. R2-kortin potilas

Kreatiniiniarvon ja GFR:n tarkistaminen vuosittain on tärkeimpiä

laboratoriokokeita.

(15)

menettää vuodeksi jo silloin, jos hänellä on ollut vuoden aikana yksikin vakava hypoglykemia valveilla.

R1-luokan ajo-oikeus tauotetaan suosituksen mukaan vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Toki tauko voi kes- tää pidempäänkin. Lääkärin on hyvä muistaa, että yli kuuden kuukauden mittaiset ajokiellot tulee ilmoittaa myös poliisille. R2-ajo-oikeus otetaan pois heti vuodeksi kerrallaan, joten se tulee aina ilmoittaa poliisille.

Ajo-oikeuden voi yleensä palauttaa diabeteksen hoitoon perehtynyt lääkäri (4).

Raskaustoiveita tai todistusten tarvetta?

Diabeetikon raskauden olisi hyvä olla aina suunniteltu sekä äidin että sikiön terveyden vuoksi. HbA1c-tavoitteena on pidetty arvoa 59 mmol/mol (7,5 %) tai alle, ja sokeritaso saisi mielellään olla hyvä pidempään ennen raskautta (7).

Diabeetikon verovähennysoikeus on alikäytet- ty etuus. Kun potilas toimittaa lääkärin kirjoittaman

B-lausunnon verottajal- le, hänellä on mahdolli- suus saada vähennyksiä jopa viisi vuotta takau- tuvasti. Lausuntoon on tärkeää kirjata, milloin diabetes on diagnosoitu, mil- lainen hoitomuoto on ja onko potilaalle ilmaantunut lisäsairauksia. Esimerkiksi monipistoshoitoisen tyypin 1 diabeetikon haitta-aste on pysyvästi 40 %, elleivät lisäsairaudet sitä nosta (tietoa haitta-asteen arvioinnis- ta sivulla 23).

Potilaalla voi olla tarvetta kuntoutukseen, ja siihen hakeutumiseen hän tarvitsee B-lausunnon. Lisäksi GLP1-analogien ja glargiini 300 U/I (Toujeo) -insuliinin korvattavuus edellyttää B-todistusta.

Muista suunnitella jatkoseuranta ja päivittää tarvittaessa hoitosuunnitelma Mieti, tarvitseeko potilaasi diabeteshoitajan ohjausta ja välikäyntejä vai riittääkö kontrolli vuoden kuluttua.

Etenkin perusterveydenhuollossa on käytössä henkilö- kohtainen hoitosuunnitelma, jonka laajuus saattaa vaihdella. Hoitosuunnitelma, johon hoidon tavoitteet on kirjattu, edesauttaa diabeetikon sitoutumista omahoitoon.

Diabeetikon verovähennysoikeus on alikäytetty etuus.

Kirjallisuus

1. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäri- seuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018.

Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi.

2. Davies MJ ym. Management of hyperglycemia in Type 2 diabetes, 2018. A Consensus Report by the American Diabetes Association (ADA) and the European Association for the Study of Diabetes (EASD). Diabetes Care 2018 ja Diabetologia 2018 (julkaistu verkossa 4.10.2018).

3. Kerr D, Cheyne E, Thomas P ym. Influence of acute alcohol ingestion on the hormonal responses to modest hypoglycaemia in patients with Type 1 diabetes. Diabet Med 2007;24:312-6.

4. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2018. Ajoterveysohjeet lääkäreille. www.trafi.fi/liikennejarjestelma/liikenne_ja_terveys/

tieliikenne_ja_terveys/ajoterveysohjeet_laakarille.

5. Kaur G, Holtfreter B, Rathmann W ym. Association between type 1 and type 2 diabetes with periodontal disease and tooth loss. J Clin Periodontol 2009;36:765-74.

6. Diabeetikon jalkaongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duode- cim, 2009. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi.

7. Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus 2012. Diabeetikon hoito raskauden aikana. www.diabetes.fi/files/2181/Diabeetikon_hoi- to_raskauden_aikana.pdf

Kuva: Shutterstock

(16)

16

Johtava asiantuntija, lääketieteen tohtori Pia Maria Jonsson toimii hankejohtajana ja ylilääkäri, lääketieteen lisensiaatti Anu Niemi yksikön päällikkönä THL:n reformit-yksikössä.

pia.maria.jonsson@thl.fi anu.niemi@thl.fi PIA MARIA JONSSON ANU NIEMI

Diabetesrekisteri tekee tuloaan THL:n pilotissa

Kansallista diabetesrekisteriä

rakennetaan parhaillaan THL:n Kansalliset laaturekisterit -hankkeessa, johon

Diabetesliitto osallistuu potilaiden edustajana. Diabetesrekisteri toimii valmistuttuaan mallina muille vastaaville julkisille tietokannoille.

Laajat epidemiologiset rekisteri- tutkimukset ja toistuvat väestökyse- lyt antavat kansainvälisesti katsoen varsin luotettavan kuvan maamme väestön elintavoista, terveydestä ja hyvinvoinnista. Siksi voidaan pitää hämmästyttävänä sitä, että hoidon sisällön ja laadun rekisteripohjai- nen seuranta on naapurimaihimme verrattuna vaatimattomalla tasolla.

Tilanteen korjaamiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on käyn- nistänyt helmikuussa 2018 Kansal- liset laaturekisterit -hankkeen. Yksi

hankkeen pilottiesimerkeistä on kansallinen diabetesrekisteri.

Rekisterihankkeen tavoitteena on luoda julkinen, vertailut mahdollistava tietokanta, josta palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuussa olevat organisaatiot saavat johtamisessa tarvitsemaansa tietoa. Kansalaiset puolestaan voivat hyödyntää rekisteriä hoitopaikan valintaa koskevassa päätöksenteossa.

Puuttuva pala

Jotta kansalaiset voivat käyttää laajenevaa valin- nanvapauttaan terveydenhuollossa, he tarvitsevat ymmärrettävää vertailutietoa palveluiden laadusta.

Se on valinnanvapauden toteutumisen välttämätön edellytys. Samanaikaisesti järjestäjä- ja tuottajatehtä- vien eriyttämisestä seuraa, että palvelujen tuottajille maksettavien korvausten perusteet muuttuvat. Uudet korvausmenettelyt vaativat tuekseen entistä yksityis- kohtaisempaa seurantatietoa (1,2).

Terveydenhuollon ammattihenkilöt tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa laatutietoa voidakseen kehittää hoidon sisältöä, parantaa hoitoprosesseja ja taata hoidon turvallisuuden.

Hyvät seurantarekisterit luovat myös pohjan lääketieteelliselle ja terveydenhuollon tutkimukselle tosielämän potilasaineistoissa (3).

Hallinnolliset ja poliittiset pää- töksentekijät ovat kustan nustieto- jen ohella riippuvaisia laatutiedois- ta, jotta he pystyvät priorisoimaan resursseja mielekkäästi eri toimin- toihin. Kansallisen tason politiikka- toimien seuranta- ja arviointi riippuu täysin seuranta- järjestelmien tarjoamista mahdollisuuksista analysoida hoidon laatua (4).

Terveydenhuollon kokonaistoimivuuden (perfor- mance) seurantaan on eri maissa valittu hieman toisis- taan poikkeavia indikaattoreita. Kahdeksan maan vertailun perusteella kansallisesti yhtenäistä vertailutietoa tulisi olla saatavilla ainakin hoidon laadun keskeisistä

Jotta kansalaiset voivat käyttää laajenevaa valinnan- vapauttaan terveyden-

huollossa, he tarvitsevat ymmärrettävää

vertailutietoa

palveluiden laadusta.

(17)

ulottuvuuksista (5):

• lääketieteellisestä vaikuttavuudesta (esimerkiksi syöpäpotilaiden kuolleisuusluvut, lonkkaleikkauk- sen jälkeinen elämänlaatu)

• potilasturvallisuudesta (esimerkiksi hoitoon liittyvät infektiot, synnytyksiin liittyvät välilihan repeämät)

• asiakastyytyväisyydestä (esimerkiksi tyytyväisyys palveluiden saatavuuteen, yleiseen kohteluun, annettuun informaatioon, hoidon sisältöön ja hoi- totuloksiin).

