Dnro KAIELY/10/07.04/2013
5.7.2013
UPM-Kymmene Oyj
Projektipäällikkö Miia Wallén Eteläesplanadi 2
00101 Helsinki
Viite: Teerivaaran tuulivoimapuisto,Paltamo; Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, huhtikuu 2013
Yhteysviranomaisen lausunto Paltamon Teerivaaran tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Hankkeen nimi: Teerivaaran tuulivoimahanke
Hankkeesta vastaava: UPM-Kymmene Oyj; yhteyshenkilönä projektipäällikkö Miia Wallén Hankkeesta vastaavan käyttämä konsultti:
Pöyry Finland Oy
YVA-lain (468/1994) 6 a §:n tarkoittama yhteysviranomainen
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA)
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki, 468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan tavoitteena on tuottaa tietoa myöhempää päätöksentekoa varten.
YVA-lain ja sen nojalla annetun asetuksen (359/2011) 6 §:n hankeluettelon 7e) –kohdan mukaan tuulivoimalahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia, sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Kaksivaiheisen arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa käsitellään arviointiohjelma, joka on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä.
Arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen.
Yhteysviranomainen kokoaa eri tahoilta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta lausuntonsa, jossa tarkastellaan arviointiselostusta koskevien YVA-asetuksen mukaisten sisällöllisten vaatimusten toteutumista. YVA-menettely päättyy tähän. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on liitettävä mahdollisiin lupahakemusasiakirjoihin. Hanketta koskevista päätöksistä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon.
Arvioitava hanke ja sen vaihtoehdot
Hankealue sijaitsee Kainuussa Paltamon kunnassa Oulujärven ja Kivesjärven välimaastossa. Hankealueen etäisyys Kajaanin, Paltamon ja Vaalan keskustoista on vajaa 30 kilometriä kustakin. Hankealueen laajuus on noin 1300 hehtaaria, ja se on UPM Kymmene Oyj:n hallinnassa.
YVA-menettelyssä tarkastellaan nollavaihtoehdon – toteuttamatta jättämisen – ohella kahta tuulipuiston alustavaa toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan tuulivoimaloiden lukumäärän, turbiinien tehon, napakorkeuden ja roottorin halkaisijan osalta. Sähkönsiirron osalta tarkastellaan yhtä reittivaihtoehtoa 220 kV:n ilmajohdolle.
Arviointiselostuksessa esitetyt arvioitavat vaihtoehdot ovat seuraavat:
Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta. Alueen nykytila säilyisi ennallaan, ja tuulipuistoa ja voimajohtoa ei rakenneta.
Vaihtoehto 1 (VE1): Hanke toteutetaan, ja suunnittelussa tarkastellaan yhteensä korkeintaan 22, yksikköteholtaan noin 2 – 3 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle. Tuulivoimaloiden napakorkeus olisi korkeintaan 120 m (korkeus maanpinnasta, jossa roottorin keskiö sijaitsee) ja roottorin halkaisija olisi korkeintaan 120 m.
Vaihtoehto 2 (VE2): Hanke toteutetaan, ja suunnittelussa tarkastellaan yhteensä korkeintaan 17, yksikköteholtaan noin 4 - 5 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle. Tulivoimaloiden napakorkeus olisi korkeintaan 140 m ja roottorin halkaisija korkeintaan 130 m.
Sähkönsiirto voidaan toteuttaa joko 110 tai 220 kV:n ilmajohtoa pitkin. Sähkönsiirtoa varten tarkastellaan tuulipuiston liittämistä omalla voimajohdolla Fingridin omistamaan 220 kV:n kantaverkkoon välillä Nuojua – Seitenoikea liityntäpisteenä tuulipuistosta n. 16 km:n päässä pohjoisessa oleva Iso Ruostesuo. Sähkönsiirto on mahdollista toteuttaa myös niin, että uusi ilmajohto liittyisi suoraan Vaalassa sijaitsevalle Nuojuan sähköasemalle, jolloin hankkeen edellyttämä uusi 110 tai 220 kV:n ilmajohto rakennettaisiin hankealueelta Iso Ruostesuolle uuteen johtokäytävään ja siitä Nuojuan sähköasemalle nykyisen 220 kV:n voimajohdon rinnalla. Ilmajohdon toteuttamistapa valitaan hankeen myöhemmässä vaiheessa tarkempien selvitysten valmistuttua. Tuulivoimalat liitettäisiin tuulipuiston sähköasemaan (220/20 kV tai 110 / 20 kV) maakaapeleiden avulla.
Hankkeen edellyttämät kaavat, luvat ja päätökset
Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on käynnistetty Paltamon kunnassa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta tuulipuistoalueelle ohjaamaan alueen maankäyttöä. YVA –menettelyn yhteydessä laadittavat selvitykset ja niiden tulokset toimivat osayleiskaavan laatimisen lähtökohtana.
Arviointimenettely etenee osayleiskaavan kanssa samanaikaisesti. Niiden käsittelyä ei ole muutoin menet- telyllisesti yhdistetty toisiinsa.
Hankkeen toteuttaminen edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia rakennuslupia kaikille uudisrakennuksille, joita ovat mm. tuulivoimalat. Rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että ympäristövaikutusten arviointimenettely on suoritettu loppuun.
Lentoesteen asettamiseen (kuten tuulivoimala) tarvitaan ilmailulain 165 §:n määrittelemä lentoestelupa.
Sähkön siirtäminen vähintään 110 kV:n voimajohdossa edellyttää sähkömarkkinalain mukaista lupaa Energiamarkkinavirastolta. Voimajohtoreitin maastotutkimuksia varten haetaan tarvittaessa lunastuslain mukaista tutkimuslupaa aluehallintovirastolta. Ellei maanomistajan kanssa päästä neuvotteluratkaisuun voimajohdon rakentamisesta, mahdollinen lunastuslupa ratkaistaan maanmittaustoimistossa tai valtioneuvostossa.
Jos tuulipuiston ja siihen liittyvien toimintojen rakentaminen vaikuttaa haitallisesti erityisesti suojeltaviin lajeihin, rauhoitettuihin tai luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, edellyttää hankkeen toteuttaminen luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa ELY-keskukselta.
Asiaan liittyvät muut hankkeet
Lähialueilla on vireillä muitakin tuulivoimahankkeita, kuten n. 15 km:n päässä Vaalan kunnan puolelle suunnitteilla oleva Manamansalon tuulipuisto (Tuuli-Saimaa Oy). Tässä hankkeessa suunnitellaan viidentoista yksikköteholtaan 3 MW:n tuulivoimalan rakentamista Manamansalon saareen. Koska kyseessä ovat Oulujärven vaikutuspiirissä näinkin lähellä toisiaan sijaitsevat tuulipuistohankkeet, on niiden maisemallisia vaikutuksia syytä tarkastella yhdessä.
Muut Kainuun tuulipuistohankkeet sijoittuvat 40 – 50 km:n päähän Teerivaaran alueesta, joten niiden osalta ei yhteistarkastelu ole välttämätöntä.
ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja sitä koskeva kuulutus ovat olleet nähtävillä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten 6.5.2013 – 5.6.2013 Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, Paltamon ja Vaalan kunnanvirastoissa ja kirjastoissa sekä ELY-keskuksen internet- sivuilla.
Arviointiohjelman nähtävilläolosta on julkaistu kuulutus on julkaistu kolmessa sanomalehdessä (Kaleva, Kainuun Sanomat ja Väylä). Kaikille avoin yleisötilaisuus, jossa hanketta ja arviointiohjelmaa esiteltiin, järjestettiin Paltamon kunnanvirastolla 16.5.2013. Arviointiohjelmasta pyydettiin toimittamaan lausunnot ja mielipiteet Kainuun ELY-keskukseen 5.6.2013 mennessä.
Lausunnot arviointiohjelmasta pyydettiin seuraavilta tahoilta: Vaalan ja Paltamon kunnat, Kainuun Liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Liikenne ja infrastruktuuri, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto /peruspalvelu, oikeusturva, luvat; Museovirasto (Kainuun Museo), Fingrid Oy, Finavia, Ilmatieteen laitos, Puolustusvoimat / Pääesikunta, Digita Oy, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsäkeskus Kainuu / julkiset palvelut, MTK-Paltamo, Paltamon Luonto ry, Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry., Sääksisäätiö, Teerivaaran Erä ry., Paltamon Pursiseura ry., Hakasuon seudun kyläyhdistys ry., Pehkolanlahden kyläseura ry., Kivesjärven kehittämisyhdistys ry., Manamansalo ry., Paltamon työvoimayhdistys ry. ja Oulujärvi Leader ry.
YVA-menettelyä seuraamaan ja ohjaamaan on perustettu seurantaryhmä, johon on kutsuttu seuraavat tahot: Kajaanin kaupunki, Vaalan ja Paltamon kunnat, Kainuun Liitto, Kainuun ELY-keskus, Kainuun Museo, Fingrid Oy, Maataloustuottajain Paltamon yhdistys ry., Kainuun luonnonsuojelupiiri ry/ Paltamon Luonto Ry, Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry., Sääksisäätiö, Teerivaaran Erä ry., Paltamon Pursiseura ry., Hakasuon seudun kyläyhdistys ry., Pehkolanlahden kyläseura ry., Kivesjärven kehittämisyhdistys ry., Manamansalo ry., Paltamon työvoimayhdistys ry. ja Oulujärvi Leader ry.
Hankkeesta vastaava on järjestänyt avoimen tiedotustilaisuuden 12.3.2013 Paltamon kunnantalolla.
ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET
Yhteysviranomaiselle toimitettiin arviointiohjelmasta 13 lausuntoa sekä kuusi erillistä mielipidettä ja kannanottoa eri yhteisöiltä ja yksittäisiltä kansalaisilta.
Kainuun Liitto:
Suunnitteilla oleva Teerivaaran tuulipuistohanke edistää Kainuun ilmastostrategian ja maakuntaohjelman tavoitteita, joissa uusiutuvan ja paikallisen energian tuotantoa pyritään lisäämään Kainuun alueella.
Teerivaarna tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on esitetty selkeästi aiemmin laaditut selvitykset, YVA-menettelyn eteneminen ja sen aikana laadittavat selvitykset.
Kainuun maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Kainuussa on toteutettu vuosina 2010-2011 yhteistyössä viiden muun maakunnan kanssa Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys, jossa on määritelty potentiaaliset tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Lisäksi parhaillaan laaditaan Kainuun maakuntakaavan tuulivoimaselvityksen täydennystä, jossa tarkennetaan aikaisempia tuulivoimaa koskevia selvityksiä muun muassa teknistaloudellisten tarkastelujen osalta. Selvityksen on tarkoitus valmistua marraskuussa 2013.
Kainuun maakuntavaltuusto teki 25.3.2013 päätöksen tuulivoimamaakuntakaavan laatimisesta.
Tuulivoimamaakuntakaavan laatimisen yhteydessä on tarkoitus käsitellä tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen ja sitä täydentävien selvitysten pohjalta. Suunnittelun kohteena oleva Teerivaaran alue ei sisälly em. tuulivoimaselvityksessä määriteltyihin potentiaalisiin tuulivoima- alueisiin Kainuussa.
Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelman kohtaan 4.1.2.2. ”Maakuntakaava” esitetään lisättäväksi maininta Kainuun maakuntakaava 2020:n yleismääräyksistä.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus:
Arviointiohjelman mukaan hankealueen lähettyvillä sijaitsevat valtatie 22, yhdystie 8823 ja 8820.
Alustavasti tunnistettuja mahdollisia kuljetusreittejä ovat yhdysteiltä 8823 ja 8820 erkanevat metsätiet.
Kaikkien edellä mainittujen maanteiden nopeusrajoitus on 80 km/h, lukuun ottamatta valtatietä 22, jolla nopeusrajoitus on 100 km/h. Valtatiet ja yhdystiet ovat päällystettyjä. Valtatien 22 leveys on 8-8,9 m ja muiden teiden leveydet 6-6,9 m. Kaikkien edellä mainittujen teiden liikennemääriä on tarkasteltu arviointiohjelmassa.
Arviointiselostuksessa on tarkoitus arvioida hankkeen vaikutuksia liikenteeseen tarkastelemalla tuulipuiston rakentamiseen liittyvien kuljetusten määriä ja käytettyjä reittejä. Liikenteen aiheuttamista vaikutuksista arvioidaan liikenteen aiheuttamia päästöjä ilmaan, melua, liikenteen kasvua sekä liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita. Tarkastelualueena ovat tuulipuistoalueelle johtavat tiet.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pitää arviointiohjelmaa osittain riittävänä liikennevaikutusten arvioinnin osalta. Arviointia tulee kuitenkin täsmentää siten, että kuljetusten mahdollisesti aiheuttamaa tärinää arvioidaan arviointiselostuksessa. Selostuksessa tulee esittää kartalla hankkeen edellyttämät kuljetusreitit sekä mahdollisten uusien sekä perusparannettavien maantien yksityisliittymien sijainnit. Liikennemäärien muutos on esitettävä KVL:n muutoksena. Liikennemäärien muutoksen arvioinnissa on huomioitava myös tyhjänä ajo sekä esitettävä kuljetusten säännöllisyys. Mikäli kuljetuksissa on havaittavissa selkeitä huippuja, tulee huippuaikojen liikennemäärät esittää erikseen. Liikenneturvallisuuden arvioinnissa tulee tarkastella kuljetusten vaikutuksia erityisesti reittien varren asutukseen sekä koulumatkoihin ja kevyeen liikenteeseen. Arviointiselostuksessa tulee tarkastella tieverkon soveltuvuutta hankeen edellyttämälle liikenteelle siten, että kuljetusreittien tieverkon kaarresäteiden riittävyys, tiestöjen ja siltojen kantavuus sekä liittymien näkemien ja mitoitusten riittävyys tutkitaan. Myös tiestön kestävyys kelirikkoaikoina täytyy selvittää, jos kuljetuksia tuolloin aiotaan tehdä.
Voimaloita sijoitettaessa on otettava huomioon Liikenneviraston tuulivoimalaohje (Liikenneviraston ohjeita 8/2012) sekä ilmoitettava voimaloiden etäisyydet maanteistä arviointiselostuksessa. Voimaloita sijoitettaessa tulee lisäksi huolehtia, ettei voimaloiden lavoista mahdollisesti irtoava tai sinkoava jää tai muu irtoava osa saa aiheuttaa vaaraa liikenneväylien liikenteelle. Yksittäisen tuulivoimalahankkeen tai tuulipuistohankkeen suunnittelijan tulee esittää liikenneviranomaiselle selvitys siitä, miten voimalan lapoihin kertynyt jää tunnistetaan. Selvitys tulee esittää ELY-keskukselle ennen rakennusluvan myöntämistä.
Arviointiohjelman mukaan hankealueelta rakennetaan voimajohto Fingridin omistamaan kantaverkkoon välille Nuojua – Seitenoikea. Alustavien suunnitelmien mukaan voimajohto ylittää useita maanteitä.
Arviointiselostuksessa tulee esittää maanteiden ylityskohdat. Voimajohdon rakentamisessa maanteiden yli on huomioitava Liikenneviraston ohje ”Sähköjohdot ja maantiet” (Liikenneviraston ohjeita 4/2011).
Pääsääntöisesti pääteillä (valta- ja kantatiet) sekä muilla vilkasliikenteisillä teillä ilmajohtojen sijoitusperiaatteisiin vaikuttavat näiden teiden parantamistarpeet ja törmäysturvallisuus, vähäliikenteisillä teillä taas korostuvat enemmän kunnossapitoluonteiset työt. Ohjeen mukaan riittävä vapaa alikulkukorkeus tien kohdalla on turvattava maantietä ylitettäessä. Lisäksi pylväiden riittävistä etäisyyksistä maanteiden kohdalla on huolehdittava. Voimajohdon kanssa risteävää valtatietä 22 suunnitellaan levennettäväksi yhdellä metrillä, mikä tulee ottaa huomioon pylväiden sijoittelussa.
ELY-keskus pyytää huomioimaan tuulivoimaloiden sijoittelussa aiemmin laaditun Oulun-Kajaanin tieyhteyden kehittäminen –tieverkkoselvityksessä ja yleissuunnitelmassa esitetyn tielinjauksen. Osa suunnitelluista tuulivoimaloista sijoittuisi hyvin lähelle suunniteltua tieyhteyttä.
Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi):
Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain (1194/2009) 165 § edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeiden kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden rakentamista. Esteen pystyttäjä / omistaja hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti, jollei lentoturvallisuus vaarannu tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny.
Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma (enimmäiskorkeus) maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti. Esteen asettajan tulee varmistaa lentoestelupamenettelyn mukaisesti, ettei lentoturvallisuudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudelle aiheudu vaaraa taikka haittaa. Tämän selvittämiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto esittää, että tuulipuistoalueen osalta osayleiskaavasta kävisi ilmi alueen korkein mahdollinen estekorkeus merenpinnasta mitattuna. Tämä on hyödyllinen tieto myöhempiä suunnitteluvaiheita varten. Kyseisen tiedon voi selvittää Finavia Oyj:n paikkatietoaineistosta.
Edellä on keskitytty ilmaliikenteeseen, mutta liikenteen turvallisuusnäkökulmasta myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta. Tällaisia hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessakin arvioitavia asioita ovat mm. turvallisuussyistä määritellyt etäisyydet esimerkiksi teihin ja rautateihin sekä mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkiin. Yleisenä huomiona Liikenteen turvallisuusvirasto pitää myös tärkeänä, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle selvitetään suunnitteluvaiheessa ja otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa.
Finavia Oyj:
Finavia Oyj:llä ei ole huomautettavaa arviointiohjelmasta.
Digita Networks Oy:
Suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä antenniTV-vastaanotto tapahtuu sekä Vuokatin pääasemalta (55 km) että Kivesvaaran asemalta (yli 10 km). Suoraan suunnitellun tuulivoima-alueen yli ei näyttäisi tapahtuvan antenniTV-vastaanottoa; kuitenkin ollaan niin lähellä tuulivoimaloita, että yksittäisissä tapauksissa tuulivoimalat saattavat aiheuttaa häiriötä antenniTV-vastaanottoon.
Suunnittelualueet eivät häiritse Digitan nykyisiä linkkiyhteyksiä.
Fingrid Oyj:
Fingrid laatii Suomen sähkönsiirtoverkon kehitystarpeet ja periaatteelliset ratkaisut yhtenä kokonaisuutena.
Tavoitteena on, yhteistyössä nykyisten ja uusien verkkoliityntää suunnittelevien tahojen kanssa, varmistaa teknistaloudellisesti parhaat verkkoratkaisut ja liityntätavat. Tuulipuistojen verkkoliityntä ja liittymisjohdot kuuluvat olennaisena osana tuulivoimapuistoon ja sen toetuttamismahdollisuuksiin.
