Kainuun jätevesihankkeen loppuraportti

Kainuun

jätevesihankkeen loppuraportti

Kainuun Nuotta ry

1.4.2015 –

31.3.2016

JOHDANTO

Hajakuormitus on yksi vesistöjen tilaa heikentävä tekijä Suomessa ja jätevesijärjestelmien muutoksilla niin kotitalouksissa kuin esimerkiksi maitotiloilla halutaan vaikuttaa tähän. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa etenkin jokien ja rannikkovesien tila on huolestuttava (Kainuun ELY 2013).

Kainuussa on tarvetta parantaa vesistöjen tilaa.

Vuonna 2011 tuli voimaan jätevesiasetus, jossa määritellään uudet vaatimukset haja-asetuksen jätevesien puhdistustasolle. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei perinteinen kahden sakokaivon järjestelmä ilman jatkokäsittelyä pelkästään riitä. Jätevesijärjestelmien tulisi olla uusien vaatimusten tasolla 15.3.2018 mennessä. Vapautuksen voi saada iän, tai vaikean elämäntilanteen vuoksi.

Syksyllä 2015 julkaistiin esitys, jonka mukaan laki voi vielä muuttua. On mahdollista, että ”kuivan maan kiinteistöt” vapautetaan uudistuksista.

Lopullisesti muutoksista päättää eduskunta todennäköisesti keväällä 2016.

Silloin tiedetään miten asiat lopulta kääntyvät.

Kiinteistöjen omistajat eivät useinkaan ole tietoisia nykyisten järjestelmiensä toimivuudesta ja siitä, vastaavatko ne uusia vaatimuksia. Ympäristöministeriö onkin todennut, että jätevesijärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Lainsäädännön muutokset ja värikäs uutisointi ovat lisänneet epävarmuutta. Vastatakseen näihin haasteisiin, ympäristöministeriö on rahoittanut ELY-keskusten kautta jätevesineuvontaa.

Kainuun Nuotta on toteuttanut Kainuun jätevesihanketta vuodesta 2012. Neuvontaa on rahoitettu vuoden jaksoissa. Kainuun jätevesihanke on antanut kiinteistökohtaista, puhelin- ja sähköpostineuvontaa, sekä järjestänyt luentoja ja tapahtumia aiheesta.

Sisällys

JOHDANTO ... 2

Tiivistelmä toimintavuodesta 1.4.2015 – 31.3.2016 ... 1

2 KAINUUN JÄTEVESI -HANKE ... 2

2.1 Hankealue ja tavoitteet ... 2

2.2 Hankkeen rahoitus ja kulut ... 3

2.3 Hankkeen hallinnointi ja suunnittelu ... 3

2.4 Ohjausryhmä ... 4

2.5 Yhteistyö kuntien kanssa ... 4

2.6 Muut yhteistyötahot ... 5

2 HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT ... 6

3.1 Työnjako ... 6

3.2 Neuvojien taustat ja koulutus ... 6

4 TIEDOTUS ... 7

5 YLEISNEUVONTA ... 9

5.1 Puhelin- ja sähköpostineuvonta ... 9

5.2 Yleisneuvonta ja tilaisuudet ... 9

6 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA ... 11

6.1 Kiinteistökäyntien toteuttaminen ... 11

6.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso ... 14

6.3 Kiinteistökäyntien yhteydessä annetut neuvot ... 16

6.4 Johtopäätökset kiinteistökäyntien pohjalta ... 16

7 PALAUTE ... 18

8 TULOKSET JA ARVIO ONNISTUMISESTA ... 19

Liite 1. Kiinteistökäynnillä täytettävä kaavake

Kainuun jätevesi -hanke

Tiivistelmä toimintavuodesta 1.4.2015 – 31.3.2016

Kainuun jätevesi -hanke teki jätevesineuvontaa kaikkien Kainuun yhdeksän kunnan alueella. Hanketta hallinnoi Kainuun Nuotta ry. Työn rahoittamiseen osallistuivat Kainuun ELY-keskuksen lisäksi kaikki Kainuun kunnat.

Kainuun ELY-keskuksen osuus oli 74 625 € ja kuntien osuus 9000 €. ELY-keskuksen rahoitusosuutta jää käyttämättä noin 8000 €.

Hankkeessa työskenteli päätoiminen projektipäällikkö ja osa-aikainen projektisihteeri. Aiempien vuosien projektipäällikkö siirtyi uusiin tehtäviin. Kun rahoituksen varmistumista odotettiin samaan saumaan, pääsi hankekausi käyntiin vasta projektipäällikkö Sari Leinosen aloittaessa työnsä 15.6. Osa Ylä-Kainuun kiinteistökäynneistä hankittiin ostopalveluna Timo Piiraiselta ja Vesa Heikkiseltä.

YLEISNEUVONTA

- neuvontapisteet tapahtuminen yhteydessä ja kunnantaloilla 10 kpl, asiakkaita 94 - luennot ja muut tilaisuudet 7 kpl, osallistujia 200

- neuvonta puhelimitse tai sähköpostitse 48 kpl MARKKINOINTI JA TIEDOTTAMINEN

- lehti-ilmoitukset 16 kpl - lehdistötiedotteet 8 kpl

- tiedottamista hankkeen Internet- ja Facebook-sivuilla - julisteet ilmoitustauluilla ja bannerit muilla sivustoilla - hanke-esite, SYKE:n ja Huussi ry:n esitteet aiheesta

Juttuja kattavasti kaikissa alueen medioissa 17 kpl: YLE Kainuu, Ylä-Kainuu, Kainuun Sanomat, Kuhmolainen, Puolanka-lehti, Sotkamo-lehti, Koti-Kajaani, Kotipitäjä, Tervareitti, Vuolijoki ja Väylä.

KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA

Kiinteistökäyntejä tehtiin 110 kpl. Neuvonnan kohteena oli 99 vakituisesti asuttua ja 11 vapaa-ajankiinteistöä.

Käynnit kohdistettiin ranta- ja pohjavesialueille. Suurin osa neuvottujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä koostui kahdesta sakokaivosta, joista vesi johdetaan joko kivipesään tai suoraan ojaan (kaavio 1).

9%

Vähäinen jätevesi

määrä 15% Täyttää vaatimukset

11% Pieniä muutoksia 65% Ei täytä

vaatimuksia

Kaavio 1. Kiinteistökäynnit 110 kpl, arvio järjestelmän

uudistamistarpeesta.

2 KAINUUN JÄTEVESI -HANKE

2.1 Hankealue ja tavoitteet

Kainuun haja-asutuksen vesihuoltoverkosto ei ole alueellisesti kattava, sillä Kainuu on pinta-alaltaan suuri, harvaanasuttu ja välimatkat ovat pitkiä.

