LAUSUNTO
Dnro KAIELY/10/07.04/2013
24.6.2014
UPM-Kymmene Oyj
Projektipäällikkö Atte Lohman Eteläesplanadi 2
00101 Helsinki
Viite: Teerivaaran tuulivoimahanke, Paltamo; Ympäristövaikutusten arviointiselostus, maaliskuu 2013
Yhteysviranomaisen lausunto Paltamon Teerivaaran tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Hankkeen nimi: Teerivaaran tuulivoimahanke
Hankkeesta vastaava: UPM-Kymmene Oyj; yhteyshenkilönä projektipäällikkö Atte Lohman Hankkeesta vastaavan käyttämä konsultti:
Pöyry Finland Oy
YVA-lain (468/1994) 6 a §:n tarkoittama yhteysviranomainen
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA)
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki, 468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan tavoitteena on tuottaa tietoa myöhempää päätöksentekoa varten.
YVA-lain ja sen nojalla annetun asetuksen (359/2011) 6 §:n hankeluettelon 7e) –kohdan mukaan tuulivoimalahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia, sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Kaksivaiheisen arviointimenettelyn toisessa vaiheessa käsitellään arviointiselostus, joka on hankkeesta vastaavan laatima selvitys hankkeen ympäristövaikutuksista.
Arviointiselostus on laadittu arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen heinäkuussa 2013 siitä antaman lausunnon perusteella.
Yhteysviranomainen esittää tässä vaiheessa eri tahoilta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta oman lausuntonsa, jossa tarkastellaan arviointiselostusta koskevien YVA-asetuksen mukaisten sisällöllisten vaatimusten toteutumista. YVA-menettely päättyy tähän. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on liitettävä mahdollisiin lupahakemusasiakirjoihin. Hanketta koskevista myöhemmistä päätöksistä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon.
Arvioitava hanke ja sen vaihtoehdot
Hankealue sijaitsee Kainuussa Paltamon kunnassa Oulujärven ja Kivesjärven välimaastossa. Hankealueen etäisyys Kajaanin, Paltamon ja Vaalan keskustoista on vajaa 30 kilometriä kustakin. Hankealueen laajuus on noin 1300 hehtaaria, ja se on UPM Kymmene Oyj:n hallinnassa.
YVA-menettelyssä tarkastellaan nollavaihtoehdon – toteuttamatta jättämisen – ohella kahta tuulipuiston alustavaa toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan tuulivoimaloiden lukumäärän, turbiinien tehon, napakorkeuden ja roottorin halkaisijan osalta.
Arviointiselostuksessa arvioidut vaihtoehdot ovat seuraavat:
Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta. Alueen nykytila säilyisi ennallaan, ja tuulipuistoa ja voimajohtoa ei rakenneta.
Vaihtoehto 1 (VE1): Hanke toteutetaan, ja suunnittelussa tarkastellaan yhteensä korkeintaan 22, yksikköteholtaan noin 2 – 3 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle. Tuulivoimaloiden napakorkeus olisi korkeintaan 120 m (korkeus maanpinnasta, jossa roottorin keskiö sijaitsee) ja roottorin halkaisija olisi korkeintaan 120 m.
Vaihtoehto 2 (VE2): Hanke toteutetaan, ja suunnittelussa tarkastellaan yhteensä korkeintaan 17, yksikköteholtaan noin 4 - 5 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle. Tuulivoimaloiden napakorkeus olisi korkeintaan 140 m ja roottorin halkaisija korkeintaan 130 m.
Sähkönsiirto voidaan toteuttaa joko 110 tai 220 kV:n ilmajohtoa pitkin. Sähkönsiirtoa varten tarkastellaan tuulipuiston liittämistä omalla voimajohdolla Fingridin omistamaan 220 kV:n kantaverkkoon välillä Nuojua – Seitenoikea liityntäpisteenä tuulipuistosta n. 16 km:n päässä pohjoisessa oleva Iso Ruostesuo. Sähkönsiirto on mahdollista toteuttaa myös niin, että uusi ilmajohto liittyisi suoraan Vaalassa sijaitsevalle Nuojuan sähköasemalle, jolloin hankkeen edellyttämä uusi 110 tai 220 kV:n ilmajohto rakennettaisiin hankealueelta Iso Ruostesuolle uuteen johtokäytävään ja siitä Nuojuan sähköasemalle nykyisen 220 kV:n voimajohdon rinnalla. Ilmajohdon toteuttamistapa valitaan hankeen myöhemmässä vaiheessa tarkempien selvitysten valmistuttua. Tuulivoimalat liitettäisiin tuulipuiston sähköasemaan (220/20 kV tai 110 / 20 kV) maakaapeleiden avulla.
Hankkeen edellyttämät kaavat, luvat ja päätökset
Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on käynnistetty Paltamon kunnassa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta tuulipuistoalueelle ohjaamaan alueen maankäyttöä. YVA-menettelyn yhteydessä laadittavat selvitykset ja niiden tulokset toimivat osayleiskaavan laatimisen lähtökohtana. YVA-prosessia ja osayleiskaavoitusta ei ole menettelyllisesti yhdistetty toisiinsa.
Hankkeen toteuttaminen edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia rakennuslupia kaikille uudisrakennuksille, joita ovat mm. tuulivoimalat. Rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että ympäristövaikutusten arviointimenettely on suoritettu loppuun.
Lentoesteen asettamiseen (kuten tuulivoimala) tarvitaan ilmailulain 165 §:n määrittelemä lentoestelupa.
Sähkön siirtäminen vähintään 110 kV:n voimajohdossa edellyttää sähkömarkkinalain mukaista lupaa Energiamarkkinavirastolta. Voimajohtoreitin maastotutkimuksia varten haetaan tarvittaessa lunastuslain mukaista tutkimuslupaa aluehallintovirastolta. Ellei maanomistajan kanssa päästä neuvotteluratkaisuun voimajohdon rakentamisesta, mahdollinen lunastuslupa ratkaistaan maanmittaustoimistossa tai valtioneuvostossa.
Jos tuulipuiston ja siihen liittyvien toimintojen rakentaminen vaikuttaa haitallisesti erityisesti suojeltaviin lajeihin, rauhoitettuihin tai luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, edellyttää hankkeen toteuttaminen luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa ELY-keskukselta.