Suomessa hoidon kustannusten ja sairaaloiden tuot- tavuuden seuranta on kansainvälisesti hyvällä tasolla (6). Hoidon lääketieteellisen laadun, turvallisuuden ja asiakaslähtöisyyden seuranta on sen sijaan puutteellis- ta. Näin siitä huolimatta, että suomalaiset asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti muun muassa OECD:n laatu- ja potilasturvallisuushankkeisiin ja olleet mukana luomassa pohjaa kansainvälisille vertailuille (7).

Hoidon vaikuttavuuden seuraamiseksi THL:n terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö (CHESS) on yhdes- sä sairaanhoitopiirien kanssa kehittänyt PERFECT- hankkeessa hoidon kustannuksien ja vaikuttavuuden mittausta erikoissairaanhoidon suurissa tautiryhmissä

(8). Tutkimushanke pystyy kuitenkin tarjoamaan vain rajoitetusti rutiininomaista vertailutietoa palveluiden laadusta.

Potilaat hyötyvät

Terveydenhuollon laaturekisterit muodostuvat tiedois- ta, joiden avulla seurataan valittujen potilas- tai tautiryh- mien hoidon laatua (5,9). Kansallisilla laaturekistereillä tarkoitetaan yleensä rekistereitä, joiden rahoituksesta ja organisoinnista vastaa kansallinen viranomainen tai yhteistyötaho ja joille on luotu yhteiset kansalliset pelisäännöt. Rekistereillä yhtenäistetään kansallista ja kansainvälistä tietojen keruuta ja analyyseja.

Rekisterianalyyseista syntyvää tietoa käyttäen pyritään lisäämään potilaille hoidosta koituvaa ter- veyshyötyä. Muun muassa kansainvälinen asiantun- tija ja terveyshyötymallin kehittäjä Michael Porter on todennut, että hoidon laatua ei voida analysoida ja hyö- dyntää mielekkäästi ilman potilas- tai asiakasryhmä- kohtaista segmentointia (10). Potilaiden taustatekijät

Rekistereillä yhtenäistetään kansallista ja kansainvälistä tietojen keruuta ja analyyseja.

Kuva: Shutterstock

(18)

NYT ILMAN SORMENPÄÄ- MITTAUKSIA! ^*

*Jos G6:sta saamasi glukoosi

varoitukset ja arvot eivät vastaa oireitasi tai odotuksiasi, käytä verensokerimittaria ja tee diabeteksen hoitoon liittyvät päätökset sen antamien tulosten perusteella.

† Lisätietoja tarkkuudesta: Shah VN, et al.

Diabetes Technol Ther. 2018 Jun;20(6). ^‡ Yhteensopivat matkapuhelimet ja muut laitteet on lueteltu osoitteessa www.dexcom.com/

dexcominternationalcompatibility. ^§Tietojen jakaminen edellyttää internetyhteyttä.

Tietojen seuraaminen edellyttää Follow

sovellusta. Käyttäjän tulee aina varmistaa lukemat Dexcom G6^® sovelluksesta tai vastaanottimesta ennen hoitoon liittyvän päätöksen tekemistä.

DIA.FI.01501OKT2018

EI KALIBROINTIA

– EI SORMENPÄÄMITTAUKSIA*

10 PÄIVÄÄ KESTÄVÄ SENSORI

HÄLYTYS GLUKOOSIN UHKAAVASTA LASKUSTA

UUDET HÄLYTYSPROFIILIT – ESIM. PÄIVÄ- JA YÖPROFIILI

SEURAAJATOIMINTO^§ – JOPA 5 SEURAAJAA – REAALIAIKAINEN TIETO

UUSI SENSORI – HELPPO ASETTAA YHDELLÄ NAPIN PAINALLUKSELLA

TARKKA MITTAUS^† 28 % PIENEMPI LÄHETIN

IOS- JA

ANDROID-YHTEENSOPIVA^‡ 2-VUOTIAASTA ALKAEN

Näyttää arvon koko ajan!