Viemäriverkoston ulkopuolella on noin 8840 vakituisesti asuttua kiinteistöä, joissa asuu noin 19 000 kainuulaista (24 %). Vapaa-ajan kiinteistöjä viemäröinnin ulkopuolella on noin 9550. (Ekokymppi ja Kainuun ELY 2013.) Suurimmalla osalla näistä kiinteistöistä on käytössä vanha jätevesien käsittelyjärjestelmä (taulukko 1).

Taulukko 1. Arvio jätevesijärjestelmien korjaustarpeesta.

Hankealueen 9 kuntaa

Vakituis et (x)

Korjaustarve 55 %, (55–

70 %), (xx)

Vapaa-ajan (x)

Korjaustarve 35 %, (35–

45 %), (xx)

Korjaustarve yhteensä

Hyrynsalmi 450 247 480 168 415

Kajaani 1920 1056 1280 448 1504

Kuhmo (1600) 880 (1600) 560 1440

Paltamo 730 401 1020 357 758

Puolanka (530) 291 (490) 171 462

Ristijärvi 330 181 480 168 349

Sotkamo 1560 858 1530 535 1393

Suomussal

mi 1380 759 1790 626 1385

Vaala 340 187 880 308 495

Yhteensä 8840 4860 9550 3341 8201

(x) Kiinteistöjen määrä on saatu Kainuun jätehuollon kuntayhtymän Ekokympin rekisteristä. Kuhmon kaupunki huolehtii itse oman alueensa rekisterin kokoamisesta ja Puolangasta ei ole tietoja Ekokympin rekisterissä. Kuhmon ja Puolangan suluissa olevat kiinteistömäärät on arvioitu kiinteistöjen määrää suhteutettuna vastaavan kokoiseen kuntaan.

(xx) Korjaustarve on arvioitu hankkeen kiinteistökäyntien perusteella. SYKE:n 2011 tekemän selvityksen mukaan Kainuussa on noin 1400 kiinteistöä, jotka kuuluvat automaattisen ikävapautuksen piiriin. Nämä on vähennetty korjaustarvearviosta.

Kainuun jätevesihankkeen 2015-2016 tavoitteena on ollut;

 Neuvoa ja opastaa puolueettomasti, parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen viemäröinnin ulkopuolella sijaitsevia haja-asutusalueen kiinteistöjä jätevesijärjestelmien parantamistarpeissa.

 Tiedottaa käyttökelpoisista hajajätevesien käsittelymahdollisuuksista asetuksen tavoitteet huomioiden.

 Auttaa yhdenmukaistamaan hankealueen kuntien määräyksiä hajajätevesien käsittelyvaatimusten osalta.

 Tuottaa yhdenmukaista ja rekisteröitävää tietoa hankealueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä.

 Auttaa alueellisten haja-asutusalueiden vesienhuollon kehittämissuunnitelmien toteuttamisessa.

2.2 Hankkeen rahoitus ja kulut

Kainuun jätevesihankkeen rahoitus (1.4.2015–31.3.2016) koostui ympäristöministeriön Kainuun ELY-keskukselle kohdentamasta avustuksesta ja kuntien rahoituksesta. Kainuun ELY-keskuksen Kainuun Nuotta ry:lle myöntämän avustuksen suuruus oli 74 625 € ja kuntien rahoitus 9000 €.

Hankekaudella kaikki Kainuun kunnat osallistuivat työn rahoittamiseen.

Taulukossa 2 on esitetty hankkeen kustannusarvio ja toteutuneet kustannukset.

Tätä kirjoittaessa osa maaliskuun laskuista on vielä saapumatta.

Taulukko 2. Hankkeen rahoitus 1.4.2015 – 31.3.2016.

2015-2016 Kustannusarvio Toteutuneet kustannukset Henkilöstökustannukset 53 372 50 591

Palvelujenosto 11 963 7 331

Toimistokulut 6 790 6 533

Tiedotus ja viestintä 6 000 4 186

Matkakulut 5 500 2 170

YHTEENSÄ 83 625 70 810

2.3 Hankkeen hallinnointi ja suunnittelu

Hankkeen hallinnoija Kainuun Nuotta ry on Kainuun kylätoiminnan kattojärjestö, joka toimii myös maakunnallisena maaseutujärjestönä. Kainuun Nuotta on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Sen toiminta- alueeseen kuuluu noin 150 kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. Toiminnan tavoitteena on kehittää kylien elinvoimaisuutta ja palveluja. Nuotan rooli kyläyhteisöjen järjestönä luo sille hyvät verkostot jätevesineuvontaan.

Yhdistys on kokenut hankehallinnoija ja se hoitaa taloushallinnon omana toimena. Jätevesihankkeen neljän toimintakauden myötä Kainuun Nuotan tunnettavuus jätevesineuvonnan tarjoajana on kasvanut kuntien, yhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden, sekä tavallisten kainuulaisten silmissä.

Kokemuksen myötä tiedämme esimerkiksi, missä on jo neuvottu ja mihin kannattaa keskittyä ja voimme tehdä vaikuttavaa työtä. Jätevesineuvonta toteutettiin ympäristöministeriön yleissuunnitelman pohjalta sekä omaa ja muiden hankkeiden kokemusta ja osaamista hyödyntäen. Hankkeelle ostettiin neuvontaa myös ostopalveluna. Tämä takaa palvelun kohtuullisessa ajassa kaikkialle pitkien välimatkojen Kainuussa.

2.4 Ohjausryhmä

Hankkeen ohjausryhmään kuului kuntien rakennus- ja ympäristönsuojelutarkastajia, rahoituksen edustaja Kainuun ELY-keskuksesta ja Kainuun Nuotan väkeä. Ohjausryhmä kokoontui kerran syksyllä 2015. Kunnille annettiin mahdollisuus ehdottaa ryhmään uusia henkilöitä.

Pääosa ohjausryhmän jäsenistä on myös työnsä puolesta tekemisissä hajajätevesiasioiden kanssa ja yhteistyötä tehtiinkin neuvontaan liittyen.

2.5 Yhteistyö kuntien kanssa

Kuntayhteistyö on jätevesineuvonnan A & O. Uusi projektipäällikkö otti heti aloittaessaan yhteyttä kuntien rakennus- ja ympäristönsuojelutarkastajiin perehtyen aiempien vuosien yhteistyöhön. Osalla kunnista oli esimerkiksi toiveita siitä, mille aluille neuvontaa kannatti kesällä 2015 keskittää. Kuntien nettisivuille saatiin kesäksi bannerit hankkeesta. Hankkeen neuvojat eli projektipäällikkö ja alihankkijat olivat yhteydessä kuntiin varsinkin silloin kun kysymyksiä heräsi. Etenkin Paltamon kunnasta ohjattiin tulleita kyselyjä hankkeelle päin.