Asiaan liittyvät muut hankkeet
Lähialueilla on vireillä muitakin tuulivoimahankkeita, kuten n. 15 km:n päässä Vaalan kunnan puolelle suunnitteilla oleva Manamansalon tuulipuisto (Tuuli-Saimaa Oy). Tässä hankkeessa suunniteltiin viidentoista yksikköteholtaan 3 MW:n tuulivoimalan rakentamista Manamansalon saareen. Vaalan kunta on kuitenkin tehnyt päätöksen, ettei tuulipuiston osayleiskaavoitusta saarella käynnistetä, mikä asiallisesti merkitsee sitä, ettei tuulivoimarakentaminen Manamansalossa etene. Muut Kainuun tuulipuistohankkeet sijoittuvat 40 – 50 km:n päähän Teerivaaran alueesta, joten niiden osalta ei yhteistarkastelu ole välttämätöntä maisemallista tarkastelua lukuun ottamatta.
Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin
Tuulivoimapuiston alueelle laaditaan osayleiskaava ohjaamaan alueen maankäyttöä. Yleiskaavatyö on käynnissä. YVA-menettelyn yhteydessä laadittavat selvitykset ja niiden tulokset toimivat osayleiskaavan laatimisen tausta-aineistona. Kaavoitusta ja YVA-prosessia ei menettelyllisesti ole tässä tapauksessa yhdistetty toisiinsa.
Arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät
Ympäristövaikutukset ovat YVA-lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua:
- ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
- maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen
- yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön - luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä näiden keskinäisiin
vuorovaikutussuhteisiiin
Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutukset tuulivoimapuistohankkeen koko elinkaaren ajalta. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Arviointityössä
on esitetty hankkeen vaikutusalue; kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Arvioinnin tarkastelualue kattaa tuulivoimapuiston hankealueen ympäristöineen, maisemallisten vaikutusten osalta koko Oulujärven maisema-alueen.
Arviointi on tehty tuulipuistolle ja sen vaatimille sähkönsiirtolinjoille. Arvioinnissa eritellään tuulipuiston ja voimajohdon rakentamisenaikaiset vaikutukset sekä käytön aikaiset vaikutukset samoin kuin vaikutukset toiminnan lopettamisen jälkeen.
Suunnitellun tuulivoimapuiston keskeisimpiä selvitettäviä ympäristövaikutuksia ovat vaikutukset maisemaan, linnustoon, eläimistöön, kasvistoon, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä melun ja varjon muodostumiseen.
Tarkasteluun sisältyvät epävarmuustekijät, ympäristöriskit ja haitantorjuntakeinot sekä vaihtoehtojen vertailu.
Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Tuulivoimahankkeen laajimmat ympäristövaikutukset kohdistuvat ilmastoon ja maisemaan. Maisemavaikutusten osalta tarkastelu ulottuu laajimmillaan n. 25 kilometrin etäisyydelle. Maankäyttöön kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu hankkeen vaikutusalueen yhdyskuntarakennetta käsittävänä kokonaisuutena. Tuulivoimaloiden luontovaikutusten tarkastelu on kohdistettu pääasiassa hankkeen rakentamisalueisiin ja niiden lähiympäristöön.
Linnustovaikutusten osalta tarkastelu kattaa hankealueen pesimälinnuston, muuttolinnut ja törmäysriskiarvioinnin. Melu- ja varjostusvaikutukset tarkastellaan siinä laajuudessa, missä laskelmat osoittavat hankkeella olevan kyseisiä vaikutuksia. Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan vaikutuskohtaisesti. Keskeisin huomio ulottuu hankealueen lähiympäristöön.
Vaikutusten arviointi perustuu mm. ympäristön nykytilan selvityksiin, maastokäynteihin, kartta-aineistoon sekä arviointimenettelyyn sisältyvään vuorovaikutukseen ja muuhun tausta-aineistoon. Alueelle on tehty maiseman näkyvyysanalyysi, muinaisjäännösinventointi, lepakkoselvitys, inventoitu hankealueen kasvillisuus- ja luontotyypit ja liito-oravan potentiaaliset elinympäristöt. Linnustoselvitys sisältää muuttolinnuston ja pesimälinnuston inventoinnin sekä kalasääskeä koskevan selvityksen. Arviointityön yhteydessä on tehty Natura-arviointi Oulujärven lintusaarten Natura-alueelle. Tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot ja varjonmuodostukset ympäristössä on mallinnettu. Hankkeen lähialueen asukkaille ja loma-asukkaille on tehty asukaskysely. Arviointi kokonaisuudessaan on toteutettu asiantuntijatyönä.
ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN
Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja sitä koskeva kuulutus ovat olleet nähtävillä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten 19.3.2014 – 30.4.2014 Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, Paltamon ja Vaalan kunnanvirastoissa ja kirjastoissa sekä ELY-keskuksen ja Otsotuuli Oy:n internet- sivuilla.
Arviointiselostuksen nähtävillä olosta on julkaistu kuulutus kolmessa sanomalehdessä (Kaleva, Kainuun Sanomat ja Väylä). Kaikille avoin yleisötilaisuus, jossa hanketta ja arviointiselostusta esiteltiin, järjestettiin
Paltamon kunnanvirastolla 2.4.2014. Arviointiselostuksesta pyydettiin toimittamaan lausunnot ja mielipiteet Kainuun ELY-keskukseen 30.4.2014 mennessä.
Lausunnot arviointiohjelmasta pyydettiin seuraavilta tahoilta: Vaalan ja Paltamon kunnat, Kainuun Liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Liikenne ja infrastruktuuri, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto /peruspalvelu, oikeusturva, luvat; Museovirasto (Kainuun Museo), Fingrid Oy, Finavia, Ilmatieteen laitos, Puolustusvoimat / Pääesikunta, Digita Oy, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsäkeskus Kainuu / julkiset palvelut, MTK-Paltamo, Paltamon Luonto ry, Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry., Sääksisäätiö, Teerivaaran Erä ry., Paltamon Pursiseura ry., Hakasuon seudun kyläyhdistys ry., Pehkolanlahden kyläseura ry., Kivesjärven kehittämisyhdistys ry., Manamansalo ry., Paltamon työvoimayhdistys ry. ja Oulujärvi Leader ry.
YVA-menettelyä seuraamaan ja ohjaamaan on perustettu seurantaryhmä, johon on kutsuttu seuraavat tahot: Kajaanin kaupunki, Vaalan ja Paltamon kunnat, Kainuun Liitto, Kainuun ELY-keskus, Kainuun Museo, Fingrid Oy, Maataloustuottajain Paltamon yhdistys ry., Kainuun luonnonsuojelupiiri ry/ Paltamon Luonto Ry, Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry., Sääksisäätiö, Teerivaaran Erä ry., Paltamon Pursiseura ry., Hakasuon seudun kyläyhdistys ry., Pehkolanlahden kyläseura ry., Kivesjärven kehittämisyhdistys ry., Manamansalo ry., Paltamon työvoimayhdistys ry. ja Oulujärvi Leader ry.
ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET
Yhteysviranomaiselle toimitettiin arviointiohjelmasta 11 viranomais- ym. lausuntoa, neljä erillistä mielipidettä ja lisäksi yksi kannanotto / adressi, jossa on 98 allekirjoitusta yksityisiltä kansalaisilta. Nämä ovat ELY-keskuksen lausunnon liitteenä 2.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Yleistä
Teerivaaran tuulivoimahankkeen arviointiselostuksessa on selvitetty Paltamon kunnassa olevan Teerivaaran tuulivoimapuiston ympäristövaikutuksia. Tässä yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan, ovatko arviointiselostuksessa esitetyt vaikutukset käsitelty YVA-lain ja –asetuksen sekä arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä 5.7.2013 antaman lausunnon mukaisesti. Tässä yhteysviranomaisen lausunnossa on otettu huomioon arviointiselostuksen kuulemisvaiheessa annetut viranomais- ja muut lausunnot sekä esitetyt mielipiteet, jotka liitetään lausuntoon tiedoksi ja huomioon otettavaksi hankkeesta vastaavalle ja Paltamon kunnalle.
Hankekuvaus
Hanke, sen lähtökohdat, tarkoitus ja sijainti on kuvattu arviointiselostuksessa selkeästi ja riittävän laajasti.
Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot samoin kuin tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma, huoltotiet ja sähkönsiirtovaihtoehdot on esitetty selkeästi kartoilla. Tuulivoimaloiden koko ja fyysinen kuvaus on kerrottu ja esitetty kuvin ja piirroksin. Hankkeen suunniteltu toteutusaikataulu, rakentamisvaiheen kuvaus, elinkaari, käyttö ja huolto sekä tulevaisuudessa tapahtuva toiminnan lopettaminen on kuvattu
asianmukaisesti. Hankekokonaisuus ja sen suhde ympäröivään maankäyttöön ja infrastuktuuriin tulee arviointiselostuksesta ilmi.
Hankkeen edellyttämät muut luvat, suunnitelmat ja hankkeeseen kytkeytyvä kaavoitusmenettely on kerrottu kattavasti. Paltamon kunta on käynnistänyt osayleiskaavan laatimisen hankealueelle.
Kaavoitukseen liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville yhtä aikaa YVA-ohjelman kanssa, ja niitä koskevat yleisötilaisuudet järjestettiin samanaikaisesti.
Arviointiselostukseen on liitetty luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi, joka koskee n. 5 km:n etäisyydellä sijaitsevaa Oulujärven lintusaarten Natura-aluetta.
Arviointiselostuksen kaavoitusta ja maankäytön suunnitelmia koskevassa osassa (4.4.2) on käsitelty hanketta suhteessa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiseen.
Vaihtoehtojen käsittely ja vertailu
YVA-menettelyssä on tarkasteltu kahta tuulipuiston toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat tuulivoimaloiden lukumäärän (17-22 kpl), turbiinien tehon (2-3 / 4-5 MW), napakorkeuden (120 / 140 m) ja roottorin halkaisijan (120 / 130 m) suhteen. Tuulipuisto käsittäisi vaihtoehtoisesti joko 22 yksikköteholtaan 2 – 3 MW:n voimalaa (VE 1) tai 17 yksikköteholtaan 4 -5 MW:n voimalaa (VE 2). 0-vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen. Vaihtoehdot ovat aitoja, ja niitä voi pitää riittävinä tapauksessa, jossa koko hankealue on saman maanomistajan hallussa. Miten juuri näihin vaihtoehtoihin on päädytty, ei kuitenkaan yksiselitteisesti ilmene arviointiselostuksesta.
Vaihtoehtotarkastelu on YVA-menettelyssä oleellinen lähtökohta. Sen tehtävänä on tuottaa myöhempää päätöksentekoa varten tietoa eri toteutusvaihtoehdoista ja siitä, miten vaikutukset eroavat niiden välillä.
Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Yleistä
Hankkeen vaikutuksia on selvitetty arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta monipuolisesti, asiantuntevasti ja riittävän objektiivisesti. Se, miten arviointiohjelmasta annettu ELY-keskuksen lausunto on otettu YVA-selostusta laadittaessa huomioon, on koottu taulukkomuotoiseen esitykseen (kohta 2.6.). Arviointiselostuksessa on YVA-lain mukaisesti käsitelty hankkeen vaikutukset ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maa- ja kallioperään, pinta- ja pohjavesiin, ilman laatuun ja ilmastoon, kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, suunniteltuun maakäyttöön ja muihin elinkeinoihin, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edellä kuvattujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Vaikutusten selvittäminen painottuu toiminnasta yleisesti aiheutuviin keskeisiin vaikutuksiin, kuten ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, maisemaan, melun ja varjon muodostumiseen, rakennuspaikkojen luontoon, linnustoon ja maankäyttöön. Toiminnan aikaisten vaikutusten lisäksi rakentamisaikaiset vaikutukset ja toiminnan lopettaminen on kuvattu ja arvioitu. Arvioinnin yhteydessä on tehty tarkastelu Oulujärven lintusaarten Natura-alueeseen kohdistuvista vaikutuksista. Arvioinnissa on hyvin painotettu ja arvioitu hankkeen aiheuttamia YVA-lain tarkoittamia merkittäviä vaikutuksia.
Arvioitujen vaikutusten perustaksi on kuvattu alueen nykytila, lähtötiedot ja arviointi- menetelmät.
Arviointi on tehty pääasiassa asiantuntija-arvioina. Hankkeen vaikutusten selvittämisessä on käytetty pääosin olemassa olevaa tietoa, mm. viranomaistietoja ja tehtyjä erillisselvityksiä. Tietoperustaa on täydennetty hanketietoihin pohjautuvilla laskelmilla ja mallinnuksilla sekä luonto- ym. inventoinneilla, asukaskyselyllä ja yleisöltä sekä viranomaisilta saadulla palautteella.
Epävarmuudet on tunnistettu ja tuotu esille kuhunkin aihepiiriin liittyvän arvioinnin yhteydessä. Vaikutukset on kattavasti esitetty ja haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimia on kuvattu kunkin vaikutustyypin arviointikohdassa. Haittojen ehkäisy- ja lieventämistoimet ovat pääpiirteissään konkreettisia ja toimivia, ja ne voidaan toteuttaa hankkeen jatkosuunnittelussa, erityisesti kaavoituksessa. Arvioinnissa käytetyt tietolähteet on koottu lähdeluetteloon. Arvioinnissa käytetty aineisto ja asiantuntemus on riittävän monipuolista.