Ei sormenpäämittauksia, hälytykset ja 10 päivää kestävä sensori!

DEXCOM G6

^®

JATKUVA GLUKOOSINSEURANTA:

VIHDOINKIN TÄÄLLÄ!

diabetes@infucare.fi

www.infucare.fi +358 (0)207 348761

G6 Äntligen 176x250 Fi 181221.indd 1 2018-12-21 13:19

(19)

Taulukko 2. Käynnistetyt pilottirekisteriyhteishankkeet.

ja hoidon vaikuttavuuden mittarit vaihtelevat terveys- ongelmasta ja sen hoidosta riippuen. Myös eri potilas- ryhmiin kohdistuvat potilasturvallisuusriskit vaihtelevat. Käytännössä rekisterien rakentaminen on eri maissa yleensä aloitettu suuriin ja kansanterveydelli- sesti merkittäviin tautiryhmiin kuuluvista, kuten diabetes-, harmaa kaihi- ja lonkkaimplanttipotilaista.

Esimerkit Englannista ja Pohjoismaista kertovat, että kansallisten laaturekisterien luomiseen on sään- nönmukaisesti tarvittu valtiovallan tietoista tukea ja eri tahojen – tutkimus- ja kehittämislaitosten, rahoittajien, järjestäjien, tuottajien, ammattikuntien ja potilasjärjes- töjen – välistä laajaa yhteistyötä (11-14). Seurantaa ja arviointia varten on myös perustettu uusia valtiollisia toimielimiä ja rekisteritiedon kehittämistä ja tuotantoa on stimuloitu esimerkiksi taloudellisin kannustein.

Suomessa laaturekisterien tarpeesta on keskustel- tu ajoittain jo 1990-luvun lopusta lähtien, mutta niiden kehittämiseksi ei ole tähän mennessä luotu yhteistä kansallista järjestelyä. Kehitys on jäänyt suurelta osin yksittäisten palveluntuottajien, sairaaloiden tai sairaanhoitopiirien varaan. Kehityksen esteenä on toiminut myös vanhentunut henkilörekisterilainsäädäntö, jota paraikaa uudistetaan (15).

Vastaus pitkäaikaisiin toiveisiin

THL käynnisti Kansalliset laaturekisterit -pilotti- hankkeen eduskunnan myöntämän lisämäärärahan turvin helmikuussa 2018. Hankkeen päätavoitteena on luoda ehdotus siitä, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida ja niiden ylläpito taata pitkän ajan kuluessa (16). Hanketta toteutetaan kahdeksassa temaattisessa työpaketissa (taulukko 1) ja kuudessa potilasryhmäkohtaisessa pilottirekisteri- yhteishankkeessa (taulukko 2).

Temaattisista työpaketeista laajin pureutuu rekisterien kansalliseen alustaan: rahoitukseen, orga-

nisaatioon, ohjaukseen ja yhteistyön muotoihin.

Muissa työpaketeissa selvitetään kansallisia tietoja viestintätekniikan ratkaisuja sekä sitä, mitä vaatimuk- sia rekisteri tiedon hyödyntäminen eri käyttötarkoituk- siin asettaa tietojen keruulle, analysoinnille ja rapor- toinnille.

Diabetesrekisteri yksi piloteista

Diabetesta sairastavien asiakkuusprosessi hajaantuu monen eri palveluntuottajan kesken, ja potilaiden itse tuottamat hoitotasapainon seurantatulokset muodostavat merkittävän osan laatutietoa. Jotta voidaan muo- dostaa kokonaiskuva toteutuneen hoidon laadusta, on tietoa kerättävä eri tahoilta. Kliinisen vastaanottotyön yhteydessä kirjataan potilaskohtaista tietoa sairaus- kertomukseen, mutta nämä tiedot ovat jääneet pitkälti hyödyntämättä potilastietojärjestelmien käytettävyys- ongelmien vuoksi. Myös erillisjärjestelmiin kertyvi- en tietojen, kuten laboratoriotulosten, yhdistäminen potilas tietojärjestelmiin on ontunut.