Kainuun kunnat linjaavat jätevesien käsittelystä joko rakennusjärjestyksessään tai ympäristönsuojelumääräyksissä, jotka on Kuhmolla ja Sotkamolla. Kajaanin kaupungilla ne ovat valmistelussa, mutta laitettu lepäämään ja odottamaan, mitä hajajätevesiasetus tuo tullessaan.

Ohjausryhmän jäsenet:

Jukka Korhonen, Suomussalmen kunta Risto Saarinen, Kuhmon kaupunki Paula Malinen, Kajaanin kaupunki Harri Helenius, Ristijärven kunta Risto Rojo, Kainuun ELY-keskus

Veli-Matti Karppinen, Kainuun Nuotta Esa Jaakkola, Kainuun Nuotta

Sari Leinonen, Kainuun Nuotta

KUVA. Hankkeen banneri Kuhmon kaupungin sivuilla kesällä 2015.

2.6 Muut yhteistyötahot

Hankkeen tärkeimpiä yhteistyökumppaneja kuntien lisäksi ovat kyläyhdistykset, ELY-keskus ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi. Keväällä 2015 Ekokymppi lähetti Kainuun kaikkiin kaivotalouksiin tiedotteen lietekaivojen tyhjentämisestä. Mukana olivat myös Kainuun jätevesihankkeen yhteystiedot.

Lietekaivojen tyhjentämisen seuranta herättikin paljon kysymyksiä. Puheluja aiheesta on ohjautunut jätevesihankkeelle ja asia on noussut esiin kiinteistökäynneillä ja yleisötilaisuuksissa. Ekokympin kanssa myös järjestettiin talvella 2016 ”Kierrätysnaiset kylässä” -tapahtumia, joissa Ekokympin neuvoja Anu Koskela kiersi jätevesihankkeen kanssa kertomassa ajankohtaisista kierrätysasioista.

ELY-keskus kutsui Kainuun jätevesihankkeen mukaan Vuolijoki-Ryynäsjoki hajakuormitus- ja kunnostussuunnittelun työryhmään.

Tärkeä viiteryhmä hankkeelle ovat Suomen ympäristökeskus ja muut hankkeet ympäri Suomea. Tässä yhteistyössä hajajätevesiosaajien HARA-verkkofoorumi on tärkeä yhteydenpitoväylä jossa hankkeen neuvoja voi käydä keskustelua ja etsiä yhdessä ratkaisuja ajankohtaisiin kysymyksiin.

2 HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT

3.1 Työnjako

3.2 Neuvojien taustat ja koulutus

Jätevesineuvontaa hankkeessa tekivät projektipäällikkö Sari Leinosen lisäksi alihankintana Timo Piirainen Kuhmosta ja Vesa Heikkinen Suomusalmelta.

Piirainen teki 10 käyntiä Kuhmossa, Heikkinen 7 käyntiä Hyrynsalmella ja 11 Suomussalmella. Tämä oli hyvä työnjako pitkien välimatkojen Kainuussa.

Projektipäälliköllä on neuvonta-alan työkokemusta, korkeakoulututkinto ja ympäristönhoitajan tutkinto. Alihankkijoilla on insinöörikoulutus. Lisäksi Piiraisella on vesihuollon suunnittelijakoulutus ja kokemusta jätevesijärjestelmien suunnittelusta. Jokainen neuvojista on käynyt jätevesineuvonnan koulutuksen.

• hankkeen hallinto sekä osatoimintojen koordinointi

• toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen

• yhteistyöverkoston luominen ja ostopalvelujen kilpailuttaminen

• raportointi rahoittajalle ja ohjausryhmälle

• tiedottaminen ja viestintä

• yleis- ja kiinteistökohtainen jätevesineuvonta

• rahoituksen hakeminen ja maksatushakemuksien valmistelu Projektipäällikkö

• kiinteistökäyntien suunnittelu ja toteuttaminen

• yleisneuvonta sopimuksen mukaan

• tuloksien raportointi

• työn kehittäminen yhdessä projektipäällikön kanssa Jätevesineuvojat (ostopalvelut)

• hankkeen kirjanpito ja toimistotyöt

• sopimuksien ja rekisterin ylläpitäminen Projektisihteeri (osa-aikainen)

4 TIEDOTUS

Paikallisen tiedotuksen myötä Kainuussa on joka toimintavuonna saatu lukuisia positiivisia lehti- ja radiojuttuja paikalliseen mediaan. Hankekaudella julkaistiin kainuulaisissa viestimissä 17 näyttävää juttua tiedotteen tai haastattelun pohjalta kattaen kaikki kainuulaiset mediat.

Lehti-ilmoituksia laitettiin 16 kpl tiedottaen

tapahtumista ja yleisesti neuvonnasta. Lehdistötiedotteita lähetettiin kahdeksan. Markkinointiin ovat osallistuneet myös kyläyhdistykset ja kunnat esimerkiksi kylä- ja kuntatiedotteiden ja nettisivujensa kautta. Kyläyhdistyksille on lähetetty aktivointi-viestejä esim. ”Ohjelmaa syyskokoukseen?” teemalla.

Hankkeella on www.kainuunjatevesi.net sivut, joille on aiempina vuosina luotu paljon sisältöä. Nyt keskityttiin lähinnä sivujen päivittämiseen ja toiminnasta kertomiseen hankkeen Facebook-sivun kautta. Hankkeella on oma esite. Tietoa aiheesta levitettiin jakamalla SYKE:n jätevesiesitteitä ja Huussi ry:n kuivakäymälämateriaalia. Ilmoitustauluja varten neuvonnasta tehtiin juliste.

Sivun kuvat: Ilmoitus ja hankkeen www-sivut.

Jutut medioissa 17 kpl

 Ylen verkkojuttu 15.6.2015, Älä panttaa jätevesiremonttia lakeja odotellessa – ”Oma takapiha pitäisi aina olla tärkeimpänä mielessä”

 Kuhmolainen 16.6.2015, Jätevesineuvonta jatkuu Kainuussa

 Ylä-Kainuu 23.6.2016, Jätevesineuvonta jatkuu Kainuussa

 Ylen verkkojuttu 21.7.2015, ”Kaksi sakokaivoa puhdistaa jätevesiä aika vähän” – Jätevesiasetus herättää edelleen kysymyksiä

 Väylä 12.8.2015, Nuotta neuvoo jätevesien käsittelyssä

 Puolanka-lehti 2.9.2015, Kainuussa on tarjolla puolueetonta jätevesineuvontaa

 Ylä-Kainuu 15.9.2015, Kansijuttu ”Malttia kuivalla maalla”

 Kotipitäjä 23.9.2015, Jätevesineuvontaa kannattaa kysellä ennen lumia

 Tervareitti 2.10.2015, Puutteellista jätevesien käsittelyä tulee tehostaa

 Kuhmolainen 27.10.2015, Kansijuttu ”Kuivakäymälä sopii myös asuintaloon”

 Koti-Kajaani 4.11.2015, Moisiovaaran palvelupäivässä jätevesiasiaa

 Sotkamo-lehti 20.11.2015, Jätevesineuvontaa kunnantalolla

 Väylä 20.1.2016 ja Vuolijoki 21.1., Jätevesilaki monille epäselvä – Kainuun Nuotta voi auttaa

 Väylä 9.3.2016, Asiaa huussista ja huussin vierestä

 Kainuun Sanomat 15.3.2016, Tietoa huussien ja kompostien hoidosta

 Vuolijoki 24.3.2016, Jäteillassa puhetta puhtaamman ympäristön puolesta



5 YLEISNEUVONTA

5.1 Puhelin- ja sähköpostineuvonta

Puhelinneuvontaa annettiin 43 ja sähköpostineuvontaa viidelle kainuulaiselle.