Fingrid ja hankkeesta vastaava ovat keskustelleet alustavasti tuulivoimahankkeen liityntätavasta. Nyt arviointiohjelmassa esitetyt liityntätavat ovat em. keskusteluissa esitetyn mukaisia. Näin ollen yhtiöllä ei ole huomautettavaa arviointiohjelmasta.
Ilmatieteen laitos:
Arviointiohjelmassa käsitellään tuulivoimaloiden vaikutuksia laajalti, mutta siinä ei ole mainintaa tuulivoimaloiden mahdollisista vaikutuksista säätutkiin. Jos tuulivoimala sijaitse alle 5 km:n etäisyydellä säätutkasta, häiriöt ovat merkittäviä, samoin kuin jos useamman tuulivoimalan alue sijaitsee alle 20 km:n etäisyydellä tutkasta. Myös kauempana olevat voimalat voivat aiheuttaa häiriöitä. Ympäristöministeriön tuulivoimaoppaassa (Ympäristöministeriön ohjeita 4/2012) todetaan, että tuulivoimaloiden mahdolliset vaikutukset Ilmatieteen laitoksen säätutkiin tulee ottaa suunnittelussa huomioon.
Ilmatieteen laitoksen kahdeksasta säätutkasta Utajärven tutka sijaitsee noin 60 km:n etäisyydellä hankealueesta. Tälläkin etäisyydellä tuulivoimalan synnyttämä häiriökaiku voi olla havaittavissa.
Tuulivoimaloiden rakentamisesta ei kuitenkaan ole haittaa Ilmatieteen laitoksen säätutkamittauksille.
Pääesikunta / logistiikkaosasto:
Pääesikunta on jo antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä 1§5.2.2013 päivätyllä asiakirjalla.
Annetun lausunnon mukaan Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Paltamon Teerivaaran alueelle. Koska Pääesikunta on jo antanut lausuntonsa, niin hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole tarvetta käsitellä asiaa arviointiohjelmassa esitettyä laajemmin.
Pääesikunta pyytää pitämään Maavoimien esikunnan ja Ilmavoiminen esikunnan tietoisena tuulivoimapuistohankkeen suunnittelua koskevissa asioissa. Edellä mainitut tahot asettavat tarvittaessa edustajansa valmistelutyöhön liittyviin viranomaisneuvotteluihin.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto / peruspalvelu, oikeusturva ja luvat -vastuualue:
Ohjelmassa on esitetty arvioitavaksi merkittävimmät ihmiseen kohdistuvat vaikutukset. Tällaisia vaikutuksia ovat mm. melu, vilkkuminen ja maisemavaikutukset. Arvioinnissa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
Hankealue sijoittuu kahden järven, Oulujärven ja Kivesjärven, väliin. Laajojen vesialueiden läheisyys voi vaikuttaa esimerkiksi melun kulkeutumiseen ja suunnitellun tuulipuiston näkyvyyteen.
Ympäristöministeriön raportin (Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, 4/2007) mukaan vedenpinta aiheuttaa äänilähteen heijastumista ja ääni voikin edetä veden yllä edemmäksi ja laajemmalle kuin maalla. Kuten ohjelmassakin todetaan, järvenseliltä tai rannoilta voi avautua laajoja näkymäakseleita hankealuetta kohti. Vastuualue kehottaa, että vaikutusten arvioinnissa ja vaikutusalueiden rajauksessa otettaisiin huomioon vesistöjen vaikutus eri muuttujiin, kuten melu- ja maisemavaikutuksiin.
Ohjelmassa on arvioitu, että sosiaalisia vaikutuksia selvittävä asukaskysely tehdään 5 – 10 km:n säteellä hankealueesta. Vastuualue huomauttaa, että myös asukaskyselyn laajuus olisi hyvä sovittaa yhteen eri muuttujien tarkasteluissa käytettäviin vaikutusalueisiin. Esimerkiksi maisemavaikutuksia tullaan ohjelman mukaan tarkastelemaan noin 20 km:n säteellä. Asukaskysely tulisi toteuttaa sellaisella laajuudella, joka kattaisi myös merkittävien vaikutusten tarkastelualueet.
Hankealueen läheisyydessä on suunnitteilla myös useita muita tuulipuistoja, lähimpänä Manamansaloon suunniteltu tuulipuisto noin15 km:n päässä. Ohjelman mukaan mahdollisina yhteisvaikutuksina muiden hankkeiden kanssa tarkastellaan esimerkiksi melu- ja maisemavaikutuksia. Vastuualue huomauttaa, että yhteisvaikutuksena tulisi tarkastella myös varjon vilkkumisvaikutuksia, jotka ovat merkittäviä ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Yhteisvaikutuksia olisi hyvä tarkastella erikseen jokaisen muuttujan kohdalla.
Suomen metsäkeskus/ Kainuun alueyksikkö:
Uusiutuvan energian käytön lisääminen on erinomaisen hyvä tavoite. Kansallisten ja EU:n uusiutuvan energian tuotannon tavoitteiden saavuttaminen vaatii monipuolisia toimenpiteitä. Vastuullinen ja kestävä energiantuotanto on parhaimmillaan myös hyvää elinkeinopolitiikkaa, joka edistää alueen taloutta ja elinvoimaa.
Vaikutukset asutukseen ja maankäyttöön
Tuulipuistolle maata vuokraava metsänomistaja saattaa saada huomattavaa taloudellista hyötyä hankkeista. Hankkeen haitat kohdistuvat Oulujärven tasaisissa rantamaisemissa kuitenkin huomattavasti laajemmalle alueelle. YVA-ohjelmassa vaikutusalueeksi on arvioitu 20 km hankealueen keskikohdasta.
Vaikutusaluetarkastelussa tulisi olla suurempi alue.
Vaikutusten arvioinnin tulee esittää arvio tuulivoimaloiden vaikutuksista maa- ja metsäomaisuuden arvoon voimaloiden vaikutusalueella. Vaikutusalueen läheisyydessä on vakituista tai loma-asutusta, maatiloja ja kaavoitettu vakituisen tai loma-asutuksen maata. Niiden arvon aleneminen tulee arvioida. YVA-raportissa on esitettävä, miten nämä huomattavan suuriksi mahdollisesti nousevat tappiot korvataan tai huomioidaan.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaavoituksella edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilyttämistä. Näillä alueilla alueiden käytön on sovelluttava niiden historialliseen ja nykyiseen kehitykseen. Kainuussa tämä tulee tulkita siten, että tuulivoimaloita ei sijoiteta maakunta- tai muussa kaavassa määritettyjen valtakunnallisten tai maakunnallisesti tärkeiden kulttuuriympäristöjen, -väylien tai -kohteiden, maisema- ja perinnemaisema-alueiden eikä matkailun vetovoima-alueiden läheisyyteen tai niiden alueelle. On myös otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyksen kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Teerivaaran tuulivoimahankkeen vaikutusalueelle sijoittuvat Kainuun keskeiset edellä mainitut kohteet. Hankkeen ja voimassa olevan maakuntakaavan välillä on ristiriita.
Yleisesti voidaan todeta, että tuulivoimapuistot tule sijoittaa alueille, missä paikallinen väerstö ne ristiriidattomasti hyväksyy (sosiaalinen kestävyys). Tuulivoiman vaikutukset kohdistuvat heihin.
Vaikutukset elinoloihin
Yleisesti ottaen energiapoliittisessa päätöksenteossa, johon tuulivoiman rakentamisen edistäminen myös kuuluu, tulisi tehdä tarkempia vertailuja eri energiamuotojen tuotannon alue- ja kansantaloudellisista vaikutuksista. Haasteeksi tämän hankeen YVA:ssa nousee esitettyjen vaihtoehtojen aluetalous- ja elinkeinovaikutusten puolueeton vertailu.
Suorat taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset metsätalouteen ilmenevät tuulivoimassa hyvin paikallisesti.
Metsätiet kohentuvat, mutta esimerkiksi metsästys häiriintyy laajalla alueella. Vaikutusten arvioinnin tulee
sisältää tiedot siitä, millaisia rajoituksia tuulivoimala aiheuttaa sen vaikutusalueen metsien monipuoliseen käyttöön. Siinä tulee myös selvittää, missä määrin tuulivoiman muuttama maisema vaikuttaa alueen matkailuelinkeinon kehitykseen ja alueiden virkistyskäyttöön. Tuulivoimaloiden tulisikin sijaita asumattomilla, vähäisessä virkistyskäytössä olevilla alueilla, jossa vaikutukset tähän olisivat vähäiset.
Vaikutukset maisemaan, melu- ja varjostusvaikutukset ja vaikutukset ihmisten viihtyvyyteen sekä virkistyskäyttöön
Kainuun metsäluonto on paitsi metsätalouden niin myös hyvin laajasti myös muun monipuolisen matkailullisen ja virkistyksellisen käytön ympäristönä – erityisesti Oulujärven ympäristössä. Osana YVA- ohjelmaa tulee selvittää laajasti ja systemaattisesti paikallisten asukkaiden, mökkiläisten, matkailijoiden ja metsissä virkistyvien asenteet hanketta kohtaan.