Vaikutusten tarkastelualue
Hankkeen vaikutusten tarkastelualue on suppeimmillaan yksittäisen tuulivoimavoimalan tai sähkönsiirtolinjan lähiympäristö, pääsääntöisesti varsinainen hankealue ja sen reunavyöhyke.
Suunnittelualueen ulkopuolelle ulottuvien vaikutusten arvioinnissa on käytetty 1 – 35 km:n laajuista vaikutusaluerajausta vaikutustyypeittäin – esimerkiksi melun suhteen suppeampi, maisemavaikutusten osalta laajin. Maisemavaikutusten tarkastelussa aluetta on laajennettu koko Oulujärven järvialtaalle.
Vaikutusalueen rajaus on täten kokonaisuutena riittävän laaja asianmukaisen arviointituloksen saavuttamiseksi.
Vaikutukset ja niiden selvittäminen
Arviointi kohdistuu hankkeen keskeisiin vaikutuksiin, jotka on tunnistettu onnistuneesti. Kaikki merkittävät vaikutukset ovat arvioinnissa mukana. Hyväksymis- ja lupamenettelyjen yhteydessä toteutettavat muutos- ja täydennystarpeet hankkeen jatkosuunnittelussa tuodaan esille.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, luku 4.4
Arviointiselostuksessa on kuvattu kattavasti hankealueen kiinteä ja loma-asutus sekä alueen muu maankäyttö. Selostuksessa on käsitelty valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, maakuntakaavoitusta ja lähialuetta koskevia yleis- ja asemakaavoja. Rakentaminen rajoittaisi Oulu- Vartius -kehittämiskäytävän toteutusvaihtoehtojen valintaa. Hankkeen katsotaan kuitenkin edistävän valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista uusiutuvan energian tuotannon näkökulmasta.
Arviointiselostuksen mukaan tuulipuistohanke ei muuta lähialueen asutus- tai yhdyskuntarakennetta nykyisestä, mutta rajoittaa lähialueiden lomarakentamista. Molemmat toteutusvaihtoehdot aiheuttavat tuulivoimarakentamisen ja loma-asutuksen osalta yhteensovittamisen tarvetta erityisesti meluvaikutusten suhteen. Meluvaikutus kohdistuu 31 – 35 yksityisen tilan alueelle hankevaihtoehdosta riippuen.
Hankealuetta ympäröivillä alueilla voimaloiden rakentaminen ei rajoita yksityisten omistamien tilojen maa-
ja metsätalousrakentamista eikä yksityistä metsätalouskäyttöä, mutta rajoittaa jonkin verran uusien tuulivoimaloiden sijoittumista naapurikiinteistöille hankealueen välittömässä läheisyydessä.
Liikenne, luku 4.8.
YVA-selostuksen liikennevaikutusten arviointi on riittävä hankkeen rakentamis- ja käytönaikaisten kuljetusreittien tarkastelun osalta. Liikenteen melun, tärinän ja päästöjen, liikennemäärien, tiestön kestävyyden sekä liikenneturvallisuuden arviointi on toteutettu asianmukaisesti. Hankealueen läheisillä yhdysteillä raskas liikenne lisääntyy merkittävästi rakentamisaikana, mutta haitta muulle liikenteelle jää lyhytaikaiseksi.
Maisema ja kulttuuriympäristö, luku 4.5
Selostuksessa on hyvin kuvattu hankealueen maiseman piirteet yleistasolla ja käsitelty arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet. Havainnemateriaalina on käytetty valokuvasovitteita, joista ilmenee kohtalaisen hyvin suunniteltujen voimaloiden sijoittuminen kunkin tarkastelupisteen maisemahorisonttiin.
Selostuksessa on tuotu esille keskeisimmät vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön.
Kokonaisuutena maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty havainnollisesti ja riittävän laajasti paitsi lähialue myös koko Oulujärven järviallas huomioiden. Vesistöalueille muodostuu laajoja näkemävyöhykkeitä, ja varsinkin Oulujärven avarissa vesimaisemissa tuulivoimalat ovat uusi maisemaelementti, jonka hyväksyttävyys riippuu kunkin havainnoijan subjektiivisista kokemuksista.
Tuulipuiston maisemavaikutukset eivät juurikaan eroa eri hankevaihtoehtojen välillä. Näkymäaluekartat, jotka kattavat koko Oulujärven ja Kivesjärven seudut, antavat yhtenäisellä värikoodilla esitettynä kuitenkin korostetun vaikutelman, että maisemahaitta olisi yhtäläinen kautta koko järvialueen. Näinhän ei ole, vaan tuulivoimaloiden hallitsevuus maisemakuvassa vähenee sitä mukaa kun etäisyys havainnoijaan kasvaa.
On tarpeen, että kuvainstallaatioita ja havainnollistavia karttoja käytetään runsaasti myös osayleiskaavan laadinnan yhteydessä hankkeen maisemallisten vaikutusten hahmottamiseksi.
Selostuksen mukaan haitallisia maisemavaikutuksia on paikoin myös lähijärvien ranta-asutukselle.
Haitallisia maisemavaikutuksia ei näillä alueilla voida muutoin välttää kuin voimaloiden sijainnin ohjauksella. Osayleiskaavan laadinnassa tulee ottaa huomioon YVA-selostuksen melumallinnuksen tulokset eri hankevaihtoehdoissa niin, että olemassa olevaan kiinteään ja loma-asutukseen mallinnuksen mukaan kohdistuvat meluhaitat voidaan välttää. Tämä edellyttää joidenkin hankealueen laidoilla olevien voimaloiden sijoituspaikkojen muuttamista tai voimaloiden vähentämistä suunniteltuun nähden. Tällä on merkitystä myös tuulivoimaloiden näkyvyyteen maisemakuvassa.
Jos Vaalan kunnan puolella oleva Manamansalon tuulipuistohanke ei toteudu, vähenee näiden kahden tuulivoimapuiston maisemallinen yhteisvaikutus ja dominoivuus maisemakuvassa lähialueella.
Luontoarvot, luku 4.6
Luonnonympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu olemassa olevan taustatiedon ja uusien luonto- inventointien perusteella kasvillisuuden, linnuston ja muun eläimistön kannalta. Hankealueella ei ole suojelukohteita; lähiseudun suojelualueet muut luontoarvoiltaan merkittävät kohteet on esitetty kartalla.
Tämä osuus YVA-selvityksestä on laajin.
