S P Y D
PÄÄKAUPUNKISEUDUN DIABETESYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
4•2013
VERKKOKALVON ÄKILLISET VEREN
KIERTOHÄIRIÖT: VALTIMO JA LASKIMOTUKOKSET KAHDEKSAN TAPAA HUOLEHTIA JALOISTA
AJATTELE PARISUHDETTASI HUIMA DIABETESILTA
HUIMALASSA
Maailman
Diabetespäivä 14.11.
Pääkaupunkisedun Diabetesyhdistyksen syyskausi on alkanut vilkkaana. Pääkaupun- kiseudulla on monenlaista toimintaa, johon halukkailla diabeetikoilla on mahdollisuus osallistua.
Yhdistyksen toiminnan kannalta tämän syksyn merkittävin tapahtuma on yhdis- tyksen syyskokous, joka pidetään keskiviikkona marraskuun 27 päivänä Kampin pal- velukeskuksessa, kokous alkaa kello 18.00. Toivon, että mahdollisimman moni yhdis- tyksen jäsen olisi paikalla päättämässä yhdistyksen asioista, kuten vuoden 2014 toi- mintasuunnitelmasta, jäsenmaksuista, talousarviosta sekä hallituksen puheenjohta- jan, muiden hallituksen ja varajäsenten valinnoista.
Yhdistyksen taloudellinen tilanne on ollut sangen vakaa viime vuosina, joten toi- minnan kehittäminen ja parantaminen on mahdollista.
Diabetesliitto on muuttamassa sääntöjään. Olemme saaneet ehdotukset sääntö- jen muutoksista, jotka näyttävät siltä, että jos ne toteutetaan, ne näyttävät paranta- van liiton hallintoa. Kuitenkin yksi asia sääntömuutoksessa ei ole saanut Pääkaupun- kiseudun Diabetesyhdistyksen kannatusta. Diabetesliitto ehdottaa, että Diabetesliit- to voisi ottaa jäseniä suoraan eikä yhdistyksen kautta. Yhdistyksen mielestä Diabe- tesliitto on yhdistysten liitto eikä yksittäisten jäsenten liitto.
Hallituksen toiminta on ollut tänä vuonna vähemmän henkisesti rasittavaa kuin viime vuonna Erimielisyydet ovat vähentyneet, mikä on mielestäni hyvä kehityssuun- ta. Hallituksen nykyisillä jäsenillä on kaikilla sama tavoite, joka yhdistyksen säännöis- sä on kirjoitettu näin ”Yhdistyksen tarkoituksena on toimialueellaan työskennellä dia- beteksen aiheuttamien haittavaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä val- voa diabeetikoiden yhteiskunnallisia etuja ja olla jäsentensä toimintaorganisaatio”.
Tätä yritämme toteuttaa ja päättää toiminnastamme yhteisymmärryksessä.
Olemme käyneet keskusteluja Espoon kaupungin palvelujohtajan, Vantaan kau- pungin diabeteshoitoryhmien sekä Helsingin kaupungin diabeteshoitoryhmän kans- sa. Seuraava tavoitteemme on päästä keskustelemaan erityisesti Helsingin kaupun- gin hoitovälinejakelusta vastaavien kanssa.
Yhdistyksen lääkäriasemalle on saatu kolme lääkäriä lisää. Kaikki viisi lääkäriä ovat nimenomaan diabetekseen hoitoon perehtyneitä. Meitä ilahduttaa myös se, että saimme mukaan kauan toivomamme naislääkärin. Yhdistyksen uusi jalkaterapeutti on aloittamassa toimintaansa ja hänestä kuten uudesta naislääkäristämme voit lukea tarkemmin lehdestä toisaalla.
Maailman diabetespäivä 14.11. näkyy ja kuuluu, sillä tempauksia ja tapahtumia on ympäri pääkaupunkiseutua muun muassa Kampin kauppakeskuksessa, potilastuki- keskuksessa Olkassa ja Eduskunnassa.
Toivottavasti näemme yhdistyksen syyskokouksessa Kampin palvelutalolla 27.11.
kello 18.
Terveisin Pentti Lammi puheenjohtaja
Maailman diabetespäivä 14.11. näkyy ja kuuluu, sil- lä tempauksia ja tapahtumia on ympäri pääkaupunkiseu- tua muun muassa Kampin kauppakeskuksessa, potilas- tukikeskuksessa Olkassa ja Eduskunnassa.
Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen tiedotuslehti Julkaisja: Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry
Aikakauslehtien Liiton jäsen Malminkatu 24 D 38, 00100 Helsinki
Puh. 010 231 9400 tai 050 562 9446, fax 09-586 05250 toimisto@psdiabetes.fi • www.psdiabetes.fi
Päätoimttaja: Tarja Hartman, tj@psdiabetes.fi Ulkoasu: www.qualitymagazines.fi
Kannen kuva: Shutterstock Painos: 9 200 kpl
Paino: Paintek, Helsinki
KIDE 4/2013
>
2 3 Sisällys Pääkirjoitus4 - 5 Diabetesvastaanotto
6 Uusi jalkaterapeutti yhdistyksessä 7 Diabetesmyymälä
8 Diabeteskoru 9 Kysy diabeteksesta
ja Terveisiä Helsingin vammaisneuvostosta 10 - 14 Verkkokalvon äkilliset verenkiertohäiriöt:
valtimo ja laskimotukokset, Paula Summanen 16 - 17 5 + 2 toimii, ainakin minulla, Tarja Hartman
18 - 19 Kahdeksan tapaa huolehtia jaloista, Antti Kaikkonen 20 - 21 Kakkoslaatua, Pasi Immonen
22 E-EPA-kalaöljy, Matti Tolonen
23 - 24 Ajattele parisuhdettasi, Sari Liljeström
25 Ykköstyypin diabetekseen löytymässä rokote?
26 - 27 Huima diabetesilta Huimalassa, Piia Laine 29 Lähdeaineisto
30 Stressi haitaksi terveydelle
ja Psoriasis voi altistaa diabetekselle 31 Tervetuloa joulukahville
32 - 37 Tapahtumat
38 - 39 Vuosikokouskutsut
SP YD
PÄÄKAUPUNKISEUDUN DIABETESYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
4•2013
VERKKOKALVON ÄKILLISET VEREN KIERTOHÄIRIÖT: VALTIMO JA LASKIMOTUKOKSET KAHDEKSAN TAPAA HUOLEHTIA JALOISTA AJATTELE PARISUHDETTASI HUIMA DIABETESILTA HUIMALASSA
DIABETESVASTAANOTTO
Diabetesvastaanotto
Vastaanotto toimii yhdistyksen tiloissa Kampissa, Malminkatu 24 D 38 (sisäpiha), 00100 Helsinki.
Vastaanoton yhteydessä toimii myös pääkaupunkiseudun kattavin diabetestarvikkeiden myymälä.
Jäsenille edullisemmat hinnat myy- mälässä. Ota jäsenkorttisi mukaan.
Vastaanottojen ajanvaraukset ja lisätiedot puhelin 010 231 9400 tai 050 562 9446
Mittaukset ajanvarauksella
• Hemoglobiini (Hb), verensokeri (B-gluk), pikäaikainen verensokeri (HbA1c), tulehdusarvo (CRP), ko- lestrolipaketti - ravinnotta (koko- naiskolestroli, HDL, LDL, trigly.)
• Virtsan albumiinin, kreatiniinin -suhde aamuvirtsasta munuais- sairauden määrittämiseen
• Verenpaine
• Uniapnea.tutkimus
Varaa aika diabeteshoitajalle
Riitta Linnanmäki
Luennot, neuvonta ja ohjaus Yhdistys järjestää erilaisia asiantun- tijaluentoja, seuraa ilmoitteluam- me Tapahtumat/Kide tai www.ps- diabetes.fi
Tilauksesta diabeteshoitajan lu- entoja, neuvontaa ja ohjausta dia- beteksen ennaltaehkäisystä, diabe-
teksesta ja sen hoidosta. Sopimuk- sen mukaan sovitussa paikassa yh- teisöille ja yrityksille. Lisätietoja: dia- beteshoitaja 010 231 9401 tai toi- misto 010 231 9400, sähköposti dh@psdiabetes.fi
Erikoislääkärit yhdistyksessä Ajanvaraukset erikoislääkäreille nume- rosta 010 231 9400 tai 050 562 9446.
Markku Saraheimo
LT, diabetologi, sisätautien erikois- lääkäri
• nuoruusikä diabeetikolla
• diabetes ja verenpaine
• tyypin 1 ja 2 diabetes
Klas Winell
LT, diabetologi
• diabeteksen kokonaisvaltainen hoito
• tyypin 1 ja 2 diabetes
Tero Saukkonen
LT, diabetologi, dosentti
• lasten- ja nuorten diabetes Lasten diabeteslääkäri Tero Saukko- nen on aloittanut vastaanoton pääkau- punkiseudun Diabetesyhdistyksessä.
Hänen vastaanotolleen ovat terve- tulleita kaiken ikäiset lapset ja nuoret.
Hänen kanssaan voi keskustella ajan- kohtaisista hoidon ongelmista tai tulla pitkäaikaisempaan seurantaan. Ajan- varaukset 010 231 9400.
Ilkka Vauhkonen
LT, endokrinologian erikoislääkäri, dosentti
• Diabeteksen hoidon erityispätevyys Ilkka väitteli lääketieteen tohtorik- si vuonna 2001 aiheenaan ”Varhai- set sokeriaineenvaihdunnan häiri- öt tyypin 2 diabeteksessa”. Vuonna 2008 hänet nimitettiin endokrinolo-
gian dosentiksi. Ilkalla on lisäksi dia- beteksen hoidon erityispätevyys ja noin 20 vuoden kliininen kokemus diabeteksen hoidosta, niin tyypin 1 kuin tyypin 2 diabeteksesta.
Ajanvaraukset 010 231 9400.
Yhdistyksessä uusi lääkäri
Heidi Luotolahti
Sisätautien erikoislääkäri. Heidi on erikoistunut muun muassa lihavuus- hoitoihin ja vaikeaan diabetekseen.
Vastaanottoaikoja voi tiedustella toimistosta. Heidin tarkempi esitte- ly Kide 1/2014
Psykoterapia
Terapiamuoto on voimavara- ja rat- kaisukeskeinen terapia, jossa käsi- tellään yleisiä elämän ongelmia; ma- sennus, pelot, kriisitilanteet, jän- nitys, vaikeat elämäntilanteet jne.