Vaikutukset linnustoon ja luonnon monimuotoisuuteen
Hankkeen YVA-ohjelmassa on jo alustavasti kuvattu laajasti alueen luontoa: kasvillisuutta, eläimistöä ja elotonta luontoa. YVA-selostuksessa on kuvattava tarkasti, miten uhanalaisluokitellut lajit, kuten esim.
erittäin uhanalaiseksi kuvattu hiilikääpä otetaan huomioon hankkeen toteutusvaihtoehdoissa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos:
YVA-ohjelma pyrkii täyttämään arviointiohjelmalta edellytettävän vähimmäisvaatimustason, ja pääosin suunnitelman perusteellisuus on riittävä, mutta YVA-menettelyn aikataulurytmi ei ole tyydyttävä. Maalle rakennettavien tuulivoiman tuotantoalueiden suunnittelu on viime vuosian ollut vilkasta ja suunnitelmia tehdään yhä kauemmaksi meren rannikoista. Käsillä olevan suunnitelman YVA-konsultti on tehtäväänsä rutinoitunut. Aiemmista kokemuksista on opittu, mutta saman selvitys- ja menettelykaavan noudattaminen hyvinkin erilaisissa tapauksissa ei ole aina suotavaa. Hakija odottaa saavansa lupa- (tarkoitettaneen yhteys- )viranomaisen lausunnon YVA-ohjelmasta heinäkuussa. Arviointiselvitykseen on varattu aikaa kesä- marraskuu, ja erillisselvitykset tehtäisiin kuluvan vuoden huhti-lokakuussa.
Teerivaaran alue vaikuttaa luontosuhteidensa puolesta kelvolliselta suunnitellun tuulipuiston rakentamiselle, vaikkakaan alue ei ole siinä kymmenen soveliaimman joukossa, jotka nousivat esille 80 erillisestä tutkitusta alueesta Kainuun tullivoimaselvityksessä. Merkittäviä uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien esiintymiä ei ole, ja esimerkiksi alueen pesimälinnusto vaikuttaa tavanomaisten talousmetsien lajistolta. Ympäristöään korkeammalla olevat alueet ovat pääsoin karuja eikä reheviä luontotyyppejä juuri ole. Vesieläinympäristöön ja sen lajeihin hankkeella ei ole vaikutusta.
Hankealueen nykytila on kohtuullisella tarkkuudella kuvattu, kiitos tuulivoimapuiston alueelle kesällä 2012 tehdyn luontoselvityksen. Pesimälinnusto on selvitetty touko-kesäkuussa kartoituslaskentamenetelmällä voimaloiden ympäristöstä (näyteruudun koko 64 ha) noin 250 maastotyötunnin avulla. Täsmäkartoitusten lisäksi alueelta kerättiin havaintoja erityisesti petolinnuista. Näiden selvitysten jälkeen voimalapaikkoja on suunnitelmassa muutettu; mielenkiintoista olisi tietää, mihin perustuen muutokset tehtiin. Syysmuuton tarkkailu toteutettiin saman vuoden elokuussa 96 tunnin havainnointina.
Alueen virkistyskäytön kuvaus on erittäin niukka. Metsästykseen liittyen todetaan, että ”aluetta käytetään metsätalouden lisäksi metsästykseen ja marjastukseen. Alueen keskellä on metsästysmaja.” Paikallinen metsästysseura on kutsuttu ohjausryhmään, ja toivottavasti tätä kautta myös metsästys ja riistanhoito tulevat kuulluksi ja huomioiduksi riittävällä tavalla. Esimerkiksi hirvenmetsästyksen käytännöt voivat
hankkeen toteutuessa muuttua, eläinten kulkureitit ja metsästysalueet siirtyä ja ampumatornien paikat vaihtua.
YVA-selvityksen maastotyöt pitävät sisällään pöllöreviirien kartoituksen maalis-huhtikuussa kahtena yönä.
Kanalintuselvitys on tehty huhti-toukokuussa 2013 kahtena yönä ja aamuna. Kevätmuutto suunniteltiin kartoitettavaksi huhti-toukokuussa 96 tunnin havainnointina – eli kaikki nämä linnustoselvitykset on nyt YVA-ohjelman lausuntovaiheessa jo tehty.
Ihmetystä herättää, miksi luontoselvitys (kesältä 2012), josta oletettavasti on erillinen raportti, ei ole mukana YVA-ohjelmassa. Ilman sitä on mahdoton arvioida selvityksen menetelmien pätevyyttä ja aineiston kattavuutta. Ongelmallista on se, että luontoselvitykset on jo tehty, eikä niiden suunnitteluun ja menetelmien sopivuuteen voida enää vaikuttaa; lausunnonantajien huomiot ovat tässä suhteessa auttamattomasti myöhässä.
Ympäristöä huomattavasti muuttaviin toimiin tulee aina sisältyä hyvin suunniteltu ja riittävän kattava vaikutusten seuranta. YVA-ohjelmassa seurannan sisältö on kuvattu lyhyesti ja vain yleisellä tasolla.
Tulevassa YVA-selvityksessä hankkeen vaikutusten seurannan tulee olla kuvattu konkreettisesti niin menetelmien kuin otannan laajuudenkin osalta.
Kainuun Museo:
Arviointiohjelmassa muinaisjäännöksiä käsitellään osan muuta kulttuuriympäristöä luvun 4.2 ”Maisema ja kulttuuriympäristö” alaluvussa 4.2.2 ”Arvokohteet”. Sinä viitataan Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin ja sen tietoihin. Alueelta tai sen lähistöltä ei tunneta muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Luvussa on pieni epäjohdonmukaisuus. Luvussa on lueteltu maakuntakaavassa osoitettuja lähimpinä sijaitsevia maakunnallisesti arvokkaita kulttuuri- ja perinnemaisemakohteita. Luvussa ei kuitenkaan mainita niiden kanssa samalla etäisyydellä olevia, maakuntakaavassa osoitettuja Kiveskosken ja Hotellinkosken ruukkien jäännöksiä. Yhtenäisyyden vuoksi ne on syytä lisätä ohjelmaan.
Yksi mahdollinen syy siihen, ettei alueelta tunneta muinaisjäännöksiä, on tutkimusten puute. Alueella ei ole koskaan tehty minkäänlaista arkeologista inventointia. Tätä ei ohjelmassa suoraan sanota, mutta arkeologista inventointia käsitellään luvussa ”Ympäristövaikutusten arvioonti ja siinä käyetttävät menetelmät”. Sen alaluvussa 5.5. ”Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön” on oma otsikko
”Vaikutukset muinaisjäännöksiin”. Jäsennys, jossa muinaisjäännökset käsitellään muun kulttuuriympäristön osana, on hyvä ja oma otsikko kiinnittää riittävän huomion muinaismuistolain 295/63 suojaamiin muinaisjäännöksiin.
YVA-menettelyn yhteydessä tehtävästä inventoinnista sanotaan, että se kattaa koko suunnittelualueen, mutta sitä voidaan erityisesti kohdentaa alueille, joihin voidaan arvioida kohdistuvan vaikutuksia rakentamisen seurauksena. Kainuun Museo tähdentää, että kaikki kohdat, joihin rakentaminen tulee vaikuttamaan, on käytävä maastossa tarkastamassa. Tämä tarkoittaa voimaloiden paikkoja, tielinjoja, kaapelikaivantoja ja mahdollisia muita vastaavia alueita. Mikäli inventoinnin jälkeen näiden sijaintia muutetaan, on inventointia siltä osin täydennettävä.
Ohjelman mukaan ”mikäli suunnitelluilta rakennusalueilta löytyy muinaisjäännöksiä, voidaan hankkeen suunnittelussa tutkia mahdollisuuksia muuttaa rakenteiden sijoittelua niin, että vaikutukset muinaisjäännöksiin jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.” Muotoilu on outo, kysehän on lain suojaamista
kohteista. Mikäli rakennusalueilta löytyy lain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, suunnitelmia on pakko muuttaa niin, että muinaisjäännösten lakisääteinen suojelu toteutuu. Ohjelmaa on tältä osin muutettava.
Arkeologinen inventointi on tehtävä Museoviraston antamien arkeologisten kenttätöiden laatuohjeiden mukaisesti. Inventointiraportissa on mainittava inventointiin käytetty maastotyöaika. Kainuun Museo korostaa erityisesti, että raportista on käytävä yksiselitteisesti ilmi, mitkä maastokohdat ja alueet on inventoinnissa käyty tarkastamassa. Mikäli jotkin alueet on jätetty inventoinnin ulkopuolelle, se on selkeästi mainittava raportissa ja siihen on kerrottava yksilöity ja perusteltu syy. Esimerkiksi ilmaus ”alue tarkastettin niiltä osin kuin se katsottiin arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta sopivaksi alueelle tyypillisille muinaisjäännöksille” ei kerro inventoinnin riittävyydestä mitään. Sen perusteella on täysin mahdotonta arvioida inventoinnin riittävyyttä.
Maiseman ja kulttuuriympäristön osalta vaikutusten arviointi perustuu olemassa oleviin selvityksiin, hankkeen alustavaan suunnitteluaineistoon, kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä maastokäyntiin.
Arvokohteita on selvitetty noin 20 km:n etäisyydellä tuulipuistosta. Lähin valtakunnallisesti merkittävä kohde on Kivesjärven rautatieasema (RKY 2009), joka sijaitsee noin 8 km alueesta koilliseen. Paltaniemen kirkkotie ja kylä (RKY 2009) ovat 18 km:n päässä hankealueesta. Kainuun maakuntakaavassa olevat maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet ja alueet on myös huomioitu.
Kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia tarkastellaan 12 km:n etäisyydellä hankealueesta.
Maisemavaikutuksia on tarkoitus kuvata tekstein ja havainnollistaa kartoilla ja valokuvasovitteilla.
Kuvasovitteita voisi tehdä koko 20 km:n etäisyydeltä ja eri korkeuksilta, koska kaukomaisemassa on arvokohteista Paltaniemen kirkkotie ja kylä. Erilaiset mallinnukset, kuten 3D, voisivat paremmin auttaa hahmottamaan tuulimyllyjen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta erilaisissa maisemissa.