Itse tuulivoivoimapuiston alueelta on tutkittu voimaloiden rakennuspaikat, niiden lähiympäristö ja tielinjaukset, samoin suunnitellut sähkönsiirtolinjat kummankin vaihtoehdon osalta.
Niillä alueilla, joilla kartoitukset on tehty, luontotyypit ja kasvillisuus on asianmukaisesti ja riittävällä tarkkuudella selvitetty.
Suurin osa suunnitelluista voimalapaikoista sijoittuu kangasmaastoon, josta puusto on jo kaadettu.
Selostuksen mukaan merkittävät luontokohteet, joita ovat Teerivaaran alueella kaksi suokohdetta ja yksi vanhan metsän kohde, voidaan varjella tuulipuiston rakentamisessa välttämällä ojitusta ja kaivutöitä niiden läheisyydessä. Voimajohtolinjauksille sijoittuu puronvarsia, soita ja eräitä muita arvokkaita luontokohteita. Voimajohtolinjauksen SVE1 vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin ovat vähäisemmät kuin huomattavasti pitemmällä linjauksella SVE2, ja näin ollen linjausvaihtoehto VE1 on kannatettavin.
Linnusto
Linnustovaikutusten arviointi perustuu selvityksiin, joihin sisältyy kevät- ja syysmuuton seuranta, pesimälinnustoselvitykset (pöllöt, päiväpetolinnut, kanalintujen soidinpaikkakartoitus ja muu pesimälinnusto). Törmäysmallinnukset on laadittu sekä muuttolinnustolle että pesimälinnustolle. Erityistä huomiota on kiinnitetty sääkseen; hankealueen välittömässä läheisyydessä on kaksi sääksen pesää (erillisselvitys toimitettu yhteysviranomaiselle). Arvioinnin laajuus ja sisältö on linnustoselvitysten ja vaikutusarviointien osalta riittävä.
Selvitysten mukaan pesimälinnuston osalta merkittävimpien vaikutusten arvioidaan kohdistuvan sääkseen (mahdolliset törmäysriskit). Toisen sääksenpesän osalta törmäysriski arvioidaan pieneksi, koska saalistuslennot suuntautuvat pääasiassa hankealueelta poispäin, toisen pesäpaikan osalta törmäysriski on suurempi. Selvityksessä on esitetty sääksenpesien ympärille suojavyöhykevaihtoehdot 750 / 1000 / 1500 metriä. Mikäli asiaa selvittävä valtakunnallinen asiantuntijaryhmä antaa uusia suosituksia sääksenpesien suojavyöhykkeistä, on nämä mahdollisuus ottaa lisäinformaationa huomioon Teerivaaran alueen osayleiskaavaa laadittaessa.
Parin voimalan läheisyydessä hankealueella sijaitsee metsojen soitimia. Suunnitellut voimalat ja niiden rakentaminen voivat aiheuttaa alueiden pirstoutumista ja siten häiritä metsojen soidinta. Tältä osin tarkemmassa kaavasuunnittelussa tulee selvittää voimalapaikkojen siirtämistä tai vähentämistä.
Muu eläimistö
Arviointiselostuksessa on käsitelty myös muu hankealueella esiintyvä eläimistö: suurpedot, riistaeläimet, lepakot ja luontodirektiivin liitteen IV a lajit, joista hankealueella esiintyy luonto-inventoinneissa todetusti ainakin liito-orava, ilves, pohjanlepakko ja viiksisiippa / isoviiksisiippa.
Maaeläimistöön kohdistuvia vaikutuksia on rakentamisaikainen lisääntyvä häiriö sekä rakentamisen seurauksena tapahtuva elinympäristöjen muuttuminen. Vaikutukset eivät ole arvioinnin perusteella
kuitenkaan merkittäviä ja ne ovat luonteeltaan tilapäisiä. Liito-oravan todetulle elinpiirille ei kohdistu suoraa rakennuspainetta.
Eläimistöön kohdistuvien vaikutusten arviointi on kokonaisuutena riittävä ja antaa riittävän hyvän kuvan hankkeen vaikutuksista.
Suojelualueet ja muut luontoarvoiltaan erityisen merkittävät kohteet, luku 4.6.9
Hankealueella ei ole suojelualueita. Noin viiden kilometrin päässä hankealueesta olevan Oulujärven lintusaarten Natura 2000 –alueen osalta on tehty luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi, jonka mukaan tarkasteltavan Natura-alueen eheyteen tai ekologiseen toimintaan kokonaisuutena ei hankkeesta kohdistu sellaisia suoria tai välillisiä vaikutuksia, jotka heikentäisivät lintusaarten soveltuvuutta suojeluperusteena olevien lajien elinympäristöksi. Kainuun ELY-keskus antaa Natura-arvioinnista erillisen lausunnon.
Läheisyydessä olevat muut suojelualueet on käsitelty selostuksessa ja arvioitu, ettei niihin kohdistu haitallisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointia tältä osin voidaan pitää riittävänä.
Maa- ja kallioperä sekä pinta- ja pohjavedet, luku 4.7
Hankealueella ei selostuksen mukaan sijaitse arvokkaita kallioalueita, suojeltuja geologisia kohteita eikä myöskään pohjavesialueita. Hankkeen luonteesta johtuen siitä ei ennakkoarvion perusteella aiheudu merkittäviä päästöjä rakentamisvaiheessa eikä myöskään käyttövaiheessa, joten vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin ovat vähäisiä kummassakin toteutusvaihtoehdoissa.
Hankealueen läheisyydessä on Kuuskanlahden vedenottamo, jota käytetään paikallisen vesiosuuskunnan vedenhankintaan. Arviointiselostuksessa katsotaan, ettei tuulipuiston voimaloiden tai huoltoteiden rakentamisella ole vaikutusta hankealueen pohjaveteen. Kainuun ELY-keskus yhtyy tähän arvioon, mutta korostaa, että rakentamisvaiheessa sekä pinta- että pohjavesien suojelunäkökohdat tulee ottaa huomioon, ja vedenottamon veden laatua tulee tarvittaessa seurata, jos ottamon valuma-alueella tehdään merkittäviä maarakennustöitä.
Liikenne, luku 4.8
Tuulipuiston merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen syntyvät rakentamisen aikaisista kuljetuksista, kun raskaat kuljetukset lisääntyvät lähialueen teillä. Kasvu on merkittävää etenkin yhdystiellä 8823, jolla raskaan liikenteen määrä lähes kaksinkertaistuu ja erityiskuljetukset voivat hidastaa muuta liikennettä.