Riitta Rauhala on kognitiivisessa terapiakoulutuksessa.
Psykoterapeutti Riitta Rauhala on Kela:n hyväksymä eli kävijät voivat saa- da psykoterapiaan tukea Kela:n kun- toutusvaroista. Vastaanotot ovat pää- osin ilta-aikoina klo 16 jälkeen ja käyn- ti on 45 minuuttia. Muut ajat sovitaan erikseen. Ajanvaraukset puhelin 010 231 9400 tai 050 562 9446.
Jalkaterapeutti
Onko sinulla
• kipuja jalkaterissä, polvissa, lon- kassa?
• vaivaisenluut, vasaravarpaat tai muu jalkaterän virheasento?
• känsiä, kovettumia, kuiva iho jal- kapohjassa?
• diabeetikon vuositarkastus edessä?
• halu tietää miten jalkapohjasi kuormittuvat?
• liikerajoituksia tai lihasheikkoutta alaraajoissa?
• lihakset jumissa?
• kysymyksiä oikeanlaisista kengistä?
Jos sinulla on jokin yllä mainituista, niin varaa aika jalkaterapeutti Ant- ti Kaikkoselle numerosta 010 231 9400.
Ravitsemusterapeutti
• ongelmia painonhallinnassa?
• korkea kolestroli?
• munuaisten vajaatoimintaa?
• syömishäiriö?
• ruoka-aine allergia?
• verensokeriarvot heilastelevat hurjasti?
Ravitsemusterapiasta on apua muun muussa yllä mainituissa on- gelmissa. Ruokavalion suunnitte- lu auttaa myös verensokeriarvojen hallinnassa.
Laillistettu ravitsemusterapeut- ti Berit Haglund antaa ravitsemus- neuvontaa ja erityistietoa, myös ruotsiksi. Vastaanotot sopimuksen mukaan puhelin 010 231 9400 tai 050 562 9446.
DIABETESVASTAANOTTO
Kuva: Shutterstock
5
4
Malminkatu 24 D 38, 00100 Helsinki.
Annamme myös tarvittaessa käyttöopastuksen tuotteisiin.
Tuotteet:
• verensokerimittarit ja niihin sopivat liuskat (Ab- bott, Rosche, Bayer, LifeScan, Mendor…)
• näytteenottimia ja lansetteja
• insuliinikyniä ja neuloja
• paristoja mittareihin
• diabetesoppaita
• diabetestunnuksia, ranteeseen tai kaulaan
• siripirit ja hunajaa
• sokerittomia tuotteita
• GlucoBooster glukoosigeeli
• hopea-, varvas- ja villasukkia
• kylmäpakkauksia insuliinin kuljetukseen mm. Frio
• tarvike-, säilytys- ja kuljetuslaukkuja
• perusvoiteita ja tuotteita jalkojen omahoitoon
• surunvalittelu- ja onnitteluadresseja
• verenpainemittareita
• muuta diabeteksen omahoitoon liittyvää
• diabetesliiton oppaita ja muuta kirjallisuutta sekä ruokaohjeita
• lisäksi maksutonta ohjausmateriaalia mm. oma- seurantavihkoja
• Feelmaxin jalkineita
Myymälän aukioloajat maanantai 10 – 16 tiistai 10 – 17 keskiviikko 10 – 16 torstai 10 – 15
Uudenvuoden- ja Jouluaatto: suljettu.
Salomonk atu
Kansak oulunk U.K.k atu
atu
Malminrinne Malmink
atu Lapinlahdenk
atu Runeber
gink atu
Fredrikink atu KAMPIN
metroasema
Diabetesyhdistys
OMRON
-ASKELMITTARIT SAAPUNEET!
Tule ja hae omasi!
Diabetes myymälä
Jalkaterapeutti, hieroja Antti on syntynyt Kempeleessä vuonna 1990 ja hän valmistui yliop- pilaaksi Kempeleen lukiosta 2009.
Hän suoritti hierojakurssin ylioppi- laskirjoitusten ohessa ja on sen jäl- keen pitänyt huolta, että sukulaiset pysyvät vetreässä kunnossa.
Antti aloitti jalkaterapian opin- not Metropolia Ammattikorkeakou- lussa vuonna 2010 ja on nyt viittä vaille valmis jalkaterapeutti (valmis- tuu joulukuussa 2013). Antti aloit- taa päätoimisen työskentelyn yhdis- tyksessä tammikuussa 2014, mutta tekee satunnaisia työpäiviä muuta- man kerran viikossa ennen sitä.
Vastaanotolla Antti perehtyy on-
gelmiisi kliinisesti tutkien ja ottaa selvää oireidesi syistä, jotta voi hoi- taa sinua parhain mahdollisin tu- loksin. Hänen erikoisosaamiseensa kuuluvat diabeetikot, lapset sekä ur- heilijat. Antti on myös käynyt kine- sioteippauskoulutuksen ja hänellä on suunnitelmissa kouluttaa itseään tulevaisuudessa lisää.
Antin perheeseen kuuluu vai- mo ja kohta vuoden ikäinen prinses- sa. Antti rakastaa urheilua ja juok- see säännöllisesti maratoneja. Per- he, seurakunta sekä urheilu ovat lä- hellä Antin sydäntä.
Ajanvaraukset numerosta 010 231 9400.
Uusi jalkaterapeutti yhdistyksessä
Antti Kaikkonen
Kuva: Shutterstock
Haluan, että D-koruni sopii tyyliini!
Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys on aloittanut yhteistyön töölöläisen korusuunnittelijan Kathrin Temmingin kanssa. Kuvan klassisen helmirannekorun lisäksi Kathrin suunnittelee meille myös uniikkeja D-tunnuksella varustettuja kaulakoruja.
”Ystävättäreni lapsella to- dettiin viime vuonna dia- betes, ja hän totesi tuol- loin että ’Kati, sun on nyt suunniteltava jotain nai- sellista’. Olin vain hieman aiemmin, eräässä esitte- lytilaisuudessa tutustunut Pääkau- punkiseudun Diabetesyhdistyksen toiminnanjohtajaan Tarja Hartma- niin. Tarja tutustui tuolloin koruihini ja ehdotti yhteistyötä.”
Korujen designissa on huomioitu se, että D-tunnus on selkeästi näkyvil- lä. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tar-
koittaa sitä, että koru ei voisi olla yk- silöllinen ja elegantti.
”Teen diabeteskorut itse. Käytän vain kestäviksi todettuja materiaale- ja ja tekniikoita. D-koruillani on vuo- den takuu. Toki koruista on aina syy- tä pitää hyvää huolta - verkkokaup- pani sivuille olen koonnut tärkeim- mät ohjeet helmikorujen hoitoon tu- tustu: www.kathrintemming.fi”
Koruja saat yhdistyksen myymä- lästä ja Kathrinin verkkokaupasta. Mi- käli haluat suunnitella oman D-korusi, voit olla yhteydessä suoraan Kathriniin.
(kati.temming@gmail.com.)
Kysy diabeteksesta
Kysymys:
Minulle tulee välillä hypo- tuntemuksia, kuten nälkä, väsymys tai muuten vain huono olo, vaikka verensokeri on korkealla, esim.
15-17. Mikähän sen aiheuttaa? Ovat- ko tuntemukset elimistössä sekaisin?
Vastaus:
Jotkut ihmiset tosiaan reagoivat kor- keisiin verensokereihin joillakin tu- tuilla matalan sokerin oireilla. Tutki- musnäyttöön en ole tähän liittyen törmännyt, mutta oletan oireen liit- tyvän elimistön suhteelliseen insu- liinipuutteeseen. Eli veressä on so- keria, mutta ei tarpeeksi insuliinia, joka siirtäisi energian solujen käyt- töön. Tällöin solut kärsivät energia-
vajeesta ja elimistö hälyttää aivan oikein, että tarvitaan energiaa. Rat- kaisu ongelmaan vain on eri, kuin hypoglykemiassa.
Jos huomaa, että itsellä on täl- lainen taipumus, kannattaa entis- tä huolellisemmin mitata verenso- keria, kun on epämääräinen huono olo, eikä vain voi syödä lisää. Usein sellaiset oireet kuin nopeutunut sy- ke ja näön hämärtyminen jäävät kor- kean sokerin aiheuttamassa nälässä pois. Olotilan ja oireiden tutkiskelu saattaa auttaa havainnoimaan luo- tettavammin, mistä nälästä on kyse.
Verensokerin mittaus antaa tietysti luotettavimman tuloksen.
LT, diabetologi Markku Saraheimo
Terveisiä Helsingin kaupungin Vammaisneuvostosta
Raija Härönoja, pitkäaikaissairaiden edustaja Helsingin vammaisneuvostossa
Vammaisneuvosto on vam- maisjärjestöjen, yhdistys- ten ja Helsingin kaupungin välinen yhteistyöelin. Vammaisneu- vostoon on valittu 10 henkilöä eri järjestöistä ja lisäksi yhdeksän kau- pungin nimeämää henkilöä. Neuvos- ton tehtävänä on toimia neuvoa an- tavana, testaavana ja kantaa otta- vana elimenä kaupungin pyytämis- sä asioissa.
Olemme testanneet uutta raitovau- nua useaan otteeseen ja kommentoi- neet epäkohdista. Toisena tärkeänä asiana on ollut esteetön liikkuminen kaupungilla eri kohteisiin.
Meiltä on myös pyydetty komment- teja siihen, kuinka pitkäaikaissairas saavat tarvittaessa henkilökohtaista
apua ongelmiinsa, millaisia palvelu- ja on saatavilla ja miten näitä palve- luja on ylipäätään mahdollista saada.
Kouluvirastosta oli henkilö kerto- massa pitkäaikaissairaiden lasten avun- saannista kouluaikana. Esimerkkinä mainittakoon, että mitä tapahtuu, jos diabeetikkolapsi saa koulussa tai päi- väkodissa ”HYPON”? Onko saatavil- la osaavaa apua? Käytäntö tuntui ko- vasti vaihtelevan ja tämän suhteen on vielä paljon tehtävää.
Vammaisneuvosto ottaa myös kan- taa erilaisten apuvälineiden saatavuu- teen ja antaa omia suosituksiaan.