Vaalan kunta:
Vaalan kunta toteaa lausuntonaan, että Teerivaaran tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on huomioitu kattavasti tarvittavat selvitykset, arvioitavat vaikutukset ja niiden selvittämismenetelmät. Ohjelma huomioi yhteisvaikutusten selvittämisen osalta myös muut lähialueiden vastaavat hankkeet, mm. Manamansalon tuulivoimapuistohankkeen.
Arviointiohjelman kaavoitustilannetta kuvaavassa osuudessa on huomioitu alueen läheisyyteen sijoittuvat kaavat. Manamansalon rantaosayleiskaavan osalta on huomioitu myös siihen tehdyt kolme muutosta, kahteen niissä on kuitenkin virheellisesti mainittu hyväksyjäksi Paltamon kunnanvaltuusto, oikea hyväksyjä on Vaalan kunnanvaltuusto.
Paltamon puolella selostuksessa on yhtenä arvokohteena mainittu Varisjoen mylly, kohteen oikea nimi on Hakasuon mylly.
Mielipiteet
AA: kannattaa 0-vaihtoehtoa. Tuulipuisto pilaisi kauniit järvi- ja korpimaisemat. Paltamon kunta on ajattelematon, jos se pilaa luonnonkauniin maisemansa. Tuulipuisto on valtava kärsimys, maisemahaitta ja arvonmenetys alueella asuville ja kesämökkiläisille. Kirjoituksessa epäillään UPM:n luotettavuutta yhteistyökumppanina ja viitataan Talvivaaraan. Tuuliolot
ovat sisämaassa kaukana siitä, mihin meren rannalla päästään. Kirjoittaja vastustaa luonnon ja ihmisten elinympäristön pilaamista energiansäästön varjolla.
Alanteenlahden asukaskunta (6 allekirjoittajaa): Kivesjärven Alanteenlahdella Pohjoisrannan Ainola –nimisellä vapaa-ajan asuntoalueella on kaavoitettu 23 rakennuspaikkaa, joista viimeiset ovat juuri valmistumassa. Vapaa-ajan asuntojen rakentavat hakevat mahdollisuutta häiriöttömään vapaa-ajan viettoon puhtaan luonnon keskellä. Kirjoituksessa kysytään, kuinka Paltamon kunta voi perustella kiinteistöveroa maksaville loma-asukkaille tällaisen kaavoituspolitiikan, ja eikö kaavojen määräyksiin ja lupauksiin voikaan luottaa. Kirjoittajat epäilevät, että yksikään perhe ei olisi rakentanut loma-asuntojaan alueelle, jos tuulivoimahanke olisi ollut tiedossa. Tuulivoimalat pilaavat rantojen näkymät, ja lisäksi tulevat äänihaitat, varjovälkkeet, vilkkuvalot yötaivaalle ja voimalinjan pilaama maisema.
Tuulipuisto tuhoaa jälleenmyyntiarvon alentumisena kaikki rahalliset panostukset ja henkilökohtaiset ponnistukset. Kirjoittajat kysyvät, eikö Kainuussa ole paikkoja rakentaa vastaava tuulipuisto ilman asuinympäristöön kohdistuvia haittoja. Alanteenlahden tiekunnan, loma-asukkaiden ja vakituisten asukkaiden yksimielinen kanta hankkeeseen kokouksessa 27.4.2013 on 0-vaihtoehto (ei toteuteta). Jos puisto päätetään toteuttaa, vaaditaan minimietäisyydeksi lähimpään vakituiseen / vapaa-ajan asuntoon vähintään 3 kilometriä ja myllyjen napakorkeuden rajoittamista enintään 120 m:iin. Tämä voidaan toteuttaa joko siirtämällä tuulivoimalat kokonaan / osin Metsähallituksen maille tai vähentämällä tuulivoimaloiden määrää ja rajoittamalla kokoa. Voimalinja on vedettävä maajohtona tuulipuistosta riittävän kauas Alanteenjoesta pohjoiseen. Mm. joutsenet käyttävät Alanteenlahden suuntaista lentoreittiä. Tuulipuiston rakentamisen salliva kaava olisi monilta osin Kivesjärven rantaosayleiskaavan ja sen hengen vastainen.
Kuuskanlahden vesiosuuskunta vaatii vedenottamonsa ja sen vaikutuspiirissä olevan pohjavesialueen huomioimiseksi, että:
- vesiosuuskunnan rakentaman ja ylläpitämän vedenottamon vaikutuspiiriin kuuluva pohjavesialue on lähtökohtaisesti käsiteltävä vedenhankinnan kannalta elintärkeään luokkaan kuuluvana pohjavesialueena
- Kaarespuron ympäristöön ei rakenneta tuulivoimaloita (vesiosuuskunta on rajannut alueen lausuntonsa liitteeseen). Osuuskunta ei myöskään hyväksy minkäänlaista riskinottoa tuulivoimalahankkeeseen liittyen, mikä mahdollistaisi Kuuskanlahden vedenottamon saastumisen.
- vesiosuuskunta on kutsuttava virallisesti osaksi seurantaryhmää
Vesiosuuskunta mainitsee lausunnossaan kolme aikoinaan Teerivaaran länsipuolella ollutta metsäkämppää (Piilola, Teerivaara, Kyni), jotka ovat sijainneet vastaavannimisten hetteiden läheisyydessä, ja nämä yhdessä muodostavat sen pohjavesialueen, mistä vedenottamon vesi on peräisin.
Suunniteltu tuulivoimahanke on tuonut uhkakuvan vesiosuuskuntalaisten arkielämään jo nyt.
Tunnetaan pelkoa ja huolta veden loppumisesta ja/tai saastumisesta tuulivoimaloiden
myötä. Vesiosuuskunta on huolissaan suunnitellun tuulivoimalahankkeen aiheuttamista mahdollisista haitoista yleisemminkin pohjavesiin:
- tuulivoimaloiden rakentamisesta ja huoltotoimenpiteistä aiheutuvat saasteet - tornien perustuksien vaikutukset kaivantoineen
- teiden perustamiset ja kunnostustoimenpiteet - rakentamiset kaivu- ja huoltotöineen
- käytöstä aiheutuvan tärinän vaikutukset pohjaveteen
- jäähdytys-, voitelu- tai muiden terveydelle haitallisten aineiden pääsy pinta- tai pohjavesiin
Vesiosuuskunta katsoo, ettei ympäristön nykytilaa arvioitaessa ole juurikaan paneuduttu siihen, mistä vedenottamoon tuleva vesi on peräisin. Mikäli tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemisen tai jopa käytön estymisen, vesiosuuskunta tulee vaatimaan tuulivoimayhtiöltä käyttöveden saattamisen kustannuksellaan sellaiseksi, että vesiosuuskunta saa käyttöönsä laadultaan nykyistä vastaavan käyttöveden.
BB:
Paltamon kunnan kaavoittamalta Kivesjärven Alanteenlahden pohjoisrannalta (Ainolan rantakaava-alue) ovat BB ostaneet tontin v. 1999 (Metsäpirtti 578-403-0013-0078-A) uskossa, että saavat viettää siellä hiljaisessa luonnonrauhassa eläkepäiviä. Väisäset ovat pettyneitä kuultuaan Teerivaaran tuulipuistosta, sen tuomista meluhaitoista ja varjovälkkeistä sekä voimalinjasta, joka tulee lähelle vapaa-ajan asuntoa. BB pelkäävät vapaa-ajan kiinteistön arvon alenemista, ja peräävät siitä vastuuseen UPM Kymmene Oyj:ä tai Paltamon kuntaa.
BB kannattavat tuulivoimalahankeen 0-vaihtoehtoa, mutta mikäli tuulivoimapuisto toteutetaan, he vaativat vapaa-ajan kiinteistön lunastamista käypään markkinahintaan (joko UPM Kymmene Oyj tai Paltamon kunta), minkä jälkeen heillä ei ole mitään tuulivoimapuistoa vastaan.
CC:
CC kiinteistö (Koivula 578-403-14-30) sijaitsee Teerivaaran osayleiskaavan alustavalla suunnittelualueella UPM:n rajanaapurina. Jos tilasta iso osa jää suunnittelualueen sisään, miten kaava vaikuttaa maankäyttöön ja metsätalouden harjoittamiseen alueella, ja miten haitat korvataan? Miten melu ja voimalat vaikuttavat metsätalouden harjoittamiseen ja työturvallisuuteen tilalla? Korvataanko mahdollinen meluhaitta ja näköhaitta kiinteistön todennäköisen arvonalenemisen vuoksi, koska mm. talo on lähellä voimaloita? Onko suunnitellun voimalinjan läheisyydessä ja suunnittelualueella oleva metson soidinpaikka huomioitu ja miten säilyminen turvattu? Myös kaava-alueella on teeren soidinpaikkoja.
Miten alueella asustavien metsäkanalintujen elinympäristö turvataan ja lentäminen voimaloihin ja voimalinjaan estetään?
CC mielipiteenä on 0-vaihtoehdon valinta – hankkeen toteuttamatta jättäminen. Luetellut haitat, myös myöhemmin esille tulevat – tulee korvata täysimääräisenä. Haitat tulee hinnoitella ennen päätöstä niin, että hankkeen haittakorvaukset ovat tiedossa jo ennen päätöstä; samoin korvaukset myös muille maanomistajille, joille aiheutuu haittoja.