Rakentamisaikaiset liikennevaikutukset on YVA-selostuksessa arvioitu kuitenkin lyhytkestoisiksi ja kokonaisuutena vähäisiksi. Tuulipuiston toiminnan aikana haitallisia vaikutuksia liikenne-turvallisuuteen, tärinään ja ilmapäästöihin ei ole.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pitää toivottavana, että kulku hankealueelle tapahtuisi yhdystien 8823 kautta ja toteaa myös, että Oulu- Kajaani-tieyhteyden yleissuunnitelman tielinjaus tulisi ottaa tuulivoimaloiden sijoittelussa huomioon. Tämä lausuma edellyttää tarkempaa suunnittelua osayleiskaavassa.
Melu, luku 4.10
Hankealueella ei ole muuta merkittävää melua aiheuttavaa toimintaa. Hankealueen lounaispuolella on Oulujärven Kuuskanlahti ja koillispuolella Kivesjärven Alanteenlahti, joiden rannoilla on runsaasti loma- asutusta. Tämä maankäytöllinen lähtöasetelma on keskeinen hankkeen jatkosuunnittelua ajatellen; riittävät suojaetäisyydet yksittäisten voimaloiden ja pysyvässä tai loma-asumiskäytössä olevien kiinteistöjen välillä tulee varmistaa ja kriittisimmät voimalapaikat tulee poistaa.
Hankkeeseen sovellettavia melutason vertailu- ja ohjearvoja on esitetty Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 ja tuulivoiman suunnittelua koskevassa ympäristöministeriön ohjeessa tuulipuistoja koskeviksi suunnitteluohjearvoiksi.
Tuulivoimahankkeen meluvaikutusten arvioinnin havainnollistamiseksi on tehty melumallinnus kummallekin toteutusvaihtoehdolle erikseen kahta eri turbiinityyppiä käyttäen, joista kummankaan ei tiedetä aiheuttavan merkityksellistä äänen sykintää eli amplitudimodulaatiota. Laskennassa on hyödynnetty voimalatoimittajien takuu- ja tunnusarvoja ja valtakunnallisen Tuuliatlaksen tuulitietoja.
Melun leviämismallilaskelmien tulokset on esitetty havainnollisesti leviämiskarttojen avulla.
Melumallinnuslaskelman mukaan keskiäänitason LAeq 40 dB(A):n meluvyöhyke leviää lähimmästä asuinrakennuksesta noin 230 - 300 metrin päähän. Kummassakaan hankevaihtoehdossa loma- asuinrakennusten osalta LAeq 40 dB(A):n meluvyöhyke ei myöskään ylitä Valtioneuvoston päätöksen mukaisia yöohjearvoja, mutta ympäristöministeriön v. 2012 antaman ohjeen mukaisen yöajan suunnitteluohjearvon 35 dB(A):n mukainen meluvyöhyke leviää usean loma-asuntokohteen yli sekä hankealueen etelä- että koillispuolella. Tuulipuiston toteutusvaihtoehdossa VE1 9 % ja vaihtoehdossa VE2 3 % vuosittaisista tuuliolosuhteista on sellaisia hankealueen koillisosissa, jolloin tuuliolosuhteet ovat mallinnuksen mukaiselle melun leviämisvyöhykkeelle suotuisat. Altistuminen yli 35 dB(A):n melutasolle on siis suurempaa alueen koillispuolella Kivesjärven Alanteenlahdella.
Hankkeen meluvaikutusten arviointi on tehty YVA-prosessin näkökulmasta kattavasti ja riittävän havainnollisesti ja se antaa oikeasuuntaisen kuvan hankkeen meluvaikutuksista lähialueen asutukselle. YVA- selostus antaa tältä osin hyvää taustatietoa vireillä olevaa osayleiskaavoitusta varten. Kun rakennettava voimalatyyppi varmistuu, on melun leviämismallilaskelmat tarvittaessa uusittava.
Varjon vilkkuminen ja välke, luku 4.11
Tuulivoimala voi aiheuttaa lähiympäristöönsä häiritsevää varjon vilkuntaa, kun auringon säteet osuvat sen lapoihin niiden pyöriessä. Vilkunnan kantama ja kesto riippuvat siitä, missä kulmassa auringon valo osuu lapoihin, lapojen pituudesta, tornin korkeudesta, maaston muodoista, ajankohdasta sekä näkyvyyttä vähentävistä tekijöistä kuten kasvillisuudesta ja pilvisyydestä. Vilkunta ilmenen usein juuri ennen auringon nousua tai laskua. Tuulivoimapuiston aiheuttaman liikkuvan varjostuksen vaikutuksia on arvioitu laskennallisin menetelmin. Lähellä tuulivoimaloita sijaitsevia asutuskohteita on valittu kahdeksan kappaletta nk. reseptoripisteiksi, joille mallin avulla on laskettu yksityiskohtaiset tulokset.
Varjon vilkunnan määrä vähenee voimakkaasti etäisyyden voimaloista kasvaessa. Kun otetaan lisäksi huomioon auringonpaistehavainnot ja roottorin todellinen asento suhteessa aurinkoon, VE1:ssä yli 8 tunnin vuotuinen vilkunnan määrä ei ylity yhdelläkään asuinkiinteistöllä, VE2:ssa kahdella kiinteistöllä.
Vilkuntahaittoja voidaan tarvittaessa lieventää pysäyttämällä kriittiset voimalat kriittiseen aikaan. Parempi menettely on siirtää tai poistaa välkehaittoja aiheuttavat voimalapaikat.
Muinaisjäännökset
Tuulivoimapuiston suunnittelua varten sekä itse puiston (voimalapaikat, voimajohtolinjaukset, muuntoasema, kaapeli- ja tielinjat) että voimajohtolinjojen alueella 500 metriä linjan molemmin puolin on tehty muinaisjäännösinventointi. Inventointia voi pitää laajuudeltaan ja menetelmiltään tarkoitukseensa riittävänä, joskaan lähdeaineistoon eivät ole kuuluneet ennestään tunnettujen kohteiden tarkastus- kertomukset. Inventoinnissa on löytynyt muutamia tervahautoja, yksi kivikautinen asuinpaikka ja yksi kvartsi-iskosten löydöspaikka. Aiemmin on tunnettu yksi pyyntikuoppa-alue. Kohteita on erityisesti voimansiirtolinjavaihtoehdon VE2 alla ja varrella. Pylväiden sijoittelun lisäksi muita mahdollisia kohteiden suojelukeinoja ei mainita. Arviointiselostuksen esiintuomat muinaismuistokohteet on lakisääteisesti turvattava ja suojeltava rakennustoimenpiteiltä, ja erityisesti voimansiirtolinjojen jatkosuunnittelussa yksityiskohdista on neuvoteltava Kainuun Museon kanssa.