EU:sta tulee jatkuvasti erilaisia oh- jeita ja määräyksiä, jotka useimmiten heikentävät vallitsevia käytäntöjä. Näi- hin asioihin vammaisneuvoston jäsenet
ottavat aina kantaa ja tiukasti.
SoTe –uudistus tuo mukanaan erilaisia määräyksiä, jotka koskevat muun muassa asumista tai kulkemis- ta. Nämä ovat asioita, jotka kosketta- vat läheisesti vanhuksia, vammaisia ja muita pitkäaikaissairaita. Heidän äänellään ja puolesta nämä kymme- nen vammaisneuvostoon valittua ih- mistä puhuvat.
Terveisiä kaikille ja hyvää Joulun odotusta
Raija Härönoja
Voit lähettää Raijalle aiheeseen liittyviä kommentteja tai terveisiä vietäväksi vammaisneuvostoon seu- raavaan osoitteeseen: raija.haro- noja@gmail.com
J
>
>
Kuva: Markku Korhonen
9
8
Verisuonitukoksiin on vain harvoin pelkästään pai- kallinen syy kuten kohol- la oleva silmänpaine. Niil- le altistavat yleisesti veri- suonten tilaan vaikuttavat valtimotaudin vaaratekijät (koholla oleva verensokeri, verenpai- ne ja veren epäedulliset rasvat) ja li- sääntynyt veren hyytymistaipumus, joiden tunnistaminen ja hoito ovat silmätutkimuksen ja silmään kohdis- tuvan hoidon lisäksi tärkeitä.
Verkkokalvon laskimotukokset ovat diabeettisen retinopatian jäl- keen yleisin silmänpohjan verisuo- nisairaus. Yhdessä valtimotukosten kanssa ne aiheuttavat maassamme
kaksi prosenttia yli 65-vuotiaiden näkövammaisuudesta. Nämä taudit ovatkin yleisiä nimenomaan ikäänty- vässä väestössä. Toisaalta tukoksille altistaa huonossa tasapainossa ole- va diabetes ja metabolinen oireyhty- mä, joka on yleistynyt myös nuorilla.
Verkkokalvon suonitukokset jae- taan tukoskohdan mukaan keskus- ja haaratukoksiin. Ensin mainitus- sa tukos on itse keskusvaltimossa tai -laskimossa, haaratukoksessa ve- renvirtaus häiriytyy tämän haaras- sa: yhdessä neljästä päähaarasta tai niitä pienemmässä - mitä pienem- mässä, sitä pienempi haitta, ellei sit- ten kyseessä ole verkkokalvon keski- osan eli makulan toimintaan vaikut- tava pieni suonihaara.
Verkkokalvon valtimotukokset Verkkokalvon valtimotukoksen saa Suomessa vuosittain 40–50 henki- löä yleensä 60–70-vuotiaana. Tu- kos on miehillä kaksi kertaa yleisem- pi kuin naisilla. Useimmiten sydän- ja verisuonisairauksia on jo ennestään tiedossa (60 %:lla verenpainetauti, 25 %:lla diabetes tai dyslipidemia), ja monet tupakoivat. Nuorten verkkokal- von valtimotukokset ovat harvinaisia, mutta vuosikymmeniä sitten ne liit- tyivät huonoon hammasterveyteen
ja sydämen läppätulehduksiin. Viime vuosina on esiintynyt valtimotukok- sia huumeiden käyttäjillä.
Verkkokalvon valtimotukoksen aihe- uttaa embolus eli kokkare, joka tukkii joko keskusvaltimon tai eteenpäin kul- keutuessaan valtimohaaran. Kokkare voi vahingoittaa suonen seinämää ja aiheuttaa paikallisen verihiutaleker- tymän (tromboembolus).
Jos tukos on keskusvaltimossa, nä- kökenttä muuttuu joko valkeaksi tai mustaksi, eikä palaudu ellei kokkare kulje eteenpäin. Tukosalueelle jää nä- köpuutos. Noin joka kymmenennellä keskusvaltimotukospotilaista on en- nen tukosta ollut ohimeneviä parin minuutin pituisia ohimeneviä näkö- häiriöitä (amaurosis fugax), Ne ovat silmän ohimeneviä iskeemisiä koh- tauksia eli TIA-kohtauksia (transient ischaemic attack). Muita TIA-oireita voivat olla puheen häiriö ja toispuo- leinen raajojen heikkous.
Ensiapu
Kokkareen poistumista keskusvalti- mosta voi edistää hieromalla silmää melko voimakkaasti. Jos oireet ovat selvät, silmää voi hieroa itse matkal- la ensiapuun, ellei silmää ole äskettäin leikattu eikä siihen ei ole sattunut vammaa. Sil-
V
Verkkokalvon laskimotukokset ovat dia- beettisen retinopatian jälkeen yleisin silmänpohjan verisuonisairaus.
Verkkokalvon suonitukokset jaetaan tukoskohdan mukaan keskus- ja haaratukoksiin.
Verkkokalvon valtimotukoksen aiheuttaa embo- lus eli kokkare, joka tukkii joko keskusvaltimon tai eteenpäin kulkeutuessaan valtimohaaran.
VALTIMO- JA LASKIMOTUKOKSET
Diabetekseen voi liittyä vuosien ja vuosikymmenien mittaan pikku hiljaa ilmaantuvia ja pitkään oireettomia verkkokalvomuutoksia eli diabeettista retinopatiaa. Korkea verenpaine voi aiheuttaa sekä samantyyppisiä verisuonimuutoksia (hypertensiivistä retinopatiaa) että sellaisia, joita tulee kaikille ikääntymisen myötä (arterioloskleroosia). Molemmat ovat hitaasti kehittyviä.
Äkillinen verkkokalvon valtimo- tai laskimoverenkiertohäiriö sen sijaan aiheuttaa miltei välittömästi ilmaantuvia näköhäiriöitä. Silmä on pääte-elin, johon johtaa vain yksi verta tuova ja sitä poistava
verenkiertojärjestelmä, joten tällaiset tukokset voivat vaarantaa näön pysyvästi.
Mitä nopeammin näkö heikkeni, sitä nopeammin tulee hakeutua hoitoon!
Teksti: Paula Summanen, LKT, dosentti, Osastonylilääkäri HUS/HYKS Silmäklinikka, Diabetes- ja verisuonitukospoliklinikka
Kuva: Shutterstock ja HYKS:in silmäklinikka
Verkkokalvon
äkilliset verenkiertohäiriöt:
mää painetaan luomien läpi 10 se- kuntia kerrallaan vapauttaen painal- lus äkillisesti. Tätä jatketaan 15 mi- nuutin ajan. Sairaalassa voidaan teh- dä etukammiopisto, jolloin silmän- paine laskee äkillisesti, mikä lisää ve- ren virtausta ja edistää kokkareen pääsyä pienempään suonihaaraan.
Jos näön menetyksestä on kulunut selvästi yli neljä tuntia, verkkokalvo on kärsinyt peruuttamattomasti ha- penpuutteesta, eikä etukammiopis- toa tehdä.
Yhdessä silmässä kymmenestä on ns. silioretinaalinen valtimo: verk- kokalvolle tuo verta toinenkin suo- ni, joka tulee suonikalvosta. Tämä voi vaikuttaa näönmenetyksen laa- juuteen ja näön ennusteeseen. Toi- saalta joskus embolus voi tulla tähän silioretinaaliseen suoneen ja viedä keskeistä näköä, mikäli silioretinaali- nen suoni verisuonittaa makulaa.
Keskusvaltimotukoksen aiheut- tava embolus on näkyvissä vain yh- dellä viidestä potilaasta, koska em- bolus jää usein näköhermoon silmän taakse. Valtimot ovat kapeat, veri- pilari katkeileva ja verkkokalvo kel- lankalpea; vain makulan keskusta on punainen. Mikäli tukos on silmäval- timossa silmän takana, tämä ns. kir- sikkamakula puuttuu. Jos kokkare on jo valtimohaarassa, toimenpiteitä ei tarvita.
Valtimotukospotilaat ohjataan neurologian päivystykseen, koska ti- laan liittyy aivoverenkiertohäiriön mahdollisuus. Ohimenevä näön me- netys, kuten muutkin TIA-kohtauk- set, ovat aina aihe kiireelliseen neu- rologiseen tutkimukseen. Jos sivulli- nen huomaa TIA-kohtauksen, tulee sairastunutta pyytää puhumaan, ir- vistämään ja puristamaan kädestä.
Mikäli tämä ei onnistu, tulee soittaa
hätänumeroon 112 ja ohjata potilas neurologian yksikön päivystykseen.
Mikäli oireettomalta löydetään sil- mänpohjan valtimoista kolesteroli- kiteitä eli ns. Hollenhortin kiteitä tai muu embolus tehdään lähete tutki- muksiin ei-päivystyksellisesti.
Tutkimukset ja hoito
Iäkkäiden potilaiden embolukset ovat yleensä peräisin sisemmän kau- lavaltimon ateroskleroottisesta pla- kista. Toiseksi yleisin syy ovat sydän- peräiset embolukset, joita voi liittyä eteisvärinään, sydäninfarktiin ja läp- pävikoihin. Potilaille tehdään pään magneettikuvaus ja kaulasuonten kaikututkimus, heiltä otetaan sydän- filmi ja verikokeita, ja tarvittaessa pyydetään neuvoa sisätautilääkäril- tä. Mikäli kaikututkimus viittaa kau- lavaltimon ahtaumaan, tehdään var- joainetutkimus. Merkittävät ahtau- mat ovat aihe leikata kaulavaltimo.
Tavoitteena on estää aivoihin suun- tautuva embolisaatio. Sydänperäi- nen syy voi merkitä esim. vereno- hennushoidon aloitusta.
Myös verisuonitulehdus eli vasku- liitti on mahdollinen ja taustalla esim.
systeeminen punahukka (lupus eryt- hematosis), kyhmy-
tulehdus (polyarte- ritis nododa) tai Wa- generin granuloma- toosi. Yleisin veri- suonitulehdus on iäkkäiden pehmyt- kudosreumaan liit- tyvä ohimovaltimon jättisolutulehdus, jo- ka on syynä 2–4 %:iin silmän valimotukok- sista. Tämä tulehdus voi aiheuttaa myös
näköhermon nystyn valtimoiden ve- renkiertohäiriön (anteriorinen iskee- minen optikusneuropatia).