DD:
Oululaisten DD yhteisestä kirjelmästä ei ilmene, millaiseen asianosaisen asemaan heidän kannanottonsa perustuu. He vaativat mm. että ympäristön nykytilan arviointi on tehtävä uudelleen perustuen täsmälliseen YVA-ohjelmassa esitettyyn suunnitelmaan. Suoritettu nykytila-arvionti on perin puutteellinen mm. seuraavilta osin:
- lintujen kevät- ja syysmuutot
- lepakko-, kalassääski-, joutsen-, kurki-, karhu-, ahma-, ilves-, saukko-, ja majavaselvitykset
- uhanalaisten kasvien selvitys ja suojelu - pohjavesitarkastelu
- monimuotoisen kasviston ja vireän eläimistön kokonaisarvio suojelutoimenpiteineen - marjastus- ja metsästysselvitykset
- metsänhoitovaikutukset
Maakuntakaavan sekä Kivesjärven ja Oulujärven oikeusvaikutteisten rantaosayleiskaavojen perimmäinen tarkoitus on jäänyt täysin huomioimatta. Oikeusvaikutteisina kaavat jo yksin ohjaavat rakentamista ilman täydentäviä asemakaavoja. Niiden merkitys hanketta varten laadittavaan kaavaan on uudelleen arvioitava ohjelmassa.
Haittavaikutusten selkeät raja-arvot sanktioineen on lisättävä ohjelmaan. Haittavaikutuksia on muutoinkin pyritty vähättelemään arviointiohjelmassa. Mm. melu-, varjo- ja valovilkkuminen sekä irtoavien esineiden sinkoaminen roottorin lavoista erikseen mainittakoon.
Vaikutusarviot TV- ja radio- sekä matkapuhelinverkkoihin on lisättävä ohjelmaan, samoin kiinteistöarvojen riskianalyysi. Pohjavesialuetarkastelussa ei ole riittävästi huomioitu Kuuskanlahden vedenottamon vettä.
Aikatalutus on liian tiukka seurantaryhmätyöskentelylle ja kansalaisten vaikuttamiselle.
Ympäristön vaikutusohjelman selostus täytyy valmistua ennen kaavoituksen aloittamista.
DD vaativat, että Teerivaaran tuulivoimahankkeesta pitää luopua ja Oulu- ja Kivesjärven ympäristöt säilyttää sille aiemmin asetettujen vaatimusten mukaisina. Jo kuitenkin tuulivoimaloita rakennetaan Teerivaaran alueelle, on vaatimuksena, että hankkeesta vastaava rahastoi merkittävän osuuden jokaisen tuulivoiman tuotosta perustuen sen maksimitehoon alueen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja edelleen kehittämiseksi.
Lisäksi DD ovat edellyttäneet Kainuun ELY-keskuksen ottavan lausunnossaan kantaa joukkoon heidän esittämiänsä yksilöityjä kysymyksiä. Kirjelmän laatijat ovat kommentoineet yksityiskohtaisesti YVA-ohjelman sisältöä.
Nämä kysymykset ja kommentit on toimitettu YVA-konsultin käyttöön.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Yleistä
Teerivaaran tuulivoimahankkeen arviointiohjelmassa on esitetty ohjelman sisältö YVA-asetuksen 9 §:n edellyttämällä tavalla. Arviointiohjelma on riittävän selkeä kokonaisuus. Arviointiselostukseen on kuitenkin tarpeen sisällyttää tarkennuksia arviointiohjelmasta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella.
Eräässä mielipiteessä on kritisoitu sitä, että sama konsulttiyritys valmistelee YVA-ohjelman ja –selostuksen ja erikseen laadittavan osayleiskaavan. Ympäristövaikutusten arviointivelvollisuudesta on säädetty YVA- laissa, jonka 10 §:n mukaan ”Hankkeesta vastaava selvittää hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta sekä laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen.” Hankkeesta vastaava huolehtii ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamisesta parhaaksi katsomallaan tavalla. Yhteysviranomainen huolehtii, että arviointimenettely järjestetään, ohjaa ja valvoo sen toteuttamista sekä antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta ja -selostuksesta ja niiden riittävyydestä. Yhteysviranomainen ei voi määrätä selvitysten tekijää tai selvityksen tekijän pätevyyttä eikä määrätä hankkeesta vastaavaa teettämään selvityksiä jossain nimetyssä yrityksessä tai laitoksessa, mutta ottaa kantaa selvitysten riittävyyteen, sisältöön ja laatuun antaessaan lausunnon arviointiselostuksesta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn ei YVA-lain mukaan sisälly hankkeen mahdollisesti aiheuttamien taloudellisten vaikutusten tai menetysten arviointi tai haittojen korvausmenettely. Siksi joissakin mielipiteissä esille tuotuja vaatimuksia tarkastella hankkeen vaikutuksia kiinteistöjen arvoihin tai korvausvaatimuksia ei YVA-prosessissa edellytetä käsiteltäväksi. Kaikki mielipiteet ja kannanotot on kuitenkin toimitettu YVA-konsultin ja hankkeesta vastaavan käyttöön informaation ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi.
Hankekuvaus
Hanke, sen lähtökohdat, tarkoitus ja sijainti on kuvattu arviointiohjelmassa selkeästi ja riittävän laajasti.
Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot on kuvattu selvästi ja YVA-ohjelmaraportti sisältää alustavan tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelman, tuulivoimapuiston sisäiset tiet sekä sähkönsiirron. Myös tiedot rakentamisvaiheesta, käyttöajasta, huolto- ja ylläpitotarpeista sekä käytöstä poistamisesta on esitetty selkeästi. Tiedot huoltoteiden, maakaapeleiden ja sähköaseman sijainnista tarkentuvat menettelyn aikana.
Hankekokonaisuuden kuvauksen tulee olla arviointiselostuksessa niin tarkka, että ympäristövaikutukset voidaan ilman merkittäviä epävarmuustekijöitä arvioida.
Myös tuulipuiston tekninen kuvaus (tekniset perustamisratkaisut, rakentaminen, huolto ja kunnossa pito) ja tuulipuiston käytöstä poisto on esitetty arviointiohjelmassa.
Vaihtoehtojen käsittely ja vertailu
YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta tuulipuiston toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat tuulivoimaloiden lukumäärän (17-22 kpl), turbiinien tehon (2-3 / 4-5 MW), napakorkeuden (120 / 140 m) ja roottorin halkaisijan (120 / 130 m) suhteen. 0-vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen. Vaihtoehdot ovat aitoja, ja niitä voi pitää riittävinä tapauksessa, jossa koko hankealue on saman maanomistajan hallussa. Vaihtoehtojen muodostamisen tausta olisi kuitenkin ollut tarpeen avata ohjelmassa.
Vaihtoehtoinen tarkastelu voi kuitenkin koskea myös tuulivoimaloiden sijoittamista ja lukumäärää hankealueen sisällä, ja tämä mahdollisuus tulee YVA-selvitysvaiheessa ottaa huomioon. Erityisesti kiinteistörajojen lähellä, hankealueen reunoilla olevat tuulivoimaloiden sijaintipaikat tulee tässä mielessä ottaa tarkasteluun varsinkin, mikäli tarkemmat suoja-alue-, maisema- tai haittaselvitykset antavat siihen aihetta.
Liittäminen sähköverkkoon
Sähköverkkoon liittämistä koskevat vaihtoehdot on tuotu arviointiohjelmassa riittävän selkeästi esille.
Arviointi tapahtuu raskaimman, 220 kV:n perusteella. Missä määrin 110 kV:n siirtolinjavaihto vähentää linjanraivaustarvetta ja siten myös ympäristövaikutuksia, tulee ilmetä arviointiselostuksesta.
Suunnittelu- ja toteuttamisaikataulu
Hankkeen alustava toteuttamisaikataulu on kuvattu selkeästi. YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen keväällä 2014 ja hankkeen luvitus vuoden 2014 loppuun mennessä. Rakentaminen voitaisiin aloittaa aikaisintaan v. 2015.
Hankkeen vaikutusten arviointia varten tehty alueen nykytilan kuvaus on keskeinen osa arviointiohjelmaa.
Suuri osa luontoselvityksistä on tehty ennakoiden jo ennen arviointiohjelman laatimista ja nähtävillä oloa.
Tästä on esitetty lausunnoissa ja mielipiteissä oikeutettua kritiikkiä. YVA-ohjelman ja tehtävien luontoselvitysten keskinäinen aikataulu on siinä suhteessa ongelmallinen, että lausumisvaiheessa täydentävät luontoselvitykset ovat jo käynnissä ja osin tehtykin, minkä vuoksi lausunnoilla ei käytännössä ole ohjaavaa vaikutusta selvityksiin. Ratkaisevat puutteet selvityksissä lykkäisivät hanketta vuodella eteenpäin.
Hankkeen liittyminen erilaisiin ohjelmiin, muihin hankkeisiin ja lupamenettelyihin
Hankkeen liittyminen valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin on kuvattu ohjelmassa. Hanke toteuttaisi valtakunnallisia uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteita, joissa tuulivoimatuotannon tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä 6 terawatin sähköntuotanto ja 2500 MW:n nimellisteho ja kokonaistavoitteena 38 % uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta. Hanke edistää Kainuun ilmastostrategian, maakuntaohjelman ja ympäristöohjelman tavoitteita siltä osin, kun on kyse uusiutuvan ja paikallisen energiantuotannon lisäämisestä.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on ohjelmassa nostettu esille. Todettakoon, että hankealue ei sisälly Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä kartoitettuihin tuulivoiman tuotantoon soveltuviin potentiaalisiin tuulivoima-alueisiin Kainuussa, mutta parhaillaan on laadittavana Kainuun maakuntakaavan
tuulivoimaselvityksen täydennys. Selvityksen on tarkoitus valmistua marraskuussa 2013, joten se on mahdollista vielä ottaa huomioon YVA-selostusta laadittaessa.