Ilmasto ja ilmanlaatu, luku 4.9
Tuulivoimalla tuotettu sähkö ei aiheuta kasvihuone- tai muita savukaasupäästöjä tai pienhiukkaspäästöjä, ja on siten ilmasto- ja ilmanlaatupositiivinen energiantuotantomuoto. Vältettyjen päästöjen laskentatavat (vertailupäästökertoimet) ja määrät on esitetty vertailutaulukkona. 0-vaihtoehdolla katsotaan olevan negatiivinen vaikutus alueen keskimääräiseen ilmanlaatuun, jos tuulipuiston tuottama energia tuotetaan mm. fossiilisilla polttoaineilla.
Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö, luku 4.12
Vaikutusten tarkastelussa on käsitelty mm. terveydellisiä näkökohtia, asumisviihtyisyyttä, virkistyskäyttöä, eri harrastusmahdollisuuksia ja -muotoja, alueen elinkeinoja ja kiinteistöjen arvoa. Asukaskyselyllä on kartoitettu lähiseudun (n. 10 km:n säteellä hankealueesta) ihmisten Teerivaaran alueeseen kohdistuvaa käyttöä ja suhtautumista tuulivoimapuistoa kohtaan. Merkittävimpiä käyttömuotoja ovat liikunta ja ulkoilu, luonnontuotteiden kerääminen sekä luonnon tarkkailu ja metsästys lähialueilla. Meluvaikutusten arviointi kytkeytyy läheisesti elinoloihin ja viihtyvyyteen tuulipuistoalueen läheisyydessä.
Kyselytutkimus tuo selkeästi esiin alle kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta asuvien kriittisen suhtautumisen tuulipuiston rakentamiseen (76 % arvioi, että tuulipuisto ja Teerivaaran nykyinen käyttö eivät sovi yhteen). Noin 2:3 kauempana asuvista pitää tuulipuiston rakentamista kannatettavana.
Hankkeella arvioidaan olevan paikallis- ja kuntataloudelle monipuolisia taloudellisia ja myös työllistäviä vaikutuksia.
YVA-menettelyn aikana tehtyyn asukaskyselyyn on kohdistettu kansalaispalautteessa siinä määrin kritiikkiä (kysely ei ole tavoittanut kaikkia alueen kiinteistönomistajia), että kyselyn uusimista on syytä harkita osayleiskaavatyön yhteydessä.
Turvallisuus, luku 4.13
Liikkumis- ym. turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia arvioitaessa on tarkasteltu mm. tuulivoimaloiden lapojen rikkoutumisen ja talviaikaisen jään irtoamisen riskiä ja näiden aiheuttaman vaara-alueen laajuutta suhteessa alueen muuhun käyttöön. Turvaetäisyyden tuulivoimalasta tulisi voimassaolevan Liikenneviraston ohjeistuksen mukaan olla Pohjois-Suomessa yli 250 metriä. Liikenneväylille tai hankealuetta lännessä sivuavalle moottorikelkkauralle hankkeesta ei arvioida aiheutuvan riskiä.
Myöskään ilmailuturvallisuudelle ja viestiliikenne- ja tutkayhteyksille ei aiheudu ongelmia. Ao. viranomaiset ovat antaneet hanketta puoltavat lausunnot.
Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyyden arviointi; luku 6
Arviointiselostuksessa on vaihtoehtojen vertailun lisäksi on tarkasteltu myös vaikutusten merkittävyyttä muutoksen suuruuden perusteella sekä vertaamalla toiminnan vaikutuksia ympäristökuormitusta koskeviin ohje- ja raja-arvoihin ja alueella nykyisin vallitsevaan ympäristön tilaan.
Eri toteutusvaihtoehtojen (VE1, VE2) merkittävimmät vaikutukset on koottu taulukkoon, jossa niitä verrataan nykytilanteeseen ja hankkeen toteuttamatta jättämiseen (VE0) luokitteluasteikolla myönteinen / ei vaikutusta / lievä haitallinen vaikutus / merkittävä haitallinen vaikutus. Vertailutaulukko tiivistää havainnolliseksi koosteeksi arviointiselostuksessa kuvatut hankkeen vaikutukset vaihtoehdoittain.
Taulukossa on tunnistettu merkittävää haittaa aiheuttaviksi vaikutuksiksi maisemakuvan muuttuminen laajalla alueella järvimaisemassa ja erityisesti lähialueen loma-asuntoihin kohdistuva melu.
Arviointiselostuksessa on lisäksi tiivistetty sanallinen yhteenveto hankkeen keskeisistä vaikutuksista ja eri vaihtoehtojen välillä ilmenevistä eroista.
Hankkeen toteuttamiskelpoisuus ja haittojen ehkäisy ja lieventäminen; luvut 6.4 - 7
Tuulipuiston ja sähkönsiirron toteuttamisvaihtoehdot katsotaan selostuksessa toteuttamiskelpoisiksi, jos esitetyt haitallisten vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämiskeinot otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Tämä merkitsee käytännössä Paltamon kunnan vastuulle kuuluvaa osayleiskaavatyötä ja yksittäisten voimaloiden ja voimajohtopylväiden tarkkaa sijoitussuunnittelua ja rakennuslupamenettelyä.
Kainuun ELY-keskus katsoo, että kriittiset kohteet on YVA-menettelyssä hyvin tunnistettu. Kymmenen voimalapaikan kohdalla on havaittu joko luontoarvojen tai melun leviämisen kannalta tarkistamistarvetta voimalan sijoittamisessa, tai todettu se, että haitta voidaan poistaa poistamalla tai siirtämällä yksittäinen voimalapaikka.
Seuranta; luku 8
Seurannan avulla lisätään tietoa tuulivoimapuiston todellisista vaikutuksista ja parannetaan vaikutusten ennakoitavuutta. Tarpeellisiksi seurannan kohteiksi on esitetty vaikutuksia pesimälinnustoon (metso) sekä törmäyskuolleisuuden seurantaa (erityisesti sääksi ja hiirihaukka).
Meluvaikutuksia voidaan seurata mittausten avulla. Mittauksin voidaan todeta melutasot, melun luonne (taajuus) sekä tehdä vertailuja mallinnettuihin melutasoihin ja suunnitteluohjearvoihin.
Tuulipuistoa koskevia mahdollisia valituksia ja niiden syitä (melu, varjon vilkunta) seurataan. Lähimpänä sijaitseva lypsykarjatila otetaan seurannan kohteeksi sekä rakentamisen että toiminnan aikana.