Valtimotulehduspotilailla on nä- ön heikkenemisen lisäksi yleisoirei- ta: kipuja, kuumeilua, laihtumista ja ohimovaltimon painoarkuutta. Lasko on koholla ja seerumin C-reaktiivisen proteiinin pitoisuus on suurentunut.
Toisen silmän näön turvaamisek- si tarvitaan suuriannoksista korti- kosteroidihoitoa, joka voi jatkua pie- nemmällä annoksella vuosia.
Mikäli kaulavaltimosta ei löydy merkittävää ahtaumaa tai muuta eri- tyistä syytä, hoito kohdistuu sydän- ja verisuonitapahtumien estämiseen hoitamalla kaikki esille tulleet riski- tekijät tai optimoimalla jo tunnet- tujen riksitekijöiden hoitoa (veren- sokeri, verenpaine ja lipidit, joissa LDL:n tavoitetaso on alle 2.1 mmol/l).
Kaikille aloitetaan antitrombootti- nen hoito, mikäli ei ole vasta-aihet- ta. Jos ASA on jo ollut käytössä, aloi- tetaan ASA:n ja pyridamolin yhdis- telmä. Tupakoinnin lopettaminen on hyvin tärkeää.
Silmätutkimus ja mahdollinen hoito
Silmätutkimus tehdään noin kuu- kauden kuluttua valtimotukokses- ta. Näkökykyyn vaikuttaa oleellises- ti, onko kyseessä keskus- vai haara- valtimotukos, ja onko silioretinaalis- ta valtimoa olemassa. Näöntarkkuus voi hieman nousta lähtötilanteesta turvotuksen vähentyessä ja katseen uuden kohdistamisen oppimisen an- siosta. Tarvittaessa tehdään lisäksi nä- kökenttätutkimus.
Haitallisten uu- disverisuonten kas- vua silmän etu- ja takaosaan tode- taan eräiden tutki- musten perusteel- la jopa 20 prosentil- la. Vaikka näön en- nuste on huono, uudissuoniglaukoo- man estämisek- si tai rajoittamiseksi tehdään silloin laaja-alainen verkkokalvon laserhoi- to ja verkkokalvon reunaosien jäädy- tyshoito.
Verkkokalvon laskimotukokset Verkkokalvon laskimotukoksia on 0,4-0,6 %:lla väestöstä: keskuslas- kimotukoksia 0,1 %:lla ja haaralas-
kimotukoksia 0,4-0,5 %:lla. Haara- laskimotukokset ovat siis 4-5 kertaa yleisempiä kuin keskuslaskimotu- kokset. Keskuslaskimotukoksia esiin- tyy kaiken ikäisillä: nuorimmat ovat alle 20-vuotiaita, joskin vain n. 10
% kaikista potilaista on alle 50-vuo- tiaita. Keskimäärin potilaat ovat 60-70-vuotiaita. Viiden vuoden ku- luessa jopa 5-10 %:lle laskimotukos ilmaantuu myös toiseen silmään.
Keskuslaskimotukoksen aiheut- taman näön heikkenemisen huo- maa usein aamulla. Näkö voi olla vain lievästi heikentynyt tai silmä erot- taa pelkästään sormet tai käden liik- keen. Silmänpohjassa näkyy vaihte- leva määrä erikokoisia verenvuotoja, joskus myös mikroinfarkteja, ja las- kimot ovat veritäyteiset ja mutkitte- levat. Keskeinen näkö heikkenee ve- renvuodoista ja makulan turvotuk- sesta. Vuodot häviävät vuoden kulu- essa. Jäljelle voi jäädä verkkokalvoon ja näköhermon nystyyn laajentunei- ta suonia (anastomooseja ja shunt- tisuonia), joista ei ole haittaa, mutta keskeistä näköä voi heikentää maku- lan turvotus.
Edullinen taudin kulku säilyttää hyvän näkökyvyn, mutta yksi kol- mesta tukoksesta voi alkuvaiheen jälkeen muuttua ennusteeltaan huonommaksi. Keskuslaskimotukok- sista viidesosa johtaa verisuonten laaja-alaisen tukkeutumisen vuoksi uudisverisuonimuodostukseen joko silmän etuosan värikalvossa ja kam- miokulmassa, silmän takaosan verk- kokalvossa ja näköhermon nystyssä tai molemmissa silmän osissa.
Uudissuonet voivat vuotaa verta, ja vaikeasta hapen puutteesta kärsi- vään silmään voi ilman hoitoa kehittyä uudissuoniglaukooma, joka voi viedä lopunkin näön. Joskus itse tukos saat- taa jäädä iäkkäältä henkilöltä huomaa- matta, varsinkin mikäli sairastunut sil- mä ei ole johtava eli dominantti silmä.
Vasta silmän kipeytyminen ja voimakas punoitus noin kolmen kuukauden ku- luttua tukoksesta johtavat silloin tut- kimuksiin ja hoitoon (ns. ”sadan päivän glaukooma”).
Vuoden kuluttua tukoksesta nä- öntarkkuus on selvästi alentunut (noin 0.05-0.1) yhdellä kolmesta po- tilasta lievissä ja 85 %:lla vaikea-as- teisissa keskuslaskimotukoksissa.
Oireisista ja siten havaituksi tul- leista haaralaskimotukoksista suu- rin osa on ohimon puolella, kaksi kol- mesta ohimonpuoleisessa ylähaa- rassa. Oireet riippuvat siitä onko ma- kulassa vuotoja ja turvotusta. Näön- tarkkuus voi olla normaali tai selväs- ti heikentynyt. Makulan turvotus voi hävitä itsestään kolmasosalla run- saan puolen vuoden kuluessa, toi- saalta yhdelle kymmenestä se voi il- maantua viipeellä vuoden kuluessa.
Nenänpuoleiset tukokset löytyvät sattumalta silmänpohjatutkimuk- sessa tai esimerkiksi diabeetikon sil- mänpohjakuvauksessa.
Tyypilliseen haaralaskimotukokseen ei liity uudissuoniglaukooman vaaraa, mutta jopa kolmasosalle kehittyy verk- kokalvoon vuosien mittaan uudissuo- nia, joista voi tulla verenvuotoa lasiai- seen. Vuoden kuluttua tukoksesta nä- öntarkkuus on hyvä yli puolella ja nel- jäsosalla selvästi heikentynyt. Näköä alentaa useimmiten makulan turvo-
tus, mutta tukos altistaa myös viivo- jen kiemurtelua aiheuttavalle maku- lan ryppykalvolle.
Laskimotukoksen taustasyyt ja niiden hoito
Keskuslaskimotukoksissa tukoskoh- taa ei näe toisin kuin haaralaskimo- tukoksissa, joissa se on valtimon ja laskimon risteämiskohdassa, jos- sa yhteisen sidekudostupen sisällä oleva kovettunut valtimo painaa alla kulkevaa laskimoa. Laskimotukosten riskitekijöitä ovatkin kaikki valtimo- taudin vaaratekijät eli koholla oleva verenpaine, dyslipidemia ja huonos- sa tasapainossa oleva diabetes, li- havuus sekä tupakointi, mutta myös ikääntyminen, stressi ja kiire.
Haaralaskimotukospotilaista kah- della kolmesta verenpaine on kohol- la. Muita keskuslaskimotukokselle al- tistavia tekijöitä ovat kohonnut hyy- tymistaipumus - perinnöllinen tai hankittu - korkea veren viskositeet- ti, raskaus ja ehkäisytabletit. Laski- mopaluuta heikentää myös kohol- la oleva silmänpaine ja tu-
lehduksista, sädetyksestä tai muusta vammasta johtu- Edullinen taudin kulku säilyttää hyvän näkökyvyn, mutta yksi kolmesta tukok- sesta voi alkuvaiheen jälkeen muuttua ennusteeltaan huonommaksi.
KESKUSLASKIMO
TUKOKSEN AIHEUTTAMAN NÄÖN HEIKKENEMISEN HUOMAA USEIN AAMULLA.
VERKKOKALVON LASKIMOTUKOKSIA ON 0,4-0,6 %:LLA VÄESTÖSTÄ:
KESKUSLASKI
MOTUKOKSIA 0,1 %:LLA JA HAARALASKIMO
TUKOKSIA 0,40,5
%:LLA
13
12
va verisuonivaurio. Kaukotaittoinen silmä on likitaittoista alttiimpi haara- laskimon tukoksille.
Keskuslaskimotukoksiin ei ole yleisesti hyväksyttyä ensiapua. Äs- kettäin on esitetty alustavia tulok- sia pienimolekyylisestä hepariinis- ta, jota on käytetty myös HYKS:n Sil- mätautien klinikassa. Mikäli todetaan tuore tai ns. uhkaava keskuslaskimo- tukos, otetaan verinäyte poikkea- van hyytymisaktiivisuuden osoitta- miseksi. Jos sellainen löytyy, eikä ole vasta-aiheita, aloitetaan ns. ”napa- pistokset” 1-3 kuukauden ajaksi. Jos potilas on nuori, etsitään perinnöllis- tä hyytymisalttiutta, jolloin hoidon kesto on yksilöllinen.
Mikäli pienimolekyyliseen hepa- riinihoitoon ei ole aihetta, aloitetaan antitromboottinen hoito. Hormoni- hoidot lopetetaan. Jos veren koleste- roli on koholla, aloitetaan statiinihoi- to, ja tarvittaessa aloitetaan tai tar- kistetaan verenpainelääkitys. Myös verensokeri tarkistetaan ja tarvitta- essa tehdään 2 tunnin sokerirasitus- koe. Luonnollisesti diabeetikon so- keritasapainoa parannetaan, jos se ei ole ollut hyvä. Koholla oleva veren- sokeritasohan lisää hyytymisaltti- utta. Tutkimukset ja seuranta jatku-
vat oman hoitavan lääkärin toimesta esim. terveyskeskuksessa tai työter- veydenhuollossa.
Laskimotukosten silmään kohdistuva hoito
Mikäli silmänpaine on koholla, aloite- taan painetta alentava lääkitys. Haa- ralaskimotukoksista johtuvaa maku- lan turvotusta on hoidettu laserpol- toin, mikäli turvotukseen ei liittynyt laaja-alaista keskeisten hiussuonten tukkeutumista, toisin kuin keskus- laskimotukoksen aiheuttamaa turvo- tusta, johon se ei auta. Tulokset ovat olleet vaatimattomia.