Hankkeen edellyttämät keskeiset suunnitelmat, luvat ja päätökset on kuvattu riittävällä tavalla.
Rakentaminen saattaa arviointiohjelmassa mainittujen lupien lisäksi edellyttää muita lupia. Lupien tarpeellisuus selviää YVA-menettelyn aikana mm. arviointityöstä saatujen tietojen perusteella. Hanke saattaa edellyttää luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa Kainuun ELY-keskukselta. Lisäksi voidaan tarvita yksityisteiden liittymälupia maantielle tai maantielain mukaista poikkeamislupaa maantien suoja- tai näkemäalueelle rakentamisesta, jos kaapeleita tai voimajohtoja sijoitetaan tiealueelle tai maantie ylitetään tai alitetaan voimajohdolla. Luvat myöntää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Lisäksi saatetaan tarvita voimajohtoreittien maastotutkimukseen ja johtoalueen lunastamiseen lunastuslain mukaiset tutkimus- ja lunastusluvat. Hanke saattaa edellyttää myös Museoviraston asiantuntemukseen perustuvaa muinaismuistolain mukaista kajoamislupaa ELY-keskukselta.
Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Paltamon kunta on asettanut Teerivaaran tuulivoimayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 26.6.2013. Myös Vaalan kunnassa on vireillä lähes koko kuntaa koskevan tuulivoimayleiskaavan laatiminen. Tiedossa olevista muista maankäyttöhankkeista keskeisin on Manamansalon tuulivoimahanke, jonka yhteisvaikutukset Teerivaaran hankkeen kanssa on arvioitava. Arvioitavia yhteisvaikutuksia ovat ainakin vapaa-ajan ja loma-ajan asutukseen, maisemaan ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Mikäli YVA- selostuksen laatimisen aikana nousee esille muita hankkeita esimerkiksi Vaalan tuulivoimayleiskaavan valmistelun yhteydessä, tulee yhteisvaikutukset näidenkin osalta mahdollisuuksien mukaan selvittää.
Arviointiohjelman kuvien 3-2 ja 3-3 mukaan joitakin tuulivoimaloita sijoittuu varsin lähelle naapurikiinteistöjen rajoja. Nämä tuulivoimalat voivat rajoittaa naapurin rakentamisoikeuksia, joten näitä vaikutuksia tulee arvioida selostuksessa. Mm. suurten tuulivoimaloiden keskinäinen etäisyys tulee olla vähintään 500 m, mikä tulee ottaa huomioon muihin naapurikiinteistöihin kohdistuvia vaikutuksia ja mahdollisia käyttörajoitteita arvioitaessa. Tuulivoimaloiden suoja-alueet tulee esittää arviointiselostuksessa.
Maisema ja kulttuuriympäristö
Maisemavaikutusten osalta on tärkeää havainnollistaa alue, jossa tuulivoimalat näkyisivät.
Katve/näkyvyysalue -analyysi helpottaisi paikallisen väestön, niin kuin viranomaistenkin, havainnointia missä/mistä voimalat näkyvät ja minne ne eivät näy. Vaihtoehtojen välisessä tarkastelussa tulisi arvioida, mikä maisemallinen vaikutus on erikokoisilla voimaloilla (VE1: max kokonaiskorkeus 180 m, VE2: max kokonaiskorkeus 205 m). Maisemavaikutuksia arvioitaessa on hyvä kiinnittää huomiota, muodostuvatko tässä yhteydessä merkittävät vaikutukset maisemaan voimaloiden koosta vai lukumäärästä.
Rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta lähtötietoaineistona on hyvä käyttää myös olemassa olevina selvityksinä Vaalan ja Paltamon kuntien kulttuuriympäristöohjelmia. YVA-ohjelmassa on tuotu esille valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kohteet, mutta paikalliset kohteet ovat jääneet huomioimatta. Kulttuuriympäristöohjelmissa ei ole osoitettu itse hankealueelle huomioitavia kohteita, mutta tuulipuiston vaikutusalueella sijaitsee muutamia kohteita.
Vaikutusalueen rajaus
Selostuksessa olisi hyvä esittää eri vaikutusten osalta tarkastellut aluerajaukset sekä sanallisesti että kartoilla kunkin arvioitavan vaikutuksen yhteydessä.
Ohjelman mukaan tarkastelu- ja vaikutusalueiden laajuudet on määriteltävä uudestaan, mikäli käy ilmi, että jollakin ympäristövaikutuksella on ennalta arvioitua laajempi vaikutusalue. Ohjelman mukaan vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja suojelukohteisiin arvioidaan tuulipuistoalueella ja sen läheisyydessä.
Keskeistä on havainnoida koko aluetta, jolle vaikutuksia ulottuu. Selostuksessa tulisi esittää havainnollisesti eri vaikutusten osalta tarkasteltu aluerajaus. Erityisesti linnuston - niin pesimälinnuston kuin muuttavan linnuston – osalta vaikutuksia on tarvittaessa arvioitava laajemmin kuin hankealueen välittömässä lähiympäristössä. Tämä koskee myös voimajohtoaluetta.
Vaihtoehdot eroavat toisistaan myös tulivoimaloiden tehojen osalta. Arvioinnissa tulee kuvata, miten tehokkaamman voimalan melu (taajuus, voimakkuus…) eroaa pienempitehoisen voimalan melusta, ja miten melualueet rajautuvat eri vaihtoehdoissa.
Erityisen tärkeää on pyrkiä havainnollistamaan eri vaihtoehtojen maisemallisia vaikutusalueita – ja vyöhykkeitä. Maisemavaikutuksia tarkastellaan arviointiohjelman mukaan noin 20 km:n säteellä hankealueesta. Erityisesti Manamansalon / Oulujärven suuntaan maisemavaikutustarkastelua on syytä laajentaa muut vireillä olevat tuulivoimahankkeet huomioon ottaen. Ohjelmassa mainittu 20 km ei ole riittävän laaja alue arvioitaessa maisemallisia vaikutuksia.
Vaikutusten arviointimenetelmät
Myös selostuksessa on syytä kertoa arvioinnin tekevistä asiantuntijoista sekä käytettävistä tiedonlähteistä, jotta voidaan arvioida selvitysten asianmukaisuutta.
Vaikutusten tarkastelussa on syytä hyödyntää ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu – ohjetta ja VTT:n tutkimusraporttia tuulivoimaloiden melumallinnuksesta ja mittaamisesta (Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan; VTT-R-04565-13) sekä vm.
raportin pohjalta mahdollisesti annettavaa ympäristöministeriön ohjetta, mikäli se annetaan arviointimenettelyn aikana.
Vaikutukset muinaisjäännöksiin
Vaikkei alueelta tunnetakaan kiinteitä muinaisjäännöksiä, on niiden esiintyminen mahdollista hankealueella. Tarkemmat inventoinnit on kohdistettava Kainuun Museon lausuman mukaisesti erityisesti kohteisiin, joihin tulisi kohdistumaan maaperään kajoavia rakentamistoimia (tuulivoimaloiden sijoituspaikat, tielinjat, kaapelikaivannot yms.). Muinaisjäännösinventoinnissa on kiinnitettävä huomiota Kainuun Museon raportoinnista antamiin ohjeisiin, jotta selvitystä voi pitää riittävänä.
Varjo- ja välkevaikutukset
Tuulipuiston aiheuttamaa varjo- ja välkevaikutusta arvioidaan mallintamalla. Nämä menetelmät ovat kehittyneet niin, että niillä saadaan suhteellisen luotettava ja havainnollinen kuva mahdollisen haitan ilmenemisestä paikkaan ja aikaan sidottuna.
Meluvaikutukset
Myös melua, sen leviämistä ja haittoja arvioidaan laskennallisin menetelmin. Tuulivoimaloiden meluhaitat korostuvat muutoin ”hiljaisessa” ympäristössä, jollainen Teerivaaran hankealueen ympäristökin on. Tässä tapauksessa asiantunteva meluarvio on erittäin keskeinen osa ympäristövaikutusten arviointia. Sekä Kivesjärven että Oulujärven rannalla on runsaasti loma-asutusta, jonka kannalta on tärkeää, että tuulivoimalahankkeen aiheuttamat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Matalataajuisen melun ehkäisyyn eri voimalatyypeissä tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Meluvaikutuksia, kuten myös välkkeestä aiheutuvia vaikutuksia tarkasteltaessa on otettava huomioon voimassa olevien kaavojen (rantaosayleiskaavat, ranta-asemakaavat) mahdollistamat, vielä rakentamattomat rakennuspaikat. Ohjelman kuvauksesta ei käy yksiselitteisesti ilmi, ovatko edellä mainitut rakennuspaikat arvioinnissa mukana.
Ihmisten elinolot, elinkeinot ja viihtyvyys
Useissa arviointiohjelmasta annetuissa lausunnoissa ja mielipiteissä on tuotu esiin huoli siitä, miten laajahko tuulipuistoalue sopii arvokkaana pidettyyn asuin- ja vapaa-ajanympäristöön. Hankkeen sijoittuminen kahden järven väliselle kannakselle korostaa onnistuneen sosiaalisten vaikutusten arvioinnin merkitystä; loma-asutusta seudulla on runsaasti. Arviointiohjelmassa on kuvattu hyvin menetelmät ja prosessit, joilla kansalaisten mielipiteet ja tärkeinä pitämät kohteet saadaan kartoitettua. Tarkoitus on toteuttaa mm. asukaskysely. Terveysvaikutuksia arvioidaan asiantuntijatyönä. Osana sosiaalisten vaikutusten arviointia arvioidaan myös hankkeen mahdolliset paikalliset hyödyt.