Kysymykset koskivat esimerkiksi seuraavia aiheita.

5.2 Yleisneuvonta ja tilaisuudet

Neuvontapisteillä eri tapahtumien yhteydessä vieraili 157 henkilöä, katso taulukko 3. Kolme kertaa kokeiltiin ”jätevesiklinikka” tyyppistä neuvontaa kunnantaloilla.

Hyrysalmi:

- Sopiiko suodatinkenttä tontilleni?

- Toteutuvatko kuivan maan helpotukset?

- Kuka tekee suunnittelua?

Kajaani:

- Täytyykö

viemäröintiosuuskuntaan liittyä?

- Mitä teen kun pohjaveden pinta tontillani on korkealla?

- Ostan taloa, miten arvioin sen jätevesijärjestelmää?

Sotkamo:

- En löydä ostamaltani kiinteistöltä sakokaivoja.

- Olenko ikävapautettu?

- Millainen jäteveden käsittely sopisi tyhjilleen jääneeseen perikunnan taloon?

Puolanka:

- Mihin voi jättää kaivovesinäytteitä?

- Sakokaivoni ovat rikki.

- Luokitellaanko mökkini vähäisen veden kohteeksi?

Vaala:

- Toteutuuko alueelleni kaavailtu viemäröinti?

- Onko kerran uudistettu jätevesijärjestelmäni yhä ajantasalla?

- Miten tehdään saunan kivipesä?

Ristijärvi:

- Miksi pienpuhdistamosta tulee pahaa hajua?

- Mitä tehdä kun suodatinkenttä on tukossa?

- Mistä voi ostaa sammutettua kalkkia?

Paltamo:

- Onko umpisäiliöni vaatimusten mukainen?

- Saako kantovesi-saarimökkini jatkaa kuten tähänkin asti?

- Miten saa lykkäystä sakokaivon tyhjennykseen?

Kuhmo:

- Miten valitsen oikenlaisen kuivakäymälän?

- Täytyykö myös harmaavesikaivo tyhjentää joka vuosi?

- Mikä on marssijärjestys jätevesiremontissa?

Suomussalmi:

- Miten toimia kun mökki halutaan uusia nykyaikaiseksi?

- Suodatinkentän rakentaminen ja oikea raekoko?

- Virtsan erottelu ja käyttö.

Taulukko 3. Neuvontapisteet.

2015 asiakkaita tapahtumaan

osallistuneita 4.7.2015 Puolangan Mökkiläistapaaminen 12 12 25.7.2014 Suomussalmi, Pesiön rantakalailta 10 70 1.8.2015 Ristijärvi, Juustoleipätapahtuma 6 650

29.8.2015 Vaala-päivät 30 300

22.9.2015 Paltamo, neuvontapiste kunnantalolla 2 2

24.10.2015 Kuhmo, Kierrätyspäivä 30 200

24.11.2015 Sotkamo, neuvontapiste kunnantalolla 6 6 26.11.2015 Paltamo, neuvontapiste kunnantalolla 7 7 19.11.2015 Kajaani, Huussipäivä kierrätyskeskus

Entringillä

48 48

28.11.2015 Kajaani, Kainuulainen Joulutori (2

tunnin vierailu kumppanin pöydällä) 6 10 000

YHTEENSÄ 10 kpl 157

Kuva ja juliste ovat Maailman kuivakäymäläpäivänä järjestetystä huussipäivästä, jossa kerrottiin kuivakäymälävaihtoehdoista ja käymälätuotosten käsittelystä. Paikallinen rautakauppa lainasi tapahtumaan kuivakäymälän. Taulukossa 4 on esitetty luennot ja muut tilaisuudet, joissa hanke on ollut järjestäjänä. Niihin osallistui yhteensä tasan 200 kainuulaista.

Taulukko 4. Luennot, tilaisuudet.

2015 Paikka Osallistujia

12.9.2015 Suomussalmi, Pyhäkylän jätevesitilaisuus 14 5.11.2015 Hyrynsalmi, Moisiovaaran palvelupäivän

teema

16

11.2.2016 Kajaani, Kajaanin AMK:lla luento talotekniikan opiskelijoille

19

16.3.2016 Paltamo, Kansalaisopiston luento ”Jätevesien käsittely kotona ja mökillä”

21

17.3.2016 Kajaani, Kierrätysilta Kympin talolla, Ojanperällä

30

23.3.2016 Kajaani, Kaukametsän Kansalaisopiston luento ”Huussin hoidon ABC”

28

31.3.2016 Kajaani, Kouta-Vuores jätevesiosuuskunnan jätevesi-ilta

72

YHTEENSÄ 200

6 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA

6.1 Kiinteistökäyntien toteuttaminen

Kiinteistökäyntejä tehtiin hankekauden aikana 99 vakituisesti asutulla ja 11 vapaa-ajan kiinteistöillä, yhteensä 110 kiinteistöllä. Vuosina 2012-2015 käyntejä on kertynyt yhteensä 554 kpl ympäri Kainuuta (taulukko 5). Käynnit ovat kiinteistönomistajalle maksuttomia. Työssä ei suosita mitään yksittäistä toimijaa, kuten suunnittelijaa, laitevalmistajaa tai urakoitsijaa.

Taulukko 5. Kiinteistökohtaiset käynnit kuntakohtaisesti 2012–2015.

Kunta Vakituiset Mökit ²⁰¹² 2013

Vakituiset Mökit 2014

Vakituiset Mökit 2015

Vakituiset Mökit Yht.