Diabeteksen laaturekisteripilotissa paneudutaan tunnistettujen ongelmien ratkaisemiseen. Laatu- rekisteritoiminnan suunnittelussa voidaan hyödyntää kokemuksia HILMO- ja KANTA- palveluista, joissa kaikkia palveluntuottajia koskeva tieto siirtyy sähköi- sesti rakenteisesti tallennettuna (17,18).

Taulukko 1. Laaturekisterihankkeen temaattiset työpaketit.

TP0 – THL:n rekisteritoiminnan ja -rajapintojen kehittäminen TP1 – Laaturekisterien rahoitus, organisaatio ja ohjaus

TP2 – Nykytilan kartoitus, aiemmat kansalliset ja kansainväliset kokemukset TP3 – Laaturekisterien ICT-ratkaisut

TP4 – Laaturekisterit kansallisen sote-seurannan ja arvioinnin sekä maakuntien järjestämisen ja ohjauksen tukena

TP5 – Laaturekisterit laadun vertaiskehittämisen ja parantamisen välineenä

TP6 – Laaturekisterit valinnanvapauden, asiakaslähtöisyyden, avoimuuden ja läpinäkyvyyden tukena TP7 – Laaturekisterit terveydenhuollon menetelmien kehittämisen, seurannan ja tutkimuksen välineinä TP8 – Viestintä ja vaikuttaminen

• Diabetesrekisteri

• Reumarekisteri

• Eturauhassyöpärekisteri

• Selkäkirurgiarekisteri

• Iskeemisen sydäntaudin rekisteri

• HIV-rekisteri

(20)

20

Täsmällisesti määritellyt tietosisällöt ovat laaturekisterien rakentamisen perusta (9).

Nykyisin palveluntuottajat käyttävät joko omia diabeteksen hoidon laadun seurantarekistereitään tai osallistuvat ulkopuolisen toimijan toteuttamiin hoidon laatua kuvaaviin otantatutkimuksiin. Jotkut tuottajat eivät seuraa hoidon laatua systemaattisesti lainkaan.

Kansallisen laaturekisteritoiminnan edellyttämistä tieto sisältökuvauksista ei ole Suomessa sovittu, minkä vuoksi näennäisesti samat lähtötiedot voivat tuottaa eri toimijoiden rekistereistä raportoituina hyvinkin erilaisia tuloksia.

Diabeteksen hoitotuloksia on julkaistu organisaa- tioissa, jotka kykenevät raportoimaan laatua kuvaavia tietoja suoraan omista potilastietojärjestelmistään. Ter- veystalo julkaisee vuosittain julkisessa verkossa laatu- käsikirjan, johon kuka tahansa voi tutustua. Käsikirjas- sa esitellään muun muassa koko konsernia koskevat diabeteksen hoitotulokset pitkäaikais-

verensokerin, verenpainetasojen sekä LDL- kolesterolin osalta (19).

Pohjois-Karjalassa käytössä ole- va, rakenteista kirjaamista tukeva ja tilastointiautomatiikkaa sisältävä potilastietojärjestelmä mahdollistaa diabeteksen hoitotulosten toimi- pistekohtaisen vertailun. Se on tuonut esille hoidon laadun parantamismah- dollisuuksia sekä saman organisaati- on sisällä olevien toimipisteiden eroja (20).

Kansallisella diabetesrekisterillä haetaan ratkaisua, joka mahdollistaisi palveluntuottajien välisten hoitotulosten vertailun. Vertailun paljastamat erot kannus- tavat palveluntuottajia suunnitelmalliseen palvelujen kehittämiseen, minkä odotetaan näkyvän potilaiden hoitotulosten paranemisena (21,22).

Minimisisällöstä tulossa ehdotus

Diabetesrekisteripilotin tavoitteena on saada aikaan konsensus kansallisen diabetesrekisterin sisällöstä.

Tavoitteena on myös hankkia kokemusta erilaisista tietoteknisistä ratkaisuista, rekisteritietojen käsittelys- tä ja raportoinnista sekä potilaan tuottamien tietojen hyödyntämisestä. Alkuvuodesta 2019 laaditaan ehdotus kansallisesta minimitietosisällöstä.