Laskimotukokset aiheuttavat tu- lehduksellisten välittäjäaineiden ja uudissuonikasvutekijöiden pitoisuu- den suurenemisen lasiaisessa. Vii- me vuosina sekä keskus- että haara- laskimotukoksen aiheuttamaa ma- kulan turvotusta on alettu hoitaa la- siaistilaan ruiskutettavilla verisuoni- kasvutekijän (VEGF) vasta-aineilla ja steroideilla, kun näöntarkkuus on al- le 0.6. Hoito tehoaa kahteen silmään kolmesta. Vasta-ainepistoksia an- netaan yleensä aluksi kolme kertaa kuukauden välein ja jatkossa tarpeen mukaan. Lyhytvaikutteiset steroidit voivat aiheuttaa silmänpaineen nou- sua ja jouduttaa kaihin kehittymistä.
Steroideja voidaan antaa myös sil- män sisään asetettavana istuttee- na, josta lääkeaine vapautuu hitaas- ti, sivuvaikutuksia tulee vähemmän ja vaikutus kestää 3-12 kuukautta.
Hoidon valinta on aina yksilöllinen ja apuna käytetään mm. valokerrosku- vausta. Pitkän ajan tehoa, kaikkia si- vuvaikutuksia, pistosten määrää ja parasta annosväliä ei vielä tarkkaan tunneta.
Mikäli keskuslaskimotukoksen jäl- keen todetaan uudissuonikasvua, aloi- tetaan viiveettä laaja-alainen eli pan- retinaalinen laservalopolttohoito uu- dissuonikasvun pysäyttämiseksi ja uu- dissuoniglaukooman estämiseksi. Mi- käli uudissuoniglaukooma on kehitty- nyt, aloitetaan lisäksi silmänpainetta alentava lääkitys ja laaja-alaista laser- hoitoa voidaan täydentää verkkokal-
von reunaosien kylmähoidolla ja sä- dekehän laserkäsittelyllä.
Lopuksi: Verkkokalvon valtimo- ja laskimotukokset aiheuttavat erias- teista näköhäiriötä. Mitä nopeammin näkö on mennyt, sitä nopeammin tu- lee tutkimuksiin hakeutua. Valtimo- tukoksen jälkeen silmänpohja on kal- pea kun taas laskimotukoksen jäl- keen siinä on vuotoja ja silmänpohja on punaisen kirjava. Koska valtimo- ja laskimotukosten syy on harvoin pelkästään paikallinen, kaikkien val- timotaudin vaaratekijöiden tunnis- taminen ja hoito on keskeistä. Las- kimotukosten jälkeen tulee sulkea pois myös hankittu tai perinnöllinen hyytymishäiriö. Silmänpohjan äkilli- nen verenkiertohäiriö voi johtaa dia- beteksen, verenpainetaudin, dyslipi- demian ja muiden harvinaisempien hoitoa vaativien tilojen toteamiseen.
Sinänsä ikävä seikka voi kääntyä voi- toksi. Silmä on silloin kuin herätys- kello! Tukokset ovat konkreettinen osoitus riskitekijöiden vaikutuksesta verisuoniin eikä hoidon aloittamista tule viivyttää. Silmänpohjan verisuo- nia voidaan tutkia kajoamattomas- ti ja niiden tila heijastaa samansuu- ruisten verisuonten tilaa muualla eli- mistössä.
Keskusvaltimotukos: embolus kiiltelee papillissa. ja Keskusvaltimohaarojen vir- taus on alentunut ja verkkokalvo on ha- pen puutteesta kalpea ja turvonnut, mut- ta vahvan silioretinaalisen valtimon ansi- osta osa keskeistä verkkokalvoa näyttää terveeltä ja toimii normaalisti
TEKSTI
Paula Summanen LKT, dosentti Osastonylilääkäri HUS/HYKS Silmäklinikka Diabetes- ja verisuonitukos- poliklinikka
SILMÄNPOHJAN VERISUONIA VOIDAAN TUTKIA KAJOAMATTOMASTI JA NIIDEN TILA HEIJASTAA SAMANSUURUISTEN VERISUONTEN
TILAA MUUALLA ELIMISTÖSSÄ.
Diabetes lisääntyy joka puolella maailmaa. Vuoteen 2030 mennessä arviolta jopa 550 miljoonaa ihmistä sairastuu diabetekseen.
Me kaikki voimme silti tehdä asialle jotakin. Jos jokainen ottaisi askeleen kohti terveellisempää elämäntapaa, voisimme vähentää jopa 80 % riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen
1. Liity joukkoomme ja auta meitä taistelussa diabeteksen
lisääntymistä vastaan tänään Maailman Diabetespäivänä 14.11.
Maailman Diabetespäivänä Novo Nordisk järjestää yleisötilaisuuksia useilla paikkakunnilla, mm. Helsingin Kampissa, Turun Hansakeskuksessa, Tampereen Koskikeskuksessa ja Joensuun Metropolissa.
1. idf.org/worlddiabetesday/toolkit/gp/diabetes-misconceptions
Changing Diabetes® and the Apis bull logo are registered trademarks of Novo Nordisk A/S
WDD_Kide kokosivu.indd 1 10/29/2013 11:23:28 AM
Kuva HYKS:in silmäklinikka.
Olin jo kokeillut kaalisopat ja karppaukset, paastot ja puhdistukset, mutta ai- na ne hitsin kilot vain pa- lasivat ja ilojen kera. Iloil- la tarkoitan, että olo on ai- na vain entistä runsaampi näiden ihmedieettien ansiosta.
Tai oikeastaan itseni ansiosta. Ku- ka pakotti kokeilemaan! Ei ole oiko- tietä onneen, vaan jotain on tehtävä terveellisemmän elämän ja energi- semmän olon puolesta. Ei huomen- na, vaan nyt!
Mutta mitä? Energia on vähis- sä, eikä tahdo jaksaa. Syyspimeys on saapunut ja tätä jatkuu nyt jonkin ai- kaa. Ei tosin enää kovin kauan.
Joulu tuo mukavan vaihtelun kes- kelle kaikkein pimeintä aikaa. Kyntti- lät ja pienet tuikut loistavat ilonam- me. Voimme käpristyä lempinojatuo- liin teekuppi kädessä, syventyä kir- jaan tai haaveiluun ja sulkea ulos mielestämme koko kavalan maail-
man. Joulu on levon ja lämmön aikaa.
Ikioma versio
En milloinkaan tutustu- nut siihen, mitä 5+2 di- eetillä tarkoitettiin, vaan kehitin siitä oman versi- on. Kaksi päivää viikossa voin syödä myös ”herk- kuja” ja nauttia luomuvii- niä, josta pidän.
Viisi päivää viikossa on sitten säntillistä elämää.
Syön säännöllisesti hyvää, monipuolista, terveellistä ja mielellään itse tehtyä li- säaineetonta lähiruokaa, aamupalaa unohtamatta.
Huonot hiilihydraatit olen jättä- nyt pois ruokavaliostani jo kauan sit- ten. Niillä tarkoitetaan muun muassa vaaleaa leipää, vaaleaa pastaa, soke- ripitoisia leivonnaisia, karamelleja ja limonadeja.
Olen huomannut, et- tä kun huonoja hiilarei- ta syö, jostain kumman syystä keho haluaa lisää ja lisää. On siis parempi jättää ne kokonaan pois, myös ”herkkupäivinä”.
Viitenä päivänä viikos- sa ei herkkuja, ei viiniä, eikä repsahduksia.
Mutta suo itsellesi kaksi ”herkkupäivää”. Niin tätä tapaa jaksaa nou- dattaa vaikka loppuelä- män. On aivan sama mi- hin aikaan viikosta ne kaksi päivää ovat, mut- ta suosittelen säännöl- listä rytmiä. Viikolla on helppoa olla säntillinen ja viikonlop- puna villi.
Vauhtia aineenvaihduntaan Liikunnan lisäämisellä on tutkitusti vaikutusta terveyteen, niin fyysiseen
5+2 toimii
– ainakin minulla
Mikä ihmeen 5+2? Ihmiset alkoivat äskettäin kuhista uudesta ihmedieetistä ja iltapäivälehdet kirjoittivat aiheesta isoilla lööpeillä. Itse sivuutin asian sen kummemmin noteeraamatta ja tutustumatta.
O
PÄÄTOIMITTAJAN TERVEISET
kuin psyykkiseen olotilaan. Liikunta li- sää lihasmassaa ja lihasmassa vaikut- taa aineenvaihduntaan. Diabetes on aineenvaihduntasairaus.
Liikunta on osoitetusti välttämä- tön apu painonhallintaan ja lisäk- si hyvä kokonaisvaltainen tapa vaa- lia terveyttä.
Kestävyysliikunta eli reipas käve- ly, uinti ja pyöräily lisäävät hapenot- tokykyä. Kuntotestauksen käsikirjas- sa osuvasti sanotaan, että hapenot- tokyky kertoo kuinka kaukana henki- lö on kuolemasta.
Millaisesta liikunnasta sinä pidät?
Liikunnan tulee olla hauskaa ja nau- tinnollista. Siitä pitää tulla hyvä olo.
Ei tarvita kalliita kuntosaleja ja ryh- mätunteja. Kotonakin voi jumpata.
Aloita pienin askelin. Muista myös päivittäinen hyötyliikunta ja säännölli- set kävelylenkit, kannattaa suosia rap- pusia liukuportaiden asemasta.
Mitä säännöllisempää ja suunni- telmallisempaa liikunta on, sen pa-
remmin sitä tulee tehtyä ja lopulta keho suorastaan vaatii liikkumaan.
Stressi hallintaan
Joidenkin käsitysten mukaan stressi on merkittävä kakkostyypin diabetek- seen sairastumiseen vaikuttava teki- jä. Stressinsieto on työkyvyn kannal- ta tärkeää ja suorastaan olennaista.
Pitkään jatkunut stressi johtaa pa- himmillaan masennukseen. Psyykkiset ja fyysiset voimavarat vähenevät ja lo- pulta yleiskunto romahtaa.