Hyrynsalmi 17 2 19 3 7 3 8 0 58

Kajaani 4 4 24 9 29 3 20 1 92

Kuhmo 28 1 6 3 33 2 10 0 83

Paltamo 3 1 12 11 7 4 14 1 51

Puolanka 1 1 1 1 0 0 9 2 15

Ristijärvi 14 2 4 1 7 3 8 1 38

Sotkamo 18 0 17 5 14 8 11 2 74

S-salmi 20 16 6 1 27 4 9 4 78

Vaala 2 0 33 0 2 1 10 0 48

Yhteensä 107 27 122 34 126 28 99 11 554

Kun tarkastellaan kaikkia toimintavuosia, isot kunnat; Kajaani, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi nousevat käyntien määrässä kärkeen (kaavio 2). Puolanka ei osallistunut vuosina 2013-2014 hankkeen kiinteistökäyntien rahoitukseen, mikä näkyy käynneissä.

Neuvontaa on tehty sulan maan aikaan. Joitakin käyntejä toteutettiin kiinteistönomistajien pyynnöstä vielä joulukuussa, kun lunta oli Kainuussa harvinaisen vähän. Käynti kesti tyypillisesti noin tunnin mutta joskus tilanne oli niin selvä, että selvittiin pihalla tilanne katsoen lyhyemmässä ajassa ja toisinaan kiinteistöllä olisi mennyt tuntikausia, kun vaihtoehtoja pohdittiin yhdessä tai esimerkiksi kaivoveden laatua piti myös käydä läpi.

Neuvontaa on kohdennettu alueille, jotka ovat erityisen herkkiä tai joilla oletetaan olevan kiinteistöjä, joilla on jätevesien puhdistamisen tehostamistarvetta. Kiinteistökäyntejä on tehty mieluusti tarvelähtöisesti

”Putkimies”-mallilla jolloin kiinteistönomistaja ottaa neuvojaan yhteyttä ja pyytää käynnille. Tämän lisäksi ”Nuohooja”-mallilla käydään läpi yhdessä kuntien kanssa valittuja alueita.

”Putkimies”-malli

Putkimies-mallissa tiedottamisen ja tilaisuuksien kautta pyritään löytämään ne kiinteistöt, jotka tarvitsevat ja haluavat neuvoja jätevesien käsittelyyn ja pyytävät itse neuvontaa. Kiinteistönomistaja ottaa neuvojaan yhteyttä, jolloin käynnin ajankohta sovitaan. Hankekaudella yhteydenottoja tuli ja käyntejä tehtiin putkimies-mallilla 29 kappaletta. Näistä eniten, 8 käyntiä tehtiin Suomussalmella ja 7 Sotkamossa, jostakin syystä kuntien välillä oli eroja.

Vaalaan taas ei ilmoittelusta ja lehtijutuista huolimatta tehty yhtään putkimies- käyntiä. Sotkamossa putkimies-käyntien määrä erottuu myös 2012-2015 tarkastelussa edukseen (kaavio 3).

0 20 40 60 80 100

Kaavio 2. Kiinteistökäynnit kunnittain 2012-2015.

2012 2013 2014 2015

”Nuohooja”-malli

Kiinteistönomistajalle lähetetään kirje, jossa ehdotetaan neuvonta-aikaa ja pyydetään ottamaan yhteyttä, mikäli ehdotettu ajankohta ei sovi tai muutoin haluaa perua käynnin. Neuvonta-alueiksi valitaan ranta-asutusta ja pohjavesialueita. Kesällä 2015 käyntejä tarjottiin myös puhelimitse. Tällöin voitiin välttyä turhilta käynneiltä. Soittelu on välttämätöntä etenkin, jos käynnit tekee alihankkija. Nuohooja-mallin käyntejä tehtiin 75 kappaletta. Verrattuna lähteviin kirjeisiin ja puhelinsoittoihin, ehdotetuista käynneistä toteutui noin puolet. Käyntejä, jotka olivat ”jotain siltä väliltä” putkimies- ja nuohooja-malliin nähden tehtiin kuusi kappaletta.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaavio 3. Kiinteistökäynnit 2012-2015, 554kpl.

Jotain siltä väliltä 2015

"Nuohooja" 2015

"Putkimies" 2015 Jotain siltä väliltä 2014

"Nuohooja" 2014 Jotain siltä väliltä 2013 Jotain siltä väliltä 2012

"Putkimies" 2014

"Nuohooja" 2013

6.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso

Neuvonnan kohteena olleista vakituisesti asutuista kiinteistöistä suurin osa oli rakennettu 1970-1980-luvuilla. Näiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmä oli useimmiten rakennettu 80-luvun puolivälissä. Juomavetensä pääosa, 49 kiinteistöä, sai omasta rengaskaivosta. 38 kiinteistöä oli kunnan vesijohtoverkoston piirissä.

Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät arvioitiin seuraavan neliportaisen asteikon mukaan, jota neuvojat käyttävät koko maassa. Kun samaa asteikkoa käytetään kaikkialla, saadaan kerättyä kattavia tilastoja.

"Nuohooja"-malli

Myönteiset puolet:

- matkakustannuksia säästyy - kiinteistönomistajia voidaan helpommin kannustaa

yhteishankintoihin

- ajankäyttö helpommin hallittavissa - paikallisesti jätevesienkäsittelyyn liittyvät asiat nousevat hyvin esille - tarvittava alueellinen pohjatieto on tehokkaammin käytettävissä

(pohjavesialueet, rakennusjärjestys, ympäristönsuojelumääräykset, vesihuollon kehittämissuunnitelma)

Huonot puolet:

- kaikki alueella asuvat

kiinteistöjenomistajat eivät tarvitse neuvontaa

- turhia käyntejä ei voida välttää, koska osa kiinteistön omistajista ei ole

paikalla, eikä ilmoita siitä neuvojalle

"Putkimies"-malli

Myönteiset puolet:

- neuvonta kohdentuu vain niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat

- neuvontaan suhtaudutaan myönteisemmin

- käynti johtaa todennäköisemmin käytännön toimenpiteisiin - neuvonta hajautuu tasapuolisesti ympäri Kainuuta

- ei turhaa odottelua neuvojalle

Huonot puolet:

- matkakustannukset

nousevat, koska käytännössä käyntien kokoaminen alueelta yhdelle päivälle ei usein ole mahdollista

- käyntikohtainen valmisteluaika kasvaa

Neuvottujen, vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä 70 %, 61 kpl oli korjauksen tarpeessa (kaavio 4).

Vaatimusten noudattamisesta ovat automaattisesti vapautettuja ne kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Kiinteistöistä 14 kpl kuului automaattisen ikävapautuksen piiriin. Näiden kiinteistöjen osalta ei tällä hetkellä ole tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin. Neuvoja annettiin kuitenkin tarvittaessa tulevaisuutta ajatellen, jolloin esimerkiksi kiinteistön omistajuus on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle. Kotitalouden koko vakituisesti asutuissa talouksissa oli keskiarvoltaan 2,4 henkeä.