Myös lehdistötiedotteita ja internet-sivuja kannattaa jatkossakin hyödyntää aktiivisesti tiedottamisessa ja laittaa sivuille nähtäville esimerkiksi havainnekuvia tai muita selvitystuloksia.
Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen
YVA-ohjelman luvussa 5.3 luetellaan luontoselvitykset, jotka on jo tehty vuoden 2012 aikana. Samassa yhteydessä luetellaan myös lisäselvitykset, jotka tehdään vuoden 2013 aikana. Selvitysten tulosten pohjalta on laadittu hankealueen luonnonympäristön nykytilan kuvaus (luku 4.3). Selvityksissä ja vaikutusarvioinnissa käytetyt ja käytettävät menetelmät on kuvattu luvussa 5.11.
Tehdyt ja vuoden 2013 aikana tehtäväksi suunnitellut luontoselvitykset antavat pääosin riittävät pohjatiedot hankkeen luontovaikutusten arvioimiseksi. Yhteysviranomainen kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin, jotka tulee ottaa huomioon vaikutusten arvioinnissa.
Käytetyt menetelmät tulee kuvata mahdollisimman tarkasti, ja selostuksesta on käytävä ilmi, mitkä havainnot perustuvat maastoselvityksiin ja mitkä aikaisempiin tietoihin (esim. rekisteritiedot, kirjallisuus, paikalliset havaintolähteet). Asiantuntija-arvioista tulee käydä ilmi, mihin havaintoihin ja olettamuksiin arviointi perustuu. YVA-ohjelmassa selvityksissä käytetyt menetelmät on kuvattu erillään selvitysten tuloksista, mikä heikentää luettavuutta. Luontoselvitysraportit on lueteltu lähteissä, mutta niiden osalta ei ole esimerkiksi mainittu, mistä selvitykset ovat saatavissa. Luontoselvitykset tulisi liittää YVA-selostukseen ottaen kuitenkin huomioon se, että tarkat tiedot uhanalaisimpien lajien esiintymispaikoista ja petolintujen pesäpaikoista on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön.
YVA-ohjelman mukaan tuulivoimaloiden alustavissa sijaintipaikoissa on jo otettu huomioon tehtyjen luontoselvitysten tuloksia. Vaikutusten arvioinnissa on varauduttava myös siihen, että voimaloiden sijaintipaikkoja esitetään suunnittelun aikana muutettavaksi myös muista syistä (ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, maisema), ja myös näistä mahdollisista uusista sijaintipaikoista tulee olla käytettävissä riittävät tiedot kasvillisuudesta ja eläimistöstä. Tavoitteena tulisi olla, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet voidaan jättää rakentamisen ulkopuolelle. Petolintujen reviirit sekä pesäpuiden ja saalistusalueiden sijainti ovat yksi keskeinen tuulivoimaloiden sijaintiin ja lukumäärään vaikuttava tekijä.
YVA-selostuksessa on myös monipuolisesti paneuduttava keinoihin, joilla haitallisia vaikutuksia lievennetään.
Suosituksia voidaan selostuksessa antaa paitsi tuulivoimaloiden ja muiden rakenteiden sijoittelua varten myös osayleiskaavaan mahdollisesti merkittäviä suojelukohteita varten.
Pöllöselvitys on tehty keväällä 2013 kahtena yönä. Vain yhtenä vuonna toteutettuun pöllöselvitykseen sisältyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, esim. ravintovarojen niukkuus, joka vaikuttaa pöllöjen esiintymiseen ja pesintään alueella. YVA-ohjelmasta ei käy tarkemmin esille, minkälaista informaatiota pöllöistä on kertynyt aikaisempien maastotöiden yhteydessä, ja onko pöllöjen reviireistä saatavissa tietoa esim. lintuharrastajilta.
Muuttolintuihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon myös yö- ja hämärämuuttajat ja lentoestevalojen vaikutus niihin. Kannanotoissa on tuotu esiin huoli lähiseudulla myös kesäaikana lentäviin joutseniin kohdistuvat voimajohtojen ja tuulivoimaloiden aiheuttamat törmäysriskit, mihin tulee kiinnittää huomiota arviointiselostuksessa.
Natura 2000-alueet
Oulujärven Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja varsinaisen Lsl 65 §:n mukaisen Natura-arviointimenettelyn tarveharkinnan yhteydessä on kiinnitettävä huomiota myös eri tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutuksiin.
Muut lajistoselvitykset
Eliölajistoon – sekä eläin- että kasvilajistoon - kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon uhanalaiset lajit, muut harvinaiset ja monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset lajit, rauhoitetut lajit sekä luontodirektiivin IV(a) liitteessä tarkoitetut tiukasti suojellut eläinlajit. Viimeksi mainittujen lajien osalta selostuksessa arviointi on tehtävä ja perusteltava muidenkin ko. listan lajien kuin YVA-ohjelmassa mainittujen liito-oravan, lepakoitten ja viitasammakon osalta. Tämä koskee myös voimajohtoreitillä tehtäviä selvityksiä.
Voimajohtoreitin luontoselvityksissä on selvitettävä myös liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ja johtoaukean mahdolliset vaikutukset liito-oravan kannalta tärkeisiin kulkuyhteyksiin.
Liikennevaikutukset
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on lausunnossaan käsitellyt perusteellisesti tieverkkoihin, liikenneväyliin, liikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tältä osin Kainuun ELY-keskuksella ei ole lisättävää.
Ohjelman mukaan tuulipuistoalueen luoteisrajalla kulkee moottorikelkkaura (n. 100-200 m etäisyydellä lähimmästä voimalasta). Tämä on jäänyt hyvin vähälle huomiolle kun vaikutuksia on tarkoitus arvioida.
Asiaa ei ole käsitelty liikenteen tai virkistyskäytön yhteydessä. Tässä yhteydessä (moottorikelkkailu) voitaneen soveltaa Liikenneviraston ohjetta (8/2012) sen suhteen mitä tulee roottoreista putoaviin/irtoaviin jääkimpaleisiin turvallisuusnäkökulmasta. Vaikutuksia arvioitaessa yksi näkökulma on esim. uran käyttöaste.
Oulu- Kajaani tieyhteyden kehittäminen –tieverkkoselvityksessä esitetty tielinjaus (ns. Oulujärven maisematie) on syytä ottaa huomioon Teerivaraan tuulipuiston YVA-selostuksessa ja arvioitava tuulivoimapuiston vaikutuksia tien toteuttamismahdollisuuksiin.
Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin
Eräissä arviointiohjelmassa annetuissa lausunnoissa ja kannanotoissa esitetään epäilyjä hankkeen vaikutuksesta paikallisiin pohjavesivaroihin ja vesihuoltojärjestelmiin. Kainuun ELY-keskus ei näe pinta- ja pohjavesivaikutuksia kriittisinä tuulivoimalahankkeen yhteydessä, mutta nämäkin seikat tulee selvittää arviointiselostuksessa.
Riskit ja haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot
Arviointiohjelmassa ei ole tuotu esille hankkeen toteuttamiseen liittyviä riskejä eikä haitallisten vaikutusten vähentämis- ja lieventämiskeinoja. Riskinhallinta- ja haitanlieventämiskeinot tulee esittää arviointiselostuksessa, keskittyen mahdollisimman konkreettisiin ja toteutettavissa oleviin keinoihin.
Mielipiteiden perusteella on tarpeen tarkastella etenkin lintujen törmäysriskien ja melun hallintaan liittyviä vaihtoehtoja. Nämä voivat liittyä esimerkiksi voimaloiden lukumäärään, sijoitteluun, korkeuteen, teknisiin ratkaisuihin, toiminta-aikaan tai rakentamistöiden ajoittamiseen lintujen muuton ja pesinnän kannalta oikein.
Seuranta
Ohjelmassa on tuotu esiin hankkeen vaikutusten seurantatarve, josta arviointiselostukseen tehdään ehdotus. Tuulivoimapuistohankkeen vaikutusten seuranta tulisi mahdollisuuksien mukaan kytkeä hankkeen edellyttämiin hyväksymisratkaisuihin tai lupiin. Toteutettavan asukaskyselyn tulisi sisältää sellaisia kysymyksiä, jotka olisivat relevantteja mahdollisesti myöhemmin – hankkeen jossain muodossa toteuduttua – tehtävää uutta kyselyä silmälläpitäen. Seurantaan voisi sisällyttää esimerkiksi kyselyn koetuista vaikutuksista mahdollisten tuulivoimaloiden toimittua jonkin aikaa. On syytä varautua myös melumittauksiin ja varjo-/välkeilmiöiden havainnointiin maastossa. Vaikutuksia linnustoon, erityisesti korkean törmäysriskin omaaviin lajeihin sekä ympäristössä pesiviin sääksiin on syytä seurata.
Yhteysviranomaisen lausunnon yhteenveto ja johtopäätökset
Arviointiohjelma täyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 9 §:n sisältövaatimukset. Riittävät tiedot hankkeen tarkoituksesta, hanke-alueesta ja hankevastavasta on esitetty.
Tuulivoimaloiden teknisistä toteutusvaihtoehdoista on alustava kuvaus, ja voimaloiden sijaintipaikkaehdotus ja sähkönsiirtoratkaisut sisältyvät ohjelmaan. Edellä lausunnossa on esitetty eräitä tarkennuksia joihinkin arvioinnin osa-alueisiin.