Osana pilottia tutkitaan, kuinka ehyttä, vertailu- kelpoista ja kattavaa tietoa diabeteksen hoidon laadusta on tällä hetkellä saatavissa yhdistämällä eri organisaa- tioiden tietovarannoista sekä THL:n kansallisista rekis- teriaineistoista saatavaa tietoa. Dia betesrekisteripilotin

tuotokset muodostavat tietopohjan jatko työskentelylle.

Tietopohja elää ja muuttuu samalla, kun kansallisten terveystietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuri kehit- tyy ja tietosisältöjen eheys lisääntyy.

Hankkeen tukena toimii kaikille toimijoille avoin asiantuntijaryhmä. Siihen osallistuu laaturekisterin kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen edustajia poti- lasjärjestöistä ja diabetesta hoitavista ammattiryhmis- tä. Mukana ovat lisäksi Duodecimin, diabetologien ja diabetestutkijoiden yhdistyksen, endokrinologi- ja yleislääkäriyhdistysten sekä yliopistojen edustajat.

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on tukea muun muassa hankkeen toimeenpanoa sekä vastata osaltaan diabetesrekisteripilotin viestinnästä omissa verkostoissaan.

Se toimii myös hanketta valmistelevan ja suunnittele- van ydintyöryhmän tukena.

THL rahoittaa kliinisten asiantuntijoiden organi- saatioissa tekemää työtä diabeteksen laaturekistereiden kehittämiseksi. Kliiniset asiantuntijat muodostavat moniammatillisen ydintyöryhmän, jossa ovat edustet- tuina diabetespotilaan hoito- ja pal- veluketjujen eri osat. Asiakasnäkö- kulmaa tuo Dia betesliiton edustaja.

Ydintyöryhmän jäsenet ovat: ylilää- käri Pirjo Ilanne-Parikka, Diabetes- liitto, tutkimusprofessori Tiina Laa- tikainen, THL, endokrinologi Saara Metso, TAYS, terveyden huollon eri- koislääkäri Päivi Metsäniemi, YTHS, yleis lääketieteen erikoislääkäri Anu Niemi, THL, lehtori Seija Olli, Satakunnan AMK ja puheenjohtaja, Suomen DESG ry (Diabetes Education Study Group) sekä yleislääketie- teen erikoislääkäri, avosairaanhoidon kehittäjälääkäri Aapo Tahkola, Jyväskylän kaupunki.

Ydintyöryhmä kartoittaa käytössä olevat tietosi- sällöt ja tunnistaa kansallisen laaturekisterin rakenta- miseksi vaadittavat potilaiden taustatiedot, selittävät tekijät, interventiot sekä lopputulostiedot. Työskente- lyssä hyödynnetään aiemmin muissa maissa perustet- tujen diabetesrekistereiden kokemuksia (23,24).

Tietosisällöstä pyritään luomaan kansallinen konsensus. Se luo pohjan rekisterin jatkokehittämiselle.

Ydintyöryhmä tekee ehdotuksen toimintamallista, jolla kansallista laaturekisteriä jatkossa ylläpidetään, kehitetään ja päivitetään.

Rekisteri rakentuu yhteisvoimin

Hankkeen keskeisiin lyhyen aikavälin tavoitteisiin kuuluu selkeyttää, mitä velvoitteita laaturekisteri

Ydintyöryhmä tekee ehdotuksen

toimintamallista, jolla kansallista

laaturekisteriä jatkossa ylläpidetään,

kehitetään ja päivitetään.

jatkuu sivulla 22

(21)

jatkuu sivulla 22

DIABETES JA NEFROPATIA -KURSSI HELSINGISSÄ | 2019

diabetes.fi muma.fi

• Jaksamista ja tukiverkostoja.

• Maksuton.

• Matkakustannuksiin korvauksia Kelasta.

Kirjoita suositus kevään Diabetes ja nefropatia -kurssille!

Onko asiakkaallasi diabetes ja

munuaissairaus?

Kursseja myös syksyllä 2019

Diabetes ja nefropatia (kaksiosaisena) 25.–27.10.2019 ja 15.–17.11.2019

Diabetes ja dialyysi 3.–8.11.2019