Mökeistä pääosa oli vähäisen veden kohteita, joissa toimenpiteitä ei tarvita (kaavio 5). Tämä oli usein kuitenkin tärkeä tietoa mökin omistajille.

Omasta mökkirannasta välitetään ja moni vapaa- ajan asunnon omistaja korosti, että haluaa toimia oikein.

Vähäinen jätevesimäärä, puhdistusvaatimus ei koske tätä kohdetta, siten järjestelmä kunnossa

Kiinteistön jätevesijärjestelmä täyttää asetuksen vaatimukset

Jätevesijärjestelmän toimivuutta seurattava tai pieniä muutoksia tehtävä (esim.

umpisäiliöstä puuttuu hälytin tai maaperäkäsittely mahdollisesti uusittava lähitulevaisuudessa)

Jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia, järjestelmä uusittava tai korjattava 15.3.2018 mennessä

2%

17%

11%

70%

Kaavio 4. Vakituisesti asutut kiinteistöt 99 kpl, arvio jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta.

73%

0% 9%

18%

Kaavio 5. Mökit 11 kpl, arvio jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta.

6.3 Kiinteistökäyntien yhteydessä annetut neuvot

Neuvontakäynnin aikana kartoitettiin yhdessä kiinteistönomistajan kanssa kiinteistön nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä, kerrottiin lainsäädännön vaatimuksista ja konkretisoitiin, mitä tämä merkitsee kyseessä olevan kiinteistön osalta.

Käynnin tuloksena kiinteistönomistaja on selvillä jätevesijärjestelmänsä nykytilasta. Kiinteistökäynnin yhteydessä täytettävä kaavake on raportin liitteenä. Alkuperäinen, tarvittavilta osin täytetty kaavake jää kiinteistölle ja neuvojalle kopio siitä raportointia varten. Samalla ne kiinteistöt, joilla jätevesimäärä on vähäinen, saavat tiedon siitä, etteivät velvoitteet koske heitä.

Näin kullekin neuvotulle kiinteistölle jää lain vaatima jätevesiselvitys.

Kaavake on luottamuksellinen ja sitä ei ole toimitettu esimerkiksi kunnan tietoon.

Tarpeen mukaan asukkaalle annetaan myös materiaalia kuten: yhteystietoja alueella toimivista suunnittelijoista, yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet, tietoa kuivakäymälöistä, ohjeet sakokaivolietteen käsittelystä jne.

Jos todetaan, että jäteveden käsittelyä tulee tehostaa, annetaan kiinteistön omistajalle ohjeita, miten asiassa tulee edetä. Kiinteistöille annettiin neuvoja mahdollisista toimenpiteistä mutta korostettiin että lopullisesti toimenpiteet kannattaa päättää asiantuntevan suunnittelijan kanssa. Yleisimmin neuvot liittyivät siihen, etteivät kaksi saostussäiliötä yksistään riitä jätevesien käsittelyyn. Esimerkiksi kuivakäymälää ehdotettiin, jos se tuntui kiinteistönomistajaa kiinnostavan.

6.4 Johtopäätökset kiinteistökäyntien pohjalta

Kun neuvonnan kohteena olleet kiinteistöt jaotellaan sen mukaan, käsitelläänkö kaikki jätevedet samassa järjestelmässä vai onko kyseessä ns. 2-putki järjestelmä (taulukko 6), nähdään että jätevesijärjestelmistä suurin osa on sellaisia, jotka käsittelevät kaikki jätevedet yhdessä. Yleisin vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmä koostuu kahdesta saostuskaivosta, joiden perässä on kivipesä, tai vedet johdetaan suoraan maaperään tai avo- ojaan.

Taulukko 6. Yhteenveto kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä.

Kiinteistöneuvonta 1.4.-31.12.2015, 110 käyntiä

Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc)

Vakituinen asutus

Vapaa-ajan asutus KPL

kiinteistöjä KPL

kiinteistöjä

Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), ei muuta käsittelyä 50 2

Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) 18

Järjestelmä riittämätön - yhteensä 68 2

Vanha maaperäkäsittely 4

Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) 1

Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 5 0

Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 8

Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 3

Kaikki jätevedet umpisäiliöön 1

Muu (järjestelmä kunnossa)

Järjestelmä kunnossa - yhteensä 12 0

Neuvottuja kiinteistöjä 85 2

Ikävapautettujen kiinteistöjen määrä 13 -

Yhteensä 85 2

Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole

Vakituinen asutus

Vapaa-ajan asutus KPL

kiinteistöjä KPL

kiinteistöjä

Järjestelmä riittämätön - yhteensä 1

Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 6 1

Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 4

Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo

(harmaavesisuodatin) 1

Umpisäiliö + muu riittävä käsittely

Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely

Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo

(harmaavesisuodatin)

Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely

Muu (järjestelmä kunnossa)

Järjestelmä kunnossa - yhteensä 5 0

Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 2 8

Neuvottuja kiinteistöjä 14 9

Ikävapautetut kiinteistöt 1 -

Yhteensä 15 9

Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien saneeraustarve vaihteli kunnittain. Kajaanin alueella vähäisemmän korjaustarpeen taustalta löytyy ohjaus kaksoisviemäröintijärjestelmien rakentamiseen 80-luvulla.

7 PALAUTE

Jätevesineuvontakokemusten mukaan suhtautuminen asiaan voi olla etukäteen hyvinkin negatiivista, mutta usein kuitenkin paranee tai neutralisoituu neuvonnan aikana. Neuvonnasta saatiin usein positiivista palautetta, kun taas negatiivinen palaute koski jätevesiasetusta.

Negatiivinen palaute hankekaudella

 ”Miksi yksittäisiä kiinteistönomistajia jahdataan”

 Usein verrattiin omia ”jätevesipäästöjä” maatilojen lannan levitykseen

 Puhelimella käyntien tarjoaminen on tehtävä hienovaraisesti, joku kokee pelkän neuvonnan tarjoamisen yksityisyyden rikkomiseksi

 Joku loukkaantui, kun neuvontaa tarjottiin, vaikka oma järjestelmä oli jo ajan tasalla tai oli jotakin muuta tietoa, jota neuvojalla ei ollut

 Sakokaivoja tai sakokaivoa + kivipesää pidettiin usein täysin riittävänä järjestelmänä

Positiivinen palaute hankekaudella

 Neuvonta tuo selkeyttä sekavaan lainsäädäntötilanteeseen

 Positiivista että tullaan kotiin maksutta

 Oltiin yllättyneitä neuvonnan maksuttomuudesta

 Kiitettiin kun sai miettiä vaihtoehtoja puolueettoman neuvojan kanssa

 Kiitosta kun auttoi eteenpäin hätätilanteessa (suodatinkenttä tukossa)

 Kiitettiin hyvistä materiaaleista, joita neuvoja postitti

 Huussipäivänä monta palautetta, että juuri tällaista tietoa on tarvinnut

 Ikävapautuksesta saatu tieto yllätti ja toi helpotusta

 Iso kiitos yhdistykselle, kun on tällaista palvelua saatavilla

8 TULOKSET JA ARVIO ONNISTUMISESTA

Tehokkaan jätevesineuvonnan lähtökohta on, että se on yksilöllistä ja vaikuttavaa. Vaikka muukin tiedotustyö ja tapahtumat ovat tärkeitä asian herättelemiseksi, niin sanotusti ytimeen päästään kiinteistökäynneillä.