Kuuskanlahden vedenottamon veden laatua seurataan rautapitoisuuden osalta ennen rakennustöiden aloittamista, niiden aikana ja toiminnan aikana ensimmäiset kaksi vuotta.
ELY-keskus pitää esityksiä riittävinä, mutta seurantaa tulee tarkentaa sen myötä kun voimalapaikkoja poistetaan tai siirretään suunniteltuun nähden. Sisämaan tuulipuistot ovat vielä uudehko ilmiö, joten etukäteissuunniteluun ja seurantatoimien valmisteluun pitää paneutua huolellisesti. Lähialueen asukkaat ja kiinteistönomistajat tulee pitää ajan tasalla suunnittelu- ja seurantatoimenpiteistä.
Osallistuminen
Arviointimenettelyssä on keskeistä osallistuminen ja sen kautta saatavan palautteen huomioon ottaminen jatkosuunnittelussa sekä hankkeen ympäristövaikutusten riittävä selvittäminen. Arvioinnissa on sidosryhmille varattu riittävä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja antaa lausuntonsa hankkeesta.
Lähialueen kiinteistönomistajilta on kuitenkin saatu palautetta siitä, ettei asukaskysely ole saavuttanut kaikkia. Tästä syystä asukasinformaatioon ja vuorovaikutteisuuteen on osayleiskaavatyön yhteydessä kiinnitettävä erityistä huomiota.
Hankkeen YVA-menettelyä varten on koottu YVA-seurantaryhmä. YVA-menettelyä on toteutettu rinnakkain alueen yleiskaavoituksen kanssa, ja siihen kytkeytyvä tiedottaminen on tukenut osallistumis- mahdollisuuksia.
Raportointi
Arviointiselostus sisältää runsaasti faktatietoa etenkin alueen luonnosta. Selostuksessa on käytetty riittävästi kartta-, kuva- ja muuta havainnemateriaalia. Teksti on ymmärrettävää ja hyvin muillekin kuin asiantuntijoille avautuvaa, joskin melutaajuuksia, mittayksiköitä, mittauksia ja melun leviämistä käsittelevään osioon sisältyy runsaasti ammattiterminologiaa. Arvioinnin painopisteet tulevat hyvin esille ja merkittävät vaikutukset on oikein tunnistettu. Selostus on hyvin jäsennelty, mikä parantaa luettavuutta.
Arviointiselostuksen riittävyys ja jatkotoimenpiteet
Arviointiselostus antaa ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain säädökset huomioon ottaen riittävän selkeän kokonaiskuvan tuulivoimapuistohankkeen vaikutuksista.
Arviointi täyttää sille asetetut vaatimukset. Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antama lausunto on riittävästi otettu huomioon YVA -selostuksessa. Arviointiselostus, tämä lausunto sekä sidosryhmien ja kansalaisten antama palaute antavat yhdessä hyvän tausta-aineiston käynnissä olevalle osayleiskaavan laadinnalle. Hankevastaavan, maanomistajien, Paltamon kunnan, Kainuun Liiton, Kainuun ELY- keskuksen ja muiden viranomaisten yhteistyön tulee olla tiivistä hankkeen jatkosuunnittelussa.
Otsotuuli Oy on ilmaissut arviointiselostuksen nähtävillä olon aikana valmiutensa vähentää tuulivoimaloita hankealueelta niin, että asuinkiinteistöille aiheutuvia meluhaittoja voidaan vähentää ja sääksen suojelunäkökohdat pesimäpaikkojen ympäristössä huomioida. Kainuun ELY-keskus pitää voimalapaikkojen
vähentämistä tarpeellisena ja edellyttää, että hanketta koskevat muutossuunnitelmat saatetaan mahdollisimman pian Paltamon kunnan tietoon käytettäviksi Teerivaaran osayleiskaavan laadinnassa.
LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO
YVA-menettelyn aikana saadut alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet säilytetään Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arkistossa. Yhteysviranomaisen lausunto lähetetään tiedoksi lausunnonantajille ja niille mielipiteen esittäjille, jotka ovat antaneet osoitetietonsa.
Yhteysviranomaisen lausunto ja arviointiselostus on nähtävänä 25.6.2014 alkaen internetissä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sivulla http://www.ymparisto.fi/teerivaarantuulivoimaYVA ja yhden kuukauden ajan virka-aikana Paltamon ja Vaalan kuntien virastoissa ja samojen kuntien kirjastoissa aiemmin julkaistuun kuulutukseen perustuen.
SUORITEMAKSU JA PERUSTELUT SEKÄ OIKAISUVAATIMUS
Maksu 6000 € (alv 0 %)
Maksun määräytymisen perusteet
Maksu määräytyy Valtioneuvoston asetuksessa 3/2014 (Asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työvoima- ja elinkeinotoimistojen maksullista suoritteista vuonna 2014) olevan ympäristötehtävien suoritteita koskevan maksutaulukon mukaisesti (80 €/tunti). Lausunnon valmisteluun on tässä tapauksessa käytetty 75 tuntia.
Laskun lähettäminen
Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
Oikaisun hakeminen maksuun
Maksuvelvollinen, joka katsoo, että lausunnosta perittävän maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua ELY-keskukselta. Lausunnon liitteenä ovat ohjeet maksua koskevan oikaisuvaatimuksen tekemiseen.
Ympäristö- ja luonnonvarat –vastuualue
Ylijohtaja Kari Pääkkönen
Ylitarkastaja Unto Ritvanen
Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet ylitarkastaja Jouko Saastamoinen, ylitarkastaja Sari Myllyoja ja ylitarkastaja Liisa Korhonen.
LIITTEET: Liite 1: Maksua koskeva oikaisuvaatimusosoitus Liite 2: Lausunnot ja mielipiteet
TIEDOKSI Suomen ympäristökeskus Paltamon kunta
Vaalan kunta Kainuun liitto Kainuun Museo
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Liikenne ja infrastruktuuri
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto /peruspalvelu, oikeusturva, luvat Museovirasto (Kainuun Museo)
Fingrid Oy Finavia
Ilmatieteen laitos
Puolustusvoimat / Pääesikunta Digita Oy
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsäkeskus Kainuu / julkiset palvelut MTK-Paltamo
Paltamon Luonto ry
Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry.
Sääksisäätiö Teerivaaran Erä ry.
Paltamon Pursiseura ry.
Hakasuon seudun kyläyhdistys ry.
Pehkolanlahden kyläseura ry.
Kivesjärven kehittämisyhdistys ry.
Manamansalo ry.
Paltamon työvoimayhdistys ry.
Oulujärvi Leader ry.
mielipiteiden esittäjät