Olen noudattanut 5+2 -systee- miä vasta kuukauden, mutta vii- meinkin tunnen löytäneeni oman ta- pani painonpudotukseen ja painon- hallintaan. Myös stressinsietokykyni on lisääntynyt.
Kun on vaativa työ, koti, lapset ja lisäksi harrastukset, arjesta selviä- minen ei ole aina niin helppoa.
Nyt tunnen, miten energia on pa- lannut ja jaksan tarttua asioihin ja tehdä huomattavasti enemmän kuin
aikaisemmin.
Jos olet jo löytänyt oman tapasi, niin hienoa. Jos et, niin 5 + 2 elämän- tapana on mahdollisuus. Suosittelen kokeilemaan, eihän siinä ainakaan voi mitään hävitä, vai?
Mukavaa joulun odotusta! Tulkaa yhdistyksen joulukahvitukseen, niin voimme jutella aiheesta lisää.
Tarja Hartman, tj@psdiabetes.fi
”SUOSITTELEN
KOKEILEMAAN, EIHÄN SIINÄ AINAKAAN VOI MITÄÄN HÄVITÄ, VAI?”
”Olen noudattanut 5+2 -systeemiä vasta kuu- kauden, mutta viimein- kin tunnen löytäneeni oman tapani painon- pudotukseen ja pai- nonhallintaan. Myös stressinsietokykyni on lisääntynyt. ”
Kuvat: Shutterstock ja Kalevi Ilonen
17
16
8 tapaa
huolehtia jaloista
Diabeteksen jatkuva kasvu ja Suomen johtopaikka maailman diabetestilastoissa huolettavat jalkatera- peutteja. Tällä hetkellä diabetesta sairastaa noin 500 000 suomalaista, ja heistä noin puolet sairastaa si- tä tietämättään. On tutkittu, että diabeetikot saavat vähän, jos ollenkaan, ohjausta jalkojensa omahoitoon
tai tietoa erilaisista jalkavaivoista. Tilastojen valossa yksi tärkeimmistä asioista jalkaongelmien hoidossa on nimenomaan jalkojen omahoidon ohjaus. Seuraavilla vinkeillä pääset loistavasti alkuun.
se tarkastamaan jalkapohjiaan, hä- nen on hyvä käyttää peiliä apunaan.
Apukeinona mahdollisten haavojen ja rakkuloiden havaitsemisessa voi käyttää valkoisia sukkia, sillä ne pal- jastavat välittömästi verenvuodon.
Kynsien hoito
Liian pitkiksi kasvaneet tai vahin- goittuneet kynnet voivat helpos- ti aiheuttaa viereiseen varpaaseen haavauman, jonka infektioalttius on diabeteksen vuoksi suurentunut. Oi- keanlaisella kynsien leikkaamisel- la voidaan ehkäistä kynnen sisään- kasvua. Sisäänkasvanut kynsi aihe- uttaa myös infektioriskin liian pit- kien ja vahingoittuneiden kynsien tapaan. Oikeaoppinen tapa leikata kynnet, on leikata ne varpaan reu- nan muotoisesti. Kun varpaan päätä kokeilee sormella, kynnen reunan pi- täisi tuntua sormea vasten. Kynsiin ei saa jättää teräviä tai rosoisia reu- noja. Kynsien kulmia ei saa pyöristää liialti, sillä näin kynsi kasvaa helpos- ti kynsivallia kohti. Kynsiä ei saa lei- kata liian lyhyeksi, koska silloin kyn- sivalli saattaa tulehtua. Jos kynsien hoidossa ilmenee vaikeita ongelmia, diabeetikon tulee kääntyä ammatti- laisen puoleen. Esimerkiksi paksuun- tuneiden kynsien hoidossa on hy- vä pyytää jalkaterapeuttia ohenta- maan kynnet.
Hyvän sukan ominaisuudet Liian pienet sukat voivat aiheuttaa esimerkiksi rakkuloita, kovettumia, pieniä haavaumia tai jopa vaivai- senluun. Sukkia ostaessa kannattaa yleensä valita yksi tai kaksi nume- roa suuremmat sukat kuin oma ken- gännumero on, sillä sukat kutistuvat pesussa sekä kun jalat hikoilevat. Oi- kean kokoinen sukka ei purista jal-
kaa. Sukkia tulee käyttää aina jalki- neiden käytön yhteydessä, jotta jal- kine ei hankaa ihoa. Käytön jälkeen sukat tulisi tarkastaa mahdollisten ihovaurioiden aiheuttamien tahro- jen varalta. Kun sukat on laitettu jal- kaan, on tarkistettava, ettei niihin ole jäänyt ryppyjä. Rypyt voivat aihe- uttaa jalkaterän ihoon painaumia tai haavoja ihoa vasten hangatessaan.
Kuluneita tai ohentuneita sukkia ei tule käyttää, sillä sellaiset sukat ei- vät enää suojaa hankaukselta eivät- kä vaimenna iskuja tehokkaasti. Hy- vä sukka lämmittää ja suojaa han- kaukselta. Materiaaleja löytyy tänä päivänä useita erilaisia bambusukis- ta puuvillasukkiin. Sekoitesukat ovat hyviä hengittävyytensä vuoksi. Puu- villa lämmittää, mutta pitkän käytön jälkeen jalkojen hikoillessa puuvil- lasukka kerää hien itseensä ja alkaa tuntua kylmältä.
Jalkineet
Jalkineiden käytöllä on merkittävä osuus diabeetikon jalkavaivojen syn- tymisessä, mutta myös niiden syn- tymisen ehkäisemisessä. Kenkien is- tuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Epäsopiva jalkine on ylei- nen syy jalkavaivan syntyyn. Haas- teellista jalkineen istuvuuden ja koon määrittäminen on silloin, kun jalkinetta valitaan neuropaattiseen jalkaan. Tällöin jalka ei tunne epä- sopivien jalkineiden aiheuttamaa ki- pua tai epämukavuuden tunnetta.
Diabeetikon olisi suositeltavaa käyt- tää suojaavia, kärjestä umpinaisia jalkineita varpaidensa ja jalkojen- sa suojaamiseksi. Jalkineet suojaavat jalkoja muun muassa kuumilta alus- toilta, kuten jalkakäytävältä tai hie- kalta.
Jalkineiden sisäpituuden tulee ol- la 1–2 cm pidempi kuin jalkaterän pi- tuus pisimmillään. Jalkaterän koko kasvaa päivän aikana pehmytkudos- ten joustavuuden takia ja varpaat tarvitsevat paljon tilaa liikkua käve- lyn eri vaiheissa. Jalkineen kantakor- ko on hyvä olla alle 5 cm korkuinen.
Nauhakiinnitys on hyvä, sillä siten
kengän saa kaikista tukevimmin jal- kaan. Muun muassa varvassandaali- en käyttöä on vältettävä, sillä varpai- den välistä kulkeva remmi voi hiertää ja iho rikkoutua herkästi. Myöskään korkokenkien, sisäpohjasta valmiik- si muotoiltujen, löysien ja joustava- pohjaisten jalkineiden käyttö ei ole neuropatiasta kärsiville diabeetikoil- le suositeltavaa. Muussa tapaukses- sa joustavapohjaiset kengät ilman mitään tukea ovat uusimpien tutki- musten mukaan parhaat jaloille. Jal- kineiden käytön jälkeen jalat on tar- kistettava painekohtien varalta. Jos jaloissa näkyy punertavia painekoh- tia, rakkuloita tai haavoja, jalkineet ovat epäsopivat.
Jalkaterapeutin vastaanotolle Jalkojen omahoidon lisäksi on tärke- ää, että diabeetikko on yhteydes- sä jalkaterapeuttiin nopeasti, mikä- li jaloissa ilmenee jotain tavallisesta poikkeavaa. Esimerkiksi turvotus, jal- kojen ihon värissä tapahtunut muu- tos, ihoon syntynyt halkeama, dia- beetikon tuntema kipu ja jaloissa havaittu tunnottomuus ovat asioi- ta, jolloin kannattaa viimeistään ot- taa yhteyttä jalkaterapeuttiin. Myös kynsien hoidossa ilmenevien on- gelmien kanssa diabeetikon on hy- vä kääntyä jalkaterapeutin puoleen.
Jalkaterapeutti myös tekee kattavia alaraajojen tutkimuksia, joissa selvi- tetään jalkavaivojen syyt perinpoh- jin. Tutkimusten jälkeen valitaan yk- silöllinen hoitomuoto, joka voi esi- merkiksi olla hieronta, toiminnalli- nen harjoittelu, tukipohjallishoito tai nivelten manuaalinen käsittely.
Lihasharjoitteet
Lihasharjoitteet ovat tärkeitä ja- lan toiminta- ja liikuntakyvyn vuok- si. Erilaisten harjoitteiden avulla voi- daan kasvattaa alaraajojen lihasten voimaa, lisätä liikkuvuutta, parantaa tasapainoa sekä ehkäistä ja korjata erilaisia asentovirheitä. Kysy jalkate- rapeutiltasi tarkempia yksilöllisiä li- hasharjoitteita vahvistaaksesi jalka- teriesi lihaksia.
Jalkahygienia
Jalkojen pesu ja jalkojen huolellinen kuivaus kuulu- vat joka päivä toteutetta- vaan jalkahygieniaan. Näin voidaan ennaltaehkäistä muun muassa jalkasienen syntyä, joka puolestaan on riskiteki- jä jalkahaavojen syntymiselle. Jalka- sieni voi vaurioittaa ihokudosta, jol- loin iho voi haavautua ja tulehtua. Ja- lat tulisi pestä huolellisesti lämpi- mällä vedellä, myös varpaiden väleis- tä. Veden lämpötila (suositus alle 37 astetta) on hyvä testata ennen kuin aloittaa jalkojen pesun, sillä kuuman veden käyttöä on hyvä välttää. Liian kuuma vesi voi nimittäin aiheuttaa neuropaattiseen (häiriö tuntoais- teissa) jalkaan palovammoja. Jalko- ja ei saa liottaa, sillä liottaminen kui- vattaa ihoa, mikä puolestaan voi hoi- tamattomana aiheuttaa haavojen ja halkeamien syntyä. Hapanta pesu- ainetta voi käyttää jalkojen pesuun, jos jalat ovat huomattavan likaiset.
Huolellinen jalkojen hoito edellyt- tää myös huolellista jalkojen, etenkin varpaanvälien, kuivausta. Varpaan-
välien kuivaamisella ehkäistään hau- tumien syntymistä.