Ympäristöministeriö on todennut, että sopivan jäteveden käsittelyjärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Kiinteistökohtaisen neuvonnan tarkoituksena on varmistaa asukkaan oikea tieto uusimistarpeesta ja etenemistavasta. Tavoitteena on, että neuvontaa saaneista osa hakee lupaa jätevesijärjestelmänsä saneeraukseen.

Taulukossa 7 on esitetty kuntakohtaisesti Kainuussa 2015-2012 jätevesijärjestelmien saneeraukseen haetut toimenpideluvat ja arvio rakennusluvan mukaisten hankkeiden yhteydessä saneeratuista järjestelmistä.

Taulukko 7. Jätevesijärjestelmiin haetut luvat kunnittain.

2015 Järjestelmä uusittu + (arvio muun rak.

yhteydessä uusia tai saneerattuja)

2014 2013

Jos suluissa, arvio.

2012 yht.

Hyrynsalm

i 0 2 0 (2) 0 3 5 + (2)

Kajaani 2 + ? 13 (4) (4) 3 (4) 18+(12)

Kuhmo 0 + (5) 5 + (3) 4 (4) 5 (4) 14 +(16)

Paltamo ei tietoja ei tietoja 4 (8) 5 10 19 + (8) Puolanka 1 + (2) 2 + (3) (2) (2) 1 (2) 4 + (11)

Ristijärvi 0 3 1 (1) 2 (2) 6 + (3)

Sotkamo 6 + (4) 9 + (4) 14 7 7 43 + (8)

Suomussal

mi 3 + (5) 11 21 3 (4) 38 + (9)

Vaala 0 + (5) 2 + (6) 5 7 14 +

(11) Yhteensä 12 + (21) 47 + (16) 49 +(27) 53 +(16) 161+

(80)

Kainuussa haja-asutuksen jätevesijärjestelmiä on viime vuosien aikana uusittu noin 50-70 kpl /vuosi mutta vuonna 2015 jäätiin reilusti tämän alle. Jatkuvalla neuvonnalla ei siis ole saatu vaikutettua haettujen lupien määrään. Kuntien kokemusten mukaan lupien haku on ollut vähäistä siksi, että monet ovat odottavalla kannalla jätevesiasetuksen suhteen. Tämä on ollut myös neuvontatyön kautta saatu tuntuma. Jätevesijärjestelmän uusimiseksi saattaa olla jopa suunnitelma pöytälaatikossa, mutta halutaan odottaa, että

lainsäädäntö selkeytyy. Samaa odotuskannalla olemista neuvontahankkeet ovat raportoineet koko maasta ja tällaiset terveiset lähetti esimerkiksi Lappeenrannan ympäristötoimi viime Haja-asutuksen vesihuollon teemapäivässä; ”Ollaan hyvin hiljaa kuin mitään säännöksiä ei olisikaan”. Tämä ei ole siis vain Kainuun tilanne.

Suomen ympäristökeskus on kehittänyt hankkeen tuloksellisuuden arvioimista varten vertailuluvun, jolla voidaan tarkastella neuvonnan kustannustehokkuutta. Mitä pienempi vertailuluku neuvonnalle saadaan, sitä tuloksellisempaa neuvonta on ollut. Pohjois-Suomessa toimivien hankkeiden vertailuluku on ollut suurempi, joka johtuu esimerkiksi harvemmasta asutuksesta, pidemmistä välimatkoista ja siitä, ettei hanke tee pelkkiä nuohooja-käyntejä. Valtakunnallisesti vertailuluvut ovat vaihdelleet 128 ja jopa 1394 välillä. Kainuun jätevesihankkeen vertailuluku hankekaudella oli 410 €, hieman parempi kuin viime hankekaudella jolloin se oli 467 €.

Taulukko 8. Kainuun jätevesihankkeen vertailuluku 2015-2016.

Hankkeen kokonaiskulut = 70 810 (ajalle 1.4.2015 – 31.3.2016) Yleisneuvonta (puhelin, netti,

yleisötilaisuudet)

kerroin 10 yht. 248 kpl henkilöitä

Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 94 kpl henkilöitä Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 110 kpl talouksia

𝐕𝐞𝐫𝐭𝐚𝐢𝐥𝐮𝐥𝐮𝐤𝐮 = ^{𝟕𝟎 𝟖𝟏𝟎}

(𝟐𝟒𝟖∗𝟎,𝟏)+(𝟗𝟒∗𝟎,𝟒)+(𝟏𝟏𝟎)=𝟏𝟕𝟐,𝟒 = 410 €

Kiinteistökäyntien (110 kpl) ja tapahtumiin osallistuneiden määrään hankekauden aikana voi olla Kainuun mittapuulla ihan tyytyväinen, siihen nähden, että projektipäällikkö aloitti työt vasta 15.6. Ensimmäinen kiinteistökäynti tehtiin heti seuraavana päivänä, ja työ pääsi hyvin vauhtiin.

Edellisellä hankekaudella hankkeella oli harjoittelija, joka teki kolmanneksen käynneistä, eli siihenkin nähden tulos on ”ok” edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaikkiaan neuvonnan tavoittaneiden määrään voi olla tyytyväinen verrattuna myös siihen taustaan, että vuosi oli haasteellinen, kun lainsäädäntömuutoksia odotettiin ja niistä uutisoitiin raflaavasti. Annettava tieto ei ollut aivan varmalla pohjalla ja moni kiinteistönomistaja halusi odottaa uudistuksia, eikä ollut kiinnostunut palvelusta. Osa kansalaisista koki, että jätevesiuudistukselta on

mennyt uskottavuus. Kainuussa vaikuttaa myös asutuksen sijoittuminen. Pitkien välimatkojen vuoksi kuntakeskuksista syrjässä olevissa kylissä ei asu enää paljon vakituista asutusta. Tällaisen kiinteistön omistajalle on vaikeaa perustella muutosten tarpeellisuutta. Oikeastaan Kainuussa vaikeinta onkin saada neuvontakäyntejä sovittua. Ensin saaduista kiinteistötiedoista karsiutuu osa (taajamaan muuttaneet ym.) sitten loput on saatava kiinni ja vakuutettua käynnin hyödyllisyydestä.