Ihon hoito
Diabeetikon tulisi huolehtia myös jalkojensa ihon kunnosta, sillä dia- beteksella voi olla vaikutusta myös ihon kunnon alenemiseen: iho voi kuivua ja haurastua helpommin. Jal- kojen ihoa tulisikin rasvata päivit- täin, sillä rasvaus ehkäisee halkeami- en syntymistä ja iho pysyy pehmeä- nä. Jalkavoiteessa kannattaa huomi- oida rasvapitoisuus, sen täytyy olla yli 30 %. Jalkavoidetta on hyvä lait- taa myös varpaisiin, mutta sen levit- tämistä varpaanväleihin on vältettä- vä, sillä se voi aiheuttaa hautumia.
Jos ihossa esiintyy kovettumia tai känsiä, niitä ei pidä hoitaa itse. Ko- vettumien ja känsien vaivatessa kan- nattaa ottaa yhteyttä jalkaterapeut- tiin, sillä hän voi helposti poistaa ne ja tämän jälkeen selvittää syyn nii- den syntymiseen.
Jalkojen tarkastaminen
Jalkojen huolellinen omahoito edel- lyttää päivittäistä jalkojen tarkasta-
mista. Jalkojaan tarkastaessaan tu- lisi kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: ihon värin vaihteluun esim.
punaisuuteen, ihon halkeamiin, rakkuloihin, kipuun, hautumiin, kovettumiin, turpoamiseen ja tun- nottomuuteen. Jalkojen hikoiluun tai sen loppumiseen on myös syytä kiin- nittää huomiota. Ihon punoitus voi olla merkki sukan tai kengän hankaa- misesta. Hilseilevä iho ja halkeamat varpaiden välissä voivat olla merkke- jä jalkasienestä, joka vaatii lääkehoi- toa. Mikäli diabeetikko ei kykene it-
J
KESKEISET OMAHOIDONOSA-ALUEET 1. Jalkahygienia 2. Jalkojen ihon hoito 3. Jalkojen tarkastaminen 4. Kynsien hoito
5. Hyvien sukkien ominaisuudet 6. Hyvien jalkineiden
ominaisuudet 7. Yhteydenotto
jalkaterapeuttiin 8. Jalkavoimistelu
”JALKOJEN HUOLELLINEN OMAHOITO EDELLYTTÄÄ PÄIVITTÄISTÄ
JALKOJEN
TARKASTAMISTA.
8
Teksti: Antti Kaikkonen Kuva: Shutterstock
Kakkos laatua
Mitenköhän pitkälle ajassa pitää mennä taaksepäin?
Sairastin lapsena vakavan sairauden, eikä ruoka sairaalle lapselle maistunut. Paranemisen jälkeen ruoka alkoi maistua liian hyvin ja lääkäri jaksoi joka kontrollikerralla muistuttaa ylöspäin nousevasta painokäyrästä.
Jojottamisen aloitin jo lukioiässä. Laihduin kitukuurilla sinnitellen normaalipainoon ja kaikki tuli korkojen kera takaisin myöhemmin.
Hypätään hitusen ajassa eteenpäin.
Aloin kärsiä väsy- myksestä. Töissä kävin, muuten lä- hinnä nukuin. Vii- konloppuna nou- sin sängystä aamupäivällä ly- hyeksi aikaa ja sitten ramai- si – siis takaisin petiin. Pääsin Kelan kautta voimavarakun- toutukseen. Viimeisimmäl- lä kuntoutusjaksolla väsymys näytti kyntensä – en jaksanut osallistua enää ohjelmaan.
Aamulla saatoin jäädä makaa- maan petiin kellon soitua.
Kämppikseksi sattui kave- ri joka käytti kummallisen nä- köistä maskia ja ihmeellis- tä konetta nukkuessaan. Lai- te oli tuttu, isäni joutui käyt- tämään samanlaista. Yhtenä aamuna kämppikseni kertoi nauhoittaneensa nukkumis- tani ja kertoi omituisista ko- rahteluista. Hänestä ne kuu- lostivat tutuilta, olisiko minul- la uniapnea. Kenellekään lää-
kärille moinen vaihtoehto ei ollut tullut mieleen väsymyk- sen syynä. Reiluuden nimissä en kyllä itsekään ollut ajatel- lut sairastavani isäni tautia.
Soitto sairaalasta Kuuntelin tallennetta: kuu- losti kuin olisin ollut tukeh- tumassa. Säikähdin. Voisinko tukehtua nukkuessani? Liian monimutkaisen prosessin, jo- hon liittyy lähetteitä väärään paikkaan ja tilanteen selvit- tämistä tuntemattomalle jo- tenkin suomea puhuvalle lää- kärille, pääsin vihdoin tutki- mukseen. Hoitaja lupasi tut- kimusvastauksia muutaman viikon sisällä. Mitään vasta- uksia en saanut vaan lyhyen ajan päästä soiton sairaalas- ta, jossa tarjottiin peruutus- aikaa ylipainehoidon aloituk- seen. Minulla todettiin erit- täin vaikea uniapnea ja elet- tiin loppusyksyä 2012. Varsi- naisen laitteen hoitoa varten sain tammikuussa 2013.
J
FAKTAA
Pasi Immonen on 2-tyypin dia- beetikko, joka löysi tiensä aktii- visten diabeetikkojen vertaistu- kiryhmään. Hänen mukaansa- tempava ja kaunis suomen kie- lensä tuli esiin ryhmässä ja nyt siitä saavat muutkin nauttia.
Eihän tämä nyt riittänyt mihin- kään. Keväällä 2013 olin käymässä Tukholmassa. Ja toisin kuin joku voi luulla, kyseessä ei ollut ryyppyreis- su. Nestettä kyllä kului. Olin kävele- mässä kaupungilla ja kun palasin lai- vaan, vedin kaksi puolen litran pul- loa kivennäisvettä. Tuntui että vatsa ei vedä ollenkaan mitään, mutta ja- no vain jatkui. Aivan kun olisi vaelta- nut hiekkaerämaassa, eikä olisi vä- hään aikaan vettä nähnytkään. Olin sen verran kuullut diabeteksen oi- reista, että kyllähän minä pahaa aa- vistelin. Menin lääkärin ja viikon ku- luttua labrojen tultua sain vahvistuk- sen epäilyyn.
Seuraavana päivänä hammasta alkoi särkeä, sain päivystysajan ham- maslääkärille. Raakaa voimaa käyttä- en hän kiskoi minun viisaudenham- paani irti. Tikkien takia en saanut, ei- kä kyllä tehnyt mielikään, syödä mi- tään. Kun tähän soppaan lisättiin vielä antibioottikuuri eilisen diag- noosin kanssa, tuli olo etten tule var- maan kovin kauan elämään, kyllä dia- betes on viimeistään kuolemaksi.
Sitten tuli halu taistella
Ajattelin sokerin olevan viholliseni.
Se oli paha ja sitä en enää ikinä tulisi syömään. Näihin taisteluihin löytyy kyllä aina apua netistä. Siellä jokai- selle ruokavaliolle löytyy oma kan- nattajakuntansa miettimässä uskal- taako omenaa syödä, kun siinä on si- tä hedelmäsokeria. Jonkin aikaa jak- saa taistella, mutta jossain vaihees- sa väritkin näkyvät ja huomaa että oikein mikään asia ei ole aivan mus- tavalkoinen. On pelottavaa jos kau- passa kaikkien ruokien kohdalla nä-
kee varoitusmerkin: tämä tappaa si- nut. Näin eräs nettikirjoittaja kuvasi tuntemuksiaan.
Aikamoisessa karusellissa sain pyöriä
Työterveyslääkäri vastaa diabetek- sen hoidosta. Diabeteshoitajan vas- taanotot eivät kuitenkaan kuulu työ- terveyteen, joten sitä piti lähteä ha- kemaan julkiselta puolelta. Sitten vielä uniapnea jota hoidetaan ko- konaan omassa yksikössään. Kun uniapnean hoitoon käytettävä mas- ki aiheutti iholleni tulehduksen sain salvan työterveyslääkäriltä. Uniap- neaa hoitava lääkäri vastaavasti lait- toi ajanvarauspyynnön minulle pa- remmin sopivan maskin sovituk- seen. Puolen vuoden päästä sain sit- ten vihdoin maskin sovitukseen. Hoi- taja oli ystävällinen tehden samal- la kuitenkin selväksi että kyllähän se maski vaihdetaan kun lääkärin on niin halunnut, mutta normaalisti uu- den maskin saa vasta vuoden käy- tön jälkeen ja tämä nyt oli todella eri- koinen juttu kun hoidossa tarvittava välinen vaihdettiin sopivampaan en- nen virallisen käyttöajan loppumista.
Lihaville kalliimmat sairaanhoitomaksut
Olenhan minä noita lehtiä ja netin keskustelupalstoja lukenut. Viimeksi tänään toinen iltapäivälehdistä nosti esiin jonkun ajatelman kuinka hyvin terveyttään hoitavien tarvitsisi mak- saa vähemmän sairaanhoidosta. Ju- tun otsikkoon ajatus oli muotoiltu: li- haville kalliimmat sairaanhoitomak- sut. Eikä ollut suuri yllätys kun jutus- sa nostettiin esiin kakkostyypin dia- beetikot. Sikälikin tyhmä ajatus, sillä kaikki kakkoset eivät ole ylipainoisia.
Sairaudessa on jo itsessään pal- jon taakkaa, eikä sitä helpota netti- keskustelut joissa joku nimettömä- nä kertoo miten ei haluaisi maksaa itseaiheutettujen sairauksien ku- ten aikuisiän diabeteksen hoitokus- tannuksia verovaroistaan. Minulla on diabetes sekä uniapnea ja puhtaas- ti rahaa ajatellen tulen kalliiksi yh-
teiskunnalle. Tietysti molemmat voi- si jättää hoitamattakin ja siirtyä vielä vakavampiin sairauksiin, joiden hoi- to se vasta maksaakin. Eikö voisi ol- la iloinen siitä että meillä on nykyisin paljon mahdollisuuksia auttaa erilai- sista sairauksista kärsiviä.
Laihduttaminen on helppoa Varmasti ruokavaliossani on ollut ja tulee olemaan parantamisen va- raa, liikkuakin saisin enemmän. Olen kuullut monesti miten laihduttami- nen on helppoa, syö vain vähemmän kuin kuluttaa. Kaikki tuon tietävät.
Jos se olisi todella niin helppoa suo- rastaan pelkkää matematiikkaa, ei- hän ylipainoa olisi. Tilanne taitaa tie- dosta huolimatta olla päinvastai- nen – ylimääräistä massaa kantavi- en määrä vain kasvaa. Siksi on vää- rin syyllistää ja jättää hoitojen ulko- puolelle ne jotka kipuilevat kilojensa kanssa. Minä, kuten ihan jokainen painonsa kanssa kamppaillut, on var- maan ihan tarpeeksi ongelmastaan kärsinyt ilman ulkopuolelta tulevia syyttäviä sormia.
Kakkoslaadulla ihmisarvo?
Jokaisella, tällaisella kakkoslaa- dullakin, on ihmisarvonsa. Tarvi- taan enemmän tukea ja tsemppa- usta kuin muistuttamista miten pal- jon yhteiskunnan resursseja joku vie.
Ja kun jokainen saisi tarvitsemaan- sa apua mielummin ennemmin kuin myöhemmin, voisi sivutuotteena va- hingossa säästyä rahaa.
JOKAISELLA, TÄLLAISELLA
KAKKOSLAADULLAKIN, ON IHMISARVONSA.
TARVITAAN ENEMMÄN TUKEA JA TSEMPPAUSTA KUIN MUISTUTTAMISTA MITEN PALJON
YHTEISKUNNAN RESURSSEJA JOKU VIE.
Teksti: Pasi Immonen Kuva: Shutterstock
21
20
E-EPA-kalaöljy voi
parantaa insuliiniherkkyyttä ja sokeritasapainoa
E-EPA kehitettiin 30 vuot- ta sitten Japanissa, jossa sitä on tutkittu ja käyte- tään laajasti sydän- ja ve- risuonitautien, diabetek- sen ja muiden sairauksien ehkäisyyn ja täydentävään hoitoon. Päiväannos on yleensä 1800 mg, vaikka japanilaiset syövät paljon meriruokaa. Viimeisten kym- menen vuoden aikana E-EPAa on tutkittu ja käytetty yhä enenevästi myös muualla maailmassa. Suomes- sa ja muissa EU-maissa E-EPA on ra- vintolisä, mutta Japanissa ja Yhdys- valloissa se on rekisteröity resepti- lääkkeeksi.
Iranissa Teheranin yliopisto on tut- kinut E-EPAn vaikutuksia kakkostyy- pin diabeteksessa. Tulosten mukaan E-EPA, kahden grammaan päiväan- noksena, parantaa insuliiniherkkyyt- tä ja sokeritasapainoa. Nämä ja ai- kaisemmat havainnot puoltavat E- EPAn käyttöä diabeteksen ja siihen liittyvien lisätautien täydentävänä hoitona. Tutkimukseen kutsuttiin 67 diabeetikkoa, 26 miestä, 41 naista, iältään 35–55 vuotta. Painoindek- si oli 25–30. Potilaiden tyypin 2 dia-
betes oli diagnosoitu 2–15 vuotta ennen tätä tutkimusta ja kaikille oli määrätty lääkitys suun kautta. Koe- henkilöt arvottiin sattumanvaraises- ti kahteen ryhmään, joista toinen (32 potilasta) sai päivittäin 2 gram- maa 95-prosenttista E-EPAa ja toi- nen (35 potilasta) 2 g lumetta (mais- siöljyä). Kapselit kehotettiin otta- maan aterioiden jälkeen. Tutkimus- asetelma oli kaksoissokko ja vaiku- tusjakso kolme kuukautta. Tarkem- mat tiedot koehenkilöistä käyvät ilmi artikkelin taulukosta 1 (http://20.
fi/10878).
Potilailta mitattiin alussa ja lopussa paastoverensokeri, glykohemoglobii- ni (HbA1c), seerumin insuliini ja insulii- niherkkyys (HOMA-IR). Kaikkien paas- toverensokeri oli alussa yli 7 mmol/l.
Kolmen kuukauden E-EPA-hoito alen- si paastosokeria (11 %), HbA1c:ta (8
%) ja HOMA-IR:a (2,73 -> 2,10). E-EPA alensi myös seerumin insuliinin pitoi- suutta (3 %). Verrokkien lukemat suu- renivat 3–4 % kokeen aikana. Labora- toriokokeiden tulokset tutkimuksen alussa ja lopussa käyvät ilmi artikke- lin taulukosta 2.
”EPAn anto voi parantaa insuliini- herkkyyttä ja alentaa paastoveren- sokeria sekä HbA1c- ja HOMA-IR-ar- voja. EPAlla voi olla hyödyllinen vai- kutus tyypin 2 diabeetikoiden veren- sokeriin”, päättelevät tutkijat (Sarbo- louki ym. 2013). E-EPAn päiväannos näyttää olevan kriittinen, sillä yhden gramman päiväannos ei riitä alen- tamaan 12 viikossa tyypin 2 diabee-
tikkojen paastoverensokeria, vaikka hapetusstressi väheneekin, ilmenee toisesta saman yliopiston tutkimuk- sesta (Azizi-Soleiman ym. 2013).
Aikaisemmin Japanissa tehdyn tutkimuksen mukaan E-EPA vähen- tää sairasta sisälmysrasvaa ja alen- taa kohonnutta verenpainetta. Japa- nissa, Hollannissa ja Yhdysvalloissa tehtyjen kliinisten tutkimusten mu- kaan E-EPA 2–4 gramman päiväan- noksena alentaa tehokkaasti ja tur- vallisesti kohonneita triglyseride- jä (Bays ym. 2013). Lisäksi E-EPA eh- käisee valtimoiden kovettumista ja stabilisoi niihin kertyneitä paakkuja, osoittavat englantilaisten immuno- logien ja verisuonikirurgien tutki- mukset. Näin E-EPA pienentää dia- beetikon (ja muidenkin) riskiä sairas- tua sydän- ja valtimotauteihin. Li- säksi E-EPA parantaa suuhygieniaa ja ikenien terveyttä, mikä on erityi- sen tärkeää diabeetikoille. E-EPA on siis hyödyllinen ravintolisä tyypin 2 diabeetikoille.
Muutkin ravintolisät voivat tehos- taa synergisesti E-EPAn terveysvai- kutuksia ja ehkäistä diabeteksen ai- heuttamia elinmuutoksia. Tällaisia ravintolisiä ovat muiden muassa ber- beriini, D-vitamiini, karnosiini, kromi, magnesium, sinkki ja ubikinoni. Suo- sittelen niitä diabeetikolle siitäkin syystä, että diabetes lisää muistihäi- riöiden riskiä (Crane ym. 2013), ja nä- mä ravintolisät suojaavat aivoja.
Tekstin lähteet löytyvät sivulta 29.
E-EPA on kalaöljyn EPA-rasvahapon puhdistettu ja väkevöity etyyliesteri, joka poikkeaa kaikista muista kalaöljyvalmisteista. E-EPA valmistetaan tislaamalla kalan luurankolihaksesta uutettu öljy ensin molekyyli- ja sitten vielä tyhjiötislauksella, jolloin öljystä poistetaan muut rasvahapot lähes kokonaan. Vain EPA jätetään jäljelle.
E
Teksti: LKT, dosentti Matti Tolonen Kuva: Shutterstock
Oletko koskaan miettinyt sitä miten erilaisia asioita teet ystäväsi ja kumppanisi kanssa? Ensiksi mainitun kanssa vietät yleensä hyviä hetkiä. Olette kenties hieman laittautuneet, syötte hyvin, lenkkeilette mahdollisesti ja keskustelette toinen toisianne kuunnelleen. Ystävän puhelu on ilahduttava tapahtuma, ja tapaaminen pelastaa jo koko viikon.
Ajattele
parisuhdettasi
”Mitä sä nyt? Etkö tie- dä, että mulla on kiire?
Älä nyt viitsi jankuttaa.
Puhutaan tästä koto- na.” On helppo tunnis- taa, milloin joku puhuu kumppaninsa kanssa.
Puhetta leimaa usein aivan puh- das epäkohteliaisuus.
Mitä ovat sitten ne asiat, joita kumppanin kanssa tehdään? Tä- mä vaihtelee luonnollisesti elä- mäntilanteiden mukaan, mutta esimerkiksi lapsiperheessä, jossa molemmat puolisot käyvät ansio- työssä vaihtoehdot ovat suunnil- leen tässä: käydään kaupassa, lai- tetaan ruokaa, pestään ja lajitel- laan pyykkejä, siivotaan kotia se- kä ynnätään tuloja ja menoja. Ja kaiken yllä kuuluu lasten oikeuk- sien vaatimus: teidän pitää kuulla ja nähdä meidät.
Pysähdy nyt miettimään sitä, millaisia ajatuksia sinulla on ystä- västäsi ja millaisia kumppanista- si. Jos kumppanisi vaikuttaa hie- man tylsältä tyypiltä, kannattaa
miettiä, millaisena ystäväsi näyt- täytyisi mielessäsi, jos tekisit hä- nen kanssaan samoja asioita kuin kumppanisi kanssa. Allekirjoitta- nut on yrittänyt kerran, siis yh- den ainoan kerran! ruokkia suu- ren joukon yhteistyössä pitkä-ai- kaisen rakkaan ystävättärensä kanssa. Oli siinä ja siinä, että ystä- vyytemme kesti sen.
Parisuhde on sillä tavalla tai- tolaji, että onnelliseen suhtee- seen pyrkivien parien on osatta- va erottaa asiat ja ihmiset toisis- taan. Emme aina pysty muutta- maan arkeamme, mutta siihen, miten sitä katsomme ja mitä sii- tä ajattelemme, voimme vaikut- taa. Parisuhteen hoitaminen on suurimmalta osalta tiedostamis- ta eli oman ajattelun ajattelemis- ta ja omien tunteiden ja tarpei- den tunnistamista.
Mihin toisessa ihastuit?
Palauta mieleesi niitä asi- oita, mihin toisessa ihas- tuit. On erittäin harvi-
M
Teksti: Sari Liljeström, parisuhdekouluttaja,
Kataja-parisuhdekeskus ry. www.
parisuhdekeskus.fi Kuvat: Shutterstock