Kiinteistökäyntejä tehtiin eniten Kajaanissa (21) ja Paltamossa (15). Paltamossa vaikutti hyvin toimiva kuntayhteistyö, kunnan rakennustarkastaja ohjasi puheluja neuvojalle. Toisaalta myös paltamolaiset itse olivat aktiivisia; osa kunnista kertoi, ettei kyselyjä tule lainkaan. Myös puheluita tuli eniten Paltamosta, josta tuli 9 kpl 40 puhelusta. Tässä huomataan, että ”tuttuus ja tunnettuus” on tärkeää; Paltamossa se toteutui paremmin myös siksi koska projektipäällikkö oli Paltamosta. Kajaanissa käyntien määrään vaikutti se, että käyntikohteita kertyi helpommin, kun nuohous-kohteena oli suhteellisen tiiviisti asuttu kylä.

Jos keväällä 2016 saadaan varmaa tietoa uusista helpotuksista, olisi työtä johdonmukaista ja helpompaa jatkaa kesällä 2016. Jos neuvonta jatkuu, mukana on yksi kunta vähemmän Vaalan liityttyä Pohjois-Pohjanmaahan vuoden 2016 alusta.

Tiedotus onnistui hankekaudella hyvin ja huolimatta lainsäädännön tilanteesta, alueellisissa medioissa saatiin läpi 17 kpl positiivisia juttuja aiheesta.

Se, että hanke on toiminut useita vuosia, luo omat rutiininsa työhön ja tiedonsiirto vanhalta projektipäälliköltä uudelle onnistui hyvin. Turvaverkkoa luo kuntayhteistyö, ammattitaitoiset alihankkijat, yhteys SYKE:n ja HARA-foorumi, niin että projektipäällikkö ei tee työtään liian yksin.

Kainuun Nuotta on kiinnostunut tulevina vuosina kehittämään maaseudun sähköisiä neuvontapalveluja, ja myös jätevesineuvonta voisi olla yksi tarjottava palveluteema.

Neuvojan nimi ja puhelinnumero Päivämäärä

Neuvontaan osallistunut henkilö / asema (esim. vuokralainen)

_________________________________________________________________________

___________

Olen osallistunut neuvontaan vapaaehtoisesti ja allekirjoituksellani varmistan, että neuvonta on tapahtunut mainittuna ajankohtana

TAUSTATIEDOT

Kiinteistön omistaja / asukas:

Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Kunta

Kiinteistön osoite Postinumero ja postitoimipaikka

KIINTEISTÖN TIEDOT

Rakennusvuosi Rakennuksen käyttö

□

□

Pinta-ala

Tila ja RN:o Tontin koko, m² Asukkaita, kpl

Jätevesijärjestelmästä on:

□

□

□

Kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset, joista voi aiheutua jätevesipäästöjä

KIINTEISTÖN SIJAINTI

□

□

□

□

VEDEN HANKINTA (juomavesi ja pesuvesi)

□

□

□

□

□

□

Arvioitu etäisyys talousvesikaivolta nykyiseen jätevesien käsittelyjärjestelmään _____ metriä

TALOUSVEDEN JOHTAMINEN RAKENNUKSEEN

□

□

□

__________________________________

VARUSTELU

□

□

□

□

□

sauna

Onko tiedossa olevia muutoksia varustelussa/vedenhankinnassa

□

□

□

□

□

□

VIEMÄRÖINTI

□

□

□

□

NYKYINEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ KIINTEISTÖLLÄ Järjestelmän rakennusvuosi:

Tehdyt muutokset:

JÄTEVESIEN KÄSITTELY

Vesikäymälävedet johdetaan

□

□

□

Muiden jätevesien käsittely

□

□

□

□

□

□

□

□

□

□

□

□

tilavuus ________ m³ säiliön ikä ______________ vuotta materiaali

□

□

□

mikä?___________________________________________

□ □

onko säiliö tiivis?

□

□

säiliön valmistaja ja

malli________________________________________________________________

Umpisäiliölietteen käsittely:

Kuinka usein umpisäiliö tyhjennetään?_______________ kertaa/vuosi Kuka tyhjentää

umpisäiliön?_______________________________________________________________

_

Mihin lietteet

toimitetaan?_______________________________________________________________

___

Tarkastus 5 vuoden välein

□

□

□

□

□

□

□

□

□

□

□

mikä?__________________________________________

onko kaivojen poistoputkissa T-haarat

□

□

saostuskaivojen ikä ______________ vuotta Saostussäiliölietteen käsittely:

Kuinka usein säiliöt tyhjennetään?_______________ kertaa/vuosi Kuka tyhjentää

saostussäiliöt?_____________________________________________________________

___

Mihin lietteet

toimitetaan?_______________________________________________________________

___

Tarkastus 5 vuoden välein

VESIEN JOHTAMINEN SAOSTUSSÄILIÖSTÄ

□

kentän pinta-ala ________m³, imeytysputket ______kpl, tuuletusputket ______kpl

□

□

kentän pinta-ala ________m³, imeytysputket ______kpl, tuuletusputket ______kpl

□

□

□

□

□

_________________________________________________________________________

____

Malli

_________________________________________________________________________

__________

Prosessi

□

□

□

□

□

Ylijäämälietteen tyhjennys ______________ krt/vuosi Minne liete toimitetaan

_______________________________________________________________

Rakenteen ja toiminnan tarkastus 10 vuoden välein Purkujärjestelyt

□

□

□

AIKATAULU JA ARVIO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, ei vaadi toimenpiteitä

□

Järjestelmä kunnossa, ei vaadi toimenpiteitä

□

□

□

Järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai pieniä parannuksia heti

□

□

□

□

□

□

Järjestelmä ei täytä vaatimuksia

□

□

□

□

□

□

□

EHDOTETUT TOIMENPITEET JA VAIHTOEHDOT

Jätevesijärjestelmän dokumentointi ja aikataulu

□

□

□

□

Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen

□

□

□

□

□

□

□

□

□

□

□

□

□

□

□

□

ASEMAPIIRUSTUS: Jos kiinteistöllä on asemapiirustus (kartta

kiinteistöstä), jossa käy ilmi jätevesijärjestelmän sijainti kiinteistöllä, niin laitetaan siitä kopio selvityksen liitteeksi.

Jos asemapiirustusta ei ole, tai siihen ei ole merkitty jätevesijärjes- telmän sijaintia, niin kiinteistön tilanteesta voi itse laatia piirroksen.

Piirroksessa on tarpeen esittää kiinteistöllä olevat rakennukset, salaojat, talousvesikaivot (omat ja lähellä olevat naapurin kaivot),

jätevesien käsittelyjärjestelmä, jätevesien purkupaikka, kiinteistön rajat,

vesistöt ym